GS75 lämpökäyrä ei toimi

[pekka k]

Morjens,

Elikkäs ongelmana on se, että menovesi ei tottele vehkeeseen säädettyä lämpökäyrää. Laite näyttää että menoveden pitäisi olla käyrän mukaan 27c, mutta meneekin vain 22c. Alentavia tekijöitä jotka tuohon vaikuttavat ei pitäisi olla säädettynä.

Onko vinkkejä mitä voisi tehdä tai tarkistaa?

t. Pekka

[Tero]

Katso automatiikan menovesi-info.

Sieltä näkyy mitkä seikat vaikuttavat menoveden lämpötilaan.

[pekka k]

Menovesi-infon mukaan pitäisi mennä 28 asteista vettä, silti menee 22 asteista..

Oiskohan tuossa joku shitna, laite on n. 3v vanha. Ennen on kyllä toiminut ok.

[commo73]

Menovesi-infon mukaan pitäisi mennä 28 asteista vettä, silti menee 22 asteista..

Oiskohan tuossa joku shitna, laite on n. 3v vanha. Ennen on kyllä toiminut ok.

Onko shuntti jumissa, kokeile säätää menoveden lämpötilaa rajusti alas tai ylös ja tarkkaile samalla liikkuuko shuntin akseli, jos sitä voi tarkkailla?

[Länsirannikon asukki]

Moi!
Eilen illalla huomasin meidänkin pumpussa vastaavaa.
Menovesi-infon mukaan lämpöjen piti olla yli 30 (rukkasin hädissäni ylöspäin) mutta mitattu 21 ja logiikka yritti edelleen ajaa venttiiliä kiinni vaikka se oli jo ihan nollilla.

Ajoin käsisäädöllä venttiilin lähes levälleen ja laitoin masiinan takaisin automaatille. Ei apua vaan venttiili oli hetken päästä taas kiinni.

No kiitos tämän forumin löysin tuon huoltokoodin ja otettuani kaikki asetukset ylös paperille palautin huoltovalikosta tehdasasetukset.

Tämän jälkeen logiikka alkoi toimimaan kuin se kuuluisa junan vessa.

Ohjelma versio meillä näyttää olevan 1.3

Syksyn mittaan meillä on ollut muutamia sähkökatkoja, ja mielessä kävi että olisiko sillä syytä logiikan toiminnan muuttumisella?!?

Toni

[LPfreak]

Moi.

Näyttää Oumanin bugilta.
Samanlaisen ongelman kanssa paniskelin pari kertaa. Eka resetointi sähköllä auttanut, toisella kerralla vaihdoin 0C arvon isommaksi ja takaisin.
Yhtenäistä molemmissa tapauksissa jotenkin liittyy syyskuivatuksen.
versio on 2.0

[Länsirannikon asukki]

Sain omaan ongelmaani seuraavan vastauksen Oilon OY:n huoltoinsinööriltä, ja ajattelin laittaa sen tänne jos siitä olisi muillekin hyötyä.

"Ilmeisesti gs-malli kyseessä. 1.13 on uusin versio. Jos L1-moottori on mallia
"musta", pitäisi L1-huototilasta tarkastaa että moottorityyppi/ajoaika on 140s eikä
tehdasasetus 35s.

Muuten shuntti on ihan toivottoman hidas.
Voihan ohjelmassa olla tietysti bugi.
Sähkökatkoresettiäkin voisi kokeilla."

Oli näköjään edellisestä viestistäni jäänyt tuo yksi ykkönen pois.
Eli meidän ohjelmaversio on tuo 1.13.

Lämmintä Joulua kaikille toivotellen!

[-Oboy]

Sain omaan ongelmaani seuraavan vastauksen Oilon OY:n huoltoinsinööriltä, ja ajattelin laittaa sen tänne jos siitä olisi muillekin hyötyä.

"Ilmeisesti gs-malli kyseessä. 1.13 on uusin versio. Jos L1-moottori on mallia
"musta", pitäisi L1-huototilasta tarkastaa että moottorityyppi/ajoaika on 140s eikä
tehdasasetus 35s.

Muuten shuntti on ihan toivottoman hidas.
Voihan ohjelmassa olla tietysti bugi.
Sähkökatkoresettiäkin voisi kokeilla."

Onko asia tosiaan noin?
Kun Oumanin manuaalista lukee, niin siellä lukee nimen omaan "Ajo-aika kertoo, kuinka monta sekuntia kuluu, jos moottori ajaa yhtäjaksoisesti venttiilin kiinni asennosta auki asentoon." Eli eikös silloin tapahdu juuri päin vastoin, jos nostaa ajan 35s-->140s niin aika pitenee. Alkoi kummasti kiinnostamaan kun itselläni näyttää olevan oletuksena juuri tuo 35s.

[Timo]

Kun Oumanin manuaalista lukee, niin siellä lukee nimen omaan "Ajo-aika kertoo, kuinka monta sekuntia kuluu, jos moottori ajaa yhtäjaksoisesti venttiilin kiinni asennosta auki asentoon." Eli eikös silloin tapahdu juuri päin vastoin, jos nostaa ajan 35s-->140s niin aika pitenee. Alkoi kummasti kiinnostamaan kun itselläni näyttää olevan oletuksena juuri tuo 35s.

Kyllä se näin päin menee.
Meillä oli ongelmana toisessa topicissa mainittu käyttöveden lämpötilan putoaminen 8 asteella silloin, kun kompura alkaa lämmittää käyttövettä. Yksi syyllinen oli liian hitaalle säädetty shunttimoottori, jolta kesti n 15 minuuttia saada L1:n lämpötilat kontrolliin. Lyhensin kyseistä aikaa sekä pienensin P-astearvoa. Nyt shuntti tasaa lämpöjen nousun minuutissa tai parissa.

[Länsirannikon asukki]

Kyllä tuo selitys uppoaa minullekin paremmin kuin herra insinöörin antama.

Alkuperäinen ongelma meillä ei ollut tuo hitaus vaan se että logiikka ei toiminut millään tavalla.

Menin sitten insinöörin ohjeita noudattaen muuttamaan ajoaikaa.

Käytännössä en ole huomannut tällä mitään vaikutusta vaikka nyt on ollut ulkosalla hiukan kylmempääkin.

Ja toisaalta jos ajattelee tuollaista prosessia, kuin talonlämmityskin on, niin tietty rauhallisuus ohjauksissa saattaa olla jopa perusteltua.

Jään seuraamaan 140s ajoajalla Eppuja kuunnellen.
"Ei mikään oo viisaampi kuin insinööri...."

[-Oboy]

Kaivoin illalla tuon oman toimimoottorin esitteen/asennusohjeen ja siinä on lueteltu ajoajat eri venttiilityypeille. Tuo 140s on tosiaan oikea arvo. Ainakin omalle venttiililleni.
Listan mukaan yksikään tuon mallin toimimoottoreista ei toimi niin nopesti kuin 35s. Sekin puhuu sen puolesta että 140 on oikea arvo, jos koneessa nyt on 35.
Vaihdoin tuon 140 itselleni jo heti silloin kun LR-asukki asiasta mainitsi. Nyt toimii säätö n. miljoona kertaa paremmin kuin ennen ja moottori tosiaan ehtii jotain säätääkin pumpun ajon aikana. Eli paljon kiitosta hyvästä vinkista. Jos ei olisi nyt tullut puheeksi niin minulla olisi varmaan ollut tuo asetus 35 vielä ensi joulunakin.

[Timo]

Huomaan että olin puhunut eri asiasta kuin Geopron inssi. Tässä oli kyse moottorin tyypin valinnasta. Itse viittasin moottorin viritysarvoihin eli sen nopeuden säätöihin.

Kokeilin itsekin vaihtaa moottorin tyypin 35 sekunnista 140 sekunttin, ja sekin toimii aivan loistavasti entiseen verrattuna, mutta saman efektin saa aikaan muuttamalla viritysarvoja.

Eli inssin ohje on aivan oikea.

[Länsirannikon asukki]

Itse en asiaan tosiaankaan kauheasti paneutunut, ja tuo ajan kasvattaminen tuntuu nurinkuriselta.

Mutta perun pahat puheeni kaikista insinööreistä, jos manuaaleistakin löytyy nuo samat säätöarvot.

Tämä olkoon todistuksena Forumin hyödyistä. Joku höpöttää mitä on sattunut maailmalta kuulemaan ja asiasta enemmän tietävät pystyvät tietoa jatko jalostamaan.

[Timo]

Juu, äkkiseltään vaikuttaa nurinkuriselta. Arvolla ilmaistaan kuitenkin moottoriventtiilin nopeutta, ei säätämisnopeutta. Mitä hitaampi moottori, sitä nopeammin softa sitä säätää.

[Roori]

Ei se nurinkurista ole, se menee mielestäni näin:

Jos asetus on 35s niin OUM kuvittelee moottorin kääntyvän nopeasti eli esim 1s säätöpulssin aikana paljon ja siksi OUM ohjaa auki/kiinni vain lyhyen aikaa (lyhyitä pulsseja)...ja sitten jos Motori onkin 140s arvoltaan niin tuo "lyhyt" pulssi kääntää sitä hitaasti ja siten asettuminen kestää kauan.
Jos asetus on 140s eli vastaa todellisuutta niin OUM antaa "oikean" mittaisia pulsseja Moottrille ja säädön asettuminen nopeutuu.

En tiiä autoko yhtään ketään muita paitsi itseäni.

[Länsirannikon asukki]

Jep! Auttoi kyllä.
Ihan hyvä että pääsee itsekin kartalle, kun tuo asetusarvojen rustaaminen vasten omaa logiikantajua tuntuu jotenkin vastenmieliseltä.

[nigo.tiator]

Hyvä tietää tämäkin
Itellä on ihan tehdasasetuksena tuo säätö ja se varmaan selittääkin ton L1 käyrän "rumuuden". Joku Belimon malli meillä on. Täytyy illalla kokeilla säädellä.

[Länsirannikon asukki]

nigotiator saisimmeko nähdä jossain vaiheessa vastaavaa käppyrää tuon asetusmuutoksen jälkeen?

Nolo tunnustaa   ,mutta itselläni ei ole käsitystä oman toimilaitteen merkistä. Mötikkä asennettu niin nätisti seinän viereen että edes tälläinen kierosilmä savolainen ei pysty lukemaan tyyppikilpeä.
Täyttää kyllä tuon Geopron inssin antaman kuvauksen "malli musta".

[nigo.tiator]

nigotiator saisimmeko nähdä jossain vaiheessa vastaavaa käppyrää tuon asetusmuutoksen jälkeen?

Pitikin tää jo tehä mutta unohtu. tässä ois uusin kuva.

Itellä on tollanen Belimon htc24-3 motikka tossa. 70s on nopeus. sen laitoin koneeseen, mutta eipä toi käyrä kauheesti tossa kaunistunu. pitäskö raa'asti laittaa vaan toi 140s tonne...? vai kuuluuko ton käyrän sit näyttää tolta... :-?

[Timo]

L1 näyttäisi seilaavan 25-30 asteen välillä. Käyrän jyrkkyys kyllä viittaisi siihen, että shuntti venttiililtä kestää aikansa, ennen kuin se saa varaajan lämpötilan nousun hallintaan.

Meillä L1 pysyy parin asteen haarukassa nyt, kun laitoin moottoriventtiilin (Joventa) arvoksi 140 s.

[nigo.tiator]

Täytyy pahisuttaan kokeilla iltasella laittaa toi 140s vaikka on 70 sekan motikka ja kattoo saisko vähän tasattua tota käyrää.

[Timo]

Laittaa sitten vielä uuden käppyrän. Kiinnostaa nähdä, miten shuntin nopeus vaikuttaa.

Panin muuten merkille varsinkin tuon ekan käppyrän kohdalla LV-varaajan lämpöjen putoamisen, kun kompura alkaa lämmittää käyttövettä. Pahimmillaan ylälämpö on pudonnut n. 49 asteesta 37:ään, jos oikein tulkitsin. Olikohan tuossa sauna- tai suihkuaika?

Meillä oli ihan sama ilmiö, asiasta lisää topicissa "Lämpö putoaa, kun kompura käynnistyy".

[nigo.tiator]

Juu laitetaan.
Toi iso lämpötilan pudotus tossa tosiaan johtuu suihkujen käytöstä; 2 kpl [smiley=bath.gif].
No nyt kun sanoit, niin huomasin että tosiaan toi lämpötila tippuu kun alkaa kv lämmitys. Täytyypä lueskella tota mainitsemaasi topicia.

[Länsirannikon asukki]

Nyt ehkä lipsun hiukan aiheesta, mutta sain verkkokalvolleni kuvan tuon oman toimilaitteen tyyppikilvestä.
Meillä tuo shunttimoottori näyttäisi olevan ACOSAN AB:n tekosia.

http://www.dinvvsbutik.se/automix-52-24-vac-140-sek-5-nm-p-9924334.html

Onkohan tässäkin taas jotain mitä en ymmärrä kun porukka täällä puhuu vain Belimosta tai Joventasta?
Onko muilla kokemuksia tuosta inssin mainitsemasta "mustasta mallista"?
Pumppu on asennettu meille 2007 loppu vuodesta, jos ajankohdalla on jotain väliä käytettyihin komponentteihin.

Itse en valitettavasti saa koneesta tuollaista kaiken kertovaa käppyrää, ja arvojen seuraaminen perustuu satunnaisiin käynteihin pumpun luona.

En ole huomannut mitään muutosta pumpun toiminnassa kun asetin ajoajan 35s -> 140s.
Menovesimittaus on ollut aina +-1aste menovesi-infon ilmoittamasta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan nigotiatorin seuraavaa käyrää, sillä tämähän alkaa saamaan testisarjan luonteen.

[nigo.tiator]

Noniin, tässä taas kuuminta hottia



Mielestäni mikään ei kylläkään ole muuttunut. Riittääkö, että ton 140s tonne vaan asentaa, vai pitääkö vielä tehä jotain temppuja? Esim buutata kone tjsp

Onkos Timo saanu mitään selvyyttä tohon "Lämpö putoaa, kun kompura käynnistyy" ropleemaan?

[seppaant]

Noniin, tässä taas kuuminta hottia

Nigotiator
Kerrohan mitkä ovat säätäjän tämänhetkiset asetusarvot:
-P
-I
-D
-Mikä arvo on Oumaniin syötetty moottorin ajoajaksi?
-Mikä on mootorin fyysinen ajoaika?
Sekä pari hassun tuntuista kysymystä
-Mikä on ALA-min asetusarvo?
-Mikä on ALA-ero asetusarvo?

ATS

[nigo.tiator]

Jep, näihin PIDeihin en ole koskenut
P=140 C
I=50 s
D=0,0 s
Motikan säätö on nyt oumanissa 140s. Belimo htc 24-3:n oikea arvo on 70s
LämAlaosaMin=28
LämAlaosaEro=6

[seppaant]

LämAlaosaEro=6

Missä asennossa (%) shuntti on, kun kompressori käynnistyy?
Kokeile pienentää LämmAlaosaEro 6C->5C ja seuraa vaikuttiko jotain.

ATS

[nigo.tiator]

Hmm... shuntin % en helposti näe, kun toi belimo on 3-tilaohjattu... vai? Tai no näkishän sen siitä vivusta, mutta kun ei jaksa teknisessä tilassa vahdata.
No, laskin ton LämAlaosaEro:n viiteen.
Pistin samalla kokeeksi ton LV toimintatapa asetuksen "L1/L2 kiinni", kun LV lämmitys alkaa.

[Timo]

Onkos Timo saanu mitään selvyyttä tohon "Lämpö putoaa, kun kompura käynnistyy" ropleemaan?

Minusta näyttää, että L1:n hyppäykset ovat vähän pienentyneet, mutta aikamoista poukkoilua edelleen.

Kun minä nopeutin shunttimoottorin ohjausta, se löytää oikean säädön nyt noin minuutissa, kun se lähtee avaamaan venttiiliä kiinni-asennosta. Moottori surahtaa muutaman sekunnin välein.

Kun moottorin säädöt olivat tehdasasetuksilla, siihen meni 15 minuuttia. Tämä aiheutti ongelmia LV-jakson alussa, kun varaajaan tarkoitettu lämpö pääsi karkaamaan lattiaan ohitusputken ja levällään olevan shuntin kautta. Kun 31-asteinen vesi alkoi kiertää varaajassa, se vei myös LV:n lämmöt mukanaan.

Meidän pumppu toimii 100 kertaa paremmin, kun L1:n ajaa kiinni LV-jakson aikana. Silloin kompuran lämpö jää tankkiin. L1 laskee pari astetta, mutta ei merkkaa lattialämmitystalossa mitään. Toisaalta jos L1 pääsee nousemaan muutaman asteen liian ylös hitaan moottorin takia, hyötysuhde huononee, koska lämpö ohjautuu väärään paikkaan. Lisäksi tulee tämä LV:n lämpöjen karkaaminen, ja senkin palauttaminen vie ihan turhaa energiaa.

Tämä on pelkkää teoriaa, käytännössä energian tärvääntyminen saattaa olla aivan mitätöntä.

[nigo.tiator]

Jepjep, tässä ois uusin kuvatus nykyisillä asetuksilla



Ainakin heti huomaa ton, että LV-lämmitys ei kestä läheskään niin kauaa, kun L1 ajetaan kiinni lämmityksen aikana. LV-yläosan lämpö ei tipu enään niin alas kun aikasemmin. Nyt on vaikee sanoo (kun pihalla on kylmempi ja käppyrän muoto muuttu), mutta mielestäni toi kompura käynnistelee itteensä useemmin, kun alaeron laitoin 5:een...

Toi oikeenpuoleinen data on aina vuorokauden alusta. Tänään siis käyny jo 7h... Sikälimikäli toi mun koodi toimii  

Tossa 4.30 alkanu yli kolmen tunnin lämmitys on kans kovin kummallinen... kun ei näy mainittavaa nousua M10 ja M7&M9 antureilla... Oiskohan jakotukkien kaikki venttiilit ollu levällään tossa?

[Timo]

Onko niin, että menovesi-infon mukaan L1 pitäisi olla näillä pakkasilla reilussa 30 asteessa? Eli L1:n yläarvot ovat tavoitteessa, mutta notkahdukset johtuvat suuresta Lämm alaerosta? Silloin moottorin nopeus ei tuota korjaa, vaan lämmön lasku johtuu siitä, että varaaja on kylmä. Voihan olla, että kun L1 pysyy tasaisempana, voit loiventaa sen säätökäyrää eli laskea L1:n lämpötilaa esim asteella. Mutta oikeassa olet, kompura käy silloin useammin.

Aluksi kuvittelin että L1 nousee, koska moottori ei ennätä pienentää shunttia.

LV näyttää nyt paremmalta.

Meillä L1 näyttää olevan 28 astetta 10 asteen pakkasessa, mutta takka on lämmin jatkuvasti.

[seppaant]

mutta mielestäni toi kompura käynnistelee itteensä useemmin, kun alaeron laitoin 5:een...

Näinhän se tekee.
Syy alaeron pienentämiseen oli se, että avautuisiko shuntti niin paljon vähän ennen kompressorin käynnistymistä että LJ1:een alettaisiin ottaa vettä myös ylävaraajasta.
Koska käyrän muoto ei muuttunut, niin ylävaraajasta ei todennäköisesti otettu vettä.
Mitä suurempi on alaero sitä pidemmiksi tulevat käyntijaksot. Pitää hakea se alaeron suurin arvo, millä shuntti ei vielä ota yläosasta vettä seisontajakson lopulla.
ATS

[Timo]

Kerrohan lisää seppaant, mitä tuolla tarkoitat.

Varaajassa on kolme putkea:
ylimmästä vaihtoventtiili ohjaa varaajaan kompuralta tulevaa vettä.

Toiseksi ylin on "ohitusputki", josta normaali L1 kiertokin ottaa lämmintä vettä sen verran kuin shuntti sitä päästää.

Alin on L1:n paluuputki josta vesi pääsee myös varaajan lämmityskiertoon eli kompuran kautta takaisin yläosaan.

Osa L1:n paluuvedestä pääsee shuntin kautta takaisin menopuolelle, riippuen shuntin asennosta.

[seppaant]

Kerrohan lisää seppaant, mitä tuolla tarkoitat.

Nyt pitää myöntää, että olen lukenut huolimattomasti Geopron manuaaleja, ja olen sekoittanut asioita.
Eli unohda mitä, edellisessä viestissäni olen sanonut.

ATS

[Timo]

Selvennänpä vielä itse itseäni. Näin olen sen käsittänyt:

L1:n lämmitysjakson aikana vesi kiertää magneettiventtiilin kautta L1-piiriin. Se vesi joka ei "mahdu" shuntin kautta lattiaan, kulkee ohitusputken läpi lämmitysvaraajan puoliväliin ja sen alaosan paluuputkesta lauhduttimelle. Ts kun lattiaan menee pyyntilämpöä ja shuntti alkaa sulkeutua, kompressori lämmittää varaajaa.

Kun kompura ei käy, shuntti päästää vettä ohitusputken kautta varaajan puolivälistä lattiaan ja sekoittaa siihen lattiasta tulevaa paluuvettä, jotta saadaan pyyntilämpö. Se paluuvesi joka ei mene shuntin läpi menopuolelle, palaa lämmitysvaraajan alaosaan. Kun varaajan lämpö laskee riittävän alas, shuntti on täysin levällään ja koko vesikierto kulkee varaajan kautta, kunnes kompura lähtee käyntiin.

Varaajan alaosan vesi kiertää sen puoliväliin saakka, mutta sen yläosassa ei ole putkea, josta vettä voisi ottaa.

Jos shunttimoottori on liian hidas, se ei pysty pitämään L1:n lämpöä tasaisena, kun lämpötila nousee kattilapuolella nopeasti.

Kompuran käyntiinlähtö määritellään kaavalla L1 lämpö + 4 astetta - alaosaero. Kun alaosaero on enemmän kuin 4, L1:n lämpö laskee huilijakson lopulla alle L1 pyynnin, kuten nigotiatorin käyristä näkyy. Sillä saadaan pitemmät käynti- ja huilijaksot, mutta pyynti pitää olla silloin vähän korkeampi, jotta saavutetaan haluttu sisälämpö.

Joku kertonee, kuinka alaosaeron optimiasetus määritellään?

[nigo.tiator]

Jotain mä en nyt tajua... varmaan joku saa kaivaa rautalangat esille  :-?  Tossa alla on kokeiltu tälläsiä.
Pyynti on ollu koko ajan 28-29 C
 11.00~16.00 alaosamin 32, alaero 6
 16.00~19.00 alaosamin 32, alaero 5
 19.00~07.00 alaosamin 30, alaero 5
 07.00~10.00 alaosamin 28, alaero 5



Mua vaan kummastuttaa toi L1 käyrän huojunta 11.00 - 06.00, vaikka riittävän lämmintä vettä on ollut koko ajan saatavilla.
Tolla nyt tuskin on mitään väliä, mutta kun jotenkin vaan hämää. Vai johtuuko toi vaan siitä, että kierrosta tulee sen verran viileempää vettä? No, tänään saan varmaan L1 paluulle anturin, niin tiedän taas enemmän. ja tämä tieto tuo taas lisää tuskaa
Taidan kokeeksi palauttaa tehdasasetukset samalla kun asennan ton anturin. ihan vaan itteeni kiusatakseni ja säätämisen ilosta.

[hitachi]

Hei,

pari juttua, tiedä sitten oletko jo kokeillut tai auttavatko nämä mitään:

1. menovesianturin etäisyys venttiilistä. Oumannin pinta-anturin asennusohjeen linkki mukaan etäisyyttä pitäsi olla 0,5-1m. Lienee tapauskohtaista, omassa systeemissä välittömästi L1 venttiilin jälkeen kupariputkessa kiinni (SH15+SHAK) ja toimii.

2. Onko anturin kontakti putkeen hyvä? Jos kontakti on huono ja mittausaikana ei muutosta tapahdu riittävästi, ajaa ohjaus venttiiliä enemmän auki. Voi käydä niin että tuleekin liian kuumaa ja ohjaus ajaa venttiiliä kiinni, mutta huonon kontaktin takia ajetaan liikaa ts. menoputki ja anturi ei jäähdy samalla tavalla.

3. Onko moottorin ja venttilin akselin sovituksessa löysiä. Varsinkin kun lämpöä pitäisi laskea (kun ensin on nostettu) moottori kyllä kääntyy, mutta venttiili ei heti ala kääntyä ja seurauksena lämmitysjakson aikana ylitys menolämmössä.

Mutua kaikki, mutta jos nyt vaikka jotain osuisikin.

[Believer]

Nyt ehkä lipsun hiukan aiheesta, mutta sain verkkokalvolleni kuvan tuon oman toimilaitteen tyyppikilvestä.
Meillä tuo shunttimoottori näyttäisi olevan ACOSAN AB:n tekosia.

http://www.dinvvsbutik.se/automix-52-24-vac-140-sek-5-nm-p-9924334.html

Onkohan tässäkin taas jotain mitä en ymmärrä kun porukka täällä puhuu vain Belimosta tai Joventasta?
Onko muilla kokemuksia tuosta inssin mainitsemasta "mustasta mallista"?
Pumppu on asennettu meille 2007 loppu vuodesta, jos ajankohdalla on jotain väliä käytettyihin komponentteihin.

Itse en valitettavasti saa koneesta tuollaista kaiken kertovaa käppyrää, ja arvojen seuraaminen perustuu satunnaisiin käynteihin pumpun luona.

En ole huomannut mitään muutosta pumpun toiminnassa kun asetin ajoajan 35s -> 140s.
Menovesimittaus on ollut aina +-1aste menovesi-infon ilmoittamasta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan nigotiatorin seuraavaa käyrää, sillä tämähän alkaa saamaan testisarjan luonteen.

Meillä samaan aikaan asennettu Geopro ja samanmerkkinen ACOSAN AB shunttimoottori.
Päivitin tuon 35->140s mutta ei tuo oikein pysy perässä vieläkään.
Kuinka tiuhaan noita ohjauspulsseja pitäisi tulla oumanilta moottorille, meillä kiivaimmillaankin pulssien väli luokkaa 10sek

[Believer]

Foorumillahan on hiljaista kuin huopatossutehtaalla ikään!

Kuinka nopeasti tuon shuntti-moottorin tulisi liikkua? Meinaan tarkkailin tuossa juuri kun kompura kävi niin menovesi oli 35 asteista vaikka käyrän mukaan piti olla 31astetta. sitten kun kompura aikanaan sammui niin tasaantui lämpötila varaajan kanssa samaan 34 asteeseen ja sitten n. 5min kuluttua se oli sen käyrän mukaisen 31 astetta. 202 antaa kyllä pulsseja moottorille ja joka pulssin kohdalla kuuluu pieni naksahdus moottorilta. Pulsseja tulee n. 10 sekunnin välein vaikka olisi 4astetta eroa menoveden ja käyrän välillä.

onko em. toiminta normaalia?  rupesi hirvittämään että mites käy kun lämmitysvaraajan lämpötila nousee sinne 50 asteeseen onko menovesi silloin yhtä lämmintä... kun ei ole putkipaavot asentaneet kiertovesipumpulle termostaattia joka pysäyttäisi kierron!