Poraus epäonnistui -> putket järveen?

[peippo]

Tämmönen tapaus:

Alkuperäinen suunnitelma oli 2x140m porakaivot ja 16kW Nibe 1255. Porausta yritettiin muttei päästy ehjään kallioon asti vaan 50m syvyydellä suojaputki rikkoutui. Toinen yritys tehtiin tuuman isommalla reiällä (vahvempi putki) mutta sama juttu n. 30m syvyydessä. Näistä ei porari veloittanut kun ei kerran toimivaa kaivoa syntynyt. Aika yllätys ettei peruskalliota löytynyt vaikka n. 300m päässä se on pinnassa näkyvissä. Korkeuserot on kyllä alueella suuret. Maa on erittäin kivistä, ja tilaakin vähän niukasti joten maapiiri olisi vaikea kaivaa.

Siispä aloin selvitellä järvivaihtoehtoa, rantaan on teknisestä tilasta n. 80m. Koska olisi mahdollista  liittyä kunnallistekniikkaan, jonka putket tulisi järven salmen ali, samaan kaivantoon tuntuisi järkevältä laittaa myös lämmönkeruuputkien maaosuus. Paikka johon putket tulisi on parisataa metriä leveä salmi jossa syvyyttä n. 3m. Järvi on iso.

Kysymyksiä:
Kuinka pitkä lenkki tarvitaan järveen, että vastaisi 2x140m porakaivoa?
Maaosuutta tulisi siis 160m, pitäisikö se eristää?
Paljonko tarvitaan etäisyyttä vesijohdon ja lämmönkeruuputken väliin maaosuudella, jos keruuputkea ei eristetä?

[peki]

Tämmönen tapaus:

Alkuperäinen suunnitelma oli 2x140m porakaivot ja 16kW Nibe 1255. Porausta yritettiin muttei päästy ehjään kallioon asti vaan 50m syvyydellä suojaputki rikkoutui. Toinen yritys tehtiin tuuman isommalla reiällä (vahvempi putki) mutta sama juttu n. 30m syvyydessä. Näistä ei porari veloittanut kun ei kerran toimivaa kaivoa syntynyt. Aika yllätys ettei peruskalliota löytynyt vaikka n. 300m päässä se on pinnassa näkyvissä. Korkeuserot on kyllä alueella suuret. Maa on erittäin kivistä, ja tilaakin vähän niukasti joten maapiiri olisi vaikea kaivaa.

Siispä aloin selvitellä järvivaihtoehtoa, rantaan on teknisestä tilasta n. 80m. Koska olisi mahdollista  liittyä kunnallistekniikkaan, jonka putket tulisi järven salmen ali, samaan kaivantoon tuntuisi järkevältä laittaa myös lämmönkeruuputkien maaosuus. Paikka johon putket tulisi on parisataa metriä leveä salmi jossa syvyyttä n. 3m. Järvi on iso.

Kysymyksiä:
Kuinka pitkä lenkki tarvitaan järveen, että vastaisi 2x140m porakaivoa?
Maaosuutta tulisi siis 160m, pitäisikö se eristää?
Paljonko tarvitaan etäisyyttä vesijohdon ja lämmönkeruuputken väliin maaosuudella, jos keruuputkea ei eristetä?

Eikö tuo maaosuus vastaa ihan hyvin toista järvilenkkiä. Järvestä varmaan saa samat tehot kuin kalliostakin, en ole varma.
Se vesiputki olisi ehkä parempi eristää kuin nuo keruuputket.  Tarvittavasta etäisyydestä noiden välillä ei ole tietoa, mutta eiköhän joku  tiedä.

[jm82]

Niin saisiko vaikka samaan monttuun jollain lailla eristettyä putket olisi vähemmän kaivamista. Vaikkapa huoltokaivo siihen rantaan johonkin. Järveen voisi mennä arvauksella 2x300metriä. Lenkit yhdistettäisiin huoltokaivossa.

En tiedä paljonko väliä pitäisi olla eristämättömillä keruuputkilla ja vesiputkella, mutta riittäisikö 2 metriä. Jos keruuputket on eristämättömät niin niiden väli kuuluisi olla 1.5 metriä.
Eli yksi vaihtoehto vesiputkelle voisi olla oma ura ja keruuputkille oma 1.5 metriä leveä ura.

Kaivoissa siis 560 metriä. Jos maaosuus vastaisi 80 metriä. Järveen riittäisi ehkä 2x250 metriä.

[justus01]

Vesijohdot asennetaan (yleensä) syvemmälle kuin keruupiirinputket. Meillä päin vesijohto tulee 2 metriin ja keruuputket noin metriin. 0.5-1 metriä maata välissä riittää varmasti eristeeksi, kun ei se keruupiirikään mene pakkaselle mikäli on riittävän reiluksi mitoitettu.

Oma ehdotukseni vaakaputkistolle:
- Putkiston pituus 2x300m
- 1,5 metriä leveä ja metrin syvä väylä rantaan. Pumpulta järveen neste 40mm(10bar) putkellä kaivannon reunoja pitkin ja järvessä lämmennyt takaisin eristettynä (6-10mm solumuovi+salaojaputki) keskellä kaivantoa.

Tuolla tavalla lämpöä keräävää putkistoa olisi maassa 160m ja järvessä 280m.
Tämä mitoitus sillä oletuksella, että alkuperäinen 2x140m on ollut oikein tehty ja putket tulee järvessä noin 3 metrin syvyyteen (tai syvemmälle). Useampi plusaste (2..4c) keskitalvellakin antaa edun verrattuna pelkkään maapiirin (0..2c).

[tomppeli]

Alkuperäinen suunnitelma oli 2x140m porakaivot ja 16kW Nibe 1255. Porausta yritettiin muttei päästy ehjään kallioon asti vaan 50m syvyydellä suojaputki rikkoutui. Toinen yritys tehtiin tuuman isommalla reiällä (vahvempi putki) mutta sama juttu n. 30m syvyydessä. Näistä ei porari veloittanut kun ei kerran toimivaa kaivoa syntynyt. Aika yllätys ettei peruskalliota löytynyt vaikka n. 300m päässä se on pinnassa näkyvissä. Korkeuserot on kyllä alueella suuret. Maa on erittäin kivistä, ja tilaakin vähän niukasti joten maapiiri olisi vaikea kaivaa.

Siispä aloin selvitellä järvivaihtoehtoa, rantaan on teknisestä tilasta n. 80m. Koska olisi mahdollista  liittyä kunnallistekniikkaan, jonka putket tulisi järven salmen ali, samaan kaivantoon tuntuisi järkevältä laittaa myös lämmönkeruuputkien maaosuus. Paikka johon putket tulisi on parisataa metriä leveä salmi jossa syvyyttä n. 3m. Järvi on iso.

Kysymyksiä:
Kuinka pitkä lenkki tarvitaan järveen, että vastaisi 2x140m porakaivoa?
Maaosuutta tulisi siis 160m, pitäisikö se eristää?
Paljonko tarvitaan etäisyyttä vesijohdon ja lämmönkeruuputken väliin maaosuudella, jos keruuputkea ei eristetä?

Hiukan hämmentävää ottaa tähän kantaa.
Pumppu on 16 kW -maksimitehoinen.
Se edellyttäisi esimerkiksi Tampereen tienoille vähintäänkin 2 x 180 aktiivimetrin syvyiset kaivot.
Vesistöön tarvittaisiin silloin vähintäänkin 700 metriä keruuputkea.

Jos kaivojen mitoituslaskelma on suunnilleen oikein, riittäisi pumpputehoksi noin 11 kW lämmitystehoinen laite.
Silloin vesistöstä keruuseen tarvittaisiin vähintään 520 metrinen keruuputki.

Nämä laskemani lukemat eivät nytkään ole mitään takuu arvoja.!
Savolaiseen tapaan vastuu jää lukijalle!

[jm82]

Järveen voisi mennä arvauksella 2x300metriä. Lenkit yhdistettäisiin huoltokaivossa.

Sitten korjaus omaan postiin. Järveen vaikka 2x 400 metrin lenkit. Tai vähän alle 2x 350m. Samahan se on laittaa sinne vähän pitemmästi.
2x140m kaivot saattaa tosiaan olla mitoitettu aika lyhyiksi. Nuo sopisi esimerkiksi 12kW pumpulle.
Se vesiputken läheisyys siinä vähän arvelluttaa. Jos vesiputki tulee syvemmälle ja keruuputket 2kpl olisi eristettynä vaikka metrin syvyydessä.

Vanhaan taloon on suunnitteilla Nibe1255 (4-16kW) ja ulkonäkösyistä valurautaiset radiaattorit. Radiaattoreiden vesitilavuus on yli 400 litraa, ja rautaakin niissä on pari tonnia ??. Yhdessä tarjouksessa mukaan oli laitettu UKV200. Patterit koitin mitoittaa vähän yläkanttiin, 55/45 asteisella vedellä luovuttavat yhteensä n. 20kW.

Noviisina olisin sitä mieltä että puskurivaraajaa ei tässä tapauksessa tarvita, mutta mitä mieltä muut on? Jossain Niben dokumentissa mainittiin että vettä pitäisi olla vähintään 10 l/kW ja tuo määrähän täyttyy kirkkaasti. Lisäksi, lähteeköhän tuo 1255 käyntiin aina 4kW teholla ja nostaa siitä sitten kierroksia vain jos on tarvetta?

Pattereihin ajattelin laittaa termostaatit, muutaman ilman termaria että kierto pysyy aina päällä.

[bergvärme]

VILP ? tai VILP+aurinkokeräimet ja varaaja?

Jos tulee kunnallistekniikka niin tullee sekä käyttövesiputki että paineviemäriputki

Aika hämmentävää, putket lahteen joka ei kovin syvä (jääpeitteen alla) ja putkilähdöt lahteen siten että jäävät reilusti alle hankautimisrajan.

En ehkä uskaltaisi asentaa vesijohto ylempänä kuin 1,6m. Eli se talovesijohto ja paineviemäri melko vierekkän kaivannon pohjaan ja toisessa laidassa, ehkä n. 70% sivussa. (paineviemäri voi pikkasen lämmittää KV-johdon). Vesi- viemärijohtojen alle, ympäri ja päälle ei hankaavaa hiekkaa Hiekalla nosto noin 15cm? jonka päälle yhteinen eristyskerros luokkaa 5cm, leveys n. 90cm ja vesi- viemärijohtojen  lähimpään sivuun kiinni, siten että toinen, vielä vapaa kaivantolaita jää ilman eristettä. Tämä eristyslevyn tarkoitus on estää maan lämmön karkaamasta ylös, kuin estää roudan tunkemasta siitä alaspäin.

Nyt oltaisi syvyydessä noin maa -1,3m. Hiekkaa päälle ja uusi peti keruuputkille, jotka tulevat kaivannon toiseen laitaan noin 1,2m:n syvyyteen.
Tässä vaihtoehtoja, yhteisellä isommalla putkiparilla rantaviivan lähelle missä muovisessa (suojatussa) kaivossa jako kahteen vesistölenkkiin, tai sitten omat 2 lenkit talosta asti.

Kenties 2 keruuputkilenkkiä talosta asti kaivannnossa, kaivannon toiseen laitaan, ei ihan kiinni, muttei vesijohtojenkaan päälle, niin noin kaikkiin putkiin pääsee ehkä jotenkin käsiksi jos sattuu vahinko.
Keruuputkien ympäri ja päälle taas hiekkaa jonka päälle eristyslevy vastaavalla tavalla kuin vesi- viemärille. Ehkä lataisin putket vierekkän noin 25cm välein, pareittain, ja ehkä työntäisin eristelevy"liuskat" pystyyn hiekkaan putkien väliin.. jotta keruuliuoksen meno- ja paluuputki ei niinkään luovuttaisi lämpöä/tai kylmää toisilleen.

Nyt oltais syvyydessä noin maa -1,1m. Levyn päälle täyttöhiekkaa taas noin 20cm. Loput kaivannosta varovasti ilman isoja kiviä täyttäen.

Kaivannon linjaus olisi hyvä merkitä maastoon alku-, ja loppupäästä.

Kv-putkeen voi tietysti lisätä saattolämmitystä, ja tiedä mitä eristystä?

Aikamoinen projekti ! Sentakia tuo VILP? viestin alussa.
Jos ei kavantoon tarvita keruuputkia niin vesi-/viemärikaivannon voi tehdä pienempänä, eristää ja tehdä saattolämmityksellä.

  < Taas yksi mielipide.
 

 

[peippo]

Hankalaksi menee    VILPpiä jo itsekin vähän harkitsin. Mutta niitä ei taida olla kuin jotain 12 kW tehoisia, ja antaako ne sitäkään silloin kun tarvittaisiin eli kovilla pakkasilla? Talossa on kyllä 5 toimivaa tulisijaa. En tykkää pörisevästä ulkoyksiköstä...

[tk-]

Miksi nuo kunnallistekniikka ja maalämpö pitäisi laittaa samaan kaivantoon, onko niin kapea kaistale kohti rantaa? Jos tuossa nyt on vaikkapa 5m leveä kaistale kohti järveä, niin eikö siihen jo hyvin saa toiseen laitaan tuon kunnallistekniikan ja toiseen laitaan sitten nuo paksummat putket maaosuudelle, toimivat siinä kuitenkin samalla keruupiirin osana kun laittaa vielä riittävälle etäisyydelle toisistaan. Ja sitten rannassa haaroittaa nuo kahteen erilliseen lenkkiin? Tai mikseikö voi toiki viedä kahtena erillisenäkin lenkkinä koko matkan jos vaan leveys riittää?

[jm82]

Voisikohan 2x80 metriä maaosuutta upottaa vaikka vaan puolen metrin syvyyteen tai vähän yli. Jos putket olisi tuota samaa pienellä eristeellä ja suojaputkella olevaa jota käytetään muutenkin kaivojen yhteydessä vaakaosuudella. Onko siinä salmessa loiva vai jyrkkä se ranta? Täälläkin oli yhtenä vaihtoehtona laittaa putket jokeen joka on 40 metrin päässä. On vielä matalempi, ehkä pari metriä syvä joki. Yhden rivitalon maalämmön keruu on laitettu samaan jokeen että kyllä varmaankin olisi joessakin toiminut. Joessa on pato että veden korkeus joskus vaihtelee, en tiedä onko merkitystä. Pehmeä pohja että painojen kanssa olisi voinut sinne osittain painua.

Niin toki voisi laittaa vaikka 3 uraa järvelle päin. Mutta jos on niin kivistä niin olisi kai helpompi laittaa samaan monttuun kaikki. Ei nyt aivan toivottomalta kumminkaan vielä vaikuta.

Mikähän porausfirma mahtoi olla? Putkitusta olisi joka tapauksessa tullut paljon. Kannattaisi silloin tehdä yksi 250 metrin kaivo ehkä. Ks geoenergi poraili täällä ja porarit oli eka vähän sitä mieltä että mitenhän mahtaa onnistua. Varovasti porasivat ja hyvin hitsailivat suojaputket. Sanoi että hajoaa jos ei hitsaa viimeisen päälle ja porata joutuu myös hyvin varovasti suojaputken kanssa että ei hitsaukset hajoa. Eka tuli putkesta vaan pieniä kiviä ja 13 metrissä vettä ja kallio. Suojaputkea tuli 21 metriä koska oli rikkonaista kalliota. Naapurilla kai sama määrä putkitusta 500 metrin päässä ja myös joen lähettyvillä. Onhan sitä varmaan vieläkin mahdollista kysyä toista porausfirmaa että onnistuisiko poraus.
tk:lla oli kahdessa kaivossa paljon putkitusta myös. Hiekkamaahan se varmaan uppoaakin hyvin, mutta kalliossa putket tärisee kovasti.

[peippo]

Maa on jokseenkin pelkkää kivikkoa, sen takia haluaisin selvitä yhdellä kaivannolla.

Laatuporaus oli firma ja hoitivat kyllä homman asiallisesti mielestäni. Puhuivat että voisivat reiän vielä tehdä järeämmällä kalustolla. Mutta siitä tulisi kallis koska kallio on yli 50m syvyydessä, vaikka tehtäisiinkin vain yksi syvä kaivo. Järvivaihtoehto on varmaan halvempi varsinkin jos voidaan asentaa se samalla kuin vesi- ja viemäriputket.

Ajattelin tämmöistä:
Vesi ja viemäri n. 2m syvyyteen keskelle, metri täyttöä.
Keruuputket 1,5m leveän ojan laidoille n. metrin syvyyteen, meno ja paluuputket eri laidoille.
2x400m lenkkiä, joista 2x 240 järvessä.
Maaosuudella lenkit jokseenkin kiinni toisissaan, järvessä tietysti reilusti erillään.

[euroshopperi]

Muista laskea tuohon järveen upotukselle myös riittävästi betonipainoja mukaan. Niissäkään ei kannata ihan viimeistä penniä ruveta säästämään, jos vaikka putket kerää jäätä, niin ne pulpahtaa sitten pinnalle. Painoa mielummin sen verta, että uppoaa vaikka hieman lietteeseen jo. Kaveri porautti tuolla eteläpohjanmaalla 70 m, ennekuin tuli kallio, mutta hyvä tuli. Koita vielä kysyä sellainen last price tuohon kaivoon. Jos sulla on ihan tolkuton kivisavotta edessä ja koko kaivanto pitää vielä vuorata ostomaallakin, niin ei kyllä enää ole halpaa järvivetoa. Betonipainoineen vielä päälle. Itte voisin kyllä helposti kuvitella porauttavani sellaisen 160 mm reiän, jos ei järeämpääkin ja laittaisi sinne sitten 50 mm putkea, tai 4- putkikeräimen. Muutama tonni menee normikaivoa enemmän, mutta kyllä tuollainen kivipelto kanaalin rakentaminenkin maksaa, kun kiviä ei voi sinne takaisin enää latoa, vaan korvata sopivalla täytteellä pohjasorastuksineen. Reikä tulisi kyllä helpolla, jos kerran vielä lupaavat yrittää. Tässä lähellä tekivät 6 yritystä, kun kaksi kaivoa piti laittaa rouhekallioon, mutta kaivot tuli ja letkut sai lopulta pohjalle asti.

Eli tuo otsikkohan näyttäisi vielä olevan hieman ennenaikainen, jos kerta porarit näyttäisi olevan ammattiylpeitäkin. Ei tuo järvikään mitään taivasta tuo. Ja jossain kohti sillekkin tulee hintaa ihan riittävästi. Muista kuitenkin pysyä kanavalla, kun on ihan mielenkiintoinen tapaus. Ihan hintaverrokiksi tuo omien kaivojen poraus haukkasi sen yli 10 000 €. Eikä tässä nyt oikeastaan itketä yhtään, kun hommat toimii mainiosti. Enkä malttanut porauttaa kuin 30 m yli sopimuksen metrien siinä paikan päällä.

[peippo]

Putket ja painot maksaa noin 3000,-. Siihen lisäksi liuos ja asennustyö, voisi olla yhteensä 6000 kustannus jos tehdään samaan kaivantoon ja samalla kuin vesi- ja viemärisysteemit?

Kallion syvyydestä ei ole muuta tietoa kuin että on yli 50m, voi olla vaikka 80m.  Luulisin että kaivolle tulisi hintaa n. tuplasti järviratkaisuun verrattuna. 

Eli järviratkaisu olisi n. 6000 halvempi kuin kaivo. Kunnallistekniikkaan liittyminen taas maksaa 10 tonnia enemmän kuin kiinteistökohtainen jätevesisysteemi.    Kokonaisputkiratkaisujen hinnoilla ei ole kovin oleellista eroa, mutta käytössä kunnallistekniikka olisi huolettomampi kuin oma vesisysteemi.

[jm82]

Onkos sille kunnallistekniikkaan liittymiselle mitään muita vaihtoehtoja? Veden hinta siinä ilmeisesti pompsahtaa kalliimmaksi. Tänne tulee vesi mutta vanhat kaivot. Kunnallistekniikasta ei ole vielä mitään tietoa. Suunnitteilla on tainnut olla että kunnallistekniikkaa jatkettaisiin joen vartta pitkin joskus.

Täällä oli porauksen hinta 26e/m joka sisälsi 18 metriä maaporausta. 250 metrille hinta olisi ollut 6500. maaporaus 50e/m vaikka 18+42 =2100. 8600 olisi kaivolle hintaa jos onnistuu, kotitalousvähennystä saa aika huomattavasti. 115 millin reikä eli se pienin


Peippo kerkisikin vastaamaan. Kunnallistekniikan hinta kuulostaa aika kovalta. 18+62 metrin maaporaus 3100. 9600 olisi kai 250 metrin kaivo. Jos siis saisi samaan hintaan porauksen jostain. Nibe 1255 16kW saattaa saada 7500e jostain.

Tuli soitettua ko. firmaan ja kyseltyä tyhmiä... Etelä-Suomeen porailtuna sanoi hinnaksi 27€/m sis. 6m maaporausta, ylimenevä maaporaus 45€/m. Keruuputket kuuluu hintaan.

Tuolla hinnalla laskettuna 250 metriä 6750. +74m x45 3330 =10080.

[peippo]

Joo, kunnallistekniikalle olisi vaihtoehtona maasuodattamon rakentaminen harmaille vesille ja umpisäiliö wc:lle. Talossa pitäisi erottaa wc viemärit muista. Vesi on kyllä ilmaista omasta kaivosta, mutta sakokaivoa ja umpisäiliötä joutuisi tyhjentelemään, ja veden laatua joskus testauttamaan joka sekin jotain maksaa. Kyllä omat systeemit hieman halvemmaksi tulisi mutta kunnallistekniikka olisi vaivaton.

Kuivakäymälääkin on harkittu ja jopa kokeiltu Separett Villa pönttöä vuoden verran. Muuten aika OK mutta tuulettimen pörinän takia laitoin vesivessan takaisin.

[peippo]

Kävin pahisuttani kairaamassa salmen jäähän pari reikää ja uitin siellä lämpömittarin anturia. Johdon pituus on 3m, ei yltänyt ihan pohjaan asti, mittari näytti +3 astetta. Vähän ylempänä vedessä 2,5.

Putkihan ei hirmu kallista ole niin kannattanee mitoittaa varman päälle. Niben ohjeessa keruupiirin yhden silmukan maksimi pituus on 400m. Mutta jos laittaa kaksi lenkkiä rinnan pumpulle asti, niin voiko ne silloin olla pitempiä koska virtausvastus pienempi?

Ohjeessa on myös että vaakaputkien väli tulisi olla 1,5m.  Tämä tarkoittanee meno/paluu väliä, luulisi että ei haittaa vaikka kahden silmukan saman virtaussuunnan maaosuudet ovat lähekkäin?

[jm82]

Meno/paluu väli 1.5 metriä. Ja saisi kyllä muutkin putket olla sillä samalla välillä että saisi parhaan hyödyn. Eli 1.5m/2= putki voisi mennä jäähän 75 cm säteellä. Siksi kahden putken väli 1.5 metriä.
Voisikohan toimia 2x500 metrin lenkeillä. En osaa äkkiseltään sanoa miten se menikään. Vastaisi silloin 250 metristä neliputkista keräintä kaivossa, eli pitäisi toimia oikein hyvin.

edit:
500 metrillä olisi järvessä 340x2 metriä. Toimivaa maaosuutta josta myös saisi vähän lämpöä 80x2. Yhteensä 420x2. 840 metriä eli aika pitkästi jo.

[justus01]

Tämä tarkoittanee meno/paluu väliä, luulisi että ei haittaa vaikka kahden silmukan saman virtaussuunnan maaosuudet ovat lähekkäin?

Jäähdytysteho metrille on tavallista suurempi joka puolestaan lisää routimisriski joka puolestaan lisää putken rikkoutumisriskiä kivisessä maassa.
Tuon takia suositukseni ylempänä on hieman toisenlainen....

[fraatti]

Joo, kunnallistekniikalle olisi vaihtoehtona maasuodattamon rakentaminen harmaille vesille ja umpisäiliö wc:lle. Talossa pitäisi erottaa wc viemärit muista. Vesi on kyllä ilmaista omasta kaivosta, mutta sakokaivoa ja umpisäiliötä joutuisi tyhjentelemään, ja veden laatua joskus testauttamaan joka sekin jotain maksaa. Kyllä omat systeemit hieman halvemmaksi tulisi mutta kunnallistekniikka olisi vaivaton.

Täällä uponor clean 1 panospuhdistamo. Ainut mikä puhdistamo oli joskus testeissä täysin häiriötön. Tosin tuostakaan ei ole vielä kokemusta kuin vajaan vuoden ajalta. Tyhjäys kerran tai kaksi vuodessa. Sähköä taisi imaista 350kWh/vuosi mikä oli testatuiden testatuista laitteista vähiten. Kemikaalia mennee ehkä 80€:lla vuodessa.

Täällä kunnallinen vesi jätevesimaksuineen on 4,8/m2. Tällähetkellä vesiosuuskunnan vesi joka on 1,3e/m3 joten ylläolevalla kuviolla tulee jonkinverran edullisemmaksi. Eikö tuollainen käy? Tuonne pyttyyn menee kaikki vesi ja tosiaan jäljellejäävä sitten imastaan pois välillä.

[jm82]

Sellainen tuli mieleen että kuinkahan mahtaa saada tuollaista tosi pitkää lenkkiä sinne ojaan ja sitten vielä järveen kanssa. Voi olla turhan vaikeaa ja on vielä kaksi lenkkiä eli vielä vaikeampaa. Pienimmällä putkimäärällä pääsisi että laittaa ojaan kaksi keruuputkea. Järveen se tarvittava määrä 350x2 lenkit ja ne yhdistettäisiin muovihitsatuilla liitoksilla siinä rannassa. Keruuputket pitää kumminkin ensin täyttää että ne uppoaa sinne järveen. Järveen ehkä riittäisi myös 2x300m jos osa lämmöstä tulisi siitä maaosuudelta. Tarkaalleen jos laskee niin järveen riittäisi 2x280 metriä jolloin olisi yhtä paljon putkea kuin 2x180 metrin kaivoissa.

Raksaajan ehdotus on kyllä ihan hyvä. Jos pelkkä paluuputki olisi eristetty, 2x320 metriä järveen. Kaksi paluuputkea ojan molemmissa reunoissa ja yksi eristetty keskellä, metrejä 2x280. Sillä eristyksellä saattaisi tosiaan tulla vähän lämpöisempää liuosta järvestä. Eristetty putki suojaputkessa on kalliimpaa mutta samalla kestävämpääkin. Tuollainen putki, varmaan saisi halvemmalla pitemmän pätkän.
http://www.taloon.com/maalampoputki-uponor-eristetty-40-x-2-4-68/LVI-2001514/dp?openGroup=3123

[peippo]

Oma ehdotukseni vaakaputkistolle:
- Putkiston pituus 2x300m
- 1,5 metriä leveä ja metrin syvä väylä rantaan. Pumpulta järveen neste 40mm(10bar) putkellä kaivannon reunoja pitkin ja järvessä lämmennyt takaisin eristettynä (6-10mm solumuovi+salaojaputki) keskellä kaivantoa.

Tuolla tavalla lämpöä keräävää putkistoa olisi maassa 160m ja järvessä 280m.
Tämä mitoitus sillä oletuksella, että alkuperäinen 2x140m on ollut oikein tehty ja putket tulee järvessä noin 3 metrin syvyyteen (tai syvemmälle). Useampi plusaste (2..4c) keskitalvellakin antaa edun verrattuna pelkkään maapiirin (0..2c).

Eristetty putki keskellä ojaa järvestä pumpulle vaikuttaisi aika fiksulta järjestelyltä. Mutta mites tuo mitoitus kun 2x140 kaivoissa olisi yli 500m keräävää putkea ja tuossa vain 440m? Jos laittaisi 2x300 m putket eristämätöntä pumpulta järveen, ja yksi eristetty 80m rannasta takaisin pumpulle, niin olisi 160+440m keräävää putkea ja virtaukset vielä riittävät? Voiko järvessä olevalle putkimetrille laskea yhtä hyvän keruun kuin kaivossa olevalle? Pohjalla ei ole paljon mutaa ja paikassa saattaa olla hieman virtauksia. 

Kaivojen mitoitus oli tehty sen perusteella että maasta otetaan 32000 kwh vuodessa, ja lämmitystarve yhteensä 44000 kwh. Tätä pitäisin jokseenkin oikeana. Sähköpatterit vaihdetaan vesikiertoisiin. Parina viime vuonna kokonaissähkönkulutus on ollut vain 23000 kwh, mutta 1/3 300 neliön 1928 hirsitalosta on ollut vain 10 asteen lämmössä, ja yksi ILP käytössä joka lämmittää 60 neliön tilan. Puuta on polteltu n. 10 heittokuutiota talvessa. Halvalla maalämmöllä talo tulisi pidettyä lämpimämpänä kuin nyt.
 

[justus01]

Iso järvi on aika ehtymätön energian lähde, joten putkiston mitoituksessa ei tarvitse huolehtia juuri muusta kuin riittävästä putkiston lämmönsiirtopinta-alasta ja poikkipinta-alasta pumpun tehoon suhteutettuna. Kaivosta loppuu energia, jos se ei ole riittävän syvä vaikka putkea sinne olisi saatu laitettua jollakin konstilla kilometri.

 

[jm82]

Sattui osumaan tuo uutinen silmiin. "Jätevesiasetuksen siirtymäaika pitenee kahdella vuodella ja lievennyksiä valmistellaan"

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jatevesiasetuksen-siirtymaaika-pitenee-kahdella-vuodella-ja-lievennyksia-valmistellaan

[euroshopperi]

Järvessä voi matalan veden alueella tuo lämpö jysähtää alle 2 asteen talvisin. Ja sitten pitää litkuunkiin tapahtua luovutusta, joten 0 asteen tulo saattaa olla ihan arkipäivää. Ota mitoituksessa huomioon tuo. Jos laite on hilkulla täystehoinen, niin talvella saattaa olla vielä hilkummalla.