-72 rakennetun talon saneeraus öljystä maalampöön

[keron]

Koska olemme saaneet niin erilaisia tarjouksia ja niin paljon kysymyksiä on herännyt ihan yleisellä tasolla päädyn kysymään täältä neuvoja...
Eli kyseessä on 1972 tiili/puuverhoiltu yksikerroksinen talo Varsinais-Suomessa Raisiossa. Neliöitä 120 asuinneliöt, lämmitettävät neliöt 154, huonekorkeus 247. Nykyinen lämmitysmuoto on öljy, vesikiertoisilla yksilehtisillä pattereilla. Lisäeristyksiä tehty 90-luvulla välikattoon sekä puu verhoiltuihin ulkoseiniin 2000-luvulla. Öljykattila on vuodelta 1988, joten järjestelmän saneeraus edessä jossain muotoa joka tapauksessa. Öljynkulutus kolmihenkisellä perheellä n. 2700l vuodessa.
Tarjouksia olemme saaneet muutamia useammasta eri valmistajan koneesta. Eniten ihmetyttää erot 6 ja 8kWh koneissa. Kaivojen syvyydet vaihdelleet 160-180. Osassa tarjouksista ei asennettaisi puskurisäiliötä lainkaan. Onko sellainen kuitenkin tarpeellinen? Entä nuo 6kWh koneet, ovatko alimitoitettuja meidän tarpeisiin? Niitä on perusteltu lähinnä pidempi-ikäosyydellä kun käynnistyskertoja vähemmän joskin käytiajat pidempiä. Eroja tuskin suuresti muutoin tuolla 2kWh:n erolla näillä leveyksillä juuri tulisi, vai onko näin?
Tärkein kysymys kuitenkin on että riittääkö 6kWh tehot meidän taloon? Onko tuon puskurisäiliön poisjättö ollenkaan järkevää? Ja sitten vielä laitemerkeistä. Mitkä ovat luotettavimpien ja pitkäikäisimpien joukossa?

[jm82]

Millaiset on talon ulkomitat? Taitaa olla että 6kW ei tule riittämään tuolle 2700l öljymäärälle. Eli parempi 8kW ja 180m vaikkapa.
Täällä on harvakäyntinen tuo 10kW pumppu 400l puskurin kanssa. Kytkentä on yksinkertainen kun täällä on maalämpöpumppu ja puskuri vaan. Lisäksi lämpöanturi joka mittaa puskurilta pattereille menevän veden lämpötilan.
Käynnistyskertoja saa vähän vähennettyä jos puskurissa on vähän enemmän tilavuutta, joku 200-300 litraa vaikka.

Täällä on saman ikäinen talo, tiili, villaa seinissä 12.5 cm. Kaksoisbetonilaatta, laattojen välissä hiekkaa ja 5cm styroks. Yläpohjassa 12.5 cm villa ja lisätty 40 cm puhallusvilla. Yläkerta on 12.7 x 10.5 metriä ulkomitoiltaan.

Yksilehtiset patterit varmaan nekin riittää ihan ok jos ei ole kovin pienet. Täällä on 5 patteria kaksilehtisiä. Keskimmäisessä makuuhuoneessa on yksilehtinen patteri ja se ei ole kovin tehokas muihin verrattuna (voisi vaihtaa), huonetta on myös isonnettu kun siitä on purettu kaapit pois.

Tomppeli varmaankin laskee suuntaa-antavaa mitoitusta. Paljonkohan on lisäeristetty puisia seiniä ja yläpohjaa?

[tomppeli]

Koska olemme saaneet niin erilaisia tarjouksia ja niin paljon kysymyksiä on herännyt ihan yleisellä tasolla päädyn kysymään täältä neuvoja...
Eli kyseessä on 1972 tiili/puuverhoiltu yksikerroksinen talo Varsinais-Suomessa Raisiossa. Neliöitä 120 asuinneliöt, lämmitettävät neliöt 154, huonekorkeus 247. Nykyinen lämmitysmuoto on öljy, vesikiertoisilla yksilehtisillä pattereilla. Lisäeristyksiä tehty 90-luvulla välikattoon sekä puu verhoiltuihin ulkoseiniin 2000-luvulla. Öljykattila on vuodelta 1988, joten järjestelmän saneeraus edessä jossain muotoa joka tapauksessa. Öljynkulutus kolmihenkisellä perheellä n. 2700l vuodessa.

Koetin tehdä laskelman ja totean samoin, kuin jäsen jm82, 6 kW tehoinen ei riitä!
Tarvitaan 8 kW -tehoinen. Laskelma on liitetiedostona omassa aloitusviestissäsi.

Samoin, kuin jm82, olisin ollut kiinnostunut tietämään laskelmaa varten sen, kuinka paljon eristystä on lisätty yläpohjaan ja ulkoseiniin.
Jos vuotuinen lämmitysöljyn kulutus on ollut noin 2700 litraa, on se aika hyvä peruste laskelmalle.
On kuitenkin huomattava, että viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpöisempiä vuotta 2010 lukuun ottamatta.

Ja jälleen muistutan, että tämäkin laskelma on vain suuntaa antava!
Paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta saat takuulaskelmatkin!

[Seagear]

Meillä suunnilleen vastaava talo, jossa öljynkulutus 5v. keskiarvona 2900 litraa. Tuo "allekirjoituksen" kombinaatio on osoittautunut tähän mennessä riittäväksi eikä Raision ja Espoon talvikelit varmaankaan kauheasti poikkea toisistaan. 6 kW ja 8 kW pumppujen hintaero on "peanuts" ja tarvittavat lisämetrit kaivoon maksaa karkeasti tonnin. Pieni puskurisäiliö taas muutaman satasen mutta sillä saa patteriverkon napsuntaa vähennettyä vaikkei siitä juuri miksikään "varatankiksi" ole.

[keron]

Kiitokset vastauksista ja tomppelille laskelmasta. Selvittelin noita eristepaksuuksia ja välikatossa eristystä 30cm, josta osa siis puhallusvillana lisättyä. Puuosiin lisätty polyuretaanilevyt edellisen omistajan toimesta saneerauksen yhteydessä. Paksuus on muistaaksen 10cm luokkaa.
Tarjousten perusteella olemme nyt päätymässä 8kWh pumppuun 200l varaajalla. Kaivo tulee olemaan 170-180. Näillä pitäisi parjätä. 
Saamien tarjousten perusteella voisi sanoa että aika villi ala tämä on. Kaikenlaista tarjotaan ja oletuksena tuntuu olevan, ettei tarjouksen pyytäjällä ole minkäänlaista ennakkotietoa. Hintahaitarikin melko laaja.

[Kimmo_L]

Toivottavasti uretaanilevyt on lisätty sisäpuolelle. Jos ovat ulkopuolella, voi olla aika riskialtis seinärakenne kosteuden suhteen.

8kW pumppu on varmaan sopiva. Lämpöpattereiden kanssa kannattaa ehdottomasti laittaa se puskurivaraaja (tai tulistuksen poistolla oleva pumppu, jossa on lämmitysveden varaaja joka tapauksessa).



Sent from my iPhone using Tapatalk

[rontikainen]

 Toivottavasti uretaanilevyt on lisätty sisäpuolelle. Jos ovat ulkopuolella, voi olla aika riskialtis seinärakenne kosteuden suhteen.

8kW pumppu on varmaan sopiva. Lämpöpattereiden kanssa kannattaa ehdottomasti laittaa se puskurivaraaja (tai tulistuksen poistolla oleva pumppu, jossa on lämmitysveden varaaja joka tapauksessa).



Sent from my iPhone using Tapatalk

Ei kun toivottavasti ovat ulkopuolella, eikä sisäpuolella. Sisäpuolelle laitettuna tulee kaksi höyrynsulkua sisäseinän levyn molemmin puolin, joka on huono asia. Ehkä vielä huonompi seikka on se, että sisäpuolelle laitettu lisäeristys estää hyödyllisen rakennetta kuivana pitävän lämpövuodon pääsyn vanhaan eristeeseen ja kastepisteen muodotumiskohta saattaa siirtyä riskialttiiseen kohtaan. Vanhoissa taloissa, kun ei höyrynsulut ole kuitenkkaan ehjiä enää.

[Kimmo_L]

Ei kun toivottavasti ovat ulkopuolella, eikä sisäpuolella. Sisäpuolelle laitettuna tulee kaksi höyrynsulkua sisäseinän levyn molemmin puolin, joka on huono asia. Ehkä vielä huonompi seikka on se, että sisäpuolelle laitettu lisäeristys estää hyödyllisen rakennetta kuivana pitävän lämpövuodon pääsyn vanhaan eristeeseen ja kastepisteen muodotumiskohta saattaa siirtyä riskialttiiseen kohtaan. Vanhoissa taloissa, kun ei höyrynsulut ole kuitenkkaan ehjiä enää.

Ulkopuolelle laitettuna kaikki vanhat eristeet ja seinän runko jää kahden höyrynsulun väliin ja tämä on sitten parempi 

Siitä olen samaa mieltä, että 10 cm uretaani sisäpuolella muuttaisi seinän liian paljon entistä viileämmäksi, mikä olisi varmaan ongelma. Lisäeristyksen tekeminen ulkopuolelle on fiksua, mutta kannattaisi käyttää harvempaa eristemateriaalia kuin tiivis uretaani, että rakenne harvenee ulospäin.

No, toivottavasti asiat on mietitty, kun remonttia on aiemmin tehty.

[rontikainen]

Offtopickia, mutta en itse uretaanilevyllä eristäisi mitään asumusta. Lisäeristys ulkopuolelle, vanhat pois ja tilalle kuivumiskykyistä villaa. 10 cm sisäpuolinen levytys olisi aika hurja näky!

[fraatti]

Nykyään todella yleinen tapa on 30mm uretaani sisäpuolelle ja 200mm runkotolppien välit sitten villaa täyteen. Ja tuosta yhdistelmästä saa todella tiiviin helpommin kuin höyrynsulkumuovilla. Itsellä 200mm tolpat+villa, höyrynsulku + 50mm vaakakoolaus+villa joka on nykyään varmaan yleisin tapa. Rakenteen tarviin "harventua" ulkoilmaa kohden"

Tässä tuo ensimmäinen mainitsemani. https://www.youtube.com/watch?v=UW-HQFU7b-w