Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen  (Luettu 10182 kertaa)

Poissa emp

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Luin taas mittarit. 500 kuution 1992 rakennettu tupa ja 2 ihmisen käyttövesi lämmitetty alle 580 euroa/ vuosi.
Ihmettelin tuota käyttöveden teon tuntimäärää suhteessa lämmitykseen. Onkohan mulla vähän fiksu systeemi kun tunteja  käyttöveden tekoon on käytetty vaan noin 10 %?

Systeemi on sellainen, että järjestelmässä on mukana entinen lämmittäjä eli kaksoispesäkattila joka on muunnettu aurinko / puu kattilaksi. Kierukat on päällekkäin, aurinko alla ja käyttövesi yläpuolella. Ja lämpöverkon venttiili on tietty pikkasen raollaan, että pannu pysyy lämpimänä talvella eikä ylikuumene kesälläkään auringon paahtaessa. Ja käyttövesi käy aina esilämpiämässä kattilassa.
Kesällä se lämpenee toisinaan täyteen 55 asteeseen ja talvellakin jonkin verran ehkä n. 25 asteeseen. Ja kun käyttöveden teko pumpulla on huonompaa hyötysuhdetta, niin kai tämä esilämmitys auttaa asiaa?

Pumppu on 1245 Nibe 12 kW. Pikkasen ylitehoinen 204 m reikään, mutta pelannut hyvin 4 vuotta. Puupesää olen kerran kokeillut ja todennut että toimii jos on kriisi ja kiertopumpulle saa jostain sähköä. No, se on kyllä järjestetty, mutta onneksi ei ole ollut tarvetta.

Mikähän mahtaa olla normaali suhde käyttöveden tekemisen ja lämmityksen suhteessa Nibe malleissa?

-Emp
« Viimeksi muokattu: 01.01.16 - klo:20:03 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #1 : 01.01.16 - klo:20:03 »
Kokeilin ihan vain mielenkiinnosta tehdä mitoituslaskelman...

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #2 : 01.01.16 - klo:21:40 »
Mikähän mahtaa olla normaali suhde käyttöveden tekemisen ja lämmityksen suhteessa Nibe malleissa?

"Normaalia" ei varmaan olekaan koska käyttötottumukset(käyttöveden kulutus) vaihtelee niin paljon. Jossain 4hlön perhe käy suihkussa 10 min aikana ja toisaalla saattaa joku täytellä poreammeita ja muutenkin ottaa pitkiä suihkuja.
Tuohon vaikuttaa myös pumpun teho suhteessa tehoon mitä käyttöveden tekoon vaadiitaan. 6kW kone lataa käyttövesi varajaa 2x kertaisen ajan 12kW koneeseen nähden.
Lisäksi yhtälöön vaikuttaa vielä koneen koko suhteessa talon energian kulutukseen. Reilunkokoinen kone voi käydä vuodessa 2000h ja osateho mitoitettu 3300h.

Kun asiassa saattaa olla myös yksi kääntöpuolikin. Kun käyttösi esilämmitetään saattaa se johtaa siihen että silloin kun käyttövettä tehdään niin se tehdään epäedullisimmissa olosuhteissa kuin silloin kun esilämmitystä ei ole. Esilämmitetyssä tilanteessa käyttövesivaraajan virtaa vaikka 20-30 asteista vettä. Esilämmittämättömässä tilanteessa sinne saattaa virrata 5 asteista vettä. Jos käyttövesivaraajassa on kierukka niin kierukanteho on parempi kylmään veteen kun lämpöiseen. Tällöin kone käy paremmalla copilla siinä tapauksessa missä varaajan vesi on viileämpää koska koneeseen palaava vesi on viileämpää.

Jos järjestelmässä on kytkettynä rinnalla vanhaöljykattila jatkuvasti niin se lisää järjestelmän lämpöhäviöitä myös jossain määrin.

Jokatapauksessa itsellä mennyt vuoden jakson aikana noin 110m3 vettä. 10kW koneella lämmitykseen käytetty 20200kWh, käyttöveteen 2700kWh. Käyntiaikoina noin 2000h ja 284h. Tämä on noin 12% ajasta. Täällä 170m2(495m3) + 70m2(200m3) kompleksia sekä käyttövettä lämmitetty vuodessa 5500kWh:lla. Omalla sähkön hinnalla euroina 610€

Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #3 : 01.01.16 - klo:22:05 »
Kun käyttösi esilämmitetään saattaa se johtaa siihen että silloin kun käyttövettä tehdään niin se tehdään epäedullisimmissa olosuhteissa kuin silloin kun esilämmitystä ei ole. Esilämmitetyssä tilanteessa käyttövesivaraajan virtaa vaikka 20-30 asteista vettä. Esilämmittämättömässä tilanteessa sinne saattaa virrata 5 asteista vettä. Jos käyttövesivaraajassa on kierukka niin kierukanteho on parempi kylmään veteen kun lämpöiseen. Tällöin kone käy paremmalla copilla siinä tapauksessa missä varaajan vesi on viileämpää koska koneeseen palaava vesi on viileämpää.
Ei käytännössä voi olla epäedullisempi.
Käyttöveden lämmitys lähtee päälle samassa lämpötilassa (varaajan alaosan lämpötila). Käynnistyslämpöä ei saa millään niin alas että käynnistyisi 5 asteessa. Hyötysuhteeseen vaikuttaa kyllä se että kuinka kuumaksi käyttövesi lämmitetään.


Täällä on myös vanha öljy/puu kattila. Mutta kattilan toinen sulkuhana on kiinni, eli vesi ei pääse kiertämään. Ei se kattila siitä pääse liian kylmäksi jäähtymään. Kattilassa on käyttöveden esilämmityskierukka, mutta ei siitä kylmästä kattilasta varmaan mitään lämpöä tule. Toinen käyttöveden esilämmityskierukka on puskurivaraajassa.
Tuo vanha nibe ei laske käyttöveden teolle käyntiaikaa, eli ei saa vertailupohjaa. Varaaja kyllä jäähtyy lämmittämättömässä kellarissa ihan itsestäänkin.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #4 : 01.01.16 - klo:22:35 »
Manttelilla tuo suhde on meillä kahdella hengellä näin
2215h josta 450-500h käyttöveteen.
110m3vettä.
KV- tunnit tulee osaksi turhaan kun tuo vanhus lämmittää kv:n aina lämmitysajon päätteeksi,
lukuunottamatta yötä.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #5 : 01.01.16 - klo:22:59 »
Ei käytännössä voi olla epäedullisempi.
Käyttöveden lämmitys lähtee päälle samassa lämpötilassa (varaajan alaosan lämpötila). Käynnistyslämpöä ei saa millään niin alas että käynnistyisi 5 asteessa. Hyötysuhteeseen vaikuttaa kyllä se että kuinka kuumaksi käyttövesi lämmitetään.

Varmasti voi olla. Taisit ymmärtää väärin mitä tarkoitin. Saattaa olla että kirjoitin epäselvästi. Tarkoitin että se aika mitä käyttövettä varaajan tehdään saattaa olla tehty esilämmitystapauksessa huonommalla copilla kuin tapauksessa missä vesi ei ole esilämmitetty.

Kokonaisuudessaan jossa otetaan myös lämmityksestä otettu energia huomioon, esilämmityksellä saavutetaan silti kokonaisuutena jonkinverran parempi hyötysuhde.

Tässä tilanne mitä tarkoitin.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #6 : 02.01.16 - klo:01:15 »
Joo kyllähän tuossa vasemmalla puolella saa tietysti paremman hyötysuhteen. Tarkoitus saada koko käyttövesipönttö 50C lämpötilaan. Koska vasemmalla puolella pönttö on noin kylmä kuluu aikaa paljon kauemman = energiaa kuluu enemmän. Vasemmalla puolella pytyn lämpö olisi 248C ja oikealla 338C kun numerot laskee yhteen.
Vasemmallä puolella keskilämpötila 27,6C, oikealla puolella keskilämpötila 37,6C. = pytty on yläpäästä vielä liian kuuma.

Täällä en ole päässyt testailemaan, koska ei ole tuollaista uutta kierrukkavaraajaa. Vaan 160/45 litran kaksoisvaippavaraaja. Tuo varaaja ei huomioi millään lailla sitä että mikä on pytyn sisäinen lämpötila. Kun ulkovaipan alaosan lämpötila tippuu lukemaan 34-36C lämmittää kompura veden 46 asteeseen. Sillä saa pytyn alaosan käyttöveden lämpötilan nousemaan 40-41 asteeseen lämmityksen päätyttyä. Latauspumppu kierrättää vettä niin nopeasti, että kaksoisvaippa ei onnistu laskemaan palaavan veden lämpötilaa oikeastaan ollenkaan. Tuo 45L vesitila on niin onnettoman pieni.

Aloittajallakin on kyllä tuossa nibe 1245 12kW mallissa tuollainen kierrukkavaraaja, eli se voi ehkä käyttäytyäkin kuin tuossa fraattin kuvassa on.

Täällä tuo esilämmityksestä tuleva vesi on lähes 34C asteista, että pumpulla ei ole loppukuumennuksessa kova työ. Periaatteessa käyttöveden yläosä voisi olla aivan maksimissaan 46C, mutta tuskin on niin kuumaa kun pumppu sammuu heti 46 asteessa.


No mutta tuskimpa kumminkaan kummoista säästöä tulee esilämmityksestä. Täällä kun oli kaikki laitteet jo ennestään, niin oli helppo laittaa siihen maalämpöpumppu lisäksi. Lisäksi tuo manttelivaraaja ei kuulemma ole hyvä keksintö, niin ehkä maalämpöpumppu pääsee vähän helpommalla kun käyttövesi on esilämmitetty.

Paljonko aloittajalla kului kilowattitunteja viime vuonna? Eurot kun ei oikein sano minulle yhtään että mitä mahtaa kulua.

Täälläkin lukemat katsoin ennätyslämpimältä 2015 vuodelta. Tammi, helmi, maaliskuussa meni polttopuitakin vähän. Nyt joulukuussa ei kumminkaan puut palaneet yhtään.

Vuosi 2015 5293kWh kaikki sähkö, ei sähkökiuasta. Kaksi asukasta.
Ajankohta;Käyttö
tammikuu 2015;772,75 kWh
helmikuu 2015;634,16 kWh
maaliskuu 2015;544,45 kWh
huhtikuu 2015;490,71 kWh
toukokuu 2015;326,86 kWh
kesäkuu 2015;142,79 kWh
heinäkuu 2015;130,51 kWh
elokuu 2015;141,59 kWh
syyskuu 2015;305,94 kWh
lokakuu 2015;491,99 kWh
marraskuu 2015;578,77 kWh
joulukuu 2015;732,86 kWh

Hinnankin yritin laskea, mutta eipä noista laskuista oikein perillä ole.
5293kWh =693€. kai.
siirron keskihinta 7,76
energia 4,89 =12,65
energian vuosimaksu 23e

Mulla on 1,5 kerroksinen talo, alakerrassa lattialämmitys ja yläkerrassa patterit.

Huonetermostaatin asensin yläkerran aulaan, joka on rappujen kautta samaa tilaa alakerran kanssa. Ylä-aulassa on myös tehokas patteri josta toki on patteritermari poistettu.
Lämmitys pelaa tosi hyvin ja ylä-aulan asetuslämpötilana olen pitänyt n 21 astetta. Säätöä voi toki vielä parametroida, itselläni säätö on melko hidas.

Järjestelmä toimii hyvin vaikka pattereille ei ole mitään lisävaraajaa tai pumppua. Saneerauksen maalämmölle tein niin, että Nibe säätää patteriveden yläkertaan ja vanha Danfoss säädin alashunttaa kovilla pakkasilla lattialämpöä hiukan alemmaksi. Alakerran lattialämmön pumppu pyörii jatkuvasti.

Lämpö on joka paikassa miellyttävää ja energiaa kuluu tosi vähän.
Paljonko talossa on neliöitä? Joka tapauksessa vähällä sielläkin menee. Täällä sisälämpö taitaa olla jotain 20-20.5 tai joka tapauksessa ei ole kovin korkealla. Nyt mittari sattuu näyttämään 21 ja ulkolämpötila -10.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #7 : 02.01.16 - klo:02:43 »
Joo kyllähän tuossa vasemmalla puolella saa tietysti paremman hyötysuhteen. Tarkoitus saada koko käyttövesipönttö 50C lämpötilaan. Koska vasemmalla puolella pönttö on noin kylmä kuluu aikaa paljon kauemman = energiaa kuluu enemmän. Vasemmalla puolella pytyn lämpö olisi 248C ja oikealla 338C kun numerot laskee yhteen.
Vasemmallä puolella keskilämpötila 27,6C, oikealla puolella keskilämpötila 37,6C. = pytty on yläpäästä vielä liian kuuma.

Täällä en ole päässyt testailemaan, koska ei ole tuollaista uutta kierrukkavaraajaa. Vaan 160/45 litran kaksoisvaippavaraaja. Tuo varaaja ei huomioi millään lailla sitä että mikä on pytyn sisäinen lämpötila. Kun ulkovaipan alaosan lämpötila tippuu lukemaan 34-36C lämmittää kompura veden 46 asteeseen. Sillä saa pytyn alaosan käyttöveden lämpötilan nousemaan 40-41 asteeseen lämmityksen päätyttyä. Latauspumppu kierrättää vettä niin nopeasti, että kaksoisvaippa ei onnistu laskemaan palaavan veden lämpötilaa oikeastaan ollenkaan. Tuo 45L vesitila on niin onnettoman pieni.

Aloittajallakin on kyllä tuossa nibe 1245 12kW mallissa tuollainen kierrukkavaraaja, eli se voi ehkä käyttäytyäkin kuin tuossa fraattin kuvassa on.

Täällä tuo esilämmityksestä tuleva vesi on lähes 34C asteista, että pumpulla ei ole loppukuumennuksessa kova työ. Periaatteessa käyttöveden yläosä voisi olla aivan maksimissaan 46C, mutta tuskin on niin kuumaa kun pumppu sammuu heti 46 asteessa.


No mutta tuskimpa kumminkaan kummoista säästöä tulee esilämmityksestä. Täällä kun oli kaikki laitteet jo ennestään, niin oli helppo laittaa siihen maalämpöpumppu lisäksi. Lisäksi tuo manttelivaraaja ei kuulemma ole hyvä keksintö, niin ehkä maalämpöpumppu pääsee vähän helpommalla kun käyttövesi on esilämmitetty.

Paljonko aloittajalla kului kilowattitunteja viime vuonna? Eurot kun ei oikein sano minulle yhtään että mitä mahtaa kulua.

Täälläkin lukemat katsoin ennätyslämpimältä 2015 vuodelta. Tammi, helmi, maaliskuussa meni polttopuitakin vähän. Nyt joulukuussa ei kumminkaan puut palaneet yhtään.

Vuosi 2015 5293kWh kaikki sähkö, ei sähkökiuasta. Kaksi asukasta.
Ajankohta;Käyttö
tammikuu 2015;772,75 kWh
helmikuu 2015;634,16 kWh
maaliskuu 2015;544,45 kWh
huhtikuu 2015;490,71 kWh
toukokuu 2015;326,86 kWh
kesäkuu 2015;142,79 kWh
heinäkuu 2015;130,51 kWh
elokuu 2015;141,59 kWh
syyskuu 2015;305,94 kWh
lokakuu 2015;491,99 kWh
marraskuu 2015;578,77 kWh
joulukuu 2015;732,86 kWh

Hinnankin yritin laskea, mutta eipä noista laskuista oikein perillä ole.
5293kWh =693€. kai.
siirron keskihinta 7,76
energia 4,89 =12,65
energian vuosimaksu 23e
Paljonko talossa on neliöitä? Joka tapauksessa vähällä sielläkin menee. Täällä sisälämpö taitaa olla jotain 20-20.5 tai joka tapauksessa ei ole kovin korkealla. Nyt mittari sattuu näyttämään 21 ja ulkolämpötila -10.
jm, oletko vaihdattanut tuon lauhduttimen pumpun joskus`? Luin että ulkonenkin olisi seis ja siitä huolimatta vesi kiertää vielä?

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #8 : 02.01.16 - klo:03:42 »
On tuossa nibessä vielä ihan ne alkuperäiset pumput. Liuospumppu ja kiertovesipumppu.
Lisäksi siinä patteriputkessa on vanha kiertovesipumppu, mutta siitä on virrat pois. Se pumppu oli myös niin tehoton verrattuna tuohon niben 90W grunfossiin. Eli tuo grunfoss pumppaa vaan sammutetun pumpun läpi, kun en ole sitä jaksanut poiskaan ottaa, pitäis joku pätkä saada siihen väliin.
Maalämpöpumppu lämmittä tuota varaajaa altapäin ja ylhäältä menee pattereille/lattialämmitykselle.

90W kiertovesipumppu ainakin toimii hyvin. 245W liuospumppu on pitänyt alusta lähtien pientä sivuääntä, mutta toimii sekin.
Lisäksi on siellä putkissa myös vanha shuntti, mutta sen olen yrittänyt laittaa tarkasti niin että ei vuotaisi yhtään läpi. Jos vuotaa läpi niin varaajan päältä kuuma pääsisi menemään suoraan maalämpöpumpun kylmään putkeen ja samalla kierto pattereille huononisi.
Shuntin rosvoputken pitäisi tulpata tai laittaa hana "rosvoputkeen", mutta ehkä se ei kumminkaan vuoda niin on saanut olla se shuntti. Lämpötiloista ainakin näkyy heti jos kääntelee shunttia johonkin väärään asentoon.

Tuo lämmitys on siis kahdella putkella vain, niin pitäisi tuo yksi kiertovesipumppu riittää.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 433
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #9 : 02.01.16 - klo:03:53 »
On tuossa nibessä vielä ihan ne alkuperäiset pumput. Liuospumppu ja kiertovesipumppu.
Lisäksi siinä patteriputkessa on vanha kiertovesipumppu, mutta siitä on virrat pois. Se pumppu oli myös niin tehoton verrattuna tuohon niben 90W grunfossiin. Eli tuo grunfoss pumppaa vaan sammutetun pumpun läpi, kun en ole sitä jaksanut poiskaan ottaa, pitäis joku pätkä saada siihen väliin.
Maalämpöpumppu lämmittä tuota varaajaa altapäin ja ylhäältä menee pattereille/lattialämmitykselle.

90W kiertovesipumppu ainakin toimii hyvin. 245W liuospumppu on pitänyt alusta lähtien pientä sivuääntä, mutta toimii sekin.
Lisäksi on siellä putkissa myös vanha shuntti, mutta sen olen yrittänyt laittaa tarkasti niin että ei vuotaisi yhtään läpi. Jos vuotaa läpi niin varaajan päältä kuuma pääsisi menemään suoraan maalämpöpumpun kylmään putkeen ja samalla kierto pattereille huononisi.
Shuntin rosvoputken pitäisi tulpata tai laittaa hana "rosvoputkeen", mutta ehkä se ei kumminkaan vuoda niin on saanut olla se shuntti. Lämpötiloista ainakin näkyy heti jos kääntelee shunttia johonkin väärään asentoon.

Tuo lämmitys on siis kahdella putkella vain, niin pitäisi tuo yksi kiertovesipumppu riittää.
Kyllä tuossa jotain häikkää on. Miksi tuo mantteli ei sitten varaudu? Laittaisitko tuon lauhduttimen pumpun tekniset tiedot tänne.
Mulla tempas ton lauhduttimen menon 65 asteeseen kun tuo ulkonen jumitti.
Jos tuossa on varaaja välissä niin ei kai ahdista ainakaan heti kohta.
Jokatapauksessa sinulla ei nyt toimi tuo manttelin varaus oikein vaan jostain se vaihtovenalta lähtevä vesi joka pitäisi mennä manttelille kiertää jossain.  Nibessä taisi olla vielä niin että vaihtovena on tuloputkessa eikä niin kuin näissä muissa vv koneissa.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #10 : 02.01.16 - klo:05:29 »
Tarkoitus saada koko käyttövesipönttö 50C lämpötilaan.

Taitaa jäädä haaveeksi tasalämpöinen pönttö. Ainakin itsellä. Tulevan ja menevän veden lämpötilaero on 4 astetta. Joka tarkoittanee ainakin sitä että lämmitysteho kierukan alaosassa käyttövesivaraajan alapäässä on heikompi kuin kuumalla vedellä yläosassa jos kuviteltaisiin koko varaaja tasalämpöiseksi. Tästä seuranee kuumempi varaaja yläosasta kuin alaosasta.

Käyttövettä käytettäessä varaajien kerrostumien tulee säilyä. Tällöin varaajan sisältö näyttää todellisuudessa jotakuinkin tältä.

Ylemmässä kuvassa on jonkun foorumilaisen varaaja jonka kyljessä on lämpöantureita eri korkeuksilla. Tästäkin näkee hyvin kuinka varaaja purkautuu pohjalta alkaen.
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #11 : 02.01.16 - klo:11:49 »
Taitaa jäädä haaveeksi tasalämpöinen pönttö. Ainakin itsellä. Tulevan ja menevän veden lämpötilaero on 4 astetta. Joka tarkoittanee ainakin sitä että lämmitysteho kierukan alaosassa käyttövesivaraajan alapäässä on heikompi kuin kuumalla vedellä yläosassa jos kuviteltaisiin koko varaaja tasalämpöiseksi. Tästä seuranee kuumempi varaaja yläosasta kuin alaosasta.

Käyttövettä käytettäessä varaajien kerrostumien tulee säilyä. Tällöin varaajan sisältö näyttää todellisuudessa jotakuinkin tältä.

Ylemmässä kuvassa on jonkun foorumilaisen varaaja jonka kyljessä on lämpöantureita eri korkeuksilla. Tästäkin näkee hyvin kuinka varaaja purkautuu pohjalta alkaen.
Joo ei ole tosiaan mahdollista saada tasalämpöistä pönttöä. Tuli siis kirjoiteltua mitä sattuu. Mutta ilmeisesti tuossa uudessa nibessä käyttöveden lämpötilaa säätelee käyttövesivaraajan ala-anturi, en tiedä millä kohtaa tarkalleen on. Jos sammutusraja olisi 50C, niin varaajan alaosa olisi 50C ja yläosa olisi jotain aika paljon enemmän. 50C käyttövesi asetus on aika korkea.

Täällä tuossa 1217 nibessä ei ole käyttövesipöntössä ollenkaan mitään lämpötila-anturia. Ainoat anturit on läuhduttimen meno ja paluu anturit. Manttelivaraajan ulkovaipan alaosan lämpötila-anturi joka kuvaa käyttöveden lämpötilaa. Jos ulkovaipan 45 L veden lämmittää 36->46 asteeseen, sen jälkeen odottelee hetken aikaa että lämpötila tasaantuu 160L/45L kaksoisvaippavarjaassa, niin käyttöveden lämpö käyttövesivaraajan alaosassa on 40C tai 41C. Veden yhteis määrä on siis 205 littaa ja kaksoisvaipan sisä ja ulko-osathan on täysin saman lämpöiset kun lämpötila vaan ehtii tasaantua. Vesimassan pohjalla on tietysti kylmitä ja aivan ylhäällä on taas kuuminta. Ylhäällä voisi siis aivan maksimissaan olla 46C ja alhaalla 41C.

Jotenkin noin olen tuota koittanut järkeillä, mutta en ihan tiedä että miten mahtaa oikeasti mennä. Jollain lämpömittarilla voisi tietysti mitata että mitä hanasta tulee kuumimmillaan. Selvää vaihtelua siinä ainakin huomaa, mutta itse en tuota kuuminta 46C vettä tarvitse mihinkään, kun se tuntuu kumminkin aika kuumalta. Mitään syöttösekoitusventtiiliä ei ole laskemassa käyttöveden lämpöä. Suihkusta taas tulee tasalämpöistä koska siinä on termostaattinen säätö.

Samoin huomaa että puskurivaraajassa on pientä lämpötilaeroa kun patterit/lattialämmitys purkaa lämmintä puskurivaraajaa. Lataus on nurin päin eli aluksi voisi pohjalla olla 46 ja ylhäällä 44. Se kääntyy siitä sitten toisin päin että ylhäällä 38 ja alhaalla 36 kun varaaja purkaantuu. Varaaja ei mikään kauhean iso ole, pyörean mallinen ja mahtuu olemaan juuri ja juuri 195cm korkeassa kellarissa. Vettä siinä on arviolta 400-500 L. Nuo varaan lämpötila lukemat voi olla jotain muutakin. Nyt -13 pakkasella huomaa että varaajan alaosa ehtii jäähtyä kylmemmäksi kun talo ottaa pakkasella enemmän energiaa vastaan.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #12 : 02.01.16 - klo:12:25 »
Kiertovesipumppua ja lukemia kävin katsomassa.
Pyyntilämpötila 40C ulkol -12
asteminuutit -5 -> 28, kaivo +5/0
Käyttövesi 38C
Meno pattereille 36C, paluu pattereilta 34,3C
Kaivo siis 5/0 ja laski hetken päästä 4/0. Maalämpöpumpun kuumennus 34,4->40C
Kellarin lämpö 17C. Kellarissa ei ole lämmitystä. Lämmönhukkaa vähän putkista ja huonosti eristetystä varaajasta (villaeristeet).
Kyllä tuossa jotain häikkää on. Miksi tuo mantteli ei sitten varaudu? Laittaisitko tuon lauhduttimen pumpun tekniset tiedot tänne.
Mulla tempas ton lauhduttimen menon 65 asteeseen kun tuo ulkonen jumitti.
Jos tuossa on varaaja välissä niin ei kai ahdista ainakaan heti kohta.
Jokatapauksessa sinulla ei nyt toimi tuo manttelin varaus oikein vaan jostain se vaihtovenalta lähtevä vesi joka pitäisi mennä manttelille kiertää jossain.  Nibessä taisi olla vielä niin että vaihtovena on tuloputkessa eikä niin kuin näissä muissa vv koneissa.
Kiertovesipumpun kävin katsomassa. Grundfos ups 15-60 s0 130
Tehot I 45W, II 65W, III 90W. Käytössä III.
Käyttöveden teossa ei ole mielestäni lauhduttimen meno ja paluu välillä oikein mitään eroa. Vesi kiertää niin nopeasti "isojen" ja lyhyiden putkien läpi. Kesällä kun ei ollut talon lämmitystä niin laitoin tehon I ja silloin tuli jo jonkun verran lämpötilaeroa menon ja paluun välille. En vaan muista että paljonko. Kesällä kuumennus oli myös 54 asteeseen asti, mutta saisihan sen myös ylemmäksikin laitettua tai katkaisu käyttöpaineensäätimellä. En ole kokeillut että kuinka kuumaa saisi tehtyä.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa emp

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #13 : 06.01.16 - klo:15:36 »
Kiitos tomppelille taulukosta. Jos sitä aina etukäteen kaiken tietäisi, voisi ehkä mitoituskin osua paremmin. Toisaalta arvostin 12 kW mallin Scroll kompuraa ja lisäksi kulutuksessa on mukana n. 100 kuutiometrin autotalli jossa lattialämmitys joka ei kuitenkaan jaksa nostaa tilan lämpöä  kuin 10 asteeseen. Pitäisi laittaa sille oma sunttaus jotta olisi kuumempi vesi vaan tykkään nykyisin enempi yksinkertaisuudesta.

Taulukkoa oli hankala kopioida koska siellä on viittauksia niin moneen muuhun, että siitä en jaksanut ihan täydellistä tehdä. Saa siitä nyt jotain käsitystä. Lämmityssähkön kulutus on kuitenkin mielestäni ollut niin pientä, etten oikein viitsi mitään parantaakaan. Ainoastaan käyttöikään vaikuttavat parannukset kiinnostaa ja siksi pidänkin asteminuuttiluvun alhaalla kun silläkin hyvin pärjää.

Ainakin omaa kukkaroa ja asumismukavuutta miellyttää kovasti nykyiset systeemit ja olen ollut niihin kovasti tyytyväinen. Asennukseen sain 2011 vuonna energia avustusta ja kotitalousvähennystä niin paljon, että koko investointi on näinä päivinä jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki tästä eteenpäin on puhdasta säästöä.

Poissa emp

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #14 : 06.01.16 - klo:15:43 »
Huomio tuohon liitteenä olevassa taulukossa esiintyvään autotalliin. Se ei siis ole tämä 100 kuutionmetrin autotalli jossa on maalämpökiertoinen lattialämmitys vaan ihan erillinen verstas jossa ajoittain tehtävin projektien takia on erillinen sähkömittaus ja erillislämmitys.
Lämpöpumpussa olisi "varaa" lämmittää sitäkin, mutta ei tähänastisilla kilowateilla ole oikein järkevä kanaalin rakennus. 

Poissa Seagear

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 885
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #15 : 06.01.16 - klo:15:51 »
Lämmityssähkön kulutus on kuitenkin mielestäni ollut niin pientä, etten oikein viitsi mitään parantaakaan. Ainoastaan käyttöikään vaikuttavat parannukset kiinnostaa ja siksi pidänkin asteminuuttiluvun alhaalla kun silläkin hyvin pärjää.

Eniten käyttöikään vaikuttava asia lienee kompuran käynnistysten määrä eivätkä pitkät käyntijaksot. Pätkäkäyntiä tyyliin 20 min tai vähemmän käyntiä kerrallaan kannattaa kaikin keinoin välttää ja yleensä tämä hoidetaan kasvattamalla käynnistysrajan asteminuutteja erityisesti lämpimien kelien aikaan ja tarpeeseen nähden "ylitehoisten" pumppujen kanssa. En kuitenkaan ole ihan varma siitä, mitä "alhaalla" tarkoittaa tässä tapauksessa.
Danfoss DHP-H8+UKV100,
porakaivo 175m, patterilämmitys, 1. kerroksinen 146 + 70m2 puolilämmin, rv. -73

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #16 : 06.01.16 - klo:16:19 »
Huomio tuohon liitteenä olevassa taulukossa esiintyvään autotalliin. Se ei siis ole tämä 100 kuutionmetrin autotalli jossa on maalämpökiertoinen lattialämmitys vaan ihan erillinen verstas jossa ajoittain tehtävin projektien takia on erillinen sähkömittaus ja erillislämmitys.
Lämpöpumpussa olisi "varaa" lämmittää sitäkin, mutta ei tähänastisilla kilowateilla ole oikein järkevä kanaalin rakennus.

Taidat puhua autotallista 40m2 tilana?

Kulutus siellä on ainakin ollut pientä. Millainen lämpötila siellä tavallisesti on ja millainen ilmanvaihto siellä on. Lähinnä tuo kiinostaa sen takia että on jotain vertailupohjaa sille kuin jotkut suunnitelevat autotalli projektejaan. Lämpiääkö tuo ilpillä vai suoralla sähköllä?
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa emp

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 14
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: käyttöveden teon tuntimäärä suhteessa lämmitykseen
« Vastaus #17 : 06.01.16 - klo:17:58 »
Tämä 40 neliön talli on vesilattialämmityksellä ja sitä piti aina pitää pienellä virtauksella kun oli öljylämmitys. Lattia jäätyikin muutaman kerran, mutta kerkesin sulattaa kun arvasin, että jäätymispaikka on kulkuoven kohdalla. Lopulta tyhjäsin koko putkiston ja se oli muutaman vuoden pelkällä pannuhuoneen hyötylämmöllä. Maalämmön laiton jälkeen laitoin taas vedet kiertoon ja venttiilit täysille, mutta ei se silti jaksa lämpöjä kovin ylös nostaa.

Toinen talli jossa on oma sähkömittaus lämpiää tilapäislämmityksellä 9 kW lämpöpuhaltimella. Maalit, vahat ym. pakkasessa pilaantuvat säilytän toisessa tallissa. Kun ei sinne tule vettäkään, niin ei ole pakko aina lämmittääkään. Sähkömittaus on hyvä kun toisinaan tehdään metallihitsaushommia enempikin niin osaa laittaa kulut oikeaan sarakkeeseen. Ei tarvii alkaa minkään vanhan kiukaan kanssa savustamaan "kun se sähkö on niin kallista".
9 kW lämpöpuhallin on 56 neliöiseen talliin tosi sopiva. Puolessa tunnissa lämpiää työskentelylämpötilaan vaikka olis kovempikin pakkanen. Hitsaus tietysti lämmittää myös vaikka käryimuri viekin osan. Sähköpuhallin kun alkaa lämmittämään, se samalla kuivattaa ilmaa eikä kondenssivesi ala tiivistymään kylmiin pintoihin.

Vuosien aikana olen kyllä todennut, että se 9 kW puhallin vie lopulta tosi vähän sähkö jos sitä käytetään vain silloin kun jotain tehdään. Toki mukavuus syistä voi sitten laittaa jotain peruslämpöä. Mullakin on ylimääräisiä käytettyjä sähköpattereita jäänyt ja vois siihen toki ilpinkin laittaa nyt kun on kaikki työkalutkin itsellä. Vähempi huoltokohteita kuitenkin, mitä vähempi rekkuleita.