Kosteiden tilojen lattialämmitys kesällä

[Mikkiss]

On kaikki käynnistykset ylhäällä /kk. Pitää katsoa. Jakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys talossa ja tallissa. Kesällä tallin ja asuintilojen jakotukit kiinni. Eli lattiassa kiertää vaan kosteissa tiloissa: sauna, pesuhuone, khh, wc, vaatehuone. Käyttövedelle on hullunkierto talon poikki, päällä kesät talvet. Kiertovesipumppu kahden ajastimen perässä.

EDIT: Tässä 2012, kun sattui löytymään exceli.

Okei, tästä ainakin näkee sen ettei käynnistyksiä tapahdu kesällä niin paljoa kuin talvella mikä on hyvä juttu.
Kokonaismäärä käynnistyksissä on kuitenkin aika suuri mielestäni...

[Mikkiss]

Eipä tuota takaiskua ukv-kytkentäohjeessa ole ollenkaan. Itse annan ääneni 3-putkikytkennälle. Mitä etua on neliputkikytkennästä? Kolmeputkisessa kaikista kylmin liemi menee varmasti suoraan koneelle.... (olettaen ettei lämmönjaon pumppu ole suuremmalla teholla kuin koneen sisäinen, joka on varsin epätodennäköistä)

Mun ajatus on että homma toimii näin... vai?

Tällaista juuri ajattelin. Täytyy melkein kokeilla miten käy, niin sitten sen näkee 
Pitäisi vielä pähkäillä laitanko erillisen menoputken tuonne pesuhuoneen lattialle ja sulkuventtiili pattereille, ei tartte sitten termareita ruuvailla 2 x vuodessa kiinni/auki....

[tomppeli]

Tällaista juuri ajattelin. Täytyy melkein kokeilla miten käy, niin sitten sen näkee 
Pitäisi vielä pähkäillä laitanko erillisen menoputken tuonne pesuhuoneen lattialle ja sulkuventtiili pattereille, ei tartte sitten termareita ruuvailla 2 x vuodessa kiinni/auki....

Tällä kytkennällä pitää olla tarkkana kiertopumppujen tehojen suhteissa,
että ei turhaan huononneta pumpun COP -arvoa.
Kytkentätapa on altis väärin suuntautuvaan lämmitysveden kierrättämiseen.

[Mikkiss]

Tällä kytkennällä pitää olla tarkkana kiertopumppujen tehojen suhteissa,
että ei turhaan huononneta pumpun COP -arvoa.
Kytkentätapa on altis väärin suuntautuvaan lämmitysveden kierrättämiseen.

Eikai siitä haittaa ole, jos lämmönjakopiirin virtaus on hieman suurempi niin silloin kaikki hyöty otetaan pumpusta irti? Silloin jos pumpun virtaus on paljon isompi niin energia kuluu puskurin lämmittämiseen ja lauhduttimelle palaa turhan lämmintä vettä?

[Mikkiss]

Eipä tuota takaiskua ukv-kytkentäohjeessa ole ollenkaan. Itse annan ääneni 3-putkikytkennälle. Mitä etua on neliputkikytkennästä? Kolmeputkisessa kaikista kylmin liemi menee varmasti suoraan koneelle.... (olettaen ettei lämmönjaon pumppu ole suuremmalla teholla kuin koneen sisäinen, joka on varsin epätodennäköistä)

Mun ajatus on että homma toimii näin... vai?

Eikai siitä haittaa ole, vaikka lämmönjaon pumppu toimisi suuremmalla teholla kuin koneen sisäinen, eikö sillä päästä parhaaseen coppiin kun lauhduttimelle tulee mahdollisimman viileä vesi?

[tomppeli]

COP:n kannalta paras tulos on siloin, kun molemmat toimivat likipitäen samalla virtausteholla,
Muutoin syntyy oikovirtauksia varaajan läpi ja nämä huonontavat COP -arvoa.
Pieni oikovirtaus ei taida kuitenkaan niin ratkaisevan paljon huonontaa hyötysuhdetta.
Liian runsas patteripuolen pumpun nopeus saa aikaan pattereilta palaavan kiertoveden sekoittumista pattereille menevään lämmitysveteen.
Sehän toki huonontaa COP -arvoa.

Olisiko sinulla mitään mahdollisuutta laittaa varaaja 4 -putkiliitännälle?
Sellainen toimisi vähän samaan tapaan kuin tämä:

Mutta se mikä musta tässä tulistinpumpussa on fiksua, että on oletuksena kaksi piiriä (ainakin SH:ssa), ja molemmat tehdään shunttaamalla ja varaaja ja lämmityspiirit elää täysin omaa elämäänsä, ja pumppu lataa varaajaa tarvittaessa. Tähän on pahisn helppo lisätä muita lämmitysmuotoja halutessaan. Eikä ole pätkäkäyntiä kesälläkään, pelkkää käyttövettä tehdään mun tapauksessa kesällä n. yhden kerran vuorokaudessa n. 50min kerrallaan.

[zeniitti]

Okei, tästä ainakin näkee sen ettei käynnistyksiä tapahdu kesällä niin paljoa kuin talvella mikä on hyvä juttu.
Kokonaismäärä käynnistyksissä on kuitenkin aika suuri mielestäni...

Pitää ottaa samaa grafiikkaa myös viime vuosista. Tuo 2012:han oli aika kylmä, jos oikein muista... Mutta kaivan jostain myös uudet mittaukset.

[Mikkiss]

COP:n kannalta paras tulos on siloin, kun molemmat toimivat likipitäen samalla virtausteholla,
Muutoin syntyy oikovirtauksia varaajan läpi ja nämä huonontavat COP -arvoa.
Pieni oikovirtaus ei taida kuitenkaan niin ratkaisevan paljon huonontaa hyötysuhdetta.
Liian runsas patterpuolen pumpun nopeus saa aikaan pattereilta palaavan kiertoveden sekoittumista pattereille menevään lämmitysveteen.
Sehän toki huonontaa COP -arvoa.

Olisiko sinulla mitään mahdollisuutta laittaa varaaja 4 -putkiliitännälle?
Sellainen toimisi vähän samaan tapaan kuin tämä:

Tuossa on kyllä pointtia, mutta tavallisessa puskurissa ei mielestäni saavuteta mitään etua 4-putkiliitännästä ellei käytetä kierukallista varaajaa. Samalla tavalla ne vedet sekoittuu oli kytkentä kolmella tai neljällä putkella   
Kierukka tuskin olisikaan pahitteeksi, mutta johtaa varmaankin kalliiseen ja isoon varaajaan, jotta kierukan teho olisi riittävä?

[tomppeli]

Vaihtoventtiilikoneella, jossa pumppua ohjataan asteminuutti -integraalilla, tämä on tosiaan vähän ongelmallinen totetuttaa.
Asteminuutti -integraali ei ota huomioon varaajan lämpötilaa.
Asiaa auttaa reilun kokoinen varaaja.

Jos pumppua ohjataan varaajan lämpötilalla niin, kuin tulistusvaraajallisissa, on asia paljon hepompi toteuttaa.
Paluuveden lämpötilaa valvotaan ja kompressori ei käy, jos vaaraajan ja paluuveden lämpötila nousee liikaa.

On olemassa vaihtoventtiilikoneita, joissa on pelkkä lämpötilaohjaus asteminuuttien sijaan.
Niissä lisävaraajallinen kiertoveden jakaminen taitaa olla vähän helpompaa.

[Mikkiss]

Jees pumpun valinta saattoi olla hieman hätiköidysti tehty tässä tapauksessa, kun en oikein ymmärtänyt mitä se tarkoittaa jos haluaa kesällä pesuhuoneen lattiaa pitää lämpöisenä 

Mutta katsotaan keväällä kuinka järjestelmä lähtee pelittämään ja säädetään sitten tarpeen tullen lisää ellei toiminta miellytä

[tomppeli]

Kyllä tästäkin hyvää ja toimiva tulee.
Keskustele asiasta pumppukauppiaasi kanssa,
hänellä on suorastaan velvollisuus toteuttaa asennus toimivaksi kokonaisuudeksi.
Jos kauppiaasi ei osaa auttaa, voi aina kysyä joltain muulta NIBE -spesialistilta.

[Roori]

Vaihtoventtiilikone ja viereen vastaava kierukka varaaja, niin siitä saa ihan samat ominaisuudet.

Yläosassa kuumempaa käyttövedelle ja alaosassa lämmityksen tarvitsemaa lämpötilaa. Alaosaan voi tuoda energiaa puukattilalla tai millä tahansa haluaakin.

Näinhän se menee, shunttaukset+muut lataukset onnistuu vaihtovenalla...ja tosiaan tarkoitin sillä 55C:llä tulistin pumpun lämmitykseen menevää maxia...

Osaako se vaihtoventtiilikone käännellä kahden piirin shuntteja?

Laitteesta riippuen, jollain Nibellä tais papereissa olla 4:ää ja Innotecillä oli 3:ea jollakin mallilla jne.

[Roori]

Tuossa on kyllä pointtia, mutta tavallisessa puskurissa ei mielestäni saavuteta mitään etua 4-putkiliitännästä ellei käytetä kierukallista varaajaa. Samalla tavalla ne vedet sekoittuu oli kytkentä kolmella tai neljällä putkella   
Kierukka tuskin olisikaan pahitteeksi, mutta johtaa varmaankin kalliiseen ja isoon varaajaan, jotta kierukan teho olisi riittävä?

Ihan samalla lailla sekottuu 3 tai 4 putkisella, se varaajan tilavuus tekee sen suurimman vaikutuksen, jos pieni varaaja niin se täyttyy nopeasti ja tulee lyhyttä iskuu ja isommalla isku sitten pitenee.
Kierrothan pitää laittaa niin että se on 'oikea' siellä lämmityksessä eli se mihin se on mitoitettu ja samaten lauhdutinkierto pyrkimys myös sinne minne se on mitoitettu.

Mitähän tarkoitat tässä kierukalla?
Puskurissa ei ole ylensä kierukkaa muuta kuin LKV esilämmitys tarkoituksissa jos on ollakseen.

[Roori]

Vaihtoventtiilikoneella, jossa pumppua ohjataan asteminuutti -integraalilla, tämä on tosiaan vähän ongelmallinen totetuttaa.
Asteminuutti -integraali ei ota huomioon varaajan lämpötilaa.

Miksi muka integraali ei ota huomioon varaajaa?...tottakai se sen tekee vai mitä tarkoitat?

[tomppeli]

Miksi muka integraali ei ota huomioon varaajaa?...tottakai se sen tekee vai mitä tarkoitat?

Integraali reagoi viiveellä.
Jos on pienehkö varaajaa, ehtii se mennä aika kuumaksi ennen, kuin integraali ehtii laskea nollaan ja pysäyttää kompressorin.

Riippuu toki integraalin lähtöarvosta.
Se iso varaaja olisi tarpeellinen.
Silloin integraali ehtii paremmin laskea alas nollaan ja varaaja ei kuitenkaan mene turhan kuumaksi.
Sellainen kone, joka toimii pelkästään lämpötilojen ohjauksella, pystyy paremmin reagoimaan varaajan lämmön nousuun.

[Roori]

Integraali reagoi viiveellä.
Jos on pienehkö varaajaa, ehtii se mennä aika kuumaksi ennen, kuin integraali ehtii laskea nollaan ja pysäyttää kompressorin.

Riippuu toki integraalin lähtöarvosta.
Se iso varaaja olisi tarpeellinen.
Silloin integraali ehtii paremmin laskea alas nollaan ja varaaja ei kuitenkaan mene turhan kuumaksi.
Sellainen kone, joka toimii pelkästään lämpötilojen ohjauksella, pystyy paremmin reagoimaan varaajan lämmön nousuun.

Kyllä se on täysin asetuksista kiinni kuinka integraali-ohjattu juttu reagoi starttiin ja stoppiin....varmistakaa integraalin omistajat tämä juttu.
Tiukat arvot niin nopeat reagoinnit ja isot arvot niin hitaammat liikkeet...noin se mielestäni menee.

Eikös ne 'integraali' masiinat laskeskele miinusta kun ollaan alle asetuksen ja plussaa kun ollaan yli?
-1 asteminuutti on tietääkseni 1 aste alle yhden minuutin ajan tai 0.2C viiden minuutin ajan tjsp...ja plus-puolella vastaavasti!?

Ei se 'Integraalin' olemassa olo tai puute mitään kummenpaa asiaan vaikuta, varaajan koko ennemminkin...sinänsä ihan fixu laskentatapa tuo 'integraali'.

[jm82]

Kyllä se on täysin asetuksista kiinni kuinka integraali-ohjattu juttu reagoi starttiin ja stoppiin....varmistakaa integraalin omistajat tämä juttu.
Tiukat arvot niin nopeat reagoinnit ja isot arvot niin hitaammat liikkeet...noin se mielestäni menee.

Eikös ne 'integraali' masiinat laskeskele miinusta kun ollaan alle asetuksen ja plussaa kun ollaan yli?
-1 asteminuutti on tietääkseni 1 aste alle yhden minuutin ajan tai 0.2C viiden minuutin ajan tjsp...ja plus-puolella vastaavasti!?

Ei se 'Integraalin' olemassa olo tai puute mitään kummenpaa asiaan vaikuta, varaajan koko ennemminkin...sinänsä ihan fixu laskentatapa tuo 'integraali'.

Joo tosi tarkasti saa säädettyä asteminuuteilla käynnin halutuksi. Varaaja menee plussan puolelle maksimissaan +100 asteminuuttia. Eli vaikka 100/+5 asteella = maksimi arvo tulee jos varaaja on 20 minuuttia +5 astetta yli pyyntilämpötilan.
Jos vastaavasti olisi 3 astetta alle pyynnin ja asteminuutit laitettu -60. Asteminuutit 100+60= 160. 160/3=53 minuuttia. Kompura sammuksissa 53 minuuttia ja sitten käynnistys.

Täällä siis maalämpöpumpun kuuma menee puskurivaraajan pohjalle, mutta asteminuuttilaskenta on vasta ylhäältä pattereihin menevässä putkessa. Asteminuutit menee siis vähän lisää miinukselle lähtöarvosta -60, ehkä -80 paikkeilta alkaa asteminuutit menemään kohti nollaa ja sammutusta. Jos pyyntilämpötila olisi vaikka 31 astetta, niin lämmitys saattaa lähteä päälle kun pattereille menee 28 asteinen vesi. Lämmityksen lopussa noin 36 ja nousee siitä vielä sammutuksen jälkeen 37 kun varaaja vähän kerrostuu paremmin.

[Mikkiss]

Ihan samalla lailla sekottuu 3 tai 4 putkisella, se varaajan tilavuus tekee sen suurimman vaikutuksen, jos pieni varaaja niin se täyttyy nopeasti ja tulee lyhyttä iskuu ja isommalla isku sitten pitenee.
Kierrothan pitää laittaa niin että se on 'oikea' siellä lämmityksessä eli se mihin se on mitoitettu ja samaten lauhdutinkierto pyrkimys myös sinne minne se on mitoitettu.

Mitähän tarkoitat tässä kierukalla?
Puskurissa ei ole ylensä kierukkaa muuta kuin LKV esilämmitys tarkoituksissa jos on ollakseen.

Tarkotin vaan sitä, että jos lämmityspiiri menis kierukan kautta ja pumpun piiri olisi suljettu.. Silloin vedet ei sekottuis ja varaaja kerrostuisi paremmin.. Molemmat tosin tarttis paisarit ja muutenki vähän älytön järjestelmä saatuun hyötyyn nähden 

[Roori]

Tarkotin vaan sitä, että jos lämmityspiiri menis kierukan kautta ja pumpun piiri olisi suljettu.. Silloin vedet ei sekottuis ja varaaja kerrostuisi paremmin.. Molemmat tosin tarttis paisarit ja muutenki vähän älytön järjestelmä saatuun hyötyyn nähden 

No...noin periaatteessa latausvaiheessa kerrostuminen = pumpun lauhdutuksen dT ja purkuvaiheessa se lähestyy sitten lämmityspiirien dT:tä...

[jm82]

@ Mikkiss
Katso näistä NIBEn oppaista liitäntämalleja:

- NIBE MLP-OPAS 1135-4 alkaen sivu #7 ja

- NIBE MLP ASENTAJAN OPAS 2211-2 tässäkin alkaen sivu #7.

- NIBE UKV 100 kiertoveden lisävaraajan liitäntätapoja. Suomeksi alkaen sivu #19.

Piirtelin tuosta keskimmäisestä linkistä jonkun erikoiskytkennän jossa olisi monta vaihtoehtoa. Eli normaalilämmitys ja kesäksi pienelle lattialämmitykselle saisi erilailla.

Itse olen huomannut että jos puskurivaraajassa kuuma menisi ylös nousee pattereiden menolämpötila ja samalla nousee tietysti pattereiden paluulämpötila josta taas seuraa se että maalämpöpumpun hyötysuhde laskee. Vaikea selittää, mutta puskuri voisi jäädä vähän huonolle hyötykäytölle. Puskurivaraajan koko vaikka 200-300 l. Hanoista pitäisi tietysti ottaa kahvat pois että ei tule vahinkoa.


http://aijaa.com/yZRYct

[zeniitti]

Tässä 2013 ja 2014 vuoden datat. Kommentteja?