No jopas 
Eli sittenkin BT25 pitäisi toimia, kunhan sen saa asennettua puoleen väliin varaajaa.
Mitäs jos sen asentaakin puolen välin yläpuolelle n.3/4 korkeudelle, niin eikös silloin alaosa pysy viileämpänä?
No enpäs huomannut tuota uudempaa manuaalia
Hyvä että ´maalämmittää´ huomasi tuon jipon
Anturin sijainti varaajan korkeussuunnassa vaikuttaa käynti- ja taukojaksojen pituuteen siten että kun taukojakson aikana varaaja jäähtyy niin jäähtyminen alkaa varaajan alaosasta ja lämmön kulutuksen myötä jäähtynyt kerrostuma nousee ylöspäin ja kun se saavuttaa kompressorin käynnistystä ohjaavan anturin niin kompressori käynnistyy.
Jos anturi on varaajan puolivälissä niin käynti- ja taukojaksot on hieman lyhyemmät kuin jos anturi on 3/4 korkeudella juurikin tuon jäähtyneen veden määrän takia.
Eli kun anturi on alempana niin jäähtynyt vesimäärä on pienempi kuin jos anturi on ylempänä.
Kuitenkin käyntännössä kompressorin käynnistyessä lauhduttimen suurehko virtaus varaajassa sekoittaa lämpökerrostumat ja jos varaajassa on 3/4 osaa jäähtynyttä vettä niin varaajan lämpötila notkahtaa muutaman asteen kunnes kompressori on nostanut varaajan lämpötilaa asetusarvoon.
Tähän voi tietysti vaikuttaa lauhduttimen kiertopumpun virtausta hidastamalla siten ettei käyntijakson aikana varaajassa vesi juurikaan sekoitu vaan lauhduttimelta tuleva kuuma vesi jää varaajan yläosaan ja käyntijakson aikanan kuuman veden kerrostuma laskeutuu alemmas kunnes se saavuttaa anturin (BT25) jolloin kompressori pysähtyy.
Tuo anturin korkeussijainti kannattaa kokeilla jos anturille löytyy sopivia "taskuja" varaajasta.
Noin isossa (1800l) varaajassa varaajassa kannattaa kuiten pyrkiä pitämään käyntijaksot max 3-4h pituisina ettei keruupuolen lämpötila laske liikaa,se alentaa hyötysuhdetta melkisesti.
Meillä on 1200l:n varaaja ja kesäaikana on käytössä kiinteä lauhdutus kun lämmitetään vain käyttövettä ja sopiva anturin korkeus meillä on n 2/3osaa korkeutta varaajan pohjasta katsoen.
Jos anturia nostaa ylemmäs niin varaajan lämpötila notkahtaa n 5 astetta kun kompressori käynnistyy.
Meillä lauhdutinvirtaus on suurin mahdollinen ,1585l/h, ja joskus kokeilin hidastaa lauhdutinvirtausta n 750l/h jolloin varaajan vesi ei käyntijakson aikana sekoittunut ja muuten tämä variaatio toimi ihan hyvin mutta lämpöpumpun hyötysuhde aleni jonkin verran.
Eli nuot on sikäli yksilöllisiä juttuja että varmimmin selviää kokeilemalla
Ekowell lauhdutinvirtaus 1-3nopedit:
Ja kun aiot ottaa erillisen käyttövesivaraajan, niin silloin tarvitset BT2:sta koneessa.
Kyllä erillinen käyttövesivaraaja kannattaa laittaa,tuollaisen 1800l:n varaajan lämpöhäviöt on luultavasti suuremmat kuin käyttöveden kuluttama lämpöteho.
Mittailin kerran viikon lomareissun aikana meidän 1200l:n uretaanilla eristetyn Jämä Kantikas varaajan lämpöhäviöitä kun ei on varsinaista lämmönkulutusta.
Varaajan ulkovaipan kautta hävisi 7kwh/vrk lämpötehoa ja sikäli melkoisen suuri koska meidä huushollin käyttöveden lämmönkulutus (2hlö) on n 10kwh/vrk.
Lisäksi lämpöpumpun hyötysuhde paranee huomattavasti kun isoa varaajaa ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi
edit2: Nibe 1145 antoteho on 35 asteisella lauhtumislämmöllä 10kw mutta 50 asteisella lauhtumislämmöllä enää 8,5kw
Antoteho (B 0/ W 35), keruu sisään 0 °C, menovesi +35 °C: 10,0 kW
Antoteho (B 0/ W 50), keruu sisään 0 °C, menovesi +50 °C: 8,5 kW
http://www.netrauta.fi/rakentaminen/lampopumput/maalampopumput/maalampopumppu-nibe-f1145-10-kw 
