Kaivon mitoitus

[Jansson]

Terve

Ilmoittaudun uutena jäsenenä foorumille. Olen lukenut foorumia about puoli vuotta ja nyt vihdoin rekisteröidyin mukaan.
Laitoin tietoni tiedonkeruuketjuun.
Olen miettinyt tuota meidän kaivon mitoitusta, kun näilläkin keleillä kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on lämmityskierron (n.45min) lopulla miltei nollassa. Kaivohan on 140m syvä josta 9m on teräsputkella. Aktiivisyvyydestä ei ole tietoa.
Pumppuna toimii Jämä Star rst 6kw. Kaivosta tulevan ja kaivoon menevän liuoksen lämpötilaero (eli delta?) on lämmityskierrolla 3-3,5 astetta, joka käsittääkseni on hyvä. Olisin kiitollinen, jos joku viitsii kommentoida tätä mun sekavaa viestiä. Kiitos.

-J

[tomppeli]

140 metriä aktiivisyvyyttä pitäisi riittää talollesi.
On sitten eri asia, jos kallioperän kiviaines onkin kalkkikiveä, tai jotain muuta huonosti lämpöä johtavaa kiviainesta.m
Geologiselta Tutkimuskeskukselta voisit ehkä saada tietoa paikallisen kallioperän ominaisuuksista. (GTK Kokkola)
Ota toki selvää siitä, kuinka paljon kaivossa on kuivaa yläosassaan. Sehän ei ole aktiivisyvyyttä.
Saitko porausraportin? Mitä siinä kerrotaan kaivosta?
Tarkkaile tilannetta.

[Jansson]

Kiitoksia vastauksesta.

Porausraportissa mainitaan syvyys: 140m (ei mainittu aktiivisyvyyttä), teräsputken määrä: 9m, mankeloitu, keruuputkiston materiaali: Pe 40x2,4 U-putkielementti, lämmönsiirtoaine:Naturet vesi-etanoli 28p-% ja kruunukoko 157 mm. Kallion laadusta ei ole mitään mainintaa.

Seuraan tilannetta ja aamulla laitoin jo muistitikun keräämään dataa koneesta. Täytyy huomenna koittaa osaanko laittaa tiedot (bruno?) taulukkoon ja tänne.

Meillä on muovinen suojakaivo, joka on peitetty maalla, mutta multaa ei vielä ole päällä. Täytyy varmaan kaivaa vielä kaivo esille ja katsoa näkeekö sieltä veden pintaa.

-J

[Matias]

On siellä kaivossa veden lämpö kuitenkin jokusen asteen plussan puolella vaikka käyntijakson lopussa kaivosta tulevan liuoksen lämpö laskee nollaan tai allekin.

Lämmön siirtyminen kaivon vedestä keruuliuokseen alkaa vasta sen jälkeen kun keruuliuoksen lämpö laskee alle kaivon veden lämpötilan.

Kun lämpöpumppu käynnistyy niin keruuliuoksen ensimmäisen kierroksen aikana kaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila on suht sama kuin kaivon veden mutta koska lämpöpumpun höyrystin jäähdyttää liuosta 3-3,5 astetta niin kaivoon menevä liuos on tuon verran kylmempää kuin kaivosta tuleva liuos eli kaivoon menee tuon verran kylmempää liuosta.Keruuliuoksen kiertoaika on jossain 5-15 minuutin paikkeilla ja jos pystyt seuraamaan keruuliuoksen lämpötilaa koneen käydessä niin huomaat miten kaivosta tulevan liuoksen lämpötila laskee nopeasti kun liuos on kiertänyt täyden kierroksen.
Seuraavilla keruuliuoksen kierroksilla jäähtyminen hidastuu ja lakkaa kun keruuliuoksen ja kaivon veden lämpötilaero on niin suuri että kaivosta siirtyy liuokseen saman verran lämpöä kuin mitä höyrystin sitä jäähdyttää.

Tämä johtuu muovisen keruuputken seinämän lämpöä eristävästä ominaisuudesta.

Tuollainen 6kw:n lämpöpumppu kun jäähdyttää keruuliuosta n 4kw:n teholla kompressorin käydessä niin kyllähän se liuos silloin jäähtyy eli keruun dt 3-3,5 on varsin normaali lämpötilaero maalämpökoneen keruuliuokselle.

Kun lämpöpumppu on käynyt jonkin aikaa (30-40min) niin lämpötilaero keruulioksen ja kaivon veden välillä kasvaa niin suureksi että kaivon vedestä siirtyy saman verran lämpöä keruuliuokseen ja vasta tässä tilanteessa keruuliuoksen lämpötilan laskeminen lakkaa.

Tämä ilmiö on kaikissa maalämpökoneissa joissa on muoviset keruuputket joko maassa tai lämpökaivossa.

Jos haluat selvittää kuinka lämmintä/kylmää lämpökaivon vesi todellisuudessa on niin se onnistuu helposti siten että laitat pelkän lämmönkeruupumpun pyörimään n 30-45min ajaksi,siis kompressori ei tässä testissä saa käydä.
Kaivosta tuleva ja kaivoon menevä liuos ovat samanlämpöisiä kun höyrystin ei jäähdytä sitä ja riittävän pitkän käynnin jälkeen keruuliuoksen lämpötila on sama kuin kaivon veden.

Ilmeisti kyseessä on uusi ok-talo niin ensimmäisen talven aikana talon lämmönkulutus on normaalia suurempi kun rakenteista haihtuu kosteutta joka suurentaa lämmönkulutusta ja tämä kuormittaa lämpökaivoa normaalia enemmän.