Puulämmityksestä maalämpöön

[Mikko82]

Tevehdys,

Nyt tartteis mielipiteitä/neuvoja kuinka touteuttaa em. saneeraus järkevästi.
Eli lähtötietoina, nykyään lämpöö tehdään Arimax 240 yläpalokattilalla ja ladataan 2m3 akvatermvaraajaan. Varaajassa LKV-kierukka ja 12kw vastuksia. OUMAN 80 hoitelee sopivan menovedenlämpötilan lattioihin. 15m läpökanalia, jonka perässä lämmin autotalli ( 50m2), talossa lämmintä pinta-alaa 144m2. Rakennusvuosi 2007, 1.krs ratkaisu. Kannattaako mitään "vanhoja" hiluja säilyttää? Onko maalämmön mitoituksesta hyviä arvauksia? Paikkakunta Savonlinna.

Yläpohja U=0,14W/m2K
Alapohja U=0,25W/m2k
Ulkoseinät 0,21
Ikunat 1,2
Ovet 1,4

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Joo natan]

Itse jätin varaajan ja puukattilan paikalleen ja hankin maalämpöpumpun lämmittämään varaajaa. Kovilla pakkasilla olen lämmittänyt varaajan puulla. Varaajani tilavuus on 1800 litraa, mutta lämpö näyttää kerrostuvan yläosaan niin, että lämpöhukkaa ei smerkittävästi synny. Käyttövesi tulee maalämpöpumpun varaajasta. Taloni on rakennettu 1979 ja kuutioita on 450. Ensimmäisen vuoden aikana maalämpöpumpun kulutus oli 6700 kwh (sisältää myös lämpimän käyttöveden) Pumppu teho on 10 kw ja reikä 201 metriä.

[Mikko82]

Kytkettiinkö MLP omana putkituksenaan varaajaan vai haaroitettiinko puukattilan putkista? Miten MLP käynnistysliipaisu toteutettu, lämpötilanmittaus shunttiin menevästä vedestä? Jäikö sulle vanha säädin (OUMAN, tms.) toimintaan? Kenen pumppu sinulla on käytössä? Oliko saneeraus tyyppiä "avaimet käteen"?

Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että toimijoita on paljon markkinoilla ja suurin osa ei tiedä myymistään laitteista tuon taivaallista.

[tomppeli]

Eli lähtötietoina, nykyään lämpöö tehdään Arimax 240 yläpalokattilalla ja ladataan 2m3 akvatermvaraajaan. Varaajassa LKV-kierukka ja 12kw vastuksia. OUMAN 80 hoitelee sopivan menovedenlämpötilan lattioihin. 15m läpökanalia, jonka perässä lämmin autotalli ( 50m2), talossa lämmintä pinta-alaa 144m2. Rakennusvuosi 2007, 1.krs ratkaisu. Kannattaako mitään "vanhoja" hiluja säilyttää? Onko maalämmön mitoituksesta hyviä arvauksia? Paikkakunta Savonlinna.

Yläpohja U=0,14W/m2K
Alapohja U=0,25W/m2k
Ulkoseinät 0,21
Ikunat 1,2
Ovet 1,4

Tein laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
- En tietoa, onko koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotolla.
- Mikä on autotallin lämpötila, valitsin +15 C.
Jos mitoissa tai noissa jossain muissa lähtötiedoissa on vääriä, kerro ja korjaan virheet.

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei suinkaan mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[tomppeli]

Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että toimijoita on paljon markkinoilla ja suurin osa ei tiedä myymistään laitteista tuon taivaallista.

LVI -kauppiaiden huono tietämyksen taso on edelleenkin aivan liian yleistä.
Miksihän näin on? Eikö haluta oppia uutta?
Eivätkö päämiehet kouluta edustajiaan? Vai, eikö koulutus kelpaa?

Osaaviakin kauppiaita on. Siitä löytyy tälläkin palstalla muutama hyvä esimerkki.

[Matias]

Itse jätin varaajan ja puukattilan paikalleen ja hankin maalämpöpumpun lämmittämään varaajaa. Kovilla pakkasilla olen lämmittänyt varaajan puulla. Varaajani tilavuus on 1800 litraa, mutta lämpö näyttää kerrostuvan yläosaan niin, että lämpöhukkaa ei smerkittävästi synny. Käyttövesi tulee maalämpöpumpun varaajasta. Taloni on rakennettu 1979 ja kuutioita on 450. Ensimmäisen vuoden aikana maalämpöpumpun kulutus oli 6700 kwh (sisältää myös lämpimän käyttöveden) Pumppu teho on 10 kw ja reikä 201 metriä.

Meillä on kokolailla sama systeemi kuin Joonatanilla.
Alkujaan oli varaava yösähkölämmitys ja 40kw:n puukattila,rakennusvuosi -87.
Lisättiin maalämpö -98 ja siitä lähtien on lämmitys ja käyttövesi tehty maalämmöllä.
Talo on 115/175m2 ,1-taso ja maalämpö vie sähköä keskimäärin 4500kwh/v.

Puukattila,patteriverkon putkitus ja Ouman EH-80 jäi ennalleen,maalämpö siis lämmittää 1250l:n varaajaa josta lämmönjako hoituu alkuperäisillä systeemeillä.
Puukattila on edelleen käyttökunnossa ja nyt jonkinaikaa käytössä kun pitäisi tuhota 100m orapihlaja-aitaa.

Isolla varaajalla saa mukavan harvat käynti-taukojaksot,meillä talviaikaan 6kertaa/vrk ja kesällä 1-2 kertaa/vrk.

Käyttöveden esilämmitys on ison varaajan kierukoista,varsinainen käyttöveden varaaja on 160l ja lämpöpumppu lämmittää siinä käyttöveden.

Systeemi on toiminut ongelmitta nyt 16v ja lämpöä on riittänyt.

Sellainen vinkki että jos jätät 2000l:n varaajan käyttöön niin kannattaa mitoittaa lämpöpumppu hiukan yläkanttiin,ei ole pelkoa pätkäkäynnistä ja riittää puhtia kovilla pakkasilla kun talon lämmönkulutus on suuri ja samaan aikaan pitäisi nostaa 2000l:n varaajan veden lämpöä.


edit:

Varaajassa LKV-kierukka ja 12kw vastuksia.

Varmaankin vastuksille menee sähkön syöttö kahdella kaapelilla niin toisen saattaa pystyä hyödyntämään maalämpöpumpun syöttökaapeliksi



Tässä jonkilainen periaateluonnos meidän systeemistä,käyttövesipuoli puuttuu kuvasta



edit 2:

Miten MLP käynnistysliipaisu toteutettu, lämpötilanmittaus shunttiin menevästä vedestä? Jäikö sulle vanha säädin (OUMAN, tms.) toimintaan?

Meillä lisättiin Oumanin shunttiin mikrokytkin.Toiminta siten että kun varaajan vesi jäähtyy niin shuntti avautuu ja kun shuntti on lähes täystin auki niin tuo mikrokytkin toimii ja käynnistää maalämpökoneen.
Kun varaajan veden lämpö alkaa nousta niin shuntti menee pienemmälle ja vapauttaa mikrokytkimen.

Oumanin shuntti on muuten alkuperäisasennuksena edelleen käytössä ja säätää talon lämmityksen varsin tarkasti.Tuolla lisämikrokytkimellä MLP pitää varaajan lämpötilan sopivana kulloiseenkin lämmöntarpeeseen

[Mikko82]

Vallox 95, LTO:lla. Autotallissa tarkoitus pitää n. 15 asteen lämpöä, tarvittaessa hieman enemmän.

Yksi yrittäjä tarjosi seuraavaa:
-huipputeho mitoitus 9,5kW
-laskennallinen lämminkäyttövesi kulutus 4500kw
-talon energia 24980kw
-porakaivon aktiivisyvyys 172m
-pumpuksi 9kw, tällä tehopeitto 90%
-nykyinen järjestelmä, kattila ja varaaja lähtis mäkeen. Mukamas hankala saada toimimaan suuren vesimassan takia.

Jos tällä palstalla tiedossa urakoitsijoita jotka ovat tehneet muitakin kuin "perusasennuksia", niin vinkkejä tähän suuntaan.

[tomppeli]

Vallox 95, LTO:lla. Autotallissa tarkoitus pitää n. 15 asteen lämpöä, tarvittaessa hieman enemmän.

Yksi yrittäjä tarjosi seuraavaa:
-huipputeho mitoitus 9,5kW
-laskennallinen lämminkäyttövesi kulutus 4500kw
-talon energia 24980kw
-porakaivon aktiivisyvyys 172m
-pumpuksi 9kw, tällä tehopeitto 90%
-nykyinen järjestelmä, kattila ja varaaja lähtis mäkeen. Mukamas hankala saada toimimaan suuren vesimassan takia.

Jos tällä palstalla tiedossa urakoitsijoita jotka ovat tehneet muitakin kuin "perusasennuksia", niin vinkkejä tähän suuntaan.

Olin käyttänyt laskennassa IV -konetta, jonka talteenotto on 60%. Vallox 95:lle ilmoitetaan tuo luku edelleenkin.

Lämmitystarve on laskettu mitoittavalla ulkolämpötilalla -30C.
Kun käyttää paikkakuntasi lämmitystarvelukuja sekä ilmoittamiasi rakenneosien U -arvoja, on 24980kw vuotuista lämmitystarpeen määrä mahdoton saavuttaa.
Pelkiksi johtumishäviöiksi sain vähän yli 24.000 kWh/vuosi, mutta siitä puuttuu vielä rakennuksen ilmavuodot ja ilmanvaihto.
Laskelmassa käytin normin alittavaa 0,4 kertaa/tunti ilmavaihdon volyymia.
Normin mukainen 0,5 kertaa/h nostaisi ilmanvaihdonkin lämpöhukkaa vielä vähän lisää.

Onko laskelmasta unohdettu nuo tai sitten talli + kanaali?
Oletan, että 172 aktiivimetrinen lämpökaivo menee jäähän!

Korostan, että sinä itse tunnet rakennuksen ja olosuhteet ja tiedät, mitä olet hankkimassa.
Maksaja päättää!
Vastuu onnistumisesta tai epäonnistumisesta jää Suomessa omistajalle, ellet saa laitteen kauppiaalta häntä sitovaa mitoitusta ja toimitussopimusta lämmityslaitteellesi.
Meillä ei ole yhteiskunnan puolesta mitään toimijaa, joka auttaa rakentajaa tai korjaajaa.
Apuja löytyy tähänkin vain yksityissektorilta.

[justus01]

Usein taitaa vanha puukattila jäädä tarpeettomaksi maalämpö siirryttäessä, koska puun polttamisen taloudellinen hyöty jää hyvin pieneksi vaivaan nähden vaikka puuta olisi omasta metsästä. Ainakin omassa tuttavapiirissä puukattilat ovat kylmillään. Kattila ja varaaja myyntiin, mikäli metsän harvennus, polttopuiden tekeminen ja kattilan lämmitys ei tunnu mukavalta harrastukselta.

Hankintahintaa ja hankinnan kuoletusaikaa ajatellen minusta 9..10kw pumppu ja yksi kaivo (väh. 200m) olisi aika optimaalinen. Oman käsitykseni mukaan voisi olla hyvin lähelle täysitehoinen tuon ikäisessä ja kokoisessa talossa. Riippuu kyllä autotallin lämpötilasta ja eristyksistä sekä kanaalin lämpöhäviöistä. Yli 30000 kWh ei minusta todellisen lämmitysenergian tarpeen pitäisi tässä kohteessa mennä ellei autotalli ole kovin harva ja kanaali on kunnollinen.

Kaivon jäätymisillä täällä pelotellaan aika paljon....mutta minusta kaivojen ongelmalliset jäätymiset vaikuttaa todella harvinaiselta ilmiöltä.

[justus01]

Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että toimijoita on paljon markkinoilla ja suurin osa ei tiedä myymistään laitteista tuon taivaallista.

LVI -kauppiaiden huono tietämyksen taso on edelleenkin aivan liian yleistä.
Miksihän näin on? Eikö haluta oppia uutta?
Eivätkö päämiehet kouluta edustajiaan? Vai, eikö koulutus kelpaa?

Osaaviakin kauppiaita on. Siitä löytyy tälläkin palstalla muutama hyvä esimerkki.

Vaan voiko ongelma johtua siitä, että myynti ja asennukset ovat siirtyneet jossain määrin pois LVI-liikkeiltä?
Käsittääkseni ainakin jotkin maalämpöfirmoista on rakentunut porakaivoyrityksen ympärille eikä LVI-yrityksen ympärillä. Sitten on varmaan pumppukauppiata joilla ei ole kokemusta sen kummemmin porakaivoista kuin LVI-töistäkään. Myyvät laitteistoja jonkin maahantuojan perehdytyksen pohjalta ja teettävät työt omien suunnitelmien mukaisesti kokonaan ulkopuolisilla yrityksillä. (<= arvailua)

Itse arvoistaisin sellaista kauppiasta, jolla on pitkä LVI-alan kokemus ja hoitavat itse myös asennuksen ja suunnittelun (porakaivoa lukuunottamatta).

[euroshopperi]

Tevehdys,

Nyt tartteis mielipiteitä/neuvoja kuinka touteuttaa em. saneeraus järkevästi.
Eli lähtötietoina, nykyään lämpöö tehdään Arimax 240 yläpalokattilalla ja ladataan 2m3 akvatermvaraajaan. Varaajassa LKV-kierukka ja 12kw vastuksia. OUMAN 80 hoitelee sopivan menovedenlämpötilan lattioihin. 15m läpökanalia, jonka perässä lämmin autotalli ( 50m2), talossa lämmintä pinta-alaa 144m2. Rakennusvuosi 2007, 1.krs ratkaisu. Kannattaako mitään "vanhoja" hiluja säilyttää? Onko maalämmön mitoituksesta hyviä arvauksia? Paikkakunta Savonlinna.

Yläpohja U=0,14W/m2K
Alapohja U=0,25W/m2k
Ulkoseinät 0,21
Ikunat 1,2
Ovet 1,4

Tuossa olisi kyllä aika helppo pyörittää koko hommaa vaikka 1 kk pelkillä vastuksilla ja kattoa ihan tarkkaan kulutus. Nehän saa sitten siirrettyä vaikka vuorokausi asteminuutteina sopivasti johonkin ohjelmaan. Jos nuo 12 kW vastukset jaksaa pitää hommat toiminnassa, niin bueno homma. Taitaisi olla lähellä tuo teho muutenkin ja noin isolla varaajalla ei ole suurta merkitystä käyttökuluissa, vaikka tulisi useamman kW:n verran liian suuri pumppu.

[Mikko82]

Mutu tuntumalla tuo U-arvoihin perustuva laskelma kyllä ei vastaa todellisuutta. Epäilisin, että vie aikapaljon vähemmän energiaa todellisuudessa. Pitänee käydä ynnämään lämmityspäiväkirjan kulutuslukemia yhteen ja tarkastella millaisia puumääriä sieltä saa paperille raavittua. Paljonko mahtaa olla keskimääräinen hyötysuhde arimax yläpalokattilalla, 70%?

Lämpökanali ja tallin eristykset ovat kyllä asian mukaisessa kunnossa. Yläpohjassa puolmetrii puhallusvillaa, seinissä 200mm ja alapohjassa 100-150mm eristettä. Isot pariovet ovat varmasti suurin energiantuhlaaja tallin osalta.

Nuukana miehenä jättäis vanhan varaajan ja kattilan käyttöön, varsinkaan kun varaajaa ei saa ehjänä teknisestätilasta ulos. Vaan taitaa olla, että mitään järki perustetta noita vanhoja kaluja ei ole jättää?

[Roori]

Nuukana miehenä jättäis vanhan varaajan ja kattilan käyttöön, varsinkaan kun varaajaa ei saa ehjänä teknisestätilasta ulos. Vaan taitaa olla, että mitään järki perustetta noita vanhoja kaluja ei ole jättää?

No ei muuta perustetta kuin että jos haluat puita polttaa edelleen, sehän on se oleellinen pointti, haluat vai et?
Entä onko sille MLP laitteelle joku tila olemassa jos jätät vanhat olemaan?
Eli ainoastaan puukattilalla olis jotain jälleenmyyntiarvoo jos se varaaja pitäis laittaa paloiksi, mikähän tuosta kattilasta voisit saada?
Onko jotain aurinkokeräin juttuja ollut mielessä, semmosten lisäämisen tuo 2m3 varaaja mahdollistaa?
Samaten pumpun ylimitoittamisen tuo 2m3 varaaja mahdollistaa, ei tule pätkäkäyttömahdollisuutta, samalla taitais sitten jäädä se lämmönjakopuolen remontti pienemmälle?

[Joo natan]

Minulle jäi käyttöön vanha Oumanin sekoitusventtiili. Pumppu on Stiebelin ja urakka oli kokonaisurakkana. Puulämmitys ei vaadi yhdenkään venttiilin kääntämistä, ainoastaan latauspumpun käynnistämisen puukattilasta varaajaan eli puulämmityksellä toimitaan kuten ennenkin.
Tykkään siitä, että kovilla pakkasilla saan ajaa patteriverkostoon lämpimämpää vettä kuin pumppu tuottaa eikä sähkövastuksia tarvitse koskaan.
Taloni sijaitsee Pohjois-Savossa ja patteriverkosto vaatii -30 asteessa kuumaa vettä. Lämmitän pakkaspäivinä puulla niin kauan kuin jaksan. Pakkasella myös pannuhuone pysyy lämpimänä ilman patteria. Puun kulutus jää nykyisellään noin 2-3 kuutioon vuodessa eikä lämmityspäiviä tänäkään talvena kertynyt kuin tammikuun pakkasjaksolla.
Puun poltto maalämmön rinnalla ei lisännyt järjestelmäni kokonaiskustannuksia. Eräs suomalainen firma ei suostunut rakentamaan haluamaani järjestelmää, mutta sen tarjoushinta oli kuitenkin samaa tasoa kuin toteutuksessani, vaikka lisäsin lopulta reiän syvyyttä ja pumpun kokoa merkittävästi.
Kaikki tarjoajat lähtivät 8kw pumpusta ja 160-170 m reiästä, mutta nyt pumppu on siis 10kw ja reikä 201 metriä.
Taloni pinta-ala on 150m2 ja kuutiot 450m2, huoneet harjaan asti avoimia, harjan korkeus 4m. Taloni on Makrotalon uretaanieristeinen paketti.

[justus01]

Mutu tuntumalla tuo U-arvoihin perustuva laskelma kyllä ei vastaa todellisuutta. Epäilisin, että vie aikapaljon vähemmän energiaa todellisuudessa. Pitänee käydä ynnämään lämmityspäiväkirjan kulutuslukemia yhteen ja tarkastella millaisia puumääriä sieltä saa paperille raavittua. Paljonko mahtaa olla keskimääräinen hyötysuhde arimax yläpalokattilalla, 70%?

Joskus selailin puulämmitysfoorumia ja mieleen jäi tapaus jossa oli mitattu ihan asiallisesta yläpalokattila + varaaja yhdistelmästä 50..60% hyötysuhde. Olettaisin, että tuo 70% voi olla ihan hyvä luku maalämpöjärjestelmän mitoitusta ajatellen.

Lämpökanali ja tallin eristykset ovat kyllä asian mukaisessa kunnossa. Yläpohjassa puolmetrii puhallusvillaa, seinissä 200mm ja alapohjassa 100-150mm eristettä. Isot pariovet ovat varmasti suurin energiantuhlaaja tallin osalta.

Pariovet huomattavasti paremmat eristävyydeltään kuin tyypillinen nosto-ovi, joka on alumiinisiä kylmäsiltoja täynnä ja tiivisteetkin on mitä sattuu ja miten sattuu.

[Mikko82]

No niin arvon foorumilaiset nyt on laskutikulla ynnäilty poltetut puut jonoon. Hyötysuhteena käytin kattilalle 70%. Sekapuu 1330kwh/p-m3. Viime kesäkuusta tähän hetkeen kulutettu 16000kwh, ja joulukuu- tämä hetki 9300kwh. Eli talvikuukausien perusteella laskettuna vuosikulutus olisi 25800kwh, ja tuon mitoituksen luulisi riittävän.

[tomppeli]

Kaivon jäätymisillä täällä pelotellaan aika paljon....mutta minusta kaivojen ongelmalliset jäätymiset vaikuttaa todella harvinaiselta ilmiöltä.

Yhtenä syynä tähän on se, että harvapa meistä kehtaa tunnustaa epäonnistuneensa.
Suomalainen mies vaikenee harmeistaan; pui vain nyrkkiä taskussaan...