Maalämmitystä olen aloittelemassa ja ensimmäinen suuri mysteeri joka eteeni aukeaa on kiertovesipumpun tehon asettaminen. Kiertovesipumpun malli on Wilo Yonos Pico. Wilo kierrättää vettä hullunkierrolla puskurivaraajan ja patteriverkon läpi.
http://www.wilo.fi/fileadmin/fi/Downloads/PDF_Files/Wilo_Yonos_PICO-Mallisarjakuvaus.pdfWilon manuaali kehottaa käyttämään patteritaloudessa vaihtuva paine-eroista tehonsäätöä. Verukkeena on patterien vähäisempi suhina tällä säätötavalla. No hyvä, käytetään sitten sitä,
Olen tässä eri mieltä kuin Wilo. Maalämpökohteissa ei tarvita patteritermostaatteja tai, jos ne on, on ne pidettävä täysin auki. Tällöin patteriverkostossa on vakio painehäviö eikä vaihtuva paine-eroisella tehon säädöllä ole mitään säädettävää.
mutta vielä jää visaiseksi tehtäväksi nostokorkeuden valinta. Talo on yksikerroksinen, joten sinällään vettä ei ihmeemmin tarvitse mihinkään nostaa, vaan lähinnä antaa sille vaakasuoraa virtaamaa. Milläköhän perusteella nostokorkeus pitäisi valita? Mistä tiedän, jos nostokorkeus (eli käytännössä pumppausteho) on liian pieni, milloin sopiva ja milloin liian suuri?
Talon korkeus ei suljetussa kiertopiirissä vaikuta tarvittavaan nostokorkeuteen. Nostokorkeus on pumpun paine- ja imupuolen välinen paine-ero esim bar, kPa tai m vesipatsasta. Pumpun nostokorkeudeksi muodostuu sama mikä on lämmönjakopiirin virtausvastus. Pienellä virtauksella pieni ja suurella virtauksella suuri Maalaisjärki sanoo, että suuremmalla pumppausteholla patterien sisällä kulkevan veden ja lämpöpatterin välille syntyy voimakkaampi pakotettu konvektio ja niin muodoin patterin lämpötila kasvaa ja patterin huoneilmaan luovuttama lämpöenergia kasvaa. Eli yksinkertaistettuna suurempi veden virtausnopeus -> kuumempi sisäilma?
Oikein. Tosin suurempi syy isompaan tehoon on se, että isolla virtauksella tulevan ja poistuvan veden välinen lämpötilaero pienenee -> patterin keskilämpötila kasvaa -> teho kasvaa.Aluksi ajattelin, että kiertovesipumpun tehonsäätöhän on pala kakkua. Ei muuta kuin säätää vedenkierron sellaiselle tasolle, että menoveden ja paluuveden lämpötilaero on luokkaa ~7C. Seuraavaksi huomasin, että vaikka kiertovesipumpun tehon säätää varsin nimelliselle tasolle (nostokorkeus 1m, teho 5W), niin meno/paluu- lämpötilaero on silti vain 5C kantturoissa. Näin pienellä virtaamalla alkaa jo tuntua, etteivät patterit kovin tehokkaasti lämmitä taloa. Seuraavaksi havaitsin toisen ongelman. Eihän minulla ole tarkkaa tietoa patteriverkon meno- ja paluuvesien lämpötiloista.
Yks tapa mitata meno- ja paluuveden lämpötila on että hankit pari digitaalista ulko-sisä lämpömittaria. Teippaat ulkoanturit tiukasti putkiin kiinni ja reilusti lämpöeristettä päälle. Mittaustarkkuutta parantaa, jos laittaa jotain lämmönjohtotahnaa anturin ja putken väliin.Maalämpöpumpun kaverina minulla on 100l puskurivaraaja. Patteriverkon meno- ja paluuputkissa ei ole lämpötilanmittausta, joista voisin suoraan ja luotettavasti seurata lämpötiloja. Itse lämpöpumpussa on toki lämpötilanmittaukset, mutta nehän kertovat lämpöpumpun ja puskurivaraajan välisen kierron lämpötiloista. Liekö patterikierron ja varaajakierron lämpötiloissa merkittäviä eroja? Samoilla korkeuksillahan ne putkenpäät siellä varaajassa lilluvat, joten luulisi lämpötilojenkin olevan kyseisissä kahdessa kierrossa samalla hehtaarilla.
Tällaisessa vaihtoventtiilikone - puskurisäiliösysteemissä meno- ja paluuveden lämpötilaero ei ole yksiselitteinen asia, koska menoveden ja myös paluuveden lämpötila vaihtelee varsin paljon.
Mielestäni lämpötilaerona tulisi käyttää kokonaisen käyntijakson (käynti +seis) keskiarvoa.Toisena ongelmakohtana tajusin, että eihän lämpötilaero voi olla ohjaava suure kiertovesipumpun tehon säädössä, koska patterien tehokkuushan pitkälti määrää sen, miten paljon vesi kierroksellaan viilenee. Jos ja kun minulla on keskeisillä paikoilla tehottomia yksilevyisiä pattereita, niin väistämättähän siinä käy niin, ettei vesi kierroksellaan paljoa viilene, koska laiskat patterit eivät saa paljoa lämpöä siirrettyä huoneilmaan. Jos taas hommaisin tehokkaampia pattereita, niin silloinhan meno/paluuveden lämpötilaero kasvaisi kuin itsestään.
Palasin siis tilanteeseen nolla. Minulla ei ole oikeastaan hajuakaan, minkälaiselle teholle säätäisin kiertovesipumpun. Teenkö niin, että kovilla pakkasilla lisään kiertovesipumppuun tehoa aina siihen pisteeseen asti, että sisällä lämpö riittää - ja sen jälkeen olen tyytyväinen itseeni - olen löytänyt kiertovesipumpulle sopivan tehon?
Minä unohtaisin automaattisäädöt ja ajaisin pumppua vakiotehoilla: Kesällä pienemmällä ja talvella suuremmalla teholla.
Mitä suurempi teho (virtaus) sitä pienempi lämpötilaero ja korkeampi patterien keskilämpötila -> voidaan käyttää matalampaa menoveden lämpötilaa saman lämpötehon siirtämiseksi -> parempi COP.
Yksi raja-arvo virtauksen suurentamiselle tulee pattereisen kohinoista ja suhinoista.
Eihän talon lämpötilaa säädetä kierovesipumpun virtauksia säätämällä.
Perussäätöhän on itsessään lämpöpumpussa mikä säätää menoveden keskimääräistä lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan.Minkälaisia kiertovesipumpun nostokorkeuksia ja/tai tehoja muilla käyttäjillä on yksikerroksisissa patteritaloissa? Itselläni tällä hetkellä 2m ja 14W.
Minulla itselläni näin syksyllä on kiertovesipumppu (Grundfoss Alpha 2) 2-teholla 22W ja meno-paluuveden lämpötilaero n.2C.
ATS
