Maalämmön suunnittelua öljylämmityksen tilalle

[lappja]

Hiukan apua kaipaisin kaivon syvyyden ja pumpun tehon suhteen ja jos jollain hiukan antaa hinta arviota kokonaisprojektille niin oikein hyvä.
Rintamamiestalo, rakennettu -52. Talo Pohjois-Savossa (71800), öljyä kulunut 4000l ja sähköä 13000. Talossa 3 kerrosta, lämmitettävä ala n. 250 ja tilavuus n. 600. Vesikierto patterit, 1-2 levyisiä molempia sekaisin sekä kellarissa sauna/pesuhuone vesikiertoinen lattialämmitys. Ikkunat uusittu lähes kokonaan, päätyseinien eristyksiä lisätty, sivuseinät purulla. Talon alla ilmeisesti n. 40m soraharjua ennen kalliota ja pohjavesialueella. Sulaketaulun koko 3x25. Saako näillä tiedoilla jotain ajatusta minkälaisia vermeitä tarvitaan maalämpöön?!

[tomppeli]

Rintamamiestalo, rakennettu -52. Talo Pohjois-Savossa (71800), öljyä kulunut 4000l ja sähköä 13000. Talossa 3 kerrosta, lämmitettävä ala n. 250 ja tilavuus n. 600. Vesikierto patterit, 1-2 levyisiä molempia sekaisin sekä kellarissa sauna/pesuhuone vesikiertoinen lattialämmitys. Ikkunat uusittu lähes kokonaan, päätyseinien eristyksiä lisätty, sivuseinät purulla. Talon alla ilmeisesti n. 40m soraharjua ennen kalliota ja pohjavesialueella. Sulaketaulun koko 3x25. Saako näillä tiedoilla jotain ajatusta minkälaisia vermeitä tarvitaan maalämpöön?!

Tein laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Rakennuksen lämmitystarpeeksi tuli aika paljon, 38 926 kWh/a + siihen lämmin vesi - laitesähkön lämmitysvaikutus = 41 110 kWh/a.
Kun lämmintä sisätilavuutta on noin 536 m3, tulee ominaiskulutukseksi aika korkea luku: 14,8 Wh/m 3 /Ap/v
Olisi varmaankin eduksi parantaa jotenkin lämpötaloutta, esimerkiksi lisäämällä puhallusvilla ullakkotiloihin.
Sillä ei tässä tapauksessa kuitenkaan saavuteta ratkaisevan suurta säästöä,
kun on kyseessä kolmikerroksinen talo, jossa yläpohjaa on kuitenkin verraten vähän, noin 90 m2.
Yläpohja kuluttaa nytkin vain noin 2600 kWh/a. Jos se puolitetaan, päästään vain 1300 kWh/a säästöön.

Ilmanvaihtumisen (ilmanvaihto + vuotoilmat) kautta menee tässä laskelmassa noin 13.500 kWh/a
Umpiseinän johtumishäviöt ovat tässä laskelmassa noin 12.500 kEh/a.
Noita kahta edellä olevaa ei ole ihan helppo parantaa.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei takuumitoitus!
Paikallinen alan ammattisuunnittelija pystyy tekemään luotettavimmat laskelmat.

[bergvärme]

Kommentti patteritehoista/ menoveden lämpötila lähinnä vanhojen talojen saneerauksissa.

Lämmitystehon lisäksi kannattaa katsoa mikä on tarvittava menoveden lämpötila pakkasella,
jotta olevat patterit lämmittävät tarpeeksi ja talo pysyy lämpöisenä.

Joten kannattaa seurata menoveden lämpötilaa pakkasella, ja jos pysyy sanotaan alle/tai +56 kun oikein pakkasta niin patterikoot riittää maalämpöpumppukäyttöön. Muuten saattaa tulla kylmä.

Katsoin tuossa yhden talon patterikoot. Talo joka nyt lämmitetään yösähköllä ja isolla varaajalla. Tulovesi n +75 astetta nyt.
Talossa pienet patterit ja moni ykslehtinen.

Jos patterivesi + 82/+70 niin patterit luovuttaa lämpöä 8410 W
Jos patterivesi + 75/+60 niin patterit luovuttaa lämpöä 6700 W
Jos patterivesi + 56/+46 niin patterit luovuttaa lämpöä 3840 W

Aika huima ero! Nykyään suunnitellaan isompia pattereita ja matalampia verkostojan lämpötiloja.
(Esimerkkitalon pattereita pitää kyllä suurentaa ennekuin siirryytään maalämpökäyttöön)

Olen ymmärtänyt että lämpöpumput ei oikein hyvin tee lämpimämpää vettä kuin +56. (ainakaan hyvällä hyötysuhteella tai ilman sähkövastus-apuja)

Toisin sanoen. Jos talo ei pysy lämpimänä pakkasella jos lämmityksen menovesi tiputetaan +55-56:asteeseen, talo ei pysy lämpimänä vaikka MPL-teho on riittävä sillon kun patterit ovat liian pienet.

[lappja]

Semmonen pikku juttu vielä selvisi tässä, talo alla voi ollakin sitä maa-ainesta(soraharjua) ainakin n. 100m ennen kallioo. Mitä mieltä siihen ootte, miten se vaikuttaa muuten kuin poraus hintaan tiestysti ainakin? Tämä selvisi kun lähinaapurit ovat maalämmön laittaneet.

[tomppeli]

On niin paljon maakerrosta, että kannattaa keskustella asiasta porareitten kanssa.

[fraatti]

Semmonen pikku juttu vielä selvisi tässä, talo alla voi ollakin sitä maa-ainesta(soraharjua) ainakin n. 100m ennen kallioo. Mitä mieltä siihen ootte, miten se vaikuttaa muuten kuin poraus hintaan tiestysti ainakin? Tämä selvisi kun lähinaapurit ovat maalämmön laittaneet.

Maakeruupiirin asentaminen ei onnistu? Kun mainitset että maaporausta olisi 100m se tarkoittaa sitä että kaivo täytyy putkittaa tuonne asti. Ja vielä kun kohteessasi tarvittaisiin kaksi kaivoa niille kertyy hintaa melkoisesti. Myöskään tuolta putkitetulta osuudelta ei saada energiaa kuin marginaalisesti. Tällöin kaivojen on oltava huomattavasti syvempiä kuin tuon 167m. Normaalisti jos poraus maksaa ~30e/m niin tuo maaosuuden poraus on usein huomattavasti kalliimpaa, usein on kuullut puhuttavan 70€:sta. Tästä tulee ylimääräistä jo kahden kaivon kanssa monia tonneja.

Miettisin myös mahdollisuutta vesi-ilma lämpöpumppuun. Ainakin suositten käymään lukemaan kokemuksia/keskustelua tuolta http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=27.0 ja laskeskelemaan mikä on järkevää. Voidaan sitä täälläkin pohtia jos kyselet hiukan tarjouksia joistain pumpuista/porauksesta tuolla oletetulla maakerroksen vahvuudella. Tälläisiä ajatuksia itsellä tulee mieleen....

[jm82]

Semmonen pikku juttu vielä selvisi tässä, talo alla voi ollakin sitä maa-ainesta(soraharjua) ainakin n. 100m ennen kallioo. Mitä mieltä siihen ootte, miten se vaikuttaa muuten kuin poraus hintaan tiestysti ainakin? Tämä selvisi kun lähinaapurit ovat maalämmön laittaneet.

Täällä oli poraushinta 26e metri joka sisälsi 18 metriä maaporausta. Lisäputkitus 50e metri. Esim 250 metrin kaivo 6500 ja maaporaus 100 metriä 4100.

Eli varmaankin yli 100 metriä maaosuutta? Paljon on. Mikähän on kaivon vedenpinnan taso?
Kahden kaivon maaosuus tulee tosi kalliiksi. En tiedä toimisiko sellainen että olisi 250 metrin kaivo ja rinnalla lisäksi maapiiriä että kuormitus pysyisi sopivana.