Apuja aloittelijalle, kahden kaivon virtausten säädettävyys

[Arska-L]

Kaivojen etäisyydet: kaivojen kokonaissyvyydet 2 x 160m, 1 kaivo pumpusta n 7m ja kaivojen välinen etäisyys toisistaan 15m eli kytketäänkö kaksi kaivoa toisiinsa "ainoastaan" Y-haaralla ja pallosuluilla ensimmäisen kaivon kohdalla (sulut täysin auki)...näin yksi pumpputarjoaja vakuutti että olisi normaali käytäntö???  vai olisiko kannattavaa asentaa ensimmäisen kaivon päälle jokin virtausmittareilla/suluilla varustettu jakotukki/haarakappale???
Vai olisiko ollenkaan hyödyllistä tehdä erillinen jakokaivo kahden kaivon väliin suurin piirtein keskelle kuten taas yksi pumpputoimittaja ehdotti=kummatkin siirtoputket tietenkin pitenevät?
Miten kannattaisi/olisi järkevintä toteuttaa??

[Roori]

Epäammattilaisena ajattelisin itse että kaikki päät tuvan puolelle ja lyhempään haaraan "jarruventtiili" ja molemppiin haaroinhin tämmönen 2 anturin ulko/sisä mittari joka jättää muistiinsa kylmimmän...
mittareita seuraamalla ajan kanssa ja jarrua kääntämällä löytynee tasapaino...

Ammattilainenhan tuohon sitten laittaa semmoset vermeet että saa kohta virtaukset samoiksi...onkohan ne kalliita.

[seppaant]

17 kW ?? lämpöpumppu tarvitsee keruupiiriin n. 0,9 l/s virtauksen saavuttaakseen 3 C lämpötilaeron.
Jos tehdään kuten Roori ehdotti, eli kytketään kaikki putket vasta pannuhuoneessa, tulee lenkkien pituuksiksi 334m ja 364m.
Ilman mitään säätöjä asettuu virtaukset painehäviöistä johtuen:
  Lyhyempi lenkki 0,46 l/s
  Pidempi lenkki   0,44 l/s
Virtausten ero kaivojen välillä on n. 4%

Näin pienellä erolla ei käsittääkseni ole mitään merkitystä keruun toimintaan.

Jos keruupumppu on vähänkään niukanlainen jää kokonaisvirtaus n. 0,80 l/s :aan, koska näillä main vaihtuu virtaus laminaarista turbulentiksi.
Jos virtaus pysähtyy tähän laminaarin ja turbulentin rajaan, silloin on kummankin kaivon virtaus sama, 0,40l/s.

ATS

[euroshopperi]

Mulla on 17kW pumppu, jossa on Wilon para 1-8. Kaivojen mitat on 2 x 165m. Tein niin, että tuloputket yhdistyi kanaalissa siten, että molemmilta kaivoilta tuli sama etäisyys yhtymäkohtaa. Kaikki putket, eli ne 4 päätä, tuotiin pannuhuoneeseen ja yhdistettiin vasta siellä. Sinne tuli sitten ne sulkusäätöventtiilit ja VIRTAUSMITTARIT. Mitään säätöjä ei ole koskaan tarvinnut edes miettiä, kun noista virtausmittareista näkee, että molemmissa kaivoissa on virtaama n. 28-30 L/min, eli luokkaa 3500 L/h, joka ylittää reilusti 17 kW pumpun minimivirtaamat. Suosittelen tuomaan nuo kaikki ylimääräiset yhteet ja säädöt sinne missä ne on helposti käsillä, eli kaikki letkut tuodaan sisälle asti, ja hommat toimii. Nuo virtausmittarit taitaa kustantaa pari kymppiä kipale ja ne sulut on hyvät kun tehdään ilmausta kytkettäessä, mutta muuten ei ole mitään käyttöä niillä. Ja noista mitoista voisin sanoa, että ittellä on lähes täsmällisesti samat mitat. Eli kaivoilla etäisyyttä toisiinsa se 15 ja siitä sitten kanaalille laitoin n 10m/kaivo sitten yhtä kanaalia talolle loput siten, että tuli tasan samat letkumäärät. Eri asia sitten, jos kaivot on jonossa ja pakko vetää sitten linjaan. Tekisin kuitenkin joka tapauksessa sellaisen lenkityksen, jolla saa samat metrit. Ja vie ne KAIKKI PUTKET SISÄLLE ASTI ja yhteet ym. tarvittava sinne. Mulla ei laskutettu mistään virtausmittareista, tai suluista mitään ylimääräistä. Ja on ne kyllä aika hienot olla, niin hermo lepää kummasti, kun ei tartte miettiä, että onkohan toiseen kaivoon vaikka tullut ilmalukko, kuten eräässä tapauksessa taisi käydä.

Ps
Meinasin myös sortua sellaiseen jakokaivon tekemiseen, kun  pähkäilin noita yhdistämisiä. Nykyisellä kokemuksella sanoisin, että hyvällä tuurilla vältyin kaikilta ylimääräisiltä riesoilta ja sain talosta ulos pelkät hitsatut letkut ja kaikki mahdollinen ongelman tuoja on sisällä hyvin näkyvillä ja käsillä, eikä lumien ja sorakasojen alla.

 

[bergvärme]

Vielä ehdotus.
Samaa mieltä kuin Seppaant että jos kaivojen putkitus haarautuu symmetrisesti niin virtaus taasaantuu riittävän tasaiseksi molemmissa kaivoissa ilman säätöventtiileitä.
En oikein näe että erillisiä säätöventtiileitä eri piireille silloin tarvittaisi. Yksinkertaisempi, halvempi ja huoltovapaampi ratkaisu.

Yhteinen putki sisään, jos laitetaan vain yksi pari, eikä molemmat päät sisään, pitäisi vaan olla seuraavaa kokoa, 50 (että ylimääräisiä painehäviöitä ei tule). Sekin eristetty ja puskuhitsatuilla liitoksilla.

Eli ei mitään turhia osia ulkona, vaan kaikki muovia ja hitsattu.
En ymmärrä miksei saisi yhteisen sisäänvedon kokoa 50 , sen 40:n sijaan?

Tai sitten niinkuin Euroshopperi, molemmat päät sisään (virtaus putkessa 0,5x yhteisvirtaama)

Jatkoputki pannuhuoneessa mihin tulee venttiilit ja muut räpeltimet/ ja itse koneen putki saa mielellään sitten olla riittävän suuri.

Nyt en tietysti tiedä konevalmistajan suositusvirtausta, ja mitä ulkoista painehäviötä konevalmistaja antaa maalämpöpumpulle.
Mutta jos härveli on 17kW ja keruupumppu on Wilo Stratos Para 1-8 tuntuu vaan ettei olisi varaa kovin suureen keruupiirin paineenhäviöön suositusvirtaamalla.

[euroshopperi]

Tässä on Viessmannin pumppujen minimivirtauksia. Täytyy huomata, että noilla virtauksilla on Dt kaukana 3°:sta ja olisi siis syytä järjestää suuremmalla virtauksella.
Kokemuksesta voin siis sanoa, että tuo 17 kW pumppu pyörittää 2 x 165m kaivoissa litkua 3400- 3600 L/h ja se on riittävä vauhti tuolle koneelle. Dt on hieman päälle 3°:ta. Ja kerta vielä kiellon päälle: ÄLÄ LAITA MITÄÄN YLIMÄÄRÄISIÄ JUTTUJA talon ulkopuolelle. Näitä on paljon mukavampi tarkkailla ja säädellä vaikka kalsarit jalassa sisällä, kuin lumipuvussa ulkona. Hyvä vielä muistaa, että jos olisin työntänyt 300m yhtä reikää ja siihen 4-putki järjestelmän, niin se on ihan eri juttu verrattuna 2 kaivo systeemiin. Epäilen, että 300m ja 4-keräin lenkkiä ei olisi enää saanut pyörimään millään tuota vaadittua minimimäärää, joten 2 kaivoa tuli automaattisesti laitettua. Tämähän vastaa siis vastapaineiltaan 165m kaivoa, johon on lyöty 4-putkikeräin ja litkut pyörii ihan heittämällä yli tarpeen vakiopumpulla.

Viessmann:
2 x 165m kaivossa toteutuu siis 3400-3600 L/h Wilon 1-8 pumpulla.

5,8 kW= 860 L/h
7,7 kW= 1160 L/h
9,7 kW= 1470 L/h
13  kW= 1880 L/h
17  kW= 2490 L/h

[tomppeli]

Kaivosta tullee lämpöä suunnilleen seuraavan näköisesti.:

Kun pumpun antoteho 5,8 kW ja maanesteen virtaama    860 L/h, tulee kaivosta Δt 4K erolla 4,0 kW   ja COP =  5,8 / (5,8-4,0) = 3,2 COP
Kun pumpun antoteho 7,7 kW ja maanesteen virtaama  1160 L/h, tulee kaivosta Δt 4K erolla 5,4 kW   ja COP =  7,7 / (7,7-5,4) = 3,3 COP
Kun pumpun antoteho 9,7 kW ja maanesteen virtaama  1470 L/h, tulee kaivosta Δt 4K erolla 6,8 kW   ja COP =  9,7 / (9,7-6,8) = 3,4 COP
Kun pumpun antoteho 13  kW ja maanesteen virtaama  1880 L/h, tulee kaivosta Δt 4K erolla 8,7 kW   ja COP =   13 / (13-8,7)  = 3,1 COP
Kun pumpun antoteho 17  kW ja maanesteen virtaama  2490 L/h, tulee kaivosta Δt 4K erolla 11,6 kW ja COP =   17 / (17-11,6) = 3,1 COP

Lämmön siirto tässä laskettu vedelle, vesi/alkoholiseoksella se on ilmeisesti vähän pienempi.
Laskinko oikein?

[bergvärme]

"Lämmön siirto tässä laskettu vedelle, vesi/alkoholiseoksella se on ilmeisesti vähän pienempi.
Laskinko oikein?"

Noin minäkin lasken (*4,19), vedelle. Olisko wattit alkoholiliokselle vain n. 3% pienemmät < yllättävän vähän.

(Pirskatti, virtaamataulukossa 0-asteinen 35Cu-putki ja 0,6 l/s kaksi arvoa 340,5 ja 332,6 Pa/m. Jompikumpi väärä vielä!)