Mitoitusapuja ja mielipiteitä

[jusv]

Moro!

Olisin kaipaillut vähän mitotusapua ja mielipiteitä kun eri tarjoajien käsitykset on vähän erilaiset toisistaan.

Saneerauskohde rv 2003 Kanta-Hämeessä. Puurunkoinen tiiliverhoiltu 1 kerros talo, asuin pa. 171m2, kokonais pa. lämmitettävää 191m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Öljyä on palanut vähän vuodesta riippuen nykyisellä asujaimistolla (2 aik, 2 pientä lasta) 3100-3300L/vuosi. LTO koneellinen ilmanvaihto. 350L poreamme.

Kaivojen syvyydet vaihtelee 170m-200m välillä...MLPt taas 7.5kW ja 10kW välillä.

Ihmettelen vähän sitä, että tuota energiatarvetta ei ole vaivautunut kertomaan kuin yksi tarjoaja. Hintahaarukka on 17.5k€ - 22 k€ joka on aika paljon.

Jostain syystä olen henkisesti poissulkenut manttelivaraajat (IVT, Bosch)...en tiedä onko se mikään perusteltavissa oleva ratkaisu. Mielestäni LKV ei saa hevillä loppua kesken...ammentaa täyttäessä se lienee todennäköisintä.

Laitteista olen mieltynyt linjaan Viessmann, Stiebel ja Thermia/Danfoss. Pitäiskö tykätä jostain enemmän?

 Viessmanniin olen saanut pari tarjousta...jotka on melko erilaiset...toisessa on 200-G + 390 LKV ja 180m kaivo kun toisessa on Vitocell 100-V ja 200m kaivo.

Stiebel on minusta hintsu 7.5kW pumppu 390 LKVllä ja 170m kaivolla...

Danfossista odottelen tarjousta vielä.

Mitä muita vaihtoehtoja kannattaisi harkita tähän kohteeseen näillä spekseillä?

Kiitoksia jeesistä ja asiantuntevista mielipiteistä etukäteen

jusv


Sent from my iPad using Tapatalk

[tomppeli]

Saneerauskohde rv 2003 Kanta-Hämeessä. Puurunkoinen tiiliverhoiltu 1 kerros talo, asuin pa. 171m2, kokonais pa. lämmitettävää 191m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Öljyä on palanut vähän vuodesta riippuen nykyisellä asujaimistolla (2 aik, 2 pientä lasta) 3100-3300L/vuosi. LTO koneellinen ilmanvaihto. 350L poreamme.

Kaivojen syvyydet vaihtelee 170m-200m välillä...MLPt taas 7.5kW ja 10kW välillä.

Koetin tehdä laskelman ja liitin sen PDF -tulosteen omaan viestiisi.

Nytkin korostan sitä, että tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[fraatti]

kysy 10kw 300g konetta joka toimii hiukan paremmalla hyötysuhteella kuin 200g mallit. siihen kaveriksi sopivan kokoinen varaaja.

Nibe myös hyvä mlp, tosin mäntäkompura.

[jusv]

No niin...palataas tähän. Nyt olen nuo vaihtoehdot saanut rajattua kahteen.

Danfoss DHP-H8 + DWH300 + 175m kaivo (aktiivi 157m)

tai

Stiebel WPF07 +SSB400 WP + 180m kaivo (aktiivi 169m)

Viessmann kiinnostaisi myös mutta en ole oikein hyvää toimittajaa saanut tähän Hämeenlinnan kupeeseen (valtakunnallinen toimija kylläkin mutta tarjous on 2000-2500€ kalliimpi kuin vastaavat Danfoss ja Stebel...sama reikä mutta Viessmann on 9.7kW pumppu kun nuo on pienempiä...kumpikohan on oikea...). Jos on vinkkejä varteenotettavista tarjoajista niin saa kommentoida tähän tai YV.

Kommentteja?

Jussi



Sent from my iPad using Tapatalk

[Dr.Fell]

No niin...palataas tähän. Nyt olen nuo vaihtoehdot saanut rajattua kahteen.

Danfoss DHP-H8 + DWH300 + 175m kaivo (aktiivi 157m)

tai

Stiebel WPF07 +SSB400 WP + 180m kaivo (aktiivi 169m)

Viessmann kiinnostaisi myös mutta en ole oikein hyvää toimittajaa saanut tähän Hämeenlinnan kupeeseen (valtakunnallinen toimija kylläkin mutta tarjous on 2000-2500€ kalliimpi kuin vastaavat Danfoss ja Stebel...sama reikä mutta Viessmann on 9.7kW pumppu kun nuo on pienempiä...kumpikohan on oikea...). Jos on vinkkejä varteenotettavista tarjoajista niin saa kommentoida tähän tai YV.

Kommentteja?

Jussi



Sent from my iPad using Tapatalk

No jonkin verran alimitoitettu nuo kaivot ja laitteet varauksin.
Tehontarve 10,6kW jolloin pumpun olisi hyvä olla 9-10kW.Kaivon syvyys 200m
Joten fiksumman systeemin saat jos laitat 9-10kW pumpun.

[jusv]

Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?

Toinen askarruttava juttu on tuo tehokattavuus. Tarjousten mitoitukset on jossain vajaatehoisia...vastauksilla jää siis lämmitettävää johonkin 1.7kW ja 2.5kW välille...tämä siis silloin kun ulkolämpötila painuu 24 alle. Miten näette...lisämetrit kaivoon maksaa...isompi pumppu maksaa...missä kohti isompien vehkeiden lisähinta vs vastauksilla lämmitys lakkaa olemasta järkevää? Jos käytän satasen pari vuodessa vastuksia...saa siinä noita reikiä ja pumppuja maksella tovin.

Mutta mikä se olisi parempi....järeät vermeet, syvä reikä eikä vastauksilla mitään vai joku astetta halvempi investointi ja pienemmät vehkeet ja karvan verran isompi sähkölasku vuodessa?



Sent from my iPad using Tapatalk

[euroshopperi]

Mulla on ylimitoitettu 17kW vehje Wiessmannilta ja ei kyllä kaduta yhtään sen laitto. Tarkoitus on hankkia vielä agregaatti varalle ja se siis jaksaa kyllä pyörittää pumppua, muttei enää vastuksille riitä millään. Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain. Tarkoitus on siis hommata sellainen 12kW agre, joka pyörittää ilman kiuasta kaiken, porakaivopumppuja myöten, jos hätä tulee.

[tomppeli]

Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?

Jos lähtötiedot pitävät paikkansa, pitäisi laskelman pumpun tehon riittää ilman vastuksia noin -29 asteeseen saakka.
Tämä astelukema ei voi olla täysin tarkka. Eroja aiheuttaa laskelman virheet ja käyttäjien asumistottumusten erilaisuudet.

Kaivon aktiivisyvyys on laskelmassa 206 metriä. Tämäkään lukema ei ole ehdoton. Tähän aiheuttaa virheitä samat asiat, kuin yllä.
Lisäksi emme lainkaan tiedä ennakkoon, millainen kallioperä teidän kohteessanne on. Ei tunneta peruskallionne geotermisiä ominaisuuksia.
206 metriin tulee lisää kaivon yläosaan jäävä kuiva osuus. Siitä osasta kaivoa ei saada mitään lämpöenergiaa.
Kaivon poraussyvyys olisi 206 metriä + etäisyys maan pinnasta pohjaveden tasoon (on usein noin 4-8 metriä).

Tämä sama koskee kaikkia tarjottuja lämpökaivoja.
Sinulla on luultavasti tiedossa, kuinka syvällä pohjaveden pinta on rakennuskohteessasi.

Jos haluat valita osatehoisen lämpöpumpun, ota myös huomioon, että sähköyhtiöillä on suunnitelmissa siirtyä tuntikohtaiseen energian hinnoitteluun.
Kovilla pakkasilla, suuren energian kulutuksen aikaan saattaa kilowattitunnin hinta olla todella korkea.
Silloin on harmillista, jos vajaatehoisen lämpöpumpun teho ei riitä ja joudutaan ottamaan sähkövastukset käyttöön.

Tässä esimerkkejä jo toteutuneista tuntihinnoista:
Suomen  Nord Pool Spot vuoden 2012 tuntihinta vaihteli välillä 3,92 - 300,01 euroa / MWh.   (= 0,392 - 30,001 eurosenttiä / kWh, ilman veroja ja siirtomaksuja)
Suomen Nord Pool Spot alkuvuoden 2014 tuntihinta vaihteli välillä 10,74 - 120,9 euroa / MWh. (= 1,074 -  12,09 eurosenttiä / kWh, ilman veroja ja siirtomaksuja)
Alin kWh -hinta on kesällä ja kalleinta sähkö on talven kovimmilla pakkasilla.
Kovilla pakkasilla sähköenergian hinta voi olla kymmenen kertaa korkeampi, kuin nykyinen.

Tietolähde.:
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Downloads/Historical-Data-Download1/Data-Download-Page/
Valitse sieltä [ Elspot prices ].

[jusv]

Terve taas,

Seuraavaksi olisin kysynyt pätkäkäynnistä. Onko se todellinen ongelma ja jos on,kuinka rankasti ylimitoitettu järjestelmän pitää olla, jotta se on ongelmallinen? Pätkäkäyntiä nämä myyjät pitävät suurena perusteluna vajaatehoisille tarjouksille. Argumentti on, että kesällä kun lattiaan ei lämpöä mene kuin nimeksi, kompressori käy lyhyissä pätkissä silloin, kun lämmintä vettä ei suuria määriä käytetä.


Osaatteko kertoa kokeneemmat ja osaavammat asiasta?

Kolmen kauppa näyttäisi olevan omalta osalta...Danfoss, Stiebel ja Viessmann. Kahdesta ensinmainitusta on nyt 9kW tarjoukset myös nenän edessä. Nyt tarttis vaan päättää.

Jussi

[tomppeli]

Jos kesäkäytössä on lämmityksen kuormana vain kosteiden tilojen lattiat, ei ole merkitystä, hankitko 7 vai 9 kW -tehoisen laitteen.
Pieni lattia-ala ei kuormita kummassakaan tapauksessa pumppua riittävästi.
Kiertoveden lisävaraajaa tarvitaan molemmissa tapauksissa.

Käyttöveden teko ei ole se ongelma, paitsi manttelivaraajallisessa pumpussa.

[sailor]

Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?

Toinen askarruttava juttu on tuo tehokattavuus. Tarjousten mitoitukset on jossain vajaatehoisia...vastauksilla jää siis lämmitettävää johonkin 1.7kW ja 2.5kW välille...tämä siis silloin kun ulkolämpötila painuu 24 alle. Miten näette...lisämetrit kaivoon maksaa...isompi pumppu maksaa...missä kohti isompien vehkeiden lisähinta vs vastauksilla lämmitys lakkaa olemasta järkevää? Jos käytän satasen pari vuodessa vastuksia...saa siinä noita reikiä ja pumppuja maksella tovin.

Mutta mikä se olisi parempi....järeät vermeet, syvä reikä eikä vastauksilla mitään vai joku astetta halvempi investointi ja pienemmät vehkeet ja karvan verran isompi sähkölasku vuodessa?



Sent from my iPad using Tapatalk

Onko myyjät esittäneet sinulle energiapeittolaskelmia? Yleensä osatehohuijarimyyjät esittävät että heidän alitehomitoituksella saa esim. 97% energiapeiton. Tämä tarkoittaa sitä että pumppu kykenee kompuralla tuottamaan 97% tarvittavasta energiasta, joka taas tarkoittaa sitä että kaivosta revitään 97% tarvittavasta kokonaisenergiasta, joka taas tarkoittaa sitä että "osatehokaivon" pitää olla 97% "täystehokaivon" syvyydestä.

Jos se täystehokaivon syvyys on 200m, niin silloin osatehokaivon syvyyden pitäisi olla 97% tästä eli 194m. Kaivon metrihinta kotitalousvähennyksen jälkeen on jotain alle 20€/metri 

Ja vaikka se 157m kaivo juuri ja juuri riittäisikin, niin se tarkoittaa joka käyntijaksolla huonompaa hyötysuhdetta aina ja ikuisesti. Se on joku 2-3% per keruuliuoksen aste. Kaiken muun kanssa vielä pärjää, mutta alimitoitettu kaivo on aivan painajainen ruvetessaan jäätymään pakkasilla.

[jusv]

Eli jos luin oikein joka tapauksessa kiertovedelle pitäisi olla puskuri?

[tomppeli]

Jos kesällä on vain pieni osa lattioista lämmityksellä, tarvitaan puskurisäiliö.
Muuten se pieni kosteiden tilojen lattialämmitys kuormittaa pumppua liian vähän ja pumpun lauhdutin ei jäähdy tarpeeksi.
Lauhduttimen liian korkea lämpötila aiheuttaa kompressorin vastapaineen nousun liian suureksi ja yläpaineen (noin 3 MPa) pressostaatti aiheuttaa hätäkatkaisun pumpun käynnille.

Kannattaa laittaa puskurivaraaja, vaikkapa 100 litraa, auttamaan kesäkäytössä.

[jusv]

Suurin osa toimiaitteista jakotukeilla on irti, joten vesi kyllä kiertää lähes joka neliöllä. Tosin menolämpö on n. 21-22 astetta. Riittääkö se kuormaksi vai onko ainoa ratkaisu puskuri?

[Tipi]

Mikäli menolämpö on tuo mainitsemasi 21-22 astetta, niin ei se taida tuota ongelmaa poistaa. Lämpöpumpulta on kuitenkin suntti kiinni noin matalalla menoveden lämpötilalla, eli tilanne on sama. Lisäksi 21 asteisesta vedestä ei siirry energiaa huonetilaan, vaan lämpö siirtyy huoneesta kiertoveteen. Säästät väärässä paikassa, mikäli jätät puskurivaraajan pois.

Tulistuspumpussa ei tarvita puskuria (niissä on itsessään varaaja lämmityvedelle), mutta vaihtoventtiilikone on hyvä ratkaisu lattialämpötaloon.

[jusv]

Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua

Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?

Jussi

[jusv]

Vielä yksi kysymys...onko liian syvästä kaivosta haittaa...siis en tarkoita niin syvää, ettei pumppu pelaa enää vaan laskennallinen "liian syvä"?

Nyt on tarjoukset 200m kaivosta 9kW pumpuilla...tarttisko tuota kaivoa vielä syventää...ja jos niin kuinka paljon? Tomppelin laskelman mukaan 206 tehollista metriä mutta kuinka paljon tuossa voi olla heittoa suuntaan eli toiseen? Eli jos poraan 200m kaivon josta tulee teholista syvyyttä 185m, kuinka paljon tuo on pielessä pahimmoillaan tai parhaimmillaan? Mittakaavaa koitan vähän hahmottaa...

Jussi

[tomppeli]

Lämpökaivon mitoitus on aina enemmän tai vähemmän arpapeliä.!

Ei yleensä tiedetä ennen porausta sitä, mitä kiviainesta paikallinen kallioperä on.
Tuo laskelmani antama arvo on myöskin  vain yksi arvaus muiden joukossa..??

Se on arvaus siksi, että se perustuu siihen, että kallioperän kiviaines olisi kohtuullisen hyvää lämmönjohtavuus ominaisuuksiltaan.
Tässä laskelmassa on kiviaineksen lämmönjohtavuudeksi valittu 3,0 W /m / K, joka on jonkinlainen keskiarvoinen jotavuusluku.

Poratessa porari voi kertoa kiviaineksen laadusta.
Jos kiviaines on hyvinkin kovaa, saattaa riittää pienempi poraussyvyys.
Jos kiviaines onkin pehmeää; pahin mahdollinen olisi kalkkikivi, ei tuo laskelman antama syvyys riitä.

Päättäkää mielellään kaivon syvyys vasta porauksen kuluessa.
Ilmoita porarille, että varautuu tarvittaessa poraamaan jopa 240 metriin.

Liian syvää kaivoa ei muutoin ole, kuin vain siksi, että lämpöpumpun maakiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurta nestemäärää, jos kaivo on "liian syvä".
"Liian syvästä" kaivosta on vain hyötyä.
Ei jäädy kaivo, vaikka tulisi pitkä ja kova pakkastalvi.
Pumpun hyötysuhde, COP on parempi, jos kaivo on "liian syvä". Säästyy sähköä.

"Liian syvä" kaivo maksaa vähän enemmän, mutta antaa lisää turvallisuustakuuta pumpun toiminnalle.!

[Hati]

Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua

Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?

Jussi

Mitä syvempi kaivo, sen parempi turbokollektor on. Sen ideana on jarruttaa putkessa alaspäin menevän nesteen liikettä että lämpöä ehtisi siirtyä enemmän maasta keruunesteeseen.

[Dr.Fell]

Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua

Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?

Jussi

Mitä syvempi kaivo, sen parempi turbokollektor on. Sen ideana on jarruttaa putkessa alaspäin menevän nesteen liikettä että lämpöä ehtisi siirtyä enemmän maasta keruunesteeseen.

NOh..tästä nyt voidaan vääntää vaikka loppuikä kumpi on loppuenlopuksi parempi, turbulenttinen vai laminaarinen virtaus kollektoriputkessa.Molemmissa on omat hyvät puolensa.
Ennen kun on oikeata, puolueetonta mittaustuloksia siitä että jompikumpi on parempi, kaikenlainen arvailu on täällä täysin turhaa.

[jusv]

Tyrkkäsin vakavammin harkinnassa olevan tarjouksen tuonne tarjousosastolle...WPF10, 400 varaaja, 100 puskuri, 200m reikä 19.5k€.

Lisäksi purkutyöt (kattila, säiliö muovi) 500, internet gw (500)...yms lisäsälää 500€...

[jusv]

Moro,

Kahteen on haarukoitu nyt nämä vaihtoehdot.

Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo

tai

WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo

Viessman on n. 1300EUR halvempi ja sisältää 9m maaporausta kun toisessa on 3m. Viessman on myös pienemmältä toimijalta.

300G pumppu on jo sen verran kalliimpi, että siihen en Viessmannilla lähde.

Sanokaa ny jotain kumpaan lähtis?

Jussi

[Dr.Fell]

Noista kahdesta jos pitäisi valita niin Viessmann

[sailor]

Noista kahdesta jos pitäisi valita niin Viessmann

Samaa mieltä. Jos hintaero olisi toisinpäin niin voisi olla mietinnän paikka. Viesmann oli toisella mallillaan ihan Ruotsin maalämpöpumpputestin kärjessä, ellei peräti voittaja. (343 malli?)

[jusv]

Minkäs tuohon lisäisit vaihtoehdoksi Dr.Fell?

[Dr.Fell]

Minkäs tuohon lisäisit vaihtoehdoksi Dr.Fell?

Nooh, tuttavapiirissäni on Oilonin pumppuja,ja tyytyväisiä ovat olleet.
Eri asia on sitten se että miten se käyttäytyy hinnallisesti Viessmanniin ja Stiebeliin verrattuna.
Ainahan siitä voi tarjouksen kysyä.
Danfossin/ Thermian karsisin pois.

[euroshopperi]

Paljonko tuo Wiessmannin 300G olisi kustantanut lisää? Itse voisin kyllä kuvitella maksavani vaikka 1500€ enemmän tuosta 300 mallista, kuin tuosta Stiebelistä. Tai siis näin juuri teinkin. Taisi tosin olla hieman enemmänkin mulla tuo ero. Ehkä ne piilotteli sitten tuonne kaivon hintoihin niitä loppupeleissä vielä.

[jusv]

Paljonko tuo Wiessmannin 300G olisi kustantanut lisää? Itse voisin kyllä kuvitella maksavani vaikka 1500€ enemmän tuosta 300 mallista, kuin tuosta Stiebelistä. Tai siis näin juuri teinkin. Taisi tosin olla hieman enemmänkin mulla tuo ero. Ehkä ne piilotteli sitten tuonne kaivon hintoihin niitä loppupeleissä vielä.

1600 EUR lisää eli menee karvan tuon Stiebelin päälle.

Euroshopperi, voitko jotenkin perustella tuon Viessmann 300G vs Stiebel WPF10 mielipiteen?

Jussi

[euroshopperi]

Muistaakseni jostain testiraporteista luin, että se Stiebel meluaa sellaisella n 52dB tasolla ja tuolle Wiessmannille lupailivat sellaista 43 dB. Kattelin jo alunalkaenkin mahdollisimman hiljaista vehjettä, vaikka siis entiseen pannuhuoneeseen tulikin. Tuttu laittoi sellaisen IVT:n vehkeen ja kun kävin kuuntelemassa, niin se oli kyllä ihan varma NOU NOU ihan pelkästään metelin takia. Sitten tuo elektroninen paisuntaventtiili tuli myös esiin, niin sillä on ainakin 5 eri tehotasoa, millä se pumppu jauhaa riippuen lämmön tarpeesta tai tulolitkun lämpötiloista. Kiinnostuin vain ehkä itte juuri tuosta omasta valinnasta. Eikä sillä ettei tuo Stiebel olisi mainio peli, mutta mulla ei hermot kestä sellaista asiakkaan halventamista, ettei välitetä esim tuosta melutasosta ollenkaan. Mulla on tuossa mukana siis kaikki automatiikka valmiina myös. 2 piirin shunttimoottorien ohjaus ja kolmannenkin saa lisäpalikalla. lämmityksen kiertopumppu. Aurinko automatiikka. Viilennys automatiikka ja oliskohan jotain ulkopuolisiakin kytkentöjä, jos tarvii ottaa käyttöön. Mulla on kyllä vanha aurinko automaatio käytössä tällä hetkellä. Ehkäpä eniten on harmittanut se 350 G malli, jota yritin saada siis ensin. Sitä ei ollut tarpeeksi suurena mallina vielä silloin markkinoilla, mutta ehkä sen 72°C veden tuoton haaveilu turhan päiten varmuuden varmuudeksi oli vain sellainen mainosmiesten uhri juttuja. Sanoivat nimittäin silloin, etteivät saa mulle toimitettua tuota 350 G mallia 17 kW koneena. Käsitin, että tuo 350G pumppu olisi tehnyt ihan täydellä teholla sitä yli 70° vettä joko lämmitykseen tai kuumalle vedelle. Mulla on nyt 50°:sta vettä sen 390 L ja kyllä pojat riittää. Ainut, että kun olen kova kokkaamaan, niin sieltä kraanasta ei saa enää öljyaikaista oikeasti kuumaa vettä, joka suorastaan räjäytti rasvat irti tarvittaessa. Nykyisin ei pysty edes keskikesällä polttamaan enää näppejään, vaikka muutaman kerran on kuumat vedet ollu siellä 90°C tienoilla aurinkolämmöllä. Putkimiehen mielestä turvashuntti on muka pakollinen, kun on muitakin talossa, kuin isäntä ja se shunttasi sen kuumavesi puolen turvallisuus varoiksi. Se Stiebeli on varmaan ihan mainio valinta, jos vain alkaa olla riittävä laitepohja huoltovarmuutta ajatellen. Wiessmann on investoinut jopa tänne Suomeen jollakin yrityskaupalla hieman reilummin jalansijaa ja ajattelin, että joskohan se alkaa työntää tänne sellaisen pysyvän takuu, huolto, korjaus, myynti organisaation, ettei tarvi miettiä mitään turhia. Sitten tietysti hölmönä noviisina maksoin tuonne Lämpöykköselle koko paketin, kun ajattelin, että kun sellainen kohtalaisen iso maanlaajuinen toimija, niin sen hartiat voisi venyä vaikka useammalle vuosikymmenelle, jos alkaa avun tarvetta laitteissa tai muussa ilmetä. En uskaltanut ottaa esim Viron kautta, tai ihan sellaiselta sivutoimenaan urakoita myyvältä "kaupungin insinööri konsultilta". Kävin 2 tällaista firmaa toteamassa ihan käymällä veijareiden osoitteissa. Toisessa oli pihan rappusilla 2 tonkkaa Naturettea ja aivan tajuton sotku ympäri tonttia ja 2 asiakkalle ilmeisesti menossa olevaa pumppua räntäsateessa paketit aivan läpimärkinä ja sulivat siinä menneestä jäästä. Toisessa paikassa iloinen poika tuli omakotitalon ovelle vastaan ja sanoi, että isi on vielä töissä ja se kyllä alkaa kohta "firmata".

[justus01]

Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain.

Meillä päin sähkölämmitystaloihinkin tulee 3x25A liittymät... 

[jusv]

Kiitos juuroshopperi Hyviä argumentteja, ainakin olet nähnyt vaivaa päätöksen tekoa varten kiitettävästi etkä tyytynyt ensimmäiseen vastaukseen ja tarjoukseen. Meillä on pannuhuone niin eristyksissä että dBllä ei liene isoa merkitystä, naapurin stiipeli on ihan ok melultaan. Huoltoverkko on hyvä pointti kyllä. Toimijoita on moneen lähtöön. Viessmannia tarjoaa yhden miehen lafka...täytyy sanoa, että asiantunteva kaveri kyllä mutta vähän huolettaa. Sitten jääkin tuo lämpöykkönen joka painii eri hinnaston kanssa. Muualta en Kanta-Hämeessä ole Viessmannia saanut...olisko hajua jostain vähän isommasta muttei lykkösestä?

Samoin Nibeä en ole saanut ketään tarjoamaan...onko vinkkejä Kanta Hämeen toimialueella Niben myyjistä?

[euroshopperi]

Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain.

Meillä päin sähkölämmitystaloihinkin tulee 3x25A liittymät... 

No kattoa kun mulla on silleen, että on sähkösauna. Ja pyykkiä pestään 2 kertaa joka päivä ja kuivataan koneella. Ruuan laittoa 3 pakastinta, kotikylmiö ja jääkaappi lisäksi. Porakaivopumppu pyörähtää silloin, kun on tarvetta ja hitsikoneet, 16A vaativat painepesuri ja kompura käynnistetään silloin, kun huvittaa, joten kulutusta kyllä keksitään. Taloussähköä palaa vuosittain n. 23 000 kWh. Niin siihen ei enää mahdu 9 kW lämpövastukset syttymään silloin, kun haluavat, kun nyttenkin on joskus palanut pääproppuja, kun vähän koneita pyöräyttää. Hetivalmis kiuas riittää hienosti 4,5 kW versiona ja liesi vaihtui induktioksi ,kuten kuivausrumpukin lämpöpumpulla toimivaksi. Tavoitteena on siis pysyä alle 30 000 kWh kulutuksen nyt ensialkuun. Öljyä kun paloi kuitenkin sen yli 4500 L vuodessa. Mulla on huushollissa sellaisen 3 pienehkön omakotitalon tilat ja sanoisin ihan itteäni kehuen, että olen nuo vaiheet saanut balanssoitua siten, että 3x25A liittymä toimii vielä varmasti ja ilman erillisiä syötön ohjauksia. Mutta sanoisin, että ihan rajalla mennään. Ja ,jos olisin ottanut vajaatehoisen laitteen, niin olisin automaattisesti joutunut, joko releohjauksen piiriin, tai suoraan maksamaan lämmityksestä sen 10% lisää, ja se olisi siis jatkuva maksu. 9 kW vastukset ei olisi oikein millään enää sopinut MEIKÄLÄISELLE. Uskon, että suurimmalle osalle olisi käynyt kyllä. Releohjaus olisi vaatinut raskasta nykyaikaistamista sähkötaululle ja maksanut ihan sikana ja haluan siis unohtaa kaikennäköisen leikkimisen ja temppuilut kokonaan.

[jusv]

No niin, jotta ei olis niin helppoa sain tarjoukset myös Nibeen ja kohta Oiloniin.

Aiemminhan siis llyhyellä listalla on olleet:

Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo

WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo

ja nyt tuohon lisättänee Nibe 1155 + 300L+210m kaivo sekä Oilonin SH sarjan pumppu.

Mulla on siis vesikiertoinen lattialämmitys. Ihmettelin tuota tulistinpumpun suosimista Oilonilta. Mitä olette mieltä, kannattaako sitä edes harkita? Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).

Mitäs mieltä olette Nibestä? Ruottalainen...onko nuissa vielä mäntökompressori? Onks se huono?

Kenttä on vapaa taas kaikenlaiselle perusteille

Jussi

[maalämmittää]

Kun käyttöveden tarve on suuri, niin olisiko Aquaterm - tyyppinen hydridivaraaja jotain.
Siinä käsittääkseni lämmitetään käyttövesi osittain lämmitysvedellä = paremmalla COP:lla.

[tomppeli]

Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).

Tulistuslämpöpumppu tuottaa lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.

[Dr.Fell]

No niin, jotta ei olis niin helppoa sain tarjoukset myös Nibeen ja kohta Oiloniin.

Aiemminhan siis llyhyellä listalla on olleet:

Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo

WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo

ja nyt tuohon lisättänee Nibe 1155 + 300L+210m kaivo sekä Oilonin SH sarjan pumppu.

Mulla on siis vesikiertoinen lattialämmitys. Ihmettelin tuota tulistinpumpun suosimista Oilonilta. Mitä olette mieltä, kannattaako sitä edes harkita? Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).

Mitäs mieltä olette Nibestä? Ruottalainen...onko nuissa vielä mäntökompressori? Onks se huono?

Kenttä on vapaa taas kaikenlaiselle perusteille

Jussi

Kannattaa tuosta Oilonin SH-pumpusta pyytää tarjous siten että se on vaihtoventtiilikytkennällä eikä tuolla perinteisellä kytkennällä.

[jusv]

Jeps...eli Nibe on 1145+300L varaaja KV:lle ja 210m kaivo...

Osaatteko sanoa tuosta jotain vs. nämä:

Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo

WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo

Oilon SH mallista on vielä tarjous matkalla...

Jos noista osaisitte tietävät vetää jotain vertailua COP:n ja sähkönkulutuksen suhteen...ja muutenkin niin tää olis kiitollinen

Erinomainen foorumi, erinomaista

Jussi

[Roori]

Nibe on mäntänä tuonne 12kW alla olevissa vehkeissä, 12kW on siis scrolli.
Minkä kokoiset tarjotut Nibe ja SH ovat?
SH:on ilmeisesti tarjoavat 500-750L 2-kerros pönää!

Eikö kukaan ole tarjonnut siihen puskuriin esilämmityskierukkaa?, varsinkin poreammetarkoitukseen!

Tässä muuten seppaantin ansiokkaasti tekemä vertailu LKV riittävyydestä, laitetaan se nyt tähänkin kun se on niin mainio niin saa sekin UP:ia välillä asiaa pähkäileville:

Tässä tämä pari vuotta sitten tehty mietiskely lämpimän veden tekemisestä ja riittävyydestä.
Mikko79 luehan se ja jatkataan taas pohdintoja.



Lämpöpumpuissa varaajia on kahta tyyppiä, nimettäköön ne esim seuraavasti:
- "Vesivaraaja"  Siinä käyttövesi on varattuna suoraan kuumana vetenä erillisessä säiliössä. Tätä tyyppiä käytetään yleensä vaihtoventtiilikoneissa.

- "Kierukkavaraaja" Siinä energia on varattuna lämpimänä vetenä talon lämmitykseen käytettävän veden varaajassa. Käyttövesi lämmitetään tässä varaajassa olevassa kierukassa. Tätä tyyppiä käytetään yleensä tulistinpumpuissa.

Kummallakin varaajatyypillä on hyvät ja huonot puolensa, mutta niihin ei puututa nyt.

Vesivaraaja on periaatteesa kuumaa vettä täynnä oleva ämpäri. Sinä kaadat ammeeseen 160 litraa 55C vettä ja jäähdytät sen kylmällä 5C kraanavedellä sopivaksi 37C kylpyvedeksi.
Tämän jälkeen sinulla on ammeellinen sopivaa kylpyvettä ja varaaja täynnä kylmää 5C kraanavettä. Suihkuun ei ole mitään asiaa.

Kierukkavaraajassa lämpö siirretään lämmitysvedestä käyttöveteen kierukan avulla.
Siinä vaiheessa kun varaajan ylimmän osan lämpötila on pudonnut 40 C:een on kierukasta tuleva vesi n. 37C. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että lämmin vesi loppui.
Varaajan alimman osan lämpötila on n. 10 C ja ylimmän 40 C.
Varaajaan jää huomattavasti energiaa mutta sitä ei voida hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen.
Suihkuun voi mennä, jos sietää viileämpää suihkuvettä.

Ylläolevassa kuvassa olen laskenut näiden erityyppisten varaajien kyvyn tehdä 37C kylpyvettä.

Ylempi on tavallinen vaihtoventtiilikoneen varaaja.
Alempi on L-Ässän V-mallin 420 l varaaja (lähtölämpötilat on otettu omasta V-7:stä tältä aamulta, loppulämpötilat on arvioitu).

Kierukkavaraajan 2,6 kertaa suuremmasta tilavuudesta ja 10C korkeammasta yläosan lämpötilasta huolimatta sieltä saadaan vain n. n 1,1 kertainen määrä  kylpyvettä verrattuna vesivaraajaan.

Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että lämpöpumppu käy ja tekee koko ajan lämmitä vettä, eikä sitä, että tulistinpumpulla lämmitetään myös taloa koko ajan.
Näillä ei kokonaisuuden kannalta ole oleellista merkitystä.

Tätä esitystä saa käyttää vapaasti kaikki lämpöpumppukauppiaat, jotka lupaavat, että lämmin vesi riittää.

Kommentteja?

ATS

[jusv]

Nibe on 10kW ja SH ilmeisesti 9kW....SH:n kaveriksi just tuo 500L pönttö.

Kommentoikaas vähän mäntä vs. scroll kompuraa?

Jostain syystä, enkä osaa perustella tätä, luettuani tuota Oilon-osiota täällä tuli sellainen fiilis, että Oilonin tuote on vähän keskeneräinen kokoelma palikoita jotka voi kytkeä niin tai näin ta noin mutta että kaikkea ei ole kovin hyvin dokumentoitu....vähän sellainen viri-viri laitteen fiilis. Enkä tarkoita pahalla vaan enemmän sitä, etten itse jaksa viritellä saati käyttää aikaa virittekyyn vaan haluan helpon ja toimivan setin josta saan hyvän hyötysuhteen ja josta en koskaan vaivaudu kaivelemaan sitä viimeistä viittä rosenttia.

Mikä noista olis semmonen

[maalämmittää]

Meillekin haluttiin helppo ja luotettava laitteisto.
Loppusuoralla oli 3v sitten Thermia ja Nibe. Muut eivät jostain syystä olleet kunnolla kiinnostuneita ja halusin myös vehkeet top viidestä.
Nibe 10kW hyrrää nyt alakerrassa ja ei juuri tarvitse koskea. Avaimet käteen toimitus paikalliselta toimittajalta ja hinta (ero ei ollut iso) ratkaisi.

En tiedä syytä, mutta kuitenkin MLP:tä tulee seurattua ja siihen perehdyttyä enemmän kuin aiempaan öljypannuun.
Johtuisikohan tuo siitä, että siinä on tietokone    (joka tuottaa prosessidataa) ja osasyynsä on varmaan tämän foorumin innostavilla ja haastavilla keskusteluilla.

Käsittääkseni kaikkien merkittävien toimittajien laitteet täyttävät nuo kriteerit ja viimeisten prosenttien hifistelyssä ei mikään ole hyvä (paitsi oma ).