Viessman 333g 7,9 kw

[Proxor]

Uudiskohde Vantaalla
Talon kerrosala 184m2 ( autotalli 35, asuintila 149m2). Kuutioita yhteensä 630

Urakkassisältäisi:
- LL lämmityksen asennettuna
- Lämpöpumpun asennettuna sekä energiakaivon 145m sis. virhemarginaalin.
- Viessman 333g 8,0 kw

18100€

Onko hyvä tarjous?

Riittääkö tuo 170l käyttövesivaraaja esim 4hlö perheen peseytymiseen jos on vielä kaksi suihkua.

Ilmeisesti Viessman ei ole kovin tunnettu vielä suomessa. Pitäisikö mielummin valita merkiksi NIBE tai LÄSSÄ?

Speksit suossa Viesmannissa houkuttelisi. Olisi kuulemma tuossa 3 sarjassa aurinkopaneeli liitäntäkin kuulemma valmiina. Onko kenelläkään tuosta tietoa kun itse en ole löytänyt mistään.

[sonic]

En nyt ole asiaan superasiantuntija, mutta otin itselleni danfoss 8 kw pumpun , 200 ukv ja reikää 185m, talo 1992 patterit ja lattialämmitystä yht. 196m2 josta tuota puolilämmintä 50m2, 16250e, jotenka eipä tuo taida mikään posketon hinta olla, lattialämmitysputket ovat tosin halpoja, mutta jakotukit maksaa..

[tomppeli]

Uudiskohde Vantaalla
Talon kerrosala 184m2 ( autotalli 35, asuintila 149m2). Kuutioita yhteensä 630

Urakkassisältäisi:
- LL lämmityksen asennettuna
- Lämpöpumpun asennettuna sekä energiakaivon 145m sis. virhemarginaalin.

Pumpun teholuokka näyttäisi oikealta, mutta lämpökaivo saisi olla 175-180 metrin aktiivisyvyinen.

[dave]

Aurinkovalmius on 343g mallissa. Ei tarjouksessasi olevassa 333g pumpussa.

[Roori]

Aurinkovalmius on 343g mallissa. Ei tarjouksessasi olevassa 333g pumpussa.

Mitä tuo "Aurinkovalmius" tarkalleen tarkoittaa vai tarkoittaa yhtikäs mitään, eli onko joku vain keksinyt markkinointikikkakolmosen ja tarkoittaa maahan/kaivoon kerääntyvää aurinkolämpöä  ?

[fraatti]

Aurinkovalmius on 343g mallissa. Ei tarjouksessasi olevassa 333g pumpussa.

Mitä tuo "Aurinkovalmius" tarkalleen tarkoittaa vai tarkoittaa yhtikäs mitään, eli onko joku vain keksinyt markkinointikikkakolmosen ja tarkoittaa maahan/kaivoon kerääntyvää aurinkolämpöä  ?

Oma kierukka varaajassa aurinkokäyttöä varten...

[TeeHoo]

Meillä riittänyt varauksin, teinimme tykkäävät lotrata suihkussa turhan kauan... Alimmillaan varaaja käynyt n. 26°C puolen tunnin suihkuttelun jälkeen.  , silloin pumppu kaipaa boosterivastuksia, ja sähköä kuluu... Ilman näitä lotraus sessioita riittänyyt aivan mainiosti, tosin yhdellä suihkulla.

Mielestäni aurinkovalmiudella myyminen on kyseenalaista, nimittän panelit ja yms. värkit maksavat sen verran että ne ei maksa ihmisen elinaikana itseään takaisin.

[Proxor]

Aurinkovalmius on 343g mallissa. Ei tarjouksessasi olevassa 333g pumpussa.

Tuossa 3XX malleissa on kuulemma aurinkopaneeli valmius ei aurinkokeräin. Eli siis sähköinen paneeli vai miten sen nyt selittäisi. Infoan jos saan lisätietoa myyjältä.

[Proxor]

Uudiskohde Vantaalla
Talon kerrosala 184m2 ( autotalli 35, asuintila 149m2). Kuutioita yhteensä 630

Urakkassisältäisi:
- LL lämmityksen asennettuna
- Lämpöpumpun asennettuna sekä energiakaivon 145m sis. virhemarginaalin.

Pumpun teholuokka näyttäisi oikealta, mutta lämpökaivo saisi olla 175-180 metrin aktiivisyvyinen.

Aika moni on tarjonnut tuota n.145m

Kannattaako investointi tuohon 175-180m? Kun talo sijaitsee pääkaupunkiseudulla jossa "ei pitäisi tarvita lämmintä niin paljon"

Itse olen aika käsi näissä hommissa niin mihin tuon 175-180m perustuu? 145m taitaa olla joku valmistajan laskurin mukaan varmaankin

[peki]

Uudiskohde Vantaalla
Talon kerrosala 184m2 ( autotalli 35, asuintila 149m2). Kuutioita yhteensä 630

Urakkassisältäisi:
- LL lämmityksen asennettuna
- Lämpöpumpun asennettuna sekä energiakaivon 145m sis. virhemarginaalin.

Pumpun teholuokka näyttäisi oikealta, mutta lämpökaivo saisi olla 175-180 metrin aktiivisyvyinen.

Aika moni on tarjonnut tuota n.145m

Kannattaako investointi tuohon 175-180m? Kun talo sijaitsee pääkaupunkiseudulla jossa "ei pitäisi tarvita lämmintä niin paljon"

Itse olen aika käsi näissä hommissa niin mihin tuon 175-180m perustuu? 145m taitaa olla joku valmistajan laskurin mukaan varmaankin

Moi.
Mulla vähän isompi talo Hesassa ja pumppuna 7kw mylly, tosin ivt, kaivoa 168m. Talo 10 vuotta vanha.
Sulla tuo pumppu on ainaski riittävä ja kaivon syvyyteen kommentoisin että laita vähän lisää metrejä tai vähän pienempi pumppu.
Tuon kaivon kanssa on aina enemmän tai vähemmän arpapeliä onko hyvä vai ei.

[fraatti]

Aurinkovalmius on 343g mallissa. Ei tarjouksessasi olevassa 333g pumpussa.

Tuossa 3XX malleissa on kuulemma aurinkopaneeli valmius ei aurinkokeräin. Eli siis sähköinen paneeli vai miten sen nyt selittäisi. Infoan jos saan lisätietoa myyjältä.

x4x pumpuissa on nimenomaan tuollainen varaaja kuten yllä oleva kuva esittää. Varaajan sisällä on kierukka paneeleita varten. Paneeleissa kierrätetään lämmönsiirtonestettä joka kulkee tuon kierukan läpi lämmittäen käyttöveden.

Pitäisikö mielummin valita merkiksi NIBE tai LÄSSÄ?

Nibe ja viessmann molemmat markkinoiden parhaita pumppuja. Lässän jättäisin kauppaan. Haulla löytyy syyt miksi. "ruotsin mlp testi" hakemalla löydät myös linkin ko testiin mistä voi todeta viessmanin ja niben menestyneen erinomaisesti.

[Proxor]

Suomen kalliosta saadaan tietty määrä energiaa vuodessa ja energian määrä lukuina on 90 – 130 w / metri. Meidän tapa mitoittaa kaivo on talon energian tarpeen mukaan ja nyt mitoituksessa käytimme talon kuutioita josta saamme energian tarpeen 21 800kwh ( sis. lämmitys ja käyttövesi ). Aktiivisyvyytenne talon energian tarpeen mukaan on 136m ja kun laskemme laitteen kulutuksen vuositasolla joka on 15647kwh ja jaamme sen kaivon syvyydellä lisättynä virhemarginaalin joka teidän tapauksessa on 145m saamme vuosittaiseksi energian arvoksi per / metri 107 w.

Otetaan esimerkki kaivosta vielä eli jos esim. teemme 160m kaivon teille niin vuosittaiseksi energiamääräksi saamme 96w / metri. Annamme aina 10v takuun laatu takuun kaivolle ja se sis. kaivon syvyyden oikean mitoituksen.

Näin vastasivat tuohon reijän syvyyteen.

fraatti sinulla näyttää olevan tuo viesmanni ja aika lähelle nuo neliötkin kuin minulla. Paljonkos sinulla on maksanut tuo urakka missä ja milloin?   Ilmeisesti Lkaivon syvyys pitäisi olla n. 180m niin kuin Tomppelikin sanoi.

[dave]

Viessmannin urakkahintaa mietiskelit. Tuossa näyttäis olevan paketti ehdolla:
http://www.maalampotukku.fi/product/259/viessmann-vitocal-333g-79kw-asennettuna

[tomppeli]

Suomen kalliosta saadaan tietty määrä energiaa vuodessa ja energian määrä lukuina on 90 – 130 w / metri. Meidän tapa mitoittaa kaivo on talon energian tarpeen mukaan ja nyt mitoituksessa käytimme talon kuutioita josta saamme energian tarpeen 21 800kwh ( sis. lämmitys ja käyttövesi ). Aktiivisyvyytenne talon energian tarpeen mukaan on 136m ja kun laskemme laitteen kulutuksen vuositasolla joka on 15647kwh ja jaamme sen kaivon syvyydellä lisättynä virhemarginaalin joka teidän tapauksessa on 145m saamme vuosittaiseksi energian arvoksi per / metri 107 w.

Tässä he kertovat kaivosta otettavan lämmön olevan 15647 kWh / 145 m = 107 w per metri. (107 wattia per metri)
Tarkoittavat varmaankin 15647 kWh / 145 m = 107,9 kWh per metri. (= 108 kilowattia per metri)

Oli käytetty väärää mittayksikköä!

Laskelmassa on oletettu pumpun hyötysuhteeksi, COP = 3,44     (21800÷(21800−15467)=3,44).

Kun kuitenkin on kyseessä uudisrakennus, siinä on yleensä lattialämmitys.
Silloin pitäisi lämmityksen kokonaishyötysuhteeksi valita vähän isompi COP arvo, kuin tuo 3,44.
COP -arvo 4,5 saattaisi olla mahdollinen.
Silloin kaivosta otetaankin lämpötehoa per metri vähän enemmän, kuin tuossa oli laskettu.

Lämpökaivon mitoittaminen on kuitenkin jonkin verran arpapeliä jos ei tunneta kallioperän rakennetta ja yleensä ei tunneta.
Siksi aina on syytä porata kaiken varalta vähä ylimääräistä, tai ei ainakaan toteuttaa niiden alimpien mitoituslaskelmien mukaisesti!

[euroshopperi]

Urakkassisältäisi:
- LL lämmityksen asennettuna
- Lämpöpumpun asennettuna sekä energiakaivon 145m sis. virhemarginaalin.
- Viessman 333g 8,0 kw

18100€


MIELESTÄNI tuo varsin kohtuullinen hinta, mutta kaivoon saa varata vielä reilun 1000 € lisää. Siis jos tuo LL lämmitys on lattialämmitysjärjestelmän asennus n 150m² taloon. Ei muuta kun kättä päälle vaan.

[papi]

Hyvältä kuulostaa hinta, mutta jos tuosta itselleni lähtisin tekemään, ottaisin ehdottomasti valmiuden lattia viilennykselle ja erillisen varaajaan joko LL puskuriksi tai käyttövedelle. Myöskään kolmen erillisen piirin järjestelmää en unohtaisi. Kaivoa semmoiset 180 aktiivia. Ei ne lisämetrit ketään konkurssiin vie.

[Proxor]

Suurin osa suosittelee 180m kaivo. Mitä lisähyötyä tämä tuo ja maksaako tämä itseään takaisin esim hyötysuhteessa? Kun kuitenkin joutuu maksamaan lisää sen reilu 1000€

Kannattaako osatehopumppua yleensäkkään harkita, kun eikös tämä ole täysteho mitoitettu?

[tomppeli]

Jos kaivo ei ole riittävän syvä, menee se liian kylmäksi ja kaivossa oleva vesi voi jäätyä.
Jää vaatii suuremman tilavuuden, kuin vesi. Kun porareiän kallioseinät eivät jousta, on keruuputki ainoa, joka joustaa ja se voi mennä ruttuun.
Rutistuneessa putkessa kiertää huonosti maaneste. Keräin lakkaa toimimasta. Pumppukaan ei sitten toimi.

Liian syvän kaivon ainoa haitta on hinta.
Syvempi kaivo ei mene talvella niin kylmäksi.
Mitä lämpöisempi kaivo, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu toimii.

[Proxor]

En vai ymmärrä kun muut myyjät myyvät 6kW koneita ja n.120m kaivolla ja ne sanoo että 8kW pumppu olisi liian iso. Onko tämä 8kW nyt sopiva vai liian iso. Tämä 8kW kuulemma sammuisi/käynnistyisi useammin kuin 6kW.

Mitä eri komponentteja tähän vielä tarvitsisi jotta saisi lattiaviilennyksen käyttöön? Vai kannattaako viilennystä ottaa maalämmöstä vai kannattaako ottaa ilmalämpöpumppu hoitamaan tätä hommaa?

Taidan kyllä tähän viessmanniin päätyä kun te sitä niin kovin kehutte Enää haluaisin varmistua tuosta pumpun koosta kun tuntuu että kaikki sanoo toisin (Siis myyjät)

[euroshopperi]

Suurin osa suosittelee 180m kaivo. Mitä lisähyötyä tämä tuo ja maksaako tämä itseään takaisin esim hyötysuhteessa? Kun kuitenkin joutuu maksamaan lisää sen reilu 1000€

Kannattaako osatehopumppua yleensäkkään harkita, kun eikös tämä ole täysteho mitoitettu?

Kaivon porauksen lisämetrit, samoin, kuin yleensä koko kaivon porauksen kustannukset ovat vain ½:et tuosta toteutuneesta hinnasta, koska se menee yleensä melkein kokonaan työn piikkiin, josta saa sen kotitalous vähennyksen, eli 4800 €/talous. Eli todelliset kustannukset 1000€:sta taitaa olla sen 520€. Ja mullekkin myyjä laski suurimmassa tarjouksessa 12,9 kW laitteen, mutta otin silti 17 kW ja maksoin 3000€ lisää, kun otin 1000€:lla ylimääräisiä metrejä lisäksi. Mulla on kyllä vanhasta jäänyt 500 L aurinko/puskuri, niin säästi sen tuossa hinnassa. Mulla on siis tällä hetkellä reiluhkosti pelivaraa laitteessa ja 80m² autotalli täytyy vielä seuraavassa kotitalousvähennys hässäkässä laittaa lattialämmölle.

[Proxor]

Suurin osa suosittelee 180m kaivo. Mitä lisähyötyä tämä tuo ja maksaako tämä itseään takaisin esim hyötysuhteessa? Kun kuitenkin joutuu maksamaan lisää sen reilu 1000€

Kannattaako osatehopumppua yleensäkkään harkita, kun eikös tämä ole täysteho mitoitettu?

Kaivon porauksen lisämetrit, samoin, kuin yleensä koko kaivon porauksen kustannukset ovat vain ½:et tuosta toteutuneesta hinnasta, koska se menee yleensä melkein kokonaan työn piikkiin, josta saa sen kotitalous vähennyksen, eli 4800 €/talous. Eli todelliset kustannukset 1000€:sta taitaa olla sen 520€. Ja mullekkin myyjä laski suurimmassa tarjouksessa 12,9 kW laitteen, mutta otin silti 17 kW ja maksoin 3000€ lisää, kun otin 1000€:lla ylimääräisiä metrejä lisäksi. Mulla on kyllä vanhasta jäänyt 500 L aurinko/puskuri, niin säästi sen tuossa hinnassa. Mulla on siis tällä hetkellä reiluhkosti pelivaraa laitteessa ja 80m² autotalli täytyy vielä seuraavassa kotitalousvähennys hässäkässä laittaa lattialämmölle.

Mutta jos on kyseessä uudiskohde ei taida tuota porausta saada kotitalousvähennykseen vai olenko ymmärtänyt väärin?

[fraatti]

Mutta jos on kyseessä uudiskohde ei taida tuota porausta saada kotitalousvähennykseen vai olenko ymmärtänyt väärin?

ei saa kotitalousvähennykseen ennekuin lopputarkastus on pidetty. Jotkut ovat tuota kiertäneet niin että ovaat laittaneet pumpun aluksi pelkästään vastuksille ja sitten pikapikaa asuntovalmiiksi ja porauttaneet sitten vasta reijän. Tosin ei se sähkökään rakennusaikana ole ilmaista vrt maalämpö.

Ottaisin sun tapauksessa 8kW laitteen pohjautuen omiin kokemuksiin. Pätkäkäyntiongelmaa viessmannilla ll-talossa ei tule..

[15444]

Otetaan esimerkki kaivosta vielä eli jos esim. teemme 160m kaivon teille niin vuosittaiseksi energiamääräksi saamme 96w / metri. Annamme aina 10v takuun laatu takuun kaivolle ja se sis. kaivon syvyyden oikean mitoituksen.

Itsellä suurin piirtein sama kokonaisenergian tarve lämmitykselle/käyttövedelle v. 2006 rakennetulle Sipotalolle täällä Naantalissa.

Kun pyytelin aikanaan tarjouksia niin omalla kohdalla oli kaivojen hajonta 130-160 välillä ja laitteistot 6-8kW. Ainakin itsestä tuntui, että osa kauppiaista halusi tarkoituksella alamitoittaa kaivoa/laitteistoa, jotta pääsisivät tarjouskilpaan mukaan ja pärjäisivät hinnassa.

Minulle ei kukaan tarjonnut tuollaista "kaivon syvyyden mitoituksen takuuta" kun kyseenalaistin omasta mielestäni liian matalaa kaivoa; kysäiseppä mitä tuo takuu pitää sisällään ja miten todetaan, että kaivo on väärin mitoitettu ja mitä silloin tapahtuu; poraavatko lisämetrejä jos meni mitoitus reisille vai maksavatko vastusten käytöstä aiheutuneita sähkölaskuja yms...jotenkin epäilen, että tuo lause on vain sanahelinää...

Omalla kohdalla valitisin täältä foorumilta saadun laskelman perusteella oman kaivoni syvyyden ja laitteiston tehon mikä oli osalla toimittajistakin yhteneväinen.

[Proxor]

No nyt on sitten ostettu paketti

- LL asennuksineen
- Viessman 333g 7,9kW
- Vitocom 200 LAN2
- Vitotrol 200
- 180m lämpökaivo

19000e

Eiköhän tämä ole OK tarjous ja riittävä tuon kokoiseen taloon.


Kysyisin nyt kun teen perustuksia niin mitenkäs tuon läpivienti kannattaa tehdä kun antura on 200mm ja sokkeli 800mm

niin voiko tuon läpiviennin (2x110mm viemäri putkea) vetää anturan päältä? Pakkasilla jäätyykö/jäähdyttää nestettä liikaa? Kun ei tuohon tule kuin max 300mm maata päälle.

Kiitos jos vastaisitten pian.

[fraatti]

niin voiko tuon läpiviennin (2x110mm viemäri putkea) vetää anturan päältä? Pakkasilla jäätyykö/jäähdyttää nestettä liikaa? Kun ei tuohon tule kuin max 300mm maata päälle.

Kiitos jos vastaisitten pian.

Voi viedä anturan päältä. Tuodaahan putket saneerauskohteissakin sokkelista läpi.

Jos käytät viemäriosia niin käytä mutkien tekemiseen tarpeeksi loivia käyriä. Esim 22,5 asteisia ja riittävästi putkea mutkien väliin. Liosputket ovat yleensä valmiiksi eristettyjä sekä niiden päällä on vielä muovihaitaria jolloin ne eivät taivu kauhean herkästi.

[papi]

Laittaisin liuosputket anturan ali, kaivaa ne samalla sinne kun kaivinkone tekee perustuksia. Sadevesisuojaputkeen valmiiksi eristetyt liuosputket, tulpataan molemmat päät. Toinen pää suunnitellulle kaivon paikalle, toinen pää sisälle. Kun sokkeli on aluspuukorossaan ja aika sisäpuolen täytöille, niin taivuttaa sisäpuolen putket tulemaan lattiasta haluamastaan paikasta.