Mitoitusapua kaivataan, uudisrakennus Espoo

[Woodie]

Tervehdys!

Rakennamme Espooseen omakotitaloa ja mielelläni kuulisin arviot pumpun koosta ja lämpökaivon syvyydestä.
Lattialämmitystalon speksit ovat seuraavat:

Huoneistoala: 155 m2  (1. krs 88 m2, 2. krs 67 m2, 21 m2 avointa korkeaa tilaa)
Kerrosala: 184 m2

Huonekorkeudet: 250 cm ala- ja yläkerrassa

Rakennuksen ulkomitat: 11.88 m x 8.68 m

Ulkoseinien U-arvo: 0.16
Yläpohjan U-arvo: 0.08
Ikkunoiden U-arvo: 1.0
Ulko-ovien U-arvo: 1.0
Alapohjan U-arvo: 0.14

IV-kone LTO:lla > 80%
Ilmanvuotoluku pitäisi kuulemma olla luokkaa 1.

Yläkertaan on tulossa yksi puhallinkonvektori, eli maaviileää.

Riittääkö tähän 6 kW pumppu ja 120 m reikä, joita on alustavasti tarjottu?

Kiitokset!

[tomppeli]

Rakennamme Espooseen omakotitaloa ja mielelläni kuulisin arviot pumpun koosta ja lämpökaivon syvyydestä.
Lattialämmitystalon speksit ovat seuraavat:

Huoneistoala: 155 m2  (1. krs 88 m2, 2. krs 67 m2, 21 m2 avointa korkeaa tilaa)
Kerrosala: 184 m2

Huonekorkeudet: 250 cm ala- ja yläkerrassa

Rakennuksen ulkomitat: 11.88 m x 8.68 m

Ulkoseinien U-arvo: 0.16
Yläpohjan U-arvo: 0.08
Ikkunoiden U-arvo: 1.0
Ulko-ovien U-arvo: 1.0
Alapohjan U-arvo: 0.14

IV-kone LTO:lla > 80%
Ilmanvuotoluku pitäisi kuulemma olla luokkaa 1.

Yläkertaan on tulossa yksi puhallinkonvektori, eli maaviileää.

Riittääkö tähän 6 kW pumppu ja 120 m reikä, joita on alustavasti tarjottu?

Tervetuloa mukaan joukkoomme foorumille!

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Pumpun teho, 6 kW riittää, energiakaivo pitäisi olla aktiivisyvyydeltään ainakin 140 metriä.
Kaivon syvyyden laskennassa ei ole mukana mahdollista maaviileän tuomaa lämmön lataamista,
koska viilennystarvetta ei Suomessa aina ole kovinkaan paljon.
Liian matala kaivo huonontaa pumpun hyötysuhdettakin.
Jos naapurustossa on, tai on tulossa muita maalämmittäjiä,
on ehdottomasti tarpeen laittaa ainakin 140 aktiivimetrin syvyinen lämpökaivo.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Woodie]

Kiitokset Tomppelille.

Joo, lämpökaivoja on tulossa myös naapuritonteille.  Hyvä pointti siis.
Täällä Espoossa kaivon pitää olla vähintään 7.5 m päässä rajasta, joten kahden kaivon välimatka on vähintään 15 m.  Tosin monesti etäisyyttä ei paljoa enempää olekaan.  Onkohan lähellä olevien kaivojen vaikutuksen arvioimiseen jotain toimivaa nyrkkisääntöä?

Pumpussa on integroitu 180 l varaaja ja uskon tuon riittävän meille normikäytössä.  Jos joskus tulevaisuudessa lämmintä vettä tarvittaisiin enemmän, voiko lämpimän veden kapaa nostaa vaan lisäämällä ulkoisen varaajan, olettaen että sille on tilaa.

[fraatti]

Pumpussa on integroitu 180 l varaaja ja uskon tuon riittävän meille normikäytössä.  Jos joskus tulevaisuudessa lämmintä vettä tarvittaisiin enemmän, voiko lämpimän veden kapaa nostaa vaan lisäämällä ulkoisen varaajan, olettaen että sille on tilaa.

Sähköllä kyllä. Muuten ei aivan yksikertaisesti jos kyseessä on integroitu varaaja. Integroidusta irtoaa noin 250l suihkulämmintä vettä ilman että pumppu käy. Pumpun käydessä muutama kymmenen litraa enemmän. 250l vettä piisaa normaalilla 12l/min suihkulla noin 20min yhtämittaiseen suihkuun.

[euroshopperi]

Lämmityspuolelle kytkettävästä varaajasta saadaan esilämmityskierukalla lisättyä lämpimän käyttöveden kapasiteettia aika reilusti. Tai siis jos varaajalle laitetaan kokoa esim 500 L, niin alkaa jo vaikutusta olla. MIELESTÄNI lämmitysvaraaja käy aivan mainiosti myös lattialämmityksen yhteyteen. Haittana on vain raha. Muuta haittaa en ole pystynyt saamaan aikaiseksi nyt 2:n vuoden kokemuksella. Ehkä joskus vielä laitan katolle yhden kennon lisää ja otan sen 750 L pytyn vanhan tilalle, kun se ei kasva, kuin korkeussuunnassa nykyiseen verraten.

[tomppeli]

Kiitokset Tomppelille.

Joo, lämpökaivoja on tulossa myös naapuritonteille.  Hyvä pointti siis.
Täällä Espoossa kaivon pitää olla vähintään 7.5 m päässä rajasta, joten kahden kaivon välimatka on vähintään 15 m.  Tosin monesti etäisyyttä ei paljoa enempää olekaan.  Onkohan lähellä olevien kaivojen vaikutuksen arvioimiseen jotain toimivaa nyrkkisääntöä?

Laskentaohjelma antaa yhden kaivon aktiivisyvyyden sillä olettamalla, että läheisyydessä ei ole toista kaivoa.

Jos noin 25 metrin päähän tuleekin naapurin lämpökaivo, tarvitaan aktiivisyvyyttä lisää noin 10 - 12 %.
Jos noin 15 metrin päähän tuleekin naapurin lämpökaivo, tarvitaan aktiivisyvyyttä lisää noin 14 - 15 %.

[fraatti]

Lämmityspuolelle kytkettävästä varaajasta saadaan esilämmityskierukalla lisättyä lämpimän käyttöveden kapasiteettia aika reilusti. Tai siis jos varaajalle laitetaan kokoa esim 500 L, niin alkaa jo vaikutusta olla. MIELESTÄNI lämmitysvaraaja käy aivan mainiosti myös lattialämmityksen yhteyteen. Haittana on vain raha. Muuta haittaa en ole pystynyt saamaan aikaiseksi nyt 2:n vuoden kokemuksella. Ehkä joskus vielä laitan katolle yhden kennon lisää ja otan sen 750 L pytyn vanhan tilalle, kun se ei kasva, kuin korkeussuunnassa nykyiseen verraten.

Eikö asiasta ollut jo joskus puhetta että normaalista käyttövesivaraajassa kerrostumat säilyvät ja siksi on mahdollista saada tuo 250l vettä? Jos kerrostumat sekoavat määrä on paljon pienempi.

Eli jos tulevan veden lämpötila on 5 astetta niin 250l jälkeen hanasta tulee karrikoidusti 5 asteista vettä. Jos tulevan veden lämpötila on 20 astetta niin tällöin varaajan hyydyttyä hanasta tulee 20 asteista vettä. Lämmittäminen tietysti nopeutuu esilämmityksen takia koska tulevan veden lämpötila on korkeampi. Jos käyttövedelle on suuri tarve niin sitten mieluummin ostetaan pelkkä kone ilman varaajaa ja tarvittavan kokoinen käyttövesivaraaja istutetaan viereen. Tällöin ei ainakaan tule mitään yllätyksiä.

Elikäs huomasin että 50 astetta on melko matala lämpötila varaajalle jonka energiasisältö on muutenkin varsin pieni joten muutin lämpötilaksi 55 astetta. Samaten normaalisti sekoittajissa oleva lämpötila taitaa olla 37 aikaisemmin mainitsemani 38 asteen sijaan.

Ensin lasketaan kuinka paljon saadaan vettä ilman esilämmitystä olettaen että varaaja on täysin sekoittunut, varaajan tilavuus 180l, varaajan lämpötila lähtötilanteessa 55 astetta ja tulevan veden lämpötila 6 astetta.

(37-6) * X = (55-37) * 180
31X = 18*180
X = 3240/31
X = 104 litraa

Sitten voidaan laskea paljonko saadaan vettä jos esilämmitetty vesi olisi 18 asteista.

(37-18) * X = (55-37)
19X = 3240
X = 170 litraa

Sitten vielä kolmanneksi tilanne jossa oletetaan että varaajan kerrostumat säilyvät. Lopputilanteena on ilman esilämmitystä kokonaan 6 asteinen varaaja tai sitten esilämmityksellä kokonaan 18 asteinen varaaja.
37X = 55 * 180
X = 9900/37
X = 267 litraa

Näistä laskutoimituksista jo huomaa että on erityisen tärkeää että varaajan kerrostumat säilyvät.

Laskin myös aluksi tilanteen että varaaja olisi 50 asteinen ja haluttu lämpötila 38 astetta. Varaaja tasalämpöinen. Lopputulokseksi tuli huima 79 litraa.

Yksi merkille pantava asia on kuitenkin se että jos varaaja on täysin sekoittunut sieltä tulee kuitenki seuraavaksi x määrä 36 asteista sitten 35 asteista jne. kerrostuneesta varaajasta tulee vain korvaavan veden lämpöistä.

[jm82]

6kW maalämpöpumppu ei tosiaan kovin kummoisesti saa lämmitettyä lennosta, jos vertaa vaikkapa 10kW tai 17kW pumppuun.
Jos tuo integroitu varaaja epäilyttää, niin ehkä kannattaisi valita heti valmiiksi isompi 300 l tai 500 l käyttövesivaraaja?

[euroshopperi]

Eikö asiasta ollut jo joskus puhetta että normaalista käyttövesivaraajassa kerrostumat säilyvät ja siksi on mahdollista saada tuo 250l vettä? Jos kerrostumat sekoavat määrä on paljon pienempi.

Eli jos tulevan veden lämpötila on 5 astetta niin 250l jälkeen hanasta tulee karrikoidusti 5 asteista vettä. Jos tulevan veden lämpötila on 20 astetta niin tällöin varaajan hyydyttyä hanasta tulee 20 asteista vettä. Lämmittäminen tietysti nopeutuu esilämmityksen takia koska tulevan veden lämpötila on korkeampi. Jos käyttövedelle on suuri tarve niin sitten mieluummin ostetaan pelkkä kone ilman varaajaa ja tarvittavan kokoinen käyttövesivaraaja istutetaan viereen. Tällöin ei ainakaan tule mitään yllätyksiä.

No mulla tulee hieman alta 30 asteinen vesi sieltä lämmitysvaraajan kierukasta aluksi. 390 L käyttövesivaraaja on 50 asteessa 3/4 osan tasolta mitattuna. Säiliön pohjalle tuuppaa sen n. 5,6 asteisen porakaivoveden sijasta 30 asteista vettä, joka varmaan hieman sekoittuu tullessaan. Lämmitysvaraajasta lähtee alkuteho 25 asteen verran ja lisää pitää tehdä kovemmilla kompuran virroilla vielä 20 astetta lisää, jota sitten kompura alkaa tehdä täydellä teholla. Suurehko kierukka toisaalta luovuttaa parhaiten lämpöä sinne varaajan alaosaan, jonne kylmintä on kertynyt eniten, eikä yläosaan jää lämpöä juuri mitään kierukasta. Eli kompura alkaa pitämään sitä ylimmän osan kuumakönttiä elossa vastustaen alhaalta tulevaa kylmää kompuran ja lämmitysvaraajan yhteenlasketulla teholla. Ja kun suihkuttelu loppuu, jatkaa kompura sitten sen lämmitysvaraajan ryöstön takaisin maksua. Eli kyllä tässä vain aikaa saa jatkettua kuumille vesille, sen lisäksi, että voisi hieman laskeakin lämpimän veden varasto lämpötilaa. Mulla on siellä varaajassa kierukasta maininta 45, eli olisko ihan kohtuu kokoinen ja ottaa hyvin lämpöjä mukaan. Ja kesällä tulee joskus 60 asteinen vesi lämmitysvaraajan kierukasta käyttövesivaraajan pohjalle ja kone saa hieman huilia. Nyt kun heitin patterit pois ja lämmitysvaraajasta lähti yli 10 astetta, niin kyllä sen huomaa selkeästi koneen käynnin osalta. Ja lämpöjen pudotuksien on tarkoitus vielä jatkua lämmityksen osalta, eli nykyinen on 33 asteessa, jossa vielä shuntit kiertää melkein ääri asentoja ja termarit hyörii ympäriinsä. Mulla kyllä toimii varaajan ryöstö aivan mainiosti. Sanokoon nettivideot lämpökuvineen mitä tahansa, mutta meikäläisellä on rutkasti ollut lämmintä vettä, vaikka laskisi sen 300 L(400) kahden hengen porealtaaseen, niin hyvin tulee muualtakin vielä samaan aikaan.

[fraatti]

Sanokoon nettivideot lämpökuvineen mitä tahansa, mutta meikäläisellä on rutkasti ollut lämmintä vettä, vaikka laskisi sen 300 L(400) kahden hengen porealtaaseen, niin hyvin tulee muualtakin vielä samaan aikaan.

Niinhän sen sun 390l varaajan pitäisikin riittää. Jos 180l pytystä saadaan 250 niin tuosta sun säiliöstä tulee jo 540l. Lisäksi 17kW konejauhaa jo puolet siitä lisää  mitä vaikka yhdellä suihkulla kerkeää valuttamaan ulos. Harva kaipaa sietä että suihkusta voi laskea vettä kuin kylpylästä kun samaan aikaan tuonne valuu omalla työllä raadetut roposet. Ilman altaita olevalli ihmisille on riittänyt ihan 5hlön perheen käytössäkin tuo integroitu 180l varaaja. Viimeksi kaveri sanoi pumppua ostaessaan että parempi ettei vettä tulekaan loputtomasti kun alkavat kersat tulemaan teini-ikään....

Vaikka mlp talossakin asuu niin yhdellä pikkuvaraajan "tyhjäyksellä" saa lorautettua 1,5€ kaivosta alas helposti.