Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Naturet vs pissapojan litku  (Luettu 7192 kertaa)

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 855
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Naturet vs pissapojan litku
« : 01.07.14 - klo:17:44 »
Moi,

tausta: nostan painetta keruupiirissä ja valmistaudun hankkeeseen. En halua lisätä vettä vaikka se lienee viisainta. Uskon nesteen olevan hileistä rasituksessa paineenvaihteluiden vuoksi. Turisti ei meinaa saada ostettua pientä määrää Naturettia lisäystä varten.

kysymys: K-raudasta kysellessäni Naturettia pisti silmään tarjous pissapojan pakkasnesteestä, etanolia. Miksei, mietin itsekseni? Niin, auttakaa kaveria ymmärtämään miksen lisäisi luokkaa max 10 litraa sinistä pissapojan litkua ja unohtaisin Naturetin metsästyksen?
RMT: -58/169m2/650m3/27->14,5MWh/a/1-3hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(11)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 2-aika/m.aik./s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa AAA

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 485
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #1 : 01.07.14 - klo:21:23 »
Uskon nesteen olevan hileistä rasituksessa paineenvaihteluiden vuoksi.

Avaatko hieman?

Poissa dave

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #2 : 02.07.14 - klo:10:15 »
Tässäpä yksi paikka josta voit saada pienempiä määriä Naturettia:
http://www.maalampotukku.fi/category/94/
. Maalämmön suunnittelu, mitoitus ja myynti.

Poissa Renoo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 566
  • Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.html
Lämpö-Ässä v9 (2010), 150/160m kaivo, 185 neliötä, A-luokan talo vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #4 : 02.07.14 - klo:11:21 »
Lainaus
kysymys: K-raudasta kysellessäni Naturettia pisti silmään tarjous pissapojan pakkasnesteestä, etanolia. Miksei, mietin itsekseni? Niin, auttakaa kaveria ymmärtämään miksen lisäisi luokkaa max 10 litraa sinistä pissapojan litkua ja unohtaisin Naturetin metsästyksen?
En tiedä mutta oletan, että pissapojan pakkasnesteeseen on lisätty jotain pesuainetta, koska käytössä se vaahtoaa.

Minä en ainakaan käyttäisi keruupiirissä pissapojan pakkasnestettä.
Muutamalla litralla puhdasta vettä ei ole mitään vaikutusta keruunesteen ominaisuuksiin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 855
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #5 : 02.07.14 - klo:22:37 »
Uskon nesteen olevan hileistä rasituksessa paineenvaihteluiden vuoksi.

Avaatko hieman?
Pahoitteluni, oli tosiaan lyhyesti sanottu. Eli oikein kylmällä kelillä (-20c tai vähemmän) kun vaikka varaaja tyhjänä suihkuttelun jälkeen ja taloakin pitäisi lämmittää. Tällöin käyntijakso lähemmäs 2h ja sisään tulevan viinan lämpö noin 0c. Loppupuolella tapahtuu seuraavaa:
- painemittari luokkaa 0,5bar (kesäisin 0,8bar), normaalisti käynnissä 0,6-0,7bar
- painemittari alkaa väristä, välillä käyden jopa 0,1-0,2bar saakka
Painemittari on imupuolella mutasihdin ja täyttöryhmän jälkeen. Saman efektin saa aikaiseksi kääntämällä mutasihdissä olevaa venttiiliä kiinni. Tästä olen vetänyt johtopäätöksen että oikein kylmällä (litku 0c) se menisi hileeseen ja jäisi mutasihtiin kiinni. Siksi kammoan veden lisäämistä, vaikkei sille tieteellistä perustettu oikein olekaan.

Saattaa olla että minulla on jopa 2 mutasihtiä 10cm matkalla, tuollainen venttiilimalli ja sitten täyttöryhmässä oleva, mutta se onkin toinen aihe.
RMT: -58/169m2/650m3/27->14,5MWh/a/1-3hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(11)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 2-aika/m.aik./s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 855
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #6 : 02.07.14 - klo:22:48 »
Kiitos Dave ja Renoo linkeistä, en tajua miten noita löytänyt. Taidan siis vielä kokeilla oikean litkun ostamista.
RMT: -58/169m2/650m3/27->14,5MWh/a/1-3hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(11)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 2-aika/m.aik./s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #7 : 03.07.14 - klo:09:00 »
Vesi-etanoliseoksen viskositeetti kasvaa voimakkaasti lämpötilan laskiessa ja sen seurauksena keruupiirin virtausvastus kasvaa.
Tästä johtuen imupuolella oleva painemittari näyttää vähemmän kylmällä keruunesteellä kuin lämpimällä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 496
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #8 : 03.07.14 - klo:10:19 »
Vesi-etanoliseoksen viskositeetti kasvaa voimakkaasti lämpötilan laskiessa ja sen seurauksena keruupiirin virtausvastus kasvaa.
Tästä johtuen imupuolella oleva painemittari näyttää vähemmän kylmällä keruunesteellä kuin lämpimällä.

ATS

Eikö myös lämmönsiirtonesteen tilavuuden muutos laita oman lusikkansa soppaan...?
Viessmann Vitocal 333-G, 2*180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Timo Karhu

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 855
  • Turisti.
    • F1145 Säädöt: käyrä 3(+2), am -180, lisäys -600, keruu AUTO, kv AUTO, lj 35%, lt-pyynti 21,5C kerroin 4
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #9 : 03.07.14 - klo:22:24 »
Vesi-etanoliseoksen viskositeetti kasvaa voimakkaasti lämpötilan laskiessa

Tämä selittäisi omasta hileteoriastani sen, että miksei sitten koko litku jäädy heti lämmönvaihtimen jälkeen. Taidan tarkastaa tuon kahden mutasihdin olemassaolon nyt entistä tarkemmin. Kiitos.
RMT: -58/169m2/650m3/27->14,5MWh/a/1-3hlö/kellari 16C
MLP: 177m kaivo / F1145-10+VPB200+UKV100 / C33(1)-C22(11)-C21(2)-C11(5), Volcano Mini EC.
IV: LTR-3 EDW / Sabiana Fly 4
S: 2-aika/m.aik./s-kiuas, 29m2-latt.lämm

Poissa ego

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 302
  • Lapin ammattiopisto - taitajien tekijä
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #10 : 03.07.14 - klo:23:38 »
Surutta pesunestettä sekaan, IMHO, vaahtoon tarvitaan ilmaa tai muuta kaasua jota putkistossa ei saa olla.
VILPIN JA MLP TEKIJÄ

Poissa Tois puol jokke

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 64
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Naturet vs pissapojan litku
« Vastaus #11 : 19.08.14 - klo:23:43 »
lisänä soppaan, entäs toi bioetanoli ? mitäs se tekis? onko noilla paljon  eroa lämmönjohtavuudella ?