Käyntijaksojen pituudet osatehomitoituksella

[jyri]

Hei,

Olen viimeaikoina seurannut tuota pari kk sitten asennetun mlp:n elämää, ja ajattelin kysäistä noista käyntiajoista, jotka tuntuvat olevan aika pitkät.

Nollakelin tuntumassa mentäessä pumppu käy reilu 20t vuorokaudesta. Tässä tietysti on mukana käyttöveden tuototkin. Pumppu on osatehomitoitettu (60-65%), joten se käy varmasti normaalistikin aika paljon. Lisäksi pirtissä on lattialämmityksen laatat tehty varaaviksi massaa n. 20 m3, joten ne varmasti osaltaan vaikuttavat käyntijaksoihin. Taukoja tuossa käynnissä ei siis ole kuin 1 vuorokaudessa. Paluuvedestä ohjattavan pumpun sallituksi lämpötilaeroksi olen asettanut 2 astetta pyydetystä.

Kuulostavatko nuo käynti/lepoajat oikeanlaisilta tuohon mitoitukseen ja ulkolämpötilaan nähden?

Kiitos jo etukäteen vastauksista.

[tomppeli]

Jos pumppu käy jo nyt nollakeleillä 20 tuntia vuorokaudessa,
- täytyy pumpun olla pahasti alitehoinen, tai
- pumppu ei toimi normaalilla tehollaan.
- Tai, talossa onkin poikkeuksellisen suuri lämpöenergian kulutus, vai
- onko vasta uudisrakennuksen ylöslämmitysvaihe meneillään?

Pumppu saisi nyt käydä noin 8 - 12 tuntia vuorokaudessa, riippuen ulkolämpötiloista.
Mikä on keruulta tulevan ja maahan menevän maanesteen lämpötila pitkän käynnin aikana?
Voitko antaa jotain tietoja kohteestasi?

[kWh]

Tarkoitatko Tomppeli 8-12 tunnin ajalla täystehomitoitettua pumppu/keruu-yhdistelmää vai tuota aloittajan mainitsemaa 60-65% osatehomitoitusta(ilmeisesti huipputehon tarpeesta). Asia kiinnostaa kun oma osatehomitoitettu pumppu Kangasalla kävi viime viikolla 62h eli noin 37% ajasta. Keskiarvo päivää kohti siis n. 9h. Käyttöveteen meni ilmeisesti noin 11h viikossa. Eikä oikein tiedä minkä verran olisi sopivaa käydä. Eli vähän seurannassa miten pahasti tuo on osatehoinen...

[Bruno]

Minäkin ajelen näillä keleillä Pirkanmaalla noin 30 % lämmitysprosessin käyttösuhteella.
Ei ole vielä tullut reilussa kolmessa vuodessa vastaan sellaista pakkasta, että lämpö olisi loppunut kesken.

kWh:llakin lienee siten kyseessä täysmitoitus.

[Matias]

Taukoja tuossa käynnissä ei siis ole kuin 1 vuorokaudessa. Paluuvedestä ohjattavan pumpun sallituksi lämpötilaeroksi olen asettanut 2 astetta pyydetystä.

Kannattaa kokeilla tuon lämpötilaeron pienentämistä vaikka 1 asteeseen ja katsoa mitä vaikuttaa käynti/taukoaikoihin.

Onko keruuliuoksen lämpötilat nyt millaiset?

[tomppeli]

Tarkoitatko Tomppeli 8-12 tunnin ajalla täystehomitoitettua pumppu/keruu-yhdistelmää

Kyllä tarkoitan.
Sen ajatuksen perusteella voi laskeskella lämpötilan, jossa pumppu alkaa käymään jatkuvasti ja
jota kylmemmällä tuvan lämpötila alkaa laskemaan, ellei oteta vastuksia avuksi.

[jyri]

Hei,

Keruulta tulee 3 asteista ja lähtee 0 asteinen. Putkea järvessä 250m lenkki.
Lämmitys aloitettiin vasta vajaa kaksi kk sitten. Kauan tuollaisen uuden rakennuksen ylöslämmitys tavallisesti kestää? Voiko esim. kosteuden poistuminen rakenteista viedä ylimääräistä energiaa?

Rakennus on 165m2 kahdessa kerroksessa, pitäisi olla ihan hyvin eristetty ja koneellinen ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla.

Pumpun pitäisi olla 5 kW tehoinen, laitoin tuohon oman sähkömittarin kiinni niin lattialämmitystä ajellessa menee n. 1.1-1.3 kW ja 50 asteista käyttövettä tehdessä 1.5-1.6 kW. Lisävastuksen olen kytkenyt pois päältä. En tiedä onko nuo kulutukset miten kohillaan? COP:ksi väitetään 4, mutta todellisuutta en tiedä.

Tuosta osa/täystehoisuudesta; eikös tuo pienempi pumppukoko lisää kuitenkin jonkun verran tuota lämmitysjakson kestoa verrattuna isompaan täystehoiseen lauhemmissakin lämpötiloissa. Vai oliko se otettu huomioon?

[tomppeli]

Järvi on hyvä keruukenttä! Ei syytä huoleen!
Pumpun pitkä käynti saattaakin johtua tuosta uudesta rakennuksesta ja sen rakenteiden kosteuden poistamisesta.
Ilmanvaihdon mukana menee paljon kosteutta pois talosta ja sen kosteuden höyrystäminen ottaa reippaasti lämpöenergiaa.

Laskin summittaisesti talosi lämmitystarvetta ja sen laskelman mukaan 5 kW -tehoisen pumpun teho pitäisi riittää lähes -20 C lämpötilaan saakka.
On ihan ilmeistä, että talostasi poistetaan kosteutta tai talossasi on vielä ylimääräisiä lämpö- tai ilmavuotoja.

...
Pienellä pumpulla päästään tosiaan vähän pidempiin käyntijaksoihin, mutta mitoitusta ei saa tehdä tuollaisella perusteella.
Kyllä mitoituksen perusteena pitää aina olla vain lämmitystarve.

Pidempiä käyntijaksoja on haettava ihan muilla konsteilla,
esimerkiksi lämmityksen ohjauksen integraalia (=asteminuutteja) kasvattamalla.
Parempi keino on laittaa lisävaraaja.

Lattialämmitystalossa alakerran betonilattia toimii hyvänä kiertoveden varaajana.
On hyvä muistaa, että vaihtoventtiilikoneen sisälle rakennettu varaaja toimii vain lämpimän käyttöveden varaajana, ei ollenkaan kiertoveden varaajana.

[J.Kaija]

Täälläkin osatehomitotettu (5kW) ei silloinen myyjä suostunut myymään tehokkaampaa (7kW) uudiskohteeseen (2003) ? 
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=666&H=&View=Rapport
mitä mieltä raati on käppyröistä (linkki yllä)?

[tomppeli]

Aika paljon käy vuorokauden aikana (@ 8.12.2014, olisiko lähes 50% ajasta?), vaikka ulkolämpötila on muutamia asteita plussalla.
Sinulla on jo kokemusta pumpustasi.
Missä lämpötilassa alkaa käydä jatkuvasti?
Millaiset ovat keruupiirin lämpötilat olleet?

Nykyiset talot ovat niin vähän lämpöä kuluttavia, että niissä ei tarvita kovinkaan paljon vastussähköä, vaikka pumppu ei olisikaan täystehoiseksi mitoitettu.

[J.Kaija]

Alku talvina (2003-) tuo -15C on ollut rajana sähkövastusten kytkeytymiselle, sen jälkeen on tullut lisättyä puiden polttamista takassa ja onhan meillä myös puulämmitteinen sauna joka myös lämmittää olohuoneen palomuuria.

[jyri]

Mielenkiintoisia käppyröitä. Ilmeisesti olette kuitenkin hyvin tuolla osatehoisella pumpulla pärjänneet? Mitenkä pahasti tuo teidän pumppu on muuten osatehoinen?

Itsellä tuo kompressori pitää vain yhden tauon tuon käynnin aikana, mutta sitten kun lauhtuu vähän niin alkaa taukoja olee enemmän.

Päivitystä hieman aiemmin antamiini tietoihin: Nyt alkaa olee käyntijakso loppupuolella ja keruupuolelta tulee 1 ast. ja lähtee takaisin -1 ast. Kylmäaineet -8 ennen ja 63 jälkeen kompressorin kun tekee 28 asteista.

Kysyisinkin vielä tuosta järven keruuputkista, että onko syytä huoleen kun näillä keleillä jo tulee vain 1 asteista? Olin ajatellut että järven pohjasta tulisi +3 tai +4 koko talven. Paljonko pitäisi laittaa tuon keruupuolen raja-arvoiksi, ettei putki ala jäätymään ja nousemaan pohjasta?

[tomppeli]

Putken ympärillä on aina lämpöisempää, kuin putkesta tulevan nesteen lämpötila.
En kyllä tiedä, missä on raja, jossa putken ympärille alkaa muodostua jäätä.
Putken sisältöhän (viinaseos) jäätyy vasta noin -17C -lämpötilassa.
Täällä foorumilla voi olla joitakin, joilla on kokemusta asiasta. Ehkä he voivat kertoa lisätietoa.

[Selvittäjä]

Täälläkin osatehomitotettu (5kW) ei silloinen myyjä suostunut myymään tehokkaampaa (7kW) uudiskohteeseen (2003) ? 
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=666&H=&View=Rapport
mitä mieltä raati on käppyröistä (linkki yllä)?

Mielipiteitä käppyröistä:
Kuvassasi puhutaan radiaattoreista eli sinulla siis patteriverkko (??) kuten meillä (meidän talo vanhempi, vm. -70). Sinulla on mielestäni jopa liian iso ero pattereille menon ja  paluun välillä, siis yli 10 astetta. Ilmeisesti sen takia myös menovesi sinulla korkea, 45 astetta, meillä n. 34. Korkeamman lämpötilan takia sinulla kärsii hiukan hyötysuhde, käsittäisin, ja joudut aiemmin vastuksille. Jos minä olisin tuossa tilanteessa, varmaan yrittäisin nopeuttaa patteriverkon kiertoa jotta menon ja paluun lämpöero pienenisi välille 5- 10 astetta, jolloin voisi taas varmaan pudottaa menoveden lämpötilaa.

Mutta jos sinulla on nyt "tasapainotila" niin tee harkiten muutoksia.

[peki]

Täälläkin osatehomitotettu (5kW) ei silloinen myyjä suostunut myymään tehokkaampaa (7kW) uudiskohteeseen (2003) ? 
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=666&H=&View=Rapport
mitä mieltä raati on käppyröistä (linkki yllä)?

Mielipiteitä käppyröistä:
Kuvassasi puhutaan radiaattoreista eli sinulla siis patteriverkko (??) kuten meillä (meidän talo vanhempi, vm. -70). Sinulla on mielestäni jopa liian iso ero pattereille menon ja  paluun välillä, siis yli 10 astetta. Ilmeisesti sen takia myös menovesi sinulla korkea, 45 astetta, meillä n. 34. Korkeamman lämpötilan takia sinulla kärsii hiukan hyötysuhde, käsittäisin, ja joudut aiemmin vastuksille. Jos minä olisin tuossa tilanteessa, varmaan yrittäisin nopeuttaa patteriverkon kiertoa jotta menon ja paluun lämpöero pienenisi välille 5- 10 astetta, jolloin voisi taas varmaan pudottaa menoveden lämpötilaa.

Mutta jos sinulla on nyt "tasapainotila" niin tee harkiten muutoksia.

Kyllä J.Kaijalla pumppu toimii hyvin. Paluu varmaan käynnin lopulla noin 37C.
Tuo sininen on kv-käyrä.
Mietin vaan pitkiä käyntiaikoja lämmityskäytössä ja liiallisia kv- jaksoja.
Varmaan pakkaa sekoittaa erilämpöinen autotalli. Litku käy jäähtymässä kylmemmässä osassa laattaa.
Kannattaisiko kokeilla nostaa laattojen lämmöt samalle tasolle.
Kv- ajot saa vähenemään kun kytkentäerotusta suurentaa vaikka tuplaan tuosta säädetystä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4465.0;attach=534;image
Tuossa omaa käppyrää viime talvelta.
Tais olla hieman kylmempää. Kumminkin itsellä näin nollan tuntumassa lämmitysajoo 6-7h ja kv ajoo 1-2h riippuen kulutuksesta ja käynnistyksiä 7-8kpl vrk
Itsellä on pumpun teho mitoitettu -28C saakka. Ei siis tämä minunkaan mylly ole täystehoinen vaikka vastusajot on aika harvinaista herkkua.
Tuosta Kaijan pumpusta saisi oivan esimerkin siitä mitä merkitystä on säädöillä. 5kw pitäisi kyllä riittää ainaski -23C pakkasiin.

[J.Kaija]

...
http://www.husdata.se/pop_report.asp?ID_User=666&H=&View=Rapport
mitä mieltä raati on käppyröistä (linkki yllä)?

Mielipiteitä käppyröistä:
Kuvassasi puhutaan radiaattoreista eli sinulla siis patteriverkko (??) kuten meillä (meidän talo vanhempi, vm. -70). Sinulla on mielestäni jopa liian iso ero pattereille menon ja  paluun välillä, siis yli 10 astetta. Ilmeisesti sen takia myös menovesi sinulla korkea, 45 astetta, meillä n. 34. ...

Tuo punainen (GT1) käppyrä on lämmitysjärjestelmästä (lattialämmitys) palautuva vedenlämpö (n.25-30C huonelämpö on n.22C).
Ja se sininen mikä keikkuu siellä n.42-48C asteen välillä on käyttövesi jossa on legionella-ajo 14pv. välein (pitäisikö olla useammin?).

No Peki kerkesi taas eka

Muokkaus: seuraavasta linkistä näkee antureiden sijoittelun, kuvasta kylläkin puuttuu hullunkierto joka on järjestelmässä
http://www.husdata.se/pop_pulse.asp?ID_User=666&H=&View=Pulse

[Selvittäjä]

Onko lattiaan lähtevän veden lämpötiloista tietoa?

[J.Kaija]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

[peki]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

[J.Kaija]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

Vaihtovenan kara vaihdettu pari viikoa sitten ja toimii
Tuolta husdatan sivulta pääsee katsomaan melkein samaa kuvaa (pulse) se on muutaman miuutin jäljessä realiajasta.

[peki]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

Vaihtovenan kara vaihdettu pari viikoa sitten ja toimii
Tuolta husdatan sivulta pääsee katsomaan melkein samaa kuvaa (pulse) se on muutaman miuutin jäljessä realiajasta.

Minusta kyllä näyttäis siltä että tuo vena ei toimi oikein paitsi lämmitysajon päätteeksi näyttäs sulkeutuvan oikein.

[peki]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

Vaihtovenan kara vaihdettu pari viikoa sitten ja toimii
Tuolta husdatan sivulta pääsee katsomaan melkein samaa kuvaa (pulse) se on muutaman miuutin jäljessä realiajasta.

Minusta kyllä näyttäis siltä että tuo vena ei toimi oikein paitsi lämmitysajon päätteeksi näyttäs sulkeutuvan oikein.

Sulla on kv ajoo tänään neljä tuntii
Asuuko mun jälkikasvu mahdollisesti teillä

[J.Kaija]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

Vaihtovenan kara vaihdettu pari viikoa sitten ja toimii
Tuolta husdatan sivulta pääsee katsomaan melkein samaa kuvaa (pulse) se on muutaman miuutin jäljessä realiajasta.

Minusta kyllä näyttäis siltä että tuo vena ei toimi oikein paitsi lämmitysajon päätteeksi näyttäs sulkeutuvan oikein.

Sulla on kv ajoo tänään neljä tuntii

Naiset talossa ja lämmin(kuuma) suihku.   
Ja ainoastaan ivt:n oma varaaja olikohan se 165 litraa..
Toinen naisista näyttäisi päivisin lotraavan kuumaa vettä. 
Yöllä tuo kv-ajo pysyy kohtalaisen vähäisenä.
Siinä kuvankaappauksessa venttiili on lämmitys asennossa, eli ihan oikein, se toinen asento on kv-ajoa varten. Ja ivt tekee kv-ajon aina lämmitysajon lopuksi.

[peki]

Tässä tämänhetkinen tilanne;

Otappa uusi kuvan kaappaus
Hirttääkö vaihtovena kiinni?

Vaihtovenan kara vaihdettu pari viikoa sitten ja toimii
Tuolta husdatan sivulta pääsee katsomaan melkein samaa kuvaa (pulse) se on muutaman miuutin jäljessä realiajasta.

Minusta kyllä näyttäis siltä että tuo vena ei toimi oikein paitsi lämmitysajon päätteeksi näyttäs sulkeutuvan oikein.

Sulla on kv ajoo tänään neljä tuntii

Naiset talossa ja lämmin(kuuma) suihku.   
Ja ainoastaan ivt:n oma varaaja olikohan se 165 litraa..
Toinen naisista näyttäisi päivisin lotraavan kuumaa vettä. 
Yöllä tuo kv-ajo pysyy kohtalaisen vähäisenä.
Siinä kuvankaappauksessa venttiili on lämmitys asennossa, eli ihan oikein, se toinen asento on kv-ajoa varten. Ja ivt tekee kv-ajon aina lämmitysajon lopuksi.

Ok. Saako kysyä paljonko menee vettä vuositasolla?

[J.Kaija]

...
Ok. Saako kysyä paljonko menee vettä vuositasolla?

2011    221
2012    198
2013    137
2014(ennuste)    153
Tollasia kuutiomääriä näkyy vesilaitoksen seurannassa tyttö(toinen naisista) muutti takaisin kotiin alku vuonna. 
Muutenha tuo vedenkulutuksen suunta on ollut erinomainen vuositasolla, kun lapsoset on maailmalle lähteneet. 

[peki]

...
Ok. Saako kysyä paljonko menee vettä vuositasolla?

2011    221
2012    198
2013    137
2014(ennuste)    153
Tollasia kuutiomääriä näkyy vesilaitoksen seurannassa tyttö(toinen naisista) muutti takaisin kotiin alku vuonna. 
Muutenha tuo vedenkulutuksen suunta on ollut erinomainen vuositasolla, kun lapsoset on maailmalle lähteneet. 

Näin se menee näköjään muuallakin kuin meillä.
Meillä nykyisin menee vettä noin 108m3 kolmistaan. Parhaimmillaan tai sanoisiko pahimmillaan
pikkasen vajaa 200m3.
Pienitehoinen pumppu joutuu ajoittain aika koville juuri tuon epätasaisen kv- käytön takia.
Onneksi laatta varaavuutensa ansiosta on todella hyvä puskuri näissä integroiduissa pumpuissa kun
joskus tuntui että pumppu teki pelkkää käyttövettä tuntitolkulla.
Täytyy kyllä suoraansanoen ihmetellä näin jälkikäteen tuota pumpun kykyä suoriutua kaikesta tuosta.
J.Kaijan kannattaisi ehkä laittaa lauhduttimen, alhaalla vasemmalla oleva, pumppu kakkoselle tai kolmoselle.
Vähän turhan iso tuo tulon ja menon ero on.

[peki]

...
Ok. Saako kysyä paljonko menee vettä vuositasolla?

2011    221
2012    198
2013    137
2014(ennuste)    153
Tollasia kuutiomääriä näkyy vesilaitoksen seurannassa tyttö(toinen naisista) muutti takaisin kotiin alku vuonna. 
Muutenha tuo vedenkulutuksen suunta on ollut erinomainen vuositasolla, kun lapsoset on maailmalle lähteneet. 

Sulla näyttäs pyörivän keruupumppu koko ajan, miksi?

[J.Kaija]

...
Sulla näyttäs pyörivän keruupumppu koko ajan, miksi?

Miksi ei?

[peki]

...
Sulla näyttäs pyörivän keruupumppu koko ajan, miksi?

Miksi ei?

Eikö tuo kiertopumppu pyöri puoli vuorokautta ihan turhaan näillä nollakeleillä?
Ainaski itsellä kustannukset olisivat noin noin 2kwh vuorokaudessa turhasta.