Taas saanerusta, apua toivotaan.

[Jarkko86]

Terve vaan kaikille foorumilaisille.

Maalämpöä suunniteltu ja tarjouksia kyselty mutta hinnnat ovat tuntuneet aika villeiltä 18 000 ja siitä ylöspäin.

Mitoituksissa myös suuria eroja mm. viesmann 7.7 kw pumppu ja 155 metriä reikää.
Danfoss 8 kw pumppu ja 155 reikä. Ivt 10 kw pumppu sekä 185 reikää. Reikien syvyydet ns aktiivisyvyyksiä.

Joka tarjouksessa 300 litran erillisvaraaja.

Nyt olen päättänyt itse eritellä keikan ja mitoitukseen kaipaisin apua. Kovasti niben pumppu kiinnostaa koska siihen olisi tuttu asentaja.

Talon tietoja.

2krs. Rinnetalo jossa 750 kuutioata tilavuutta ja talon pohja 260  neliötä ulkoseinistä mitattuna. Ns kellari kerroksessa hieman normaalia matalampi huonekorkeus. Alakerta tehty betonielementeistä ja toisessa kerroksessa puurunko ja tiiliverhoilu. Koko talossa lattialämmitys.

Ilmanvaihtokoneena vanhanliiton ilmava 100 jossa talteenotto ns. Ristivirtauskennolla. Tuloilman jälkilämmitys vastuksella mutta vastus pidetty aivan minimissä.

Öljyn kulutus ollut noin 2200 litraa vuodessa. Lapset vielä alle kouluikäisiä niin lämmintä vettä kulunut maltillisesti.

Mitoitus olisimielestäni hyvä tehdä noin 2900 litra mukaan koska käyttöveden tarve varmasti kasvaa.

Talossa myös takka jossa poltettu maks 2 kuutiota puita vuodessa.

Talossa asuu 6 henkeä. Meillä myös pieni poreamme niin siksi olemme ajatelleet 300 l erillisvaraaja.

Itsellä käynyt mielessä Nibe 1145 pumppu ja siihen Vpb 300 varaaja. Mutta olisiko 8 vai 10 kw pumppu parempi ja mikä olisi kaivon syvyys..

[Jarkko86]

Talo valmistunut 1998 ja sijaitsee etelä-suomessa

[tomppeli]

Talon tietoja.
2krs. Rinnetalo jossa 750 kuutioata tilavuutta ja talon pohja 260  neliötä ulkoseinistä mitattuna.

Onko talon yhden kerroksen pohja tosiaan näin iso: 260 m2?
Ulkomitoiksi tulisi silloin noin 12 x 24 metriä.
Kerrosalaksi tulisi 2 x 260 m2, on noin 520 m2.
Onko 260 m2 molempien kerrosten yhteinen ulkomitoilla laskettu ala?

Tuntuu siltä, että noin iso rakennus ei lämpene 2200 öljylitralla?
Rakennuksen ominaislämmön kulutukseksi tuli niin alhainen, kuin 4,3 Wh/m3/Ap/a, joka on liian pieni.
Olenko ymmärtänyt väärin?

Tein laskelman pelkästään kulutustiedon perusteella ja liitin siihen perustuvan laskelman viestiisi.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava.

[Jarkko86]

Juu kävi kirjoitus virhe. Eli talon pohja ulkoseinistä 130 neliötä ja yhteensä siis tuo 260 neliötä ulkoseinien mukaan.

[tomppeli]

Korjasin laskelman ja vaihdoin tulosteen viestiisi.
Onnea hankkeelle!

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava!

[Jarkko86]

Hei kiitos paljon vastauksista.

Elikkäs 8 kw pumppu pitäis olla ihan passeli.

Hieman vielä mietittää onko toi erillisvaraaja pakollinen koska amme tosi harvoin käytössä.

Tuleeko se 300 l lämmittäminen paljon kalliimmaks verrattuna siihen integroituun 180 l varaajaan.

Mutta toisaalt käydään kaikki kerralla saunassa niin silloin 6 henkilöä peräjälkeen suihkussa.

[fraatti]

Hieman vielä mietittää onko toi erillisvaraaja pakollinen koska amme tosi harvoin käytössä.

Mutta toisaalt käydään kaikki kerralla saunassa niin silloin 6 henkilöä peräjälkeen suihkussa.

Ilman erillisvarajaa ei poreammeita tarvi täytellä. 180l varajaasta saa noin 240l 38 asteista vettä. Tämä riittää 12l virtauksella 20min suihkuun. Kahdella suihkulla 10min. Jos pitää lämpöisemmästä vedestä varaaja on vieläkin aikaisemmin tyhjä.

Äkkiseltään kuulostaisi jo pelkästään henkilömäärän perusteella siltä että erillisvaraaja saattaisi olla hyvä olla.

Sitä en tiedä mitä tuo "erillisvaraaja" sinun tarjouksissasi tarkoittaa mutta paras mahdollinen on maalämpöpumppu missä ei ole itsessään ollenkaan varaajaa. Maalämpöpumpusta sitten tulee lämminvesi erilliseen varaajaan missä on kierukka sisällä. Kierukka lämmittää varaajan sisällä olevan veden. Tällöin voidaan veden lämmittämiseen käyttää pelkkää maalämpöpumppua.

Kytkentä kuten tässä kuvassa ilman osaa numero 3 joka on puskurivaraaja patteriverkostoa varten.

Viessmannilta löytyy mm 300-g pumppu ja Nibellä 1145, muista merkeistä ei tietoa.
Valmis asennus:

[euroshopperi]

Mulla on varaajia 500 L puskuri ja 390 L käyttövesi. Mitään ei ole vielä liikaa. 1000 L puskurivaraaja olisi ollut hankintana, jos ei olisi öljyajalta jäänyt tuota 500 L aurinko pönttöä jäljelle. Ajattelen , että tulevaisuudessa aletaan rokottamaan kuluttajaa pörssihinnoitellun sähkön mukaan ja esim sellaisia 2-4 tunnin hintapiikkejä voisi hieman venyttää isommalla puskurilla. Mulla tulee myös sellainen n 5-6°:n porakaivovesi tuon puskurivaraajan kierukan kautta ensin, niin on tuo käyttövesi riittänyt ihan kaikkeen käyttöön poislukien kesäinen 8000 L kahluualtaan täyttö. Mulla tuli sen öljyn tuhrauksen jäljiltä laitettua tuuletus reiät umpeen tuolta pannuhuoneesta, niin yhtä ainoaa Wattia ei ole mennyt hukkaan varaajien lämpövuotoja, vaan kaikki jää talon sisälle. Nykyiset on tosin hyvin eristettyjäkin, jotta ei siellä edes ole kovin lämmin tuolla teknisessä huoneessa enää. 7684 kWh näyttää mittari nyt ja 18 vrk on vielä jäljellä, että tulee se vuosi täyteen. Jännityksellä odotellaan lopullista tulosta. Yli, vai alle 8000 kWh. Cop on 3,8 kaikelle yhteensä. Eiköhän tuollainen 8000 kWh vuotuinen kulutus ole hyvin sopiva 17 kW vehkeelle. Ei ole osateholla. Käynnistyksiä on tullut jo kuitenkin yli 3000 vaikkei ole edes vuosi täynnä. Liekkö sitten pumppu hajoaa ennen aikojaan pätkäkäyntiin.

[Jarkko86]

Mielessä siis on ollut tämä nibe 1145 pumppu ja siihen niben vpb 300 varaaja.

Teholuokkaa vielä mietin että olisiko se 8 kw vai 10 kw. Mutta eiköhän se 8 laskentojen perusteella.

Iso kiitos ! Hienoa huomata että täällä on näinkin paljon auttavaista porykkaa !

[tomppeli]

Viessmannilta löytyy mm 300-g pumppu ja Nibellä 1145, muista merkeistä ei tietoa.

Kotimaisella Oilonillakin (Oilon GT) on tällainen. Muitakin saattaa löytyä.

[Roori]

Onhan noita vastaavia jokaisella valmistajalla...

Minä kyllä harkitsisin ensimmäisenä vaihtoehtona LKV-integroitua MLP:tä jota sitten jatkaisin erillisellä puskurivaraajalla jossa olisi käyttöveden esilämmitys kierukoitten läpi...

Normaali elämässä ajetaan puskuria kelluvasti lämmityksen tarpeella ja siinä sivussa ½ käyttöveden lämmityksestä tulee sillä lämmitys COP:lla ja loppukuumennus integroidussa pöntössä.
Vois karkeasti sanoa että LKV kapasiteetti ~kaksinkertaistuu riippuen menoveden lämmöstä ja kierrukkapituudesta.

Jos iskee oikein kova LKV tarve niin sitten viskataan se lämmityspuskuri niin kuumaksi kuin tarve vaatii ja sitä rataa...yleensähän tuommonen piikki ei tule ns. puskista vaan se tiedetään muutamaa tuntia aikaisemmin.

Samalla tuossa hommassa tulee mahdolliseksi se että voi mitoittaa pumpun vaikka ylitehoiseksi eikä tule pätkäkäyntiä, lisäksi tuommonen järjestely mahdollistaa systeemin laajentamisen esim
aurinkolämmöllä tai aurinkosähköllä...aurinkosähköllä pumppua päälle ja energia varaajaan. Kaiken kaikkiaan antaa siis monenmoista pelivaraa.

Edelleen kun ajatusta jatkaa, niin Invertteri-pumppu pystyy hoitamaan tuoton juuri tarpeen mukaan, esmes Nibe 1255 4-16kW vermeestä tulee tasasen pienellä teholla normaaliin käyttöön, mutta piikkihommasa 16kW on jo iso paukku.

[euroshopperi]

Noissa pannuhuone öljytaloissa on se mukava puoli, että sinne saa mahtumaan hyvin usein sellaisen erillislaitteiston, joka MIELESTÄNI on juurikin järkevä vehje. Siinähän on aina se pelivara täysin hallinnassa. Esim Juurikin voi laittaa isohkon puskurivaraajan, jossa on lämminvesi esilämmityskierukka ja sitten erikseen sellainen vaikkapa 300-500 L käyttövesivaraaja täynnä käyttövettä, eikä mitään vaippa/kierukka hottentotteja. Ittellä kun on tuo 390 L käyttövettä ja se esilämpiää lämmitysvaraajassa, niin ei tuota osaa kyllä muuta kun kehua tämän vuoden käytön jälkeen. Pyynti on 50° ja koskaan ei tartte ottaa mitään erikseen huomioon, eikä lämmöt karkaa harakoille, eikä tartte tehdä ylikuumaa huonolla COP:lla, kun vettä on TARPEEKSI. Lämmin vesi tulee COP 3,2:lla ja lämmitys 3,9. Kokonais COP on sitten 3,8. Ja talossa sentään vielä 6 huonetta pattereilla (9kpl), jotka on yksilevyisiä 40 cm hyperkuumalle laskettuja ja on sieviä. Olen laskenut, että ne täytyy joko korvata lattialämmitys asennuksella, tai sitten ottaa n. 5x lämpökertoimella . Siis 120x40 patterin(1 levy sileä) tilalle laitetaa 22 160x60, niin alkaa kohta riittämään.

[Jarkko86]

Terve taas. Nyt on koneeksi valittu Nibe 1145 ja kylkeen Vpb 300 varaaja.

Pumppu on 8 kw tehoinen

Tiistaina tulee porarit niit ajattelin vielä kysäistä kuinka syvän reijän uskaltaa tolla koneelle laittaa.

Jaksaako pyörittäö lämönkeruu nestettä jos kokonais syvyys reijällä 190 m.

[fraatti]

Jaksaako pyörittäö lämönkeruu nestettä jos kokonais syvyys reijällä 190 m.

Jaksaa varmasti pyörittää.

[jm82]

Jaksaa pyörittää 200m kaivoa tai 400m maakeruulenkkiä. 190 m pitäisi jäädä vähän reserviä.
Mulla eri kone mutta 201m ja vaakaputkea jotain 7m pumpulle asti. Keruupumpun teho riittää mulla että lämpötilaero on se 3 astetta.

[Jarkko86]

Terve taas.

Tiistaina 16.päivä kävi porari ja nykäisi 180 m reijän.

Poraus kyllä sujui oikein mallikkaasti, porausjäte konttiin ja kontti lähti pois samana päiväna.

Nyt vain odotellaan putkien asennusta.

Tänään mittasin vedenpintaa niin näytti olevan 10 m päässä maanpinnasta. Nostaako tuo keräysputkien laitto muuten paljon vedenpintaan.

[Kuumaa_kalliosta]

Nostaako tuo keräysputkien laitto muuten paljon vedenpintaan.

Pohjaveden pinnankorkeus ei muutu siitä. Putkia työnnettäessä maan uumeniin pinta nousee hetkellisesti mutta palaa pian entiselleen.

[euroshopperi]

Mulla tulvi vedet pitkin mäkiä, kun työnnettiin putket reikään. Eli jos on sellainen paikka, josta nuo vedet saattaa mennä epäedulliseen paikkaan, niin kannattaa varautua esim puutarhapumpulla ennakkoon. Toinen reikä meni jo hienosti, kun ehdin kaivella pumpun esiin ja laitoin 40 mm letku menemään mettään. Mä kun tietysti kaivelin ne kanaalit heti auki, kun oli porattu, jotta asennus sujuisi nopeasti. Kanaalit sitten oli sellaista lieraa pohjalta täynnä ja oli kyllä likaista puuhaa. Nythän nuo pinnat on sitten laskenut kaivoissa minne lie tasolle ja pysyy siellä.

[Jarkko86]

Kallio tuli vastaan 2 metrissä  mutta vesi vasta 145 m porauksen aikana

[euroshopperi]

Siis tarkoitin, että sulta tulee sieltä reiästä putkia asennettaessa vettä pitkin pihaa reilusti, jos kaivolla ei suurehkoa veden tuottoa ja reiässä on jo valmiiksi vettä lähelle yläpintaa. Tyhjään reikään ei voi edes putkia asentaa, kun Se lompsahtaa muuten omalla painollaan pohjaan ja rikkoo sen kääntöpainon. Jos kaivossa on äärimmäisen hyvä tuotto, niin ne vedet työntyy asentaessa takasin kallioon. Muussa tapauksessa pienituottoisella kaivolla vedet tulee ulos reiästä ja hyvä varautua reiluun ylimääräiseen veteen etukäteen. Kaivon tuotto ei siis ole sama asia, kuin veden pinnan taso kaivossa. Mulla oli toinen rei'istä huonotuottoisempi ja vettä tuli pitkin mäkiä aika reilusti enempi, kuin toisesta.

[jm82]

Kallio tuli vastaan 2 metrissä  mutta vesi vasta 145 m porauksen aikana

Se kaivon vedenpinnan taso taitaa asettua yleensä samaan tasoon mitä on pohjaveden taso. Pohjaveden taso taas voi vaihdella sateiden ja vaikka sulamisvesien mukaan. Jarkolla on varmaankin se 10m kuivaa osuutta jos ei sitten mitään erikoista muutosta tule.

Täällä porarit porasi aamusta ja lopetti joskus 20.00. Taisin seuraavana päivänä katsoa että vedenpinta oli jotain 90 cm päässä. Seuraavana päivänä jotain 70 cm. Putket laitettiin kaivoon niin sen jälkeen kaivon korkista vuoti vähän vettä pois kun korkki ei ollut ihan tiiviisti kiristetty. Eli pientä nousua siinä kaivon pinnan tasossa oli alun jälkeen. Porarien mukaan ihan ok kaivo kun vettä oli jonkun verran siinä porausvaiheessa. Se porauksen aikana  käytettävä lisävesiletkukin oli irronnut vesihanasta porauksen loppumetreillä, mutta kaivon vesi riitti siihen poraukseen. Huuhtelun aikana oli vesihana tietysti kokonaan auki jos olisi tullut vaikka vähän puhtaampaa.

Siellä kaivossa kuuluu olla vettä että sinne voi putket laskea. Mutta tosiaan aika paljon tulvii kun letkut lasketaan sinne aika nopeallakin vauhdilla. Tuolta tuli se 400l ja varmaan vähän yli vettä pois laskun aikana. Mulla kaikki vedet ohjaantui tyhjennettyjen likakaivojen kansien päälle ja siitä purkuputkea pitkin ojaan. Aika paljon sieltä purkaantui vettä ja samoin siinä porauksen aikanakin.

Alkuun ei tullut vettä mutta kun kallio tuli vastaan 13m kohdalla niin silloin tuli vettäkin. 21m tuli rautaputkea ja silloin vaihdettiin se toinen pora. Eli 21m matkalta tuli vedet siihen pihaan kun ei ollut vielä sitä poistoletkua kiinni.

Ehkä siellä syvempänäkin kalliossa voi olla jotain vesisuonia josta kaivo täyttyy. Ainakin aika syvälle joutui porata ennenkuin vettä tuli Jarkolla. Se kaivon vedenpinta asettuu silti siihen pohjaveden tasoon.

Edit: euroshopperi kertoikin paljon tarkemmin.

[Jarkko86]

Nibellä sanoivat reijän aktiivisyvvydeksi 144m tuolle 3000 litran öljyn kulutukselle 

[tomppeli]

Nibellä sanoivat reijän aktiivisyvvydeksi 144m tuolle 3000 litran öljyn kulutukselle 

Onneksi teitte syvemmän porakaivon!
144 oli luultavasti mennyt jäähän.

[jm82]

Periaatteessa 144 metrin kaivo olisi voinut jäädä kokonaan kuivaksi, 48x3m 144m. Jos vettä alkoi tulemaan vasta seuraavalla poratangolla 144-147m. Mutta porausta olisi tietysti jatkettu syvemmälle kun vettä ei ollut vielä yhtään kaivossa. Tuo 180 metrinen pitäisi olla todella hyvä.

[euroshopperi]

Nibellä sanoivat reijän aktiivisyvvydeksi 144m tuolle 3000 litran öljyn kulutukselle 

Olikos Niben tarjous 1000 € vähemmän kuin kilpailijoilla ja maksoit siitä sitten 1000 € enemmän loppupeleissä?

[jm82]

Tuo ei tainnut olla niben paketti vaan omaräätälöimä. Mullekin nibe laski jonkun vastaavaan 144 metriä ja 8kW pumppu.

[Jarkko86]

Juu elikkäs itse erittelin urakan. Mutta ihmettelin tässä vain tota niben omaa laskelmaa kun ilmoittivat 144 m ktiivisyvyydeks.

Talman energiaporaus kävi poraamassa sen 180 m reijän jonka tilasin

[Jarkko86]

Vielä kerran kysäsen tota 1145 8kw lk-pumpun tehoja. Taitaa olla sama kuin tuossa 6 kw mallissa.

Kuinka syviä kaivoja foorumilaisilla on tuon 8kw mallin kanssa.

Mietityttää että jos ei jaksa pyörittää tota 180m syvyistä reikää.

10kw mallissa on jo tehokkaampi lk-pumppu

[kimmo83]

Minulla on 200m reikä, mutta pumppu on 1245, en tiedä onko sama lk-pumppu kuin 1145. Ja ainakin minulla jaksaa pyörittää, lämmityksen delta on 3,5-4 ja kv deltta 3.

[Jarkko86]

Minkä tehpinen pumppu 8 vai 10 kw

[kimmo83]

8kw

[Jarkko86]

Selvä juttu. Nibelle soitinkin ja sanoivat että ei ongelmaa 180m reijän kanssa.

[Jarkko86]

Hei huomenna olisi maalämmön kytkentä. Kuinka monella on käytössä vielä ulkoinen kiertopumppu lattialämmityksen yhteydessä.

Konehan oli 1145 8kw ja varaaja vpb300r.

Ja kuinka kytkentä tulee suorittaa jos siis tulee tuo erillinen kiertopumppu.

[euroshopperi]

Eihän sulla ole varaajaa, mitä pyörittäisi. Eikös vbp ole käyttövesipönttö. Jos hommaat varaajan, niin ota 500 L jossa on esilämmityskierukka, niin käyttövesi ei lopu missään tilanteessa.

Mulla on siis 500 L lämmitysvaraaja, jossa Se esilämmityskierukka ja 2 erillistä kiertovesipumppua pyörittää sitten jatkuvasti lämmityspiirejä, riippumatta siitä käykö mlp vai ei. Erillinen 390 L pönttö vastaa tuota sun 300 L vpbtä toininnallisesti, mutta, kun mulla on Se esilämmitys, niin Se vastaa noin 1000 L käyttövesivaraajaa tarvittaessa. Eli lämmitysvaraajasta voidaan näppärästi ryöstää runsaasti lisälämpöä, jos tilanne vaatii, eikä kukaan huomaa, jos Se varaaja laskee vaikka 25-30 asteella puoleksi tunniksi. Kustannuksia ei tule pätkääkään lämmitykseen lisää ja tuo lämminvesivara on siis tavallaan piilossa reservissä. Hyvin toimiva systeemi, sanon mä.

[Jarkko86]

Nibe pörähti käyntiin ja nyt olisi asetuksey hakusessa.

Asteminuutit muutin -120 mutta mikä olisi oikea valinta kohtaan. Virtausasetukset lämmitysjärjestelmä.

Lattialämmitys valittu mutta mikä on sopiva arvo tuohon MUT: -18.0 c

[Jarkko86]

Noniin nyt menty 11 kk maalämmöllä. Mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Hieman vain lämmönkeruun paine pienentynyt mutta tämä varmaan johtuu kierron kylmenemusestä. Sähkön kokonais kulutus meillä noussut tällä ajalla huimat 1700 kw joten ei voi olla kuin tyytyväinen.