Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: 60-luvun purulaatikko öljy/suorasähkö yhdistelmästä maalämpöön  (Luettu 19677 kertaa)

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Tervehdys kaikille, lueskellut jonkun vuoden foorumia mutta nyt pitänee rekisteröityä jos saisin oman projektin vauhtiin.

Harkinnassa saneerata rintamamiestalotyyppisen 3 kerroksisen talon öljylämmitys + suorasähkö maalämpöön. Yläkerroksikssa mentäisiin olemassa olevilla yksilehtipattereilla ja kellariin on tarkoitus saneerata eristeet ja vesikiertoinen lattialämmitys.

Öljykattila/poltin on ysärimallia, ei mikään ikäloppu, mutta säiliöt ja kaksiputkisysteemit alkaa prakaamaan ja niiden kanssa puljaaminen kertakaikkiaan sapettaa.

Tässä rakennuksesta tietoja:

- sijainti Tampereen kupeessa
- vuosimalli 1960
- 10v tilasto: 1700 l öljy + 15000 kWh sähkö
- Yläkerroksissa patterilämmitys, kellariin tulossa osittain/vaiheittain lattialämmitys
- Painovoimainen ilmanvaihto
- ulkomitat 8,4 x 10 m
- Kellarin perusmuuri 300 mm ilmaeristeinen harkko + maan alla 100 mm salaojittava isodrän, keskikerros huokolevy + 100 mm puru + ilmarako + n.120 mm rapattu tiili, yläkerta 100 mm lasivilla + tuulensuoja (+ kylmä vintti).
- 3 kerrosta: kellari 1.5m maan alla + 0.6m, alakerta, yläkerta
- kellari ~70 m2, keskikerros ~80 m2, yläkerta ~35 m2
- huonekorkeudet: kellari 2.1 m, keskikerros 2.4 m, yläkerta 2.0 m
- alapohja maanvarainen eristämätön (lattialämpöjen alle tulossa 150 mm)
- yläpohja vino-osuudet lasivilla 125 mm, vintit+yläkolmio sahanpuru ~500 mm
- ikkunat ja ovet modernit lämpölaseilla
- ei muita rakennuksia
- kellarissa puolilämmin autotalli yhdellä pienellä patterilla, muualla peruslämpö 19-20, pönttöuunilla mukavuuslämpö

Probleemat mitoituksen arvioimiseen:
- Kellarin lattia lämpiää nyt suorasähköllä. Sähkönkulutus on posketon koska sähkökaapelit eristämättömässä betonilaatassa. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa eristää lattiat, ja laittaa vesikiertoputket uuteen laattaan (märkätiloihin sähkökaapeli rinnalle). Remontti on jo pieneltä alueelta tehty.
- Yläpohjassa ilmavuotoa ja 125 mm lasivilla harkinnassa tehdä katon korotus jotta myös vino-osuuksille saadaan min 200 mm ekovillaa. Tämäkin toimenpide vähentäisi nykyistä öljynkulutusta.
- Harkinnassa myös LTO kone kellariin jossa kylpytilat ja harrastetilassa kehno ilmanvaihto. Jotain putkivarauksia tälle. Muutoin projekti varmaan vuosien päässä.

Mulla saattaisi alkuvuodesta käydä flaksi että saisi homman tehtyä ilman lainarahaa ja etsiskelisin nyt ajatuksia voiko/kannattaako homma aloittaa, pystyykö tällaiseen kohteeseen tekemään järkevästi mitoitusta jo nyt. Onko vaarana että rakennuksen lämpötalouden parantuessa laitteet eivät toimi enää niin kuin pitää?

Ajatuksena myös kilpailuttaa kaivonporarit itse, esim. nyt talvella. Onko talviporaus halvempi? Tosiaan kaivolla mennään, ei olis vapaata tonttia kun 400 neliöö marjapuskineen.

Vanhan kattilan pystyn itse roudaan mäkeen, säiliön saa joku porukka tulla siivoomaan ja kuskaamaan naftat vaikka lankomiehen säiliöön. Eräs tutun tuttu tekee myös maalämpöpumppuasennuksia, sen saattasin saada asentamaan, en tosin ole kysynyt, voi olla että jonkun putkifirman joutuu sitten ottaa.

Kaivon saa vaikka heti 3 metrin päähän talon seinästä pihalle, ojan voin kaivaa vaikka lapiolla! Paikkaan hyvä kulku, testattu 22 tonnin kaivurilla aikanaan. Ja harkkomuurista menee läpi king kongin kuppiterällä - ei tartte kallista timanttiporaria.

Tällä kylällä myös toimenpidelupa tarvitaan, mutta lupaan tarvittaisiin poraussuunnitelma ja insinöörien nimiä (lieneekö pakollista). Suositaanko tässä nyt avaimet käteen toimittajia?? ;) Anyways, ajattelin aluksi mennä jonkun oman tupakkiaskin kanteen piirretyn asemapiirroksen kanssa kunnantalolle kyselemään.

Herääkö mietteitä mitä multa on jäänyt ajattelematta tai jotain? Sorppa tuli pitkä teksti.
« Viimeksi muokattu: 04.11.15 - klo:10:46 kirjoittanut tomppeli »
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
- sijainti Tampereen kupeessa
- vuosimalli 1960
- 10v tilasto: 1700 l öljy + 15000 kWh sähkö
- Yläkerroksissa patterilämmitys, kellariin tulossa osittain/vaiheittain lattialämmitys
- Painovoimainen ilmanvaihto
- ulkomitat 8,4 x 10 m
- Kellarin perusmuuri 300 mm ilmaeristeinen harkko + maan alla 100 mm salaojittava isodrän, keskikerros huokolevy + 100 mm puru + ilmarako + n.120 mm rapattu tiili, yläkerta 100 mm lasivilla + tuulensuoja (+ kylmä vintti).
- 3 kerrosta: kellari 1.5m maan alla + 0.6m, alakerta, yläkerta
- kellari ~70 m2, keskikerros ~80 m2, yläkerta ~35 m2
- huonekorkeudet: kellari 2.1 m, keskikerros 2.4 m, yläkerta 2.0 m
- alapohja maanvarainen eristämätön (lattialämpöjen alle tulossa 150 mm)
- yläpohja vino-osuudet lasivilla 125 mm, vintit+yläkolmio sahanpuru ~500 mm
- ikkunat ja ovet modernit lämpölaseilla
- ei muita rakennuksia
- kellarissa puolilämmin autotalli yhdellä pienellä patterilla, muualla peruslämpö 19-20, pönttöuunilla mukavuuslämpö

Probleemat mitoituksen arvioimiseen:
- Kellarin lattia lämpiää nyt suorasähköllä. Sähkönkulutus on posketon koska sähkökaapelit eristämättömässä betonilaatassa. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa eristää lattiat, ja laittaa vesikiertoputket uuteen laattaan (märkätiloihin sähkökaapeli rinnalle). Remontti on jo pieneltä alueelta tehty.
- Yläpohjassa ilmavuotoa ja 125 mm lasivilla harkinnassa tehdä katon korotus jotta myös vino-osuuksille saadaan min 200 mm ekovillaa. Tämäkin toimenpide vähentäisi nykyistä öljynkulutusta.
- Harkinnassa myös LTO kone kellariin jossa kylpytilat ja harrastetilassa kehno ilmanvaihto. Jotain putkivarauksia tälle. Muutoin projekti varmaan vuosien päässä.
Tervetuloa foorumille!

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Siinä on oletuksena, että kellarin lattian alle tulee lämpöeristys ja yläpohjien lämpöeristystä parannetaan.
Jos ulko-ovet ovat vanhat ja huonosti eristetyt, kannattaa ne vaihtaa.
Keskikerroksen ulkoseinä päästää kohtalaisesti lämpöä ulos, noin 6000 kWh/a.
Lämpöä talteenottamaton ilmanvaihto vie vuosittain noin 6000 kWh lämpöenergiaa ulos.
Jos olen laittanut laskelmaan virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja muutan ne. Laskelman muuttaminen on helppoa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Huikeasti kiitoksia laskelmasta. Täytyy lukea ajatuksella.

10 cm purueristys seinissä ei taida kovin hääppöinen olla, olen johonkin korvannut tuota ekovillalla ja laittanut 5 cm lisää sisäpuolelle mihin mahtuu. Kokonaisuuteen nuo pari seinän pätkää ei varmaan vielä vaikuta, ovat alaltaan niin pienet.

Ovet on uusittu ikkunoiden lisäksi.

Päivittelen tänne talven mittaan jos hankkeessa tapahtuu jotain!
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Nyt olisi kolme tarjousta hommasta. Kohteessa siis patterit + lattialämmön yhdistelmä.

- Jämä 8 kW vaihtoventtiilikone + 100 l puskurivaraaja + 160 metriä, 40 mm pem
- Lämpöässä 8 kW tulistinkone + 150 metriä kaivoa turbokollektori putkella
- Thermia 8 kW + 170 metriä kaivoa, 40 mm pem + kaivuutyöt 5m

Kaikki aikalailla saman hintaiset. Herääkö näistä ajatuksia? Vaihtoventtiilikoneet Jämä ja Thermia vissiin toimisivat kesällä pienillä häviöillä jos lämmitetään vain käyttövettä? Kylppäriä tarttee lämmittää kyllä kesälläkin, ja sinne laitan kyllä saneerauksen yhteydessä sähkökaapelin vesiputkien rinnalle kaiken varalta (syötötkin on valmiina). Tulistinkonetta kehui sillä ettei käyttövettä tartte säilöä vaan tulee kierukalla niinkuin nykyisestä öljykattilasta. Thermian konetta kehui kaikkein moderneimmaksi(?)

Kaivo nyt kannattaa varmaan ainakin pyytää tohon 180-190 metriseksi, se lisähinta ei kuitenkaan ole paha. Eihän tuosta mitään haittaakaan kai ole?
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vaihtoventtiilikoneet Jämä ja Thermia vissiin toimisivat kesällä pienillä häviöillä jos lämmitetään vain käyttövettä?
Vaihtoventtiilikoneen ja tulistusvaraajallisen lämpöhäviöissä kesäaikaan on tuskin eroja.
Jos varaajasäiliöiden lämpöeristämisen tasoissa on jotain eroja, voi sillä olla jonkin verran vaikutusta häviöihin.
Muutoin ovat kyllä häviöiden suhteen aika tavalla samalla viivalla.
Patterilämmitteisessä tulistusvaraajallinen toimii paremmin ja talviaikaan tuottaa lämpimän käyttöveden edullisemmin.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Jos päädyt 8kW koneeseen niin ota mukaan nyt sitten aiknakin se 200l pytty puskuriksi.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Jos päädyt 8kW koneeseen niin ota mukaan nyt sitten aiknakin se 200l pytty puskuriksi.

Sorppa kestää vastailu! Kaiken maailman kiirettä olevinaan.

Ainoastaan tuon Jämän tarjoukseen kuului ylipäätään puskurivaraaja 100 l. Olisko tuo isompi puskurivaraaja parempi tämän mainitun patteriverkoston napsumisen takia? Koko varaajan puutetta muista paketeista perusteltiin mulle jotenkin "nokkelalla sunttauksella" jossa muistaakseni pattereiden paluusta sekoitellaan jatkuvasti menoon. Onko tollasella mitään merkitystä jos koko varaaja puuttuu, onko patterien napsuminen tällöin todennäköistä? Eikös muuten kaikki sunttausmenetelmät sekoita menoon sitä paluuvettä - eiks se ole sen lämmön säädön perusajatus? Onko mulle nyt syötetty pajunköyttä?

Lisäksi joku taisi verrata 100 litran vesitilavuutta tuohon lattialämmityksen piirissä olevaan betonilaatan varaavuuskykyyn ja vähätteli varaaajan merkitystä. Lattialämmityspiiristä ei ainakaan voi suntata pattereille siten että lattialaatta tasaisi pattereiden lämmönvaihtelua sillä pattereille tarvitaan kuumempaa. Vai olenko ihan hakoteillä tässäkin?

Pitäskö mun pyytää kuvia kytkennöistä raadin arvosteltavaksi vai suositteletteko että pyydän kaikkiin tarjouksiin surutta 200 litraa puskurivaraajaa ennen patterikiertoa?

Ps. Olen nyt kovilla pakkasilla mittaillut pattereille lähtevän veden lämpöjä ja korkein on ollut 46 astetta elohopean mukaan -27 raadin kelillä. Ei nuo patterit käteen miltään kovin kuumalta tunnu, mutta silti hiukan epäilyttää voiko tollanen pitää paikkansa? Elohopeamittari on kiinteä tossa lähtölinjassa (vanha) ja lisäksi pistin tollasen ulkolämpötilaa mittaavan anturin putken kylkeen ja se näyttää vähän alhaisempaa lämpöä. Samassa kohtaa on eristeen alla Oumannin anturi.



Kuvan tapauksessa elohopea 42 ja digitaali (putken ulkopuolla eristeen alla) 38 jotain -15 asteen pakkasella.

Jos noi lämmöt pitää paikkansa, onko noin matalalla kiertoveden lämmöllä ainoa suositeltava pumpputyyppi tuo tulistinpumppu? Kaikki patterit on vielä yksilehtisiä, eli jos johonkin tulee kylmä, olisi niitä mahdollista vaihtaa paremmin luovuttaviin.
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa alspe

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 323
  • Maalämpöfoorumi
^UKV 100 ja UKV 200 on vissiin käytännössä saman hintaisia joten ei mitään järkeä ottaa pienempää jos isompi mahtuu.
2015 Nibe F1245 8kW + UKV200, 190m
1950 RMT, n. 130m2 + 70m2 kellari ½-lämmintä.
patterit 1x C22, 3 x C21, 9 x H10. Tampereella

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Pitäskö mun pyytää kuvia kytkennöistä raadin arvosteltavaksi vai suositteletteko että pyydän kaikkiin tarjouksiin surutta 200 litraa puskurivaraajaa ennen patterikiertoa?

Ps. Olen nyt kovilla pakkasilla mittaillut pattereille lähtevän veden lämpöjä ja korkein on ollut 46 astetta elohopean mukaan -27 raadin kelillä. Ei nuo patterit käteen miltään kovin kuumalta tunnu, mutta silti hiukan epäilyttää voiko tollanen pitää paikkansa? Elohopeamittari on kiinteä tossa lähtölinjassa (vanha) ja lisäksi pistin tollasen ulkolämpötilaa mittaavan anturin putken kylkeen ja se näyttää vähän alhaisempaa lämpöä. Samassa kohtaa on eristeen alla Oumannin anturi.

Kuvan tapauksessa elohopea 42 ja digitaali (putken ulkopuolla eristeen alla) 38 jotain -15 asteen pakkasella.

Jos noi lämmöt pitää paikkansa, onko noin matalalla kiertoveden lämmöllä ainoa suositeltava pumpputyyppi tuo tulistinpumppu? Kaikki patterit on vielä yksilehtisiä, eli jos johonkin tulee kylmä, olisi niitä mahdollista vaihtaa paremmin luovuttaviin.
200 l toisi tasaisemman lämpötilan pattereille, hitaamman lämpötilan nousun pattereissa, pitemmän tai samanpituisen käyntiajan maalämpöpumpulle.
Puskurivaraaja toimii täällä vähän samoin kuin shunttaus. Maalämpöpumpun kuuma vesi seikoittuu täydellisesti puskurivaraajan 400 litraan vettä. Ei patterit napsu ja vaikka käynnistyskerrat olisikikin harvoin, niin lämpötilanvaihtelut on hitaita, eikä pääse syntymään lämpöpiikkejä pattereihin.

Tuli mieleen että 10kW niben teho 50C vedelle on 8.5kW. Se ehkä sopisi tehon puolesta koska laskelmassa näyttää olevan 8.5kW. Kaivoa vaikkapa 180m.
Täällä säätelin että 47C oli maksimi pyyntilämpötila, eli vaihteli noin 45-49C. Tuo 47C juuri ja juuri riitti.

Varmaankin tuo elohopeamittari näyttäisi tarkemmin oikein. 42C ja -15. Kävin katsomassa että täällä säätö oli nyt 41C ja -13. Onpas hieno lämpömittari :)
Vaikka eristeet olisikin vähän vajavaiset, niin tuo 10kW teho vähän kompensoisi lämmönhukkaa. Tuo 10kW malli on 550e kalliimpi, mutta vähän vaikea arvioida sopivaa tehoa.

Kyllä kaikki pumpputyypit pitäisi sopia.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Kiitoksia hyvistä vastauksista. Eli pyydän ainakin 200 litran varaajan jos mennään tuon Jämän kanssa. Mutta kannattaako tohon Lämpöässä tulistinpumppuun ja Thermian settiinkin pyytää 200 l puskurivaraaja?

Tilaa on ihan hyvin, korkeuttakin reilu 210 cm. Tilaa tulee vielä pahissti lisää kun purkaa 3000 l vanhan säiliön.

On tuo kyllä ihan hieno retromittari. Säilysköhän se peräti tuolla muutostöistä kun on sulkujen jälkeen. :)
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Kiitoksia hyvistä vastauksista. Eli pyydän ainakin 200 litran varaajan jos mennään tuon Jämän kanssa. Mutta kannattaako tohon Lämpöässä tulistinpumppuun ja Thermian settiinkin pyytää 200 l puskurivaraaja?

Tilaa on ihan hyvin, korkeuttakin reilu 210 cm. Tilaa tulee vielä pahissti lisää kun purkaa 3000 l vanhan säiliön.

On tuo kyllä ihan hieno retromittari. Säilysköhän se peräti tuolla muutostöistä kun on sulkujen jälkeen. :)
Lämpöässään ei tarvita lisävaraajaa.
Siinä on itsessään jo varaaja kiertovedellekin.
Lämpöässä on hyvä pumppu patterilämmityskohteeseen.
Sillä saa kuuman vedenkin vähän paremmalla COP -arvolla.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Lämpöässään ei tarvita lisävaraajaa.
Siinä on itsessään jo varaaja kiertovedellekin.
Lämpöässä on hyvä pumppu patterilämmityskohteeseen.
Sillä saa kuuman vedenkin vähän paremmalla COP -arvolla.

Vilkaisin että millaisia malleja lämpöässällä onkaan myynnissä.
Nyt rupesi epäilyttämään tuo että pitääkö tuo paikkansa. Itse en yhtään tiedä miten toimii Thermia merkkinen laite. Mitä mallia ne on tarjonneet Thermialta ja Lämpöässältä? Jämä 8kW on ilmeisesti sama kone kuin nibe 1245 8kW.
Lainaus
Mallitunniste Lämpöässä Vsi 8
Vedenlämmityksen kuormitusprofiili XL
Tilalämmityksen energiatehokkuusluokka A++
Vedenlämmityksen energiatehokkuusluokka A
Järjestelmän energiatehokkuusluokka keskimääräisissä ilmasto-olosuhteissa A+++

Lainaus
NIBE F1245-   10
Energialuokka, tuote 35°/55°   A++/A++
Energialuokka, järjestelmä 35°/55°   A+++/A+++
Energialuokka, käyttövesi   A
Kuormitusprofiili, käyttövesi   XL

Lämpöässä vsi 8 kaikki tiedot:
http://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Tuoteseloste-Vsi-8.pdf

Nibe:
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/

Noiden uusien energiankulutusmerkintöjen perusteella kuuman veden lämmityksen hyötysuhteessa ei olisi eroa.

edit:
Tutuille tuli syksyllä ilmeisesti Lämpöässä Vmi 9 jossa on 430 l vesitilavuus ja 170m kaivo. Siihen tuli kiinni myös ennestään olleet aurinkokeräimet.
Samanlaisia kirjaimia näyttää olevan tuossakin mallissa.
Oli kai muitakin vaihtoehtoja, mutta koska asuvat samalla paikkakunnalla kuin lämpöässän tehdas, niin oli vaivaton ostaa sieltä. Tuo VMI pitäisi aika varmasti olla täystehoinen samoin kun täällä tuo 10kW nibe.

http://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Tuoteseloste-Vmi-9.pdf

Tuossa 8kW lämpöässässä on suht pieni varaaja 230 litraa. Täällä kun on käyttövesipönttö yhteensä 205 litraa ja siihen puskuri lisäksi.

Minne voi reklamoita lämpöässän energiamerkinnöistä. Dokumentissa käyttövesi A, mutta kuvaan on piirrustettu A+ joka ei pidä paikkaansa? :)
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Vilkaisin että millaisia malleja lämpöässällä onkaan myynnissä.
Nyt rupesi epäilyttämään tuo että pitääkö tuo paikkansa. Itse en yhtään tiedä miten toimii Thermia merkkinen laite. Mitä mallia ne on tarjonneet Thermialta ja Lämpöässältä? Jämä 8kW on ilmeisesti sama kone kuin nibe 1245 8kW.

- Jeps Jämä on sama kuin Nibe näin mulle kerrottiin.

- Lämpöässä VSI 8

- Thermia Diplomat Optimum 8kw
  Vastavirtaus varaaja 180l RST

Aivan, tuo LÄ tulistinvehje oli aika lähellä tuota öljykattilan rakennetta, parisataa litraa vettä ja kv kierukalla. Eli tähän ei tarvita puskuria. Olishan ton voinut tajuta kun olisi itse ajatellut hetken aikaa. Hyvä että tulee järjestettyä ajatuksia tässä samalla.

Tuohon Thermian malliin on laitettu lisäselityksenä "vastavirtaus varaaja 180 l", mutta tarkoittanee laitteen sisältä löytyvää varaajaa. Thermian myyjältä kysyin onko tää vaihtoventtiilikone, tulistinkone vai mikä. On kuulemma uudenaikaisempi ja parempi kuin kumpikaan näistä ;) "Älyä" tuossa laitteessa mutulla on enempi kuin kahdessa muussa.

Mahtaskohan 8 kw kone olla pidemmän päälle parempi kuin 10 kw (vaikka tosiaan joillakin merkeillä varaajatilaa vähemmän), etenkin jos pääsen noihin vintin eristeremppoihin ens kesänä kiinni.
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Pientä taukoa projektissa. Sillä välin yksi huone kellarissa sai vesikiertoiset putket ja eristeet lattiaan:









Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Tästä se lähti. Nyt on 190 metriä kaivoa pihassa. 10 metriä pehmeää maata kallioon, 15 metriä suojaputkea ja 37 metrissä tuli ruhje ja rutosti vettä. Kaivon vedenpinta on 1 m maanpinnasta. Kollektori- ja vaakaputket pitäs ilmaantua ensi viikolla pannariin asti. Pumppuhommaa miettimään seuraavaksi  8)



Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Vielä on vajaa 200 litraa naftaa pöntössä, antaa palaa loppuun ennenkuin ryhdyn pannuhuoneen purkuun. Aika sopivasti kesti kylmien ilmojen yli.

Pumpun suhteen valinta taitaa jäädä LämpöÄssän ja Niben välille. Haen varmaan laitteen itse kaupasta ja pyydän putkarin tuntihommana asentamaan. Sanokaapas viisaammat, kannattaisko Nibeltä koittaa sitä 3-12 invertterikonetta? Ja vaikka se onkin teholtaan säätyvä, patteriverkkoon kannattaa silti puskurivaraaja laittaa - vai kannattaako?
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Pumpun suhteen valinta taitaa jäädä LämpöÄssän ja Niben välille. Haen varmaan laitteen itse kaupasta ja pyydän putkarin tuntihommana asentamaan. Sanokaapas viisaammat, kannattaisko Nibeltä koittaa sitä 3-12 invertterikonetta? Ja vaikka se onkin teholtaan säätyvä, patteriverkkoon kannattaa silti puskurivaraaja laittaa - vai kannattaako?

Jos itse nyt valitsisin, niin ottaisin 3-12i. Ja en ottaisi puskurivaraajaa, koska patterijärjestelmän tilavuus on n. 200l ja ensimmäiset metrit vanhaa kaksituumaista vapaan kierron putkea joka imasee KV-teon jälkeiset lämpöpurskeet.

Sinulla on osa lattialämmöllä, niin haluatko ne kesäisin lämpimäksi kun patterilämmitystä ei tarvita?
(Oletan että lattioille tulee säätöpiiri.)
Jos haluat, niin silloin puskurivaraaja lienee perusteltu.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Jos itse nyt valitsisin, niin ottaisin 3-12i. Ja en ottaisi puskurivaraajaa, koska patterijärjestelmän tilavuus on n. 200l ja ensimmäiset metrit vanhaa kaksituumaista vapaan kierron putkea joka imasee KV-teon jälkeiset lämpöpurskeet.
Ok, hyvä pointti. Toi lähtevä torvi on kyllä aika paksua, mutta vaan siihen asti mistä se tulee kellarin holvin läpi.

Sinulla on osa lattialämmöllä, niin haluatko ne kesäisin lämpimäksi kun patterilämmitystä ei tarvita?
(Oletan että lattioille tulee säätöpiiri.)
Jos haluat, niin silloin puskurivaraaja lienee perusteltu.
Kyllä kaksi piiriä ja nimenomaan noin päin että lattialämpöä tarttis kesälläkin. Toi klitsu on muuten vähän liian kylmä ja kostea. Tosiaan tätä samaa eräs asentaja sanoikin, että tuon puskurivaraajan lataamisen voi säätää johonkin min. 20 asteen paikkeille kesäisin. Sähkökaapelikin olisi vaihtoehto, mutta lienee pumpulla edullisempaa?
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Sanokaapas, olisko tuon puskurivaraajan hyvä olla isompi, esim. 300l vai pieni 100 litrainen?
Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Sanokaapas, olisko tuon puskurivaraajan hyvä olla isompi, esim. 300l vai pieni 100 litrainen?

Niben suositus lämmitysjärjestelmän vesitilavuudelle on > 20l/koneen teho [kW].
Tavoite tuolle lienee, että tulee asiallisen mittaisia käyntijaksoja (=ei pätkäkäyntiä).
Jos käyttää invertteriä 3-12kW, niin tarvittava tilavuus on varsin pieni.

Yleensä isompi varaaja on yleensä parempi.

Kuumavesipurskeet on sitten oma näkökulma ja siihen taitaa olla tarjolla muutaman kymmenen litran pönttöjä.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Itse ottaisin nyt ison (esim. 500l) puskurivaraajan käyttövesikierukalla, näistä on puhuttu vaan hyvää vaikka maksaakin mansikoita. Saat lisää käyttövettä ja puskuroinnin samaan.

Itselläni tuo 100l UKV on vaan lisäämässä tilavuutta, mikä kyllä riittää omaan taloon 6 kW:n pumpulle, mutta nopeasti tuosta ajetaan energia loppuun talven pakkasilla, kun siirrytään suihkujen aikana tekemään lämmintä käyttövettä.
Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 211
Itse ottaisin nyt ison (esim. 500l) puskurivaraajan käyttövesikierukalla, näistä on puhuttu vaan hyvää vaikka maksaakin mansikoita. Saat lisää käyttövettä ja puskuroinnin samaan.

Itselläni tuo 100l UKV on vaan lisäämässä tilavuutta, mikä kyllä riittää omaan taloon 6 kW:n pumpulle, mutta nopeasti tuosta ajetaan energia loppuun talven pakkasilla, kun siirrytään suihkujen aikana tekemään lämmintä käyttövettä.

LämpöÄssä taitaa mennä samoihin hintoihin kun Nibe + iso fiksu (esim Aquaterm) varaaja.
Siinä on etu, että kaikki on samassa paketissa.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
LämpöÄssä taitaa mennä samoihin hintoihin kun Nibe + iso fiksu (esim Aquaterm) varaaja.
Siinä on etu, että kaikki on samassa paketissa.

Tuo on kyllä ihan hyvä pointti. Yksinkertaistaa asennustakin aikalailla. Paikallisesta K-lähiryöstöstä tarjosivat lämpöässää 7.5k€.

Ja lämmityskausi ohi, nafta riitti. Naapurin maajussille pumpattiin viimeinen 100 litraa.

Säiliökin otti ja lähti.



Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m

Poissa kakkaroolari

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 20
  • Maalämpöfoorumi
Lämpöässä tuli, se on nyt hurissut toista kuukautta.
Pannarista ja öljysäiliön bunkkerista sai yhdistettyä ihan siistin teknisen tilan.
Viilennykselle jäi nipat, voi joskus askarrella konvektoria vinttiin jos tulee kesällä kuuma tai tekemisen puutetta.
Sähkömittarikin laitettiin, mutta ei perhana pyöri. Olis ollut hauska seurata kulutusta kyllä.







Pirkanmaa, purulaatikko vm. 1960, kellari lattialämmitys, muu patterit,
LämpöÄssä VSI 8, 190 m