Saneerauskohde OKT 136m2, rv. 2007

[El_Ucca]

EDIT: Päädyin uuteen PILP:iin. Alempana laskelmia.

Terve

PILP:istä hajosi kompura joten tähän saumaan hyvä siirtyä maalämpöön. Samalla hankitaan uusi IV-kone sekä maaviileä.

Paikkakunta: Pirkkala (33980)
Rakennusvuosi: 2007
Puutalo maanvaraisella betonilaatalla
Koko talo vesikiertoisella lattialämmityksellä
Huoneistoala: 136m2 (laajennetaan 170 neliöön muutaman vuoden päästä)
100 neliön autotalli rakennetaan parin vuoden päästä. Se tullaan lämmittämään maalämmöllä. Tarkoitus puolilämmittää vain 30 neliötä, mutta varaudutaan lämmittämään koko rakennus puolilämpimäksi, eli koko rakennukseen vedetään lattialämmitysputket.
Asukkaita: 2 aikuista ja yksi lapsi. Toinen lapsi lisää luultavasti parin vuoden päästä.

Huonekorkeus 250, paitsi olohuone/keittiö samassa tilassa ja siellä huonekorkeus suurimmillaan 360.

Eristeet yläpohja: Katto 100mm palavilla paroc, puhallusvilla 300mm
Eristeet seinät: 150mm paroc + 50mm paroc.

Kokonaisssähkönkulutus ollut 19500, josta arvioisin lämmitykseen menneen 12500.

Tällä hetkellä olisin hankkimassa 10 kW pumppua ja 200 metrin kaivoa. Pumpuksi luultavasti NIBE 1245.

Ehdotettu on myös 8kw pumppuja, mutta ajattelin ottaa varman päälle. Kaivoonkin voisi parikymmentä metriä vielä lisätä.

[Hati]

Mulla on vastaavilla neliöillä talo ja talli 105m2. Seinissä 250mm kivivillaa ja yläpohja 100mm levyvilla ja 400mm puhallus villaa. Paikkana Kaarina ja mulle laskettiin 12-14kw pumpun kooksi, riippuen vähän myyjästä. Pienin mitä tarjottiin oli 8kw ja suurin 17kw.

[tomppeli]

Paikkakunta: Pirkkala (33980)
Rakennusvuosi: 2007
Puutalo maanvaraisella betonilaatalla
Koko talo vesikiertoisella lattialämmityksellä
Huoneistoala: 136m2 (laajennetaan 170 neliöön muutaman vuoden päästä)
100 neliön autotalli rakennetaan parin vuoden päästä. Se tullaan lämmittämään maalämmöllä. Tarkoitus puolilämmittää vain 30 neliötä, mutta varaudutaan lämmittämään koko rakennus puolilämpimäksi, eli koko rakennukseen vedetään lattialämmitysputket.
Asukkaita: 2 aikuista ja yksi lapsi. Toinen lapsi lisää luultavasti parin vuoden päästä.

Huonekorkeus 250, paitsi olohuone/keittiö samassa tilassa ja siellä huonekorkeus suurimmillaan 360.

Eristeet yläpohja: Katto 100mm palavilla paroc, puhallusvilla 300mm
Eristeet seinät: 150mm paroc + 50mm paroc.

Koetin tehdä laskelman.
Nykyiselle rakennukselle riittää 7 kW -tehoinen pumppu ja noin 174 aktiivimetrinen lämpökaivo.
Kun lisätään lämmin ala 170 neliöön ja lisätään 100 m2 autotalli +10C lämpötilassa, 15 metrin lämpökanaalilla, nousee pumpputeho 12 kW asti.
Porakaivon aktiivisyvyyskin kasvaa 245 metriin.

Pirkkalan seudulla on jollakin ollut ihan täysmitoitettu lämpökaivo, silti kaivo onkin osoittautunut kylmähköksi.
Seuratkaa kaivon porauksen aikaan, millaista kallion kiviaines on.
Jos vaikuttaa olevan pehmeitä kivilajeja (porari tunnistaa), niin poratkaa reilusti metrejä, että ei tulisi ikäviä yllätyksiä käytössä.

Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta saat luotettavimmat laskelmat ja suunnittelun.

[El_Ucca]

Pirkkalan seudulla on jollakin ollut ihan täysmitoitettu lämpökaivo, silti kaivo onkin osoittautunut kylmähköksi.
Seuratkaa kaivon porauksen aikaan, millaista kallion kiviaines on.
Jos vaikuttaa olevan pehmeitä kivilajeja (porari tunnistaa), niin poratkaa reilusti metrejä, että ei tulisi ikäviä yllätyksiä käytössä.

Kiitos vinkistä ja laskelmista. Vain yksi kauppias viidestä suositteli 220 metrin reikää, muut 200m tai alle.

Talo sijaitsee 150 metriä järvestä ja talo rakennettu kallion päälle kalliota on muutenkin näkyvissä joka puolella. Jos tämä nyt sitten mitään tuon suhteen auttaa?

[tomppeli]

Talo sijaitsee 150 metriä järvestä ja talo rakennettu kallion päälle kalliota on muutenkin näkyvissä joka puolella. Jos tämä nyt sitten mitään tuon suhteen auttaa?

Korjasin tämän tiedon laskelmaan.
Kaivo lyheni muutamalla metrillä.
Vaihdoin laskelman viestiisi.

[tomppeli]

Paikkakunta: Pirkkala (33980)
Rakennusvuosi: 2007
Puutalo maanvaraisella betonilaatalla
Koko talo vesikiertoisella lattialämmityksellä
Huoneistoala: 136m2 (laajennetaan 170 neliöön muutaman vuoden päästä)
100 neliön autotalli rakennetaan parin vuoden päästä. Se tullaan lämmittämään maalämmöllä. Tarkoitus puolilämmittää vain 30 neliötä, mutta varaudutaan lämmittämään koko rakennus puolilämpimäksi, eli koko rakennukseen vedetään lattialämmitysputket.

Palaan vielä tämän kohteen mitoitukseen.
Jos kyseessä olisi vain nykyiset tilat, olisi lämmitystarvehuomattavan pieni, se 7 kW -tehoinen pumppu ja kohtalaisen pieni porakaivo riittäisivät.

Kun kuitenkin pyydät varautumaan talon laajennukseen ja ja 100 m2 neliöisen autotallin lämmittämiseen (tässä laskettu +10C lämpötilaan), nousee lämmitystarve huomattavasti.
Laajentuneen talon lämmitystarpeeksi tuli laskelmassa n. 24.500 kWh/a ja koko autotallin pitämiseen +10 C lämpötilassa menisi laskelman mukaan noin 6300 kWh/a.
Nämä edellyttäisivät noin 12 kW -tahoista pumppua ja 240 metristä lämpökaivoa.
Jos haluat muutta laskelman lähtötietoja, kerro muutoksista ja korjaan ne laskelmaan. Laskelman muuttaminen on helppoa.

Jos haluat, voin lähettää esitäytetyn laskelmapohjan sinulle sähköpostin liitetiedostona, niin voit itsekin viritellä laskelman perusteita.
Laskelma aukeaa parhaiten ilmaiseksi netistä ladattavalla OpenOffice / LibreOffice toimisto-ohjelmalla.

[El_Ucca]

Pitäisi vetää lämpökanaali autotalliin varastosta (vaatehuone)

Varastossa siis lattialämmitys ja lämpökanaalin putki esim. Uponor Ecoflex Thermo Twin on 175mm paksu. Tämä pitäisi siis saada lattiasta läpi ulos routarajan alapuolelle, mutta miten tuo onnistuu kun lattiassa on lämmitysputkia kuitenkin sen verran tiehään?

Täytyykö tuon putken alkaa heti varaston lattiasta eristettynä, vai voiko ulos vetää pelkät putket jolloin eristys alkaisi vasta ulkoseinästä?

Pelkät putket voisi varmasti lämpökameraa käyttäen porata lattiasta ulos, mutta aiheuttaako ongelmoa?

[El_Ucca]

Päädyinkin tilaamaan uuden PILP:n (NIBE F470)

Tässä laskelmaa PILP vs MAALÄMPÖ nykyisellä kulutuksella (19500 kwh / vuosi. Lämmityskulujen osuudeksi arvioitu 13000 kwh)

Maalämpö laskisi lämmityskuluja kolmasosaan
13000/3 = 4333 kwh
Käyttösähkön osuus muuttumaton = 6500kwh
yhteensä kaikki sähkö = 10833  kwh vuodessa
Sähkölasku maalämmöllä = 1420 euroa vuodessa (yösähkön osuus n. 40%)

Uusi PILP laskee lämmityskuluja 1000kwh vuodessa vanhaan verrattuna (A-luokan DC-kiertovesipumppu, älykkäämpi toiminta ja helpompi säätää. Myös ilmanvaihdon ilmamäärät tullaan mittauttamaan uudestaan, sillä ilmamäärät on täysin ylimitoitetut)
19500-1000 = 18500 kwh
Sähkölasku PILP = 2191 euroa vuodessa

Erotus maalämmön hyväksi 771 euroa vuodessa

Investointikustannukset maalämpöön (10kw ja 200m) ja IV-koneeseen kotitalousvähennys ja omavastuu mukaanlaskettuna:

22000-4000= 18000

Nykyisellä energiantarpeella (esim. 125 metrin kaivo ja 6 kw pumppu) investointikustannukset laskisivat  n. 1750, ollen näin 16250e.


Investointikustannukset PILP:iin kotitalousvähennys ja omavastuu mukaanlaskettuna:

7200-500 = 6700

Erotus PILP:n  hyväksi 11300

(Erotus PILP:n hyväksi 9550e, jos maalämpö mitoitetaan nykyisen energiatarpeen mukaan)

Maalämpö ottaa erotuksen kiinni 11300 / 771 = 14,65 vuodessa (MLP mitoitus nykyisen tarpeen mukaan: 12,4 v)

Maalämpö maksaa itsensä takaisin 18000 / 771 = 23,35 vuodessa (MLP mitoitus nykyisen tarpeen mukaan: 21,1 v)

Tulevaa autotallia ei ole tarkoitus lämmittää, ainoastaan 30 neliön varaston osuus pidetään 5-10 asteessa varmaankin ihan sähköpattereilla. Rakennetaan 2016. Mikäli tuo tila lämmitettäisiin maalämmöllä, pitäisi maalämmön investointikuluihin laskea myöskin lämpökanaalin osuus asennuksineen (25-30 metriä)

Talonlaajennus ajankohtainen ehkä 2020. F470 ilmamäärät pitäisi riittää hyvin 170 neliön taloon. (F470 max ilmamäärät: poisto 93l/s ja tulo 81l/s. Huom. meillä nyt 135 neliön talossa jopa tätäkin isommat ilmamäärät)


Asiasta (PILP, ilmamäärät) keskusteltu täällä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=20853.0

Jos mahdollista, niin voisiko Tomppeli laskea talomme energiantarpeen. Tässä vielä tietoja:

Talon lämmöneristys:

Eristeet seinä:
-48x48 koolaus jossa lisäeriste 50mmm paroc
-48x150 pystytolppa ja villa 150mm paroc
-9mm tuulensuojalevy

Eristeet välikatto:
-100mm palavilla paroc
-300mm puhallusvilla paroc

Eristeet alapohja:
-150mm kauttaaltaan styrox
-lisäksi takan alla finfoam
-100mm betonilaatta

U-arvot:
Ulkoseinä 0,21
Yläpohja 0,12
Alapohja 0,22 (0,15 keskellä)
Ikkunat 1,30
Ovet 1,10-1,30

Kuutiot 360,3. Asuinneliöt 135m2 (Kerrosala 155m2). Rv. 2007. Materiaali: Puu. Sijainti: Pirkkala

[Tipi]

Aika lyhyt käyttöikä PILPillä, jos 7 vuoden jälkeen pitää vaihtaa koko laitteisto. Eikö kompressorin vaihto tulisi edullisemmaksi?

[tomppeli]

Tein uuden laskelman, versio B.
Kulutus pieneni ja PILP´kin riittää aika hyvin nyt, kun poistin tästä laskelmasta laajennuksetkin.
Oliko oikein?
Kerro, jos haluat tähän muutoksia.
PILP´in COP´t ovat varmaan väärin. Mitkä olisivat oikeat COP´it..?

Tämäkään laskelma ei ole mikään takuutuote!

[justus01]

Tein uuden laskelman, versio B.
Kulutus pieneni ja PILP´kin riittää aika hyvin nyt, kun poistin tästä laskelmasta laajennuksetkin.
Oliko oikein?
Kerro, jos haluat tähän muutoksia.
PILP´in COP´t ovat varmaan väärin. Mitkä olisivat oikeat COP´it..?

Tämäkään laskelma ei ole mikään takuutuote!

En muista oliko VTT:n laskelma, mutta jossakin ulkopuolisen tahon laskelmassa oli päädytty PILP:n kohdalla siihen että COP on 1,3 verrattuna suorasähkölämmitys ja passiivinen LTO.

[El_Ucca]

Aika lyhyt käyttöikä PILPillä, jos 7 vuoden jälkeen pitää vaihtaa koko laitteisto. Eikö kompressorin vaihto tulisi edullisemmaksi?

Toki tulisi. Korjausarvio 2800e. Vakuutusyhtiön osuus 1550e. Oma osuus 1250e.

Uuden hinta asennettuna 7200e miinus kotitalousvähennys miinus vakuutusyhtiön maksama 1550e = 4950e

Eli loppuhinta 4950e uusi F470 PILP asennettuna ja 6 vuoden NIBE turvalla.

Tuosta voisi vielä vähentää tuon 1250e jos sitä vertaa vanhan korjaamiseen. Tällöin erotus olisi 3700e.

Tein uuden laskelman, versio B.
Kulutus pieneni ja PILP´kin riittää aika hyvin nyt, kun poistin tästä laskelmasta laajennuksetkin.
Oliko oikein?
Kerro, jos haluat tähän muutoksia.
PILP´in COP´t ovat varmaan väärin. Mitkä olisivat oikeat COP´it..?

Kiiitos.

Löin tänne laskuriin arvot:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9139.0

Sen mukaan COP olisi 1,42 kompuran ottoteholla 0,5kw, joka oli vakioarvo
Niben pilpien ottotehohan on 650w. Sillä laskuri antoi copiksi 1,52.

[tomppeli]

Liitin laskelman tämän pitkän viestin loppuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5630.msg68104#msg68104

On siis Vastaus # 7 tässä ketjussa.

Lisäsin sinne vielä version C.!

[El_Ucca]

Liitin laskelman tämän pitkän viestin loppuun:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5630.msg68104#msg68104

On siis Vastaus # 7 tässä ketjussa.

Lisäsin sinne vielä version C.!

Oikea vuosikulutus kaikki sähkö on 19500kwh. Tästä arvioisin lämmityksen osuudeksi 13000kwh.

Tällä hetkellä COP huonompi (1,30), koska ilmanvaihto vielä kovalla (88l/s) PILP-laskurin mukaan pudotus esim. 55l/s parantaisi COP:ia 1,52:een.

Eli tuo COP 1,50 aika hyvä arvio, mutta lämmitystarve on aika paljon yläkanttiin. Nykyisellä COP 1.3:lla oikea lämmitystarve olisi 1,3*13000 = 16900kwh. Eikö näin?

[tomppeli]

Oikea vuosikulutus kaikki sähkö on 19500kwh. Tästä arvioisin lämmityksen osuudeksi 13000kwh.

Tällä hetkellä COP huonompi (1,30), koska ilmanvaihto vielä kovalla (88l/s) PILP-laskurin mukaan pudotus esim. 55l/s parantaisi COP:ia 1,52:een.

Eli tuo COP 1,50 aika hyvä arvio, mutta lämmitystarve on aika paljon yläkanttiin. Nykyisellä COP 1.3:lla oikea lämmitystarve olisi 1,3*13000 = 16900kwh. Eikö näin?

PILP on minulle aika vieras, enkä tunne sen suoritusarvoja.
Se, mikä minulla oli laskelmassa varmasti väärin, oli IV:n hyötysuhde. Se lie lähellä 100%!
Tuossa C -laskelmassa oli hyötysuhdeprosentti ihan liian huono, joten muutin sen 95% -lukemaksi.
Toinen asia jonka muutin nyt, on huonelämpötila, siinä oli  +21C, pudotin sen lukemaan +20C.
Ja niinpä pääsin lähemmäs arviotasi.

Noilla U-arvoilla laskien, en pääse alemmaksi, ellei minulla sitten ole esimerkiksi liikaa ikkuna-alaa mukana laskelmassa.
Pitää myöskin ottaa huomioon, että laskelma on aina tehty keskiarvoiselle vuodelle.
Hiukan lämpöisempi vuosi johtaa pienempään lämmitystarpeeseen ja siis pienempään sähkön kulutukseen.
Lisäksi näihin laskelmiin jää aina muutoinkin pieni virhe, koska laskelma on silti vain estimaatio!

Kerrohan joskus myöhemmin, millaisiin kulutuslukemiin pääsit. Olisi hyvä, jos sinulla olisi oma sähkön kulutusmittari PILP´ille.
Vaikka tämä onkin maalämpöfoorumi, niin tiedonjanoisina tunnemme kiinnostusta PILP´ejä kohtaan.
Voinnet myöskin muutenkin avartaa meidän maahisten tietämystä lämmityksen ihmeellisessä maailmassa.

Vaihdoin laskelman korjattuun.
Ja, siis tämäkin on vain laskelma, totuus voi olla toisenlainen!

[sailor]

Tällä hetkellä COP huonompi (1,30), koska ilmanvaihto vielä kovalla (88l/s) PILP-laskurin mukaan pudotus esim. 55l/s parantaisi COP:ia 1,52:een.

Eli tuo COP 1,50 aika hyvä arvio, mutta lämmitystarve on aika paljon yläkanttiin. Nykyisellä COP 1.3:lla oikea lämmitystarve olisi 1,3*13000 = 16900kwh. Eikö näin?

Miten/miksi ilmanvaihdon nopeus vaikuttaa PILPin COPpiin?

[El_Ucca]

Tällä hetkellä COP huonompi (1,30), koska ilmanvaihto vielä kovalla (88l/s) PILP-laskurin mukaan pudotus esim. 55l/s parantaisi COP:ia 1,52:een.

Eli tuo COP 1,50 aika hyvä arvio, mutta lämmitystarve on aika paljon yläkanttiin. Nykyisellä COP 1.3:lla oikea lämmitystarve olisi 1,3*13000 = 16900kwh. Eikö näin?

Miten/miksi ilmanvaihdon nopeus vaikuttaa PILPin COPpiin?

Jos PILP ei pysty ottamaan noin suuresta määrästä ilmaa kaikkea lämpöä talteen? Tai jos ulkona on -25 pakkasta, niin vaaditaanhan siihen paljon enemmän energiaa lämmittää 88 litraa ilmaa 21 asteesee kuin esim. 55 litraa. COP:han on kunnon pakkasilla todella huono PILP:ssä. Tuo laskurin COP:han on vuoden kokonais-COP. Näin minä sen ymmärtäisin.

[sailor]

Jos PILP ei pysty ottamaan noin suuresta määrästä ilmaa kaikkea lämpöä talteen? Tai jos ulkona on -25 pakkasta, niin vaaditaanhan siihen paljon enemmän energiaa lämmittää 88 litraa ilmaa 21 asteesee kuin esim. 55 litraa. COP:han on kunnon pakkasilla todella huono PILP:ssä. Tuo laskurin COP:han on vuoden kokonais-COP. Näin minä sen ymmärtäisin.

Mää en nyt oikein ymmärrä kun foorumin ilmalaskurilla 55l/s saadaan 20 asteen talteenotolla poistoilmasta (pari astetta häviää putkistosta välipohjaan) noin 1300 wattia energiaa irti ja tähän tarvitaan 500-600W kopressori, eikö? Näyttää hyvältä, mutta sitten jos ulkona on vaikka nollakeli niin sisääntuleva 50l/s pitäisi lämmittää samaan sisälämpötilaan 22 astetta.

Mistä se COP muodostuu kun jäteilmasta otettava teho on tismalleen yhtä suuri kuin mitä tarvitaan siihen että tuloilma lämmitetään sisäilmalämpöiseksi? Ehkä en vaan osaa?

Ilman lämmityksen laskentapohja (maaviileä, kiertoilma, IV-laskentaan: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

[El_Ucca]

Mistä se COP muodostuu kun jäteilmasta otettava teho on tismalleen yhtä suuri kuin mitä tarvitaan siihen että tuloilma lämmitetään sisäilmalämpöiseksi? Ehkä en vaan osaa?

Ilmoitettu COP on 3,06-3,80. Eli 650w kompressorilla saadaan 2kw lämmitysteho (Jssain optimaalisissa olosuhteissa. En tiedä missä laboratiorio-olosuhteissa tuo COP 3.8 voi toteutua)

Tästä tehosta tarvittava osa käytetään ilman lämmittämiseen ja osa käyttöveteen/lattialämmitykseen.

Nämä ovat vain tämmöisä omia päätelmiä. Joku joka asioista oikeasti tietää, voisi kommentoida.

[sailor]

Ilmoitettu COP on 3,06-3,80. Eli 650w kompressorilla saadaan 2kw lämmitysteho (Jssain optimaalisissa olosuhteissa. En tiedä missä laboratiorio-olosuhteissa tuo COP 3.8 voi toteutua)

Tästä tehosta tarvittava osa käytetään ilman lämmittämiseen ja osa käyttöveteen/lattialämmitykseen.

Nämä ovat vain tämmöisä omia päätelmiä. Joku joka asioista oikeasti tietää, voisi kommentoida.

Jotta tuo toteutuisi niin ilmanvaihtoa täytyy pitää tarpeettoman suurella, koska muutoinhan koko yhtälö ei voi toimi on/off kompuran yhteydessä. Kompura pysähtelee kun jäteilma menee pakkasen puolelle ja joudutaan sulattelemaan kennoa, vai joudutaanko? En kyllä luottaisi omiin päätelmiin vaan selvittäisin laitteen toimintaperiaatteen joltakin kuka oikeasti tietää asiasta. Käsittääkseni PILP:ssä ei ole talteenottokennoa, eli jos kompura pysähtyy niin kaikki lämpö menee harakoille. Tuon ilmalaskurin mukaan se kompura pysähtelee vähän väliä?