Edit. Jouduin poistamaan quotet, yrittäkää saada selvää.
Torstaina kun oli lauhempi päivä pudotin kompuran pelistä pois ja pyörittelin litkua lenkki kerrallaan ilmaus mielessä ja muutenkin samalla lämpöjä katsellen, lähinnä juuri että pääsisi kaivojen tilasta jonkinlaiseen käsitykseen. Lyhyemmät kaivot ovat hyvin todennäköisesti jäässä, mutta nyt kun sisäputkitus on kunnossa ja lenkeissä ei ole ilmaa, voi alkaa noita tarkemmin testaamaankin.
Lähtötilanne oli se, että linjasäädöillä (asteikko 0-10) olivat arvoissa 6, 6, ja 7, eli käytännössä tuossa 220m kaivossa ei ole ollut virtausta miltei lainkaan. 10 vuoteen. Sähkökasetti oli asetettu menemään päälle 1min (lisän ajastus) kompuran jälkeen, rego600 tämä 1min alkaa juosta siis heti kun kompura käynnistyy nollautuen aina jos kompura saa pyyntiä otettua riittävästi kiinni. Regon käyttötunnit näyttävät omituisia, kompuralle -20000 tuntia, ja vastukselle melkein 13000 tuntia. Lämmönjako oli noin 15 asteen deltalla, pumppu minimissä jne, ja paluupuolelta säätyvässä koneessa tuokin on vähän huono juttu.
Talon omistajia on huijattu raskaasti, mutta kaikki on toiminut kuitenkin jotenkin, ja se että sähköä on mennyt se 55000-65000kwh vuodessa on luultu olevan normaalia, keskuslämmitystä kun talossa ei ennen 2004 maalämpötalkoita ollut lainkaan. Talohan on siis kokolailla alkuperäiskuntoinen 1800-luvun vanha hirsitalo, pinta-alaa noin 350m2 ja käyttöveden käyttäjiä 4-8. Tarkennan näitä vielä huomenna. Euroissahan tämä liika kulutus 10 vuodelta on yhden avaimet käteen -toimituksen verran joten ei mennyt lapaan tämä ei.
Lenkit ovat nyt linjasäädöillä 0.3, 0.8 ja 10. Nämä tehty aikalailla korvakuulolta, mitaten mitä kaivoilta nousee jne, lähinnä ajatuksena varmistaa että pitkä kaivo on pelissä, ja jos nuo lyhyet ovat jäässä, niin niihin päätyisi lämpimämpää sitten tuolta pitkältä kaivolta, tasapainottuisivat jne. Liuospumppu on nyt pienimmällä, ja delta on tasan 3 astetta. Maahan meni kuulemma tänään illalla -4.1 ja palasi -1.1, kelin ollessa -14. Perjantain lähes 0-kelillä vastaavat olivat -3.5 ja -0.5. Eli pitkässä kaivossa on ainakin jotain hönkää, ja toisaalta tuon nopeammin ei ole romahdusta tullut niin toivoa vielä on. Itse en ole viikonloppuna ollut paikanpäällä, mutta koneen käydessä nämä on joka tapauksessa otettu. Ilmaillessani maapiiriä nousi maasta jossain vaiheessa 0.8 lämmintä, joten suhteellisen nopeasti pitkä kaivo ainakin elpyy kuormalta. Pitää nyt vaan tarkkailla noita lenkkejä, ja ottaa sähköä apuun tarpeen mukaan, nyt näyttää kuitenkin että liuosputket ovat säilyneet ehjinä, niin ei niitä nyt enää hajoteta kuormittamalla liikaa.
Maaliuospumppu täysillä testatessa lenkki kerrallaan lenkkien paine-ero on lyhyimmällä n. 0.6bar ja pisimmällä 1bar luokkaa, tämä siis katsottu puhtaasti meno ja paluu painemittareiden lukemista, ei sen tarkemmin. Tätä toki sekoittaa se että lenkit ovat niin eri lämpötiloissa, että viinan viskositeettikin lisää virtausvastusta.
Kytkentömuutoksia ei nyt toistaiseksi ole luvassa, korkeintaan niin että lyhyet kaivot pyhitetään kasteluvedellä ja kaivetaan savikkoon 1kpl 400m vaakapiiri tuon 220m kaivon kaveriksi
.
Pienellä menee, tutulla 3x400m vaakapiirit 15kw koneen kaverina ja täysillä saa liuospumppu olla että delta pysyy alle 4.
Kyllä siltä vaikuttaa, että liuospumppu on riittävä. Nuo nyt tehtiin olosuhteiden pakosta 28mm, mutta ei se tässä nyt suurin ongelma.
100km Tampereelta Turkuun päin. Talon todellisesta kulutuksesta sen verran, että 0-kelillä tuo 9kw vastus jaksaa pitää huonelämpötilan juuri pyydetyssä 21c, mutta kertaakaan ei sammunut pois kun maapiiri oli auki tuossa taannoin ja kone hätäkäytöllä.
Näitä pitää testailla tässä, jahka paukkupakkaset taas loppuvat.
Kohde on siinä mielessä erikoinen, että vaikka tuolla on 10 vuotta ollut maalämpö, ei mitään lukemaa voi pitää todenmukaisena eikä luotettavana, johtuen siitä että maapiiri on sössitty, lämmönjako on sössitty, koneen asetukset on sössitty ja jopa käyttöveden todellista menekkiä on mahdoton arvioida, sillä kahden kostean tilan lattialämmitykset on shuntattu tuosta manttelivaraajan larausvedestä, eli tuo lattiakulutus on ollut käyttövesikulutusta. Shunttihan on ollut käsikäyttöinen, meno lattiaan 40c kesät talvet, tietenkin.
Oma roolini tässä on ns. konsultti, asiasta kiinnostunut ja asialle vihkiytynyt harrastaja. Olen hoitanut ongelmarypästä pala kerrallaan parempaan suuntaan. Keväällä aloitettiin koneen asetuksista ja lämmönjaosta, eli patteriverkko säädettiin delta noin 5 astetta 0-kelillä, pattereihin laitettiin termostaatit (liikalämpöä leikkaamaan, ei käyrää vasten tappelemaan) johtuen talon eri puolilla olevista lämpötilaeroista, myös tulisijan hyöty tulee paremmin esiin. Laitoin koneelle huonemittauksen käyttöön, lattiapiiri sai Automixin jne. Näillä toimilla sähkönkulutus putosi 30%. Koneelle tuli myös oma kulutusmittari jonka takana kaikki paitsi lattiakiertopumppu.
Nyt sitten tämä maapiirijumppa, ja sitten mietitäänkin keväällä että mitä seuraavaksi. Lisää maapiiriä, keräintä katolle(dumppi maahan), puskurivaraaja, vesitakka, uusi kone 10v vanhan tilalle, tai sitten jotain ihan muuta.
Pahoittelut sekavasta tekstistä, kello on paljon mutta sekava on kohdekin.
Vastaan mielelläni, ja kiitos avusta ja ideoista kaikille ennenkaikkea. Kysymys kuuluu siis edelleenkin, että onko ideoita noiden linjasäätöjen asetuksille? Laskemalla, paine-erolla, teholla, mittaamalla, korvakuulolla?
