1145-17+vpas ja puskurivaraajan kytkennät

[HDJ-80]

17Kw:n nibe kytketty liitteen mukaisella tavalla vpas kaksoisvaippavaraajaan ja 300L puskuriin. Tavoitteena oli kohtuullisella vesitilavuudella oleva järjestelmä, johon liitetty omana piirinä vesikeskushella ja varavoimaan kytketty kiertovesipumppu sähkökatkojen varalle.
Ollut muutaman viikon käytössä ja olen kokeillut hakea optimi asetuksia niben sisäisen ja patteripaluussa olevan ulkoisen kiertovesipumpun asetuksiin (wilo yonos para). Kyseessä patteritalo, 25 kpl c-22:sia seinillä, maapiiriä 3x400m kiepit.
Haulla ei oikein löytynyt samanlaisesta varaaja kombinaatiosta verrokkeja, mutta aiheeseen muutama kysymys, jotka vielä mietityttää?

1. mielestäni mlp lämmittää tällä kytkennällä vain 300l puskuria (lämmitys jaksolla), eikä vesi pääse kiertämään vpas:iin?
2. näin ollen vpas:n alaosa kokoajan "kylmänä", eli ei hyötyä isosta vesimäärästä patterikierron puskurina?
3. em syystä käyntiajat ja lepojaksot jäävät lyhyemmiksi?
4. käyttövesijaksoja kertyy enemmän kun vpas:n alaosa kylmänä?
5. solar kierukkaa on tarkoitus käyttää vesikeskushellan liittämiseen, kiertääkö vpas:n vaipassa kierukalla lämmitetty vesi puskurille ja patteripiiriin normaalitilanteessa?
6. ajatuksena oli varajärjestelmä sähkökatkoja varten, vesihellalla vpas lämpimäksi ja wilo pyörittää varavoimalla lämmityskiertoon. Entäs jos sähköt on poikki ja niben sisäinen kv-pumppu ei pyöri, pääseekö "läpivirtaamaan", vaatisiko "ohitusputken" ja toisen ulkoisen varavoima kv-pumpun?

[Matias]

1. mielestäni mlp lämmittää tällä kytkennällä vain 300l puskuria (lämmitys jaksolla), eikä vesi pääse kiertämään vpas:iin?

Nibessä on vaihtoventtiili joka vaihtaa lämmityksen vuorotellen joko käyttövesivaraajalle (vpas) tai 300l:n puskurivaraajalle ja talon lämmitykseen.
Normaalisti nuo lämpiää siis eriaikaan.

Tämä siksi että käyttövesivaraajassa (vpas) tarvitaan aina n 50 asteista vettä mutta patteriverkon veden lämpötila vaihtelee lämmöntarpeen( ulkolämpötilan) mukaan ja ainakin lauhemmilla ilmoilla riittää matalampi lämpötila.

[HDJ-80]

Kiitokset Matiakselle nopeasta reagoinnista aiheeseen.
Tuo vaihtoventtiili on toki ihan tuttu juttu ja tässä kokoonpanossa ne ohjautuvat eri varaajiin, josta syystä toki lämpötilaeroa.
Kun vaihtoventtiili kääntyy käyttövesijaksolle ja kun nibeltä tulo on vpas:n yläosaan ja paluu keskiosasta, niin alaosa koko 450L:n pöntöstä on mielestäni "käyttämättä".
Olisiko hyötyä jos paluu vpas:lta nibelle olisi alhaalta tai patterikierron paluu vpas:n kautta?
Toimii tämä toki tälläkin kytkennällä.
Tuo vpas on kaksoisvaippavaraaja, en tuohon kuvaan piirtänyt käyttövesipuolta, koska sillä ei sinänsä tässä merkitystä, vesi vain käy yläosan sisäsäiliössä vesilaitoksen paineella.

[Matias]

Jos vpas varaaja on tosiaan noin iso ,n 750l sisä ja ulkovaippa yhteensä ja Niben paluu on varaajan puolivälistä niin kyllähän silloin tuon varaajan alaosan vesitilavuus ,reilu 300l, taitaa nyt tyhjänpanttina olla.

Se miten tuon alaosan vesitilavuuden saisi hyötykäyttöön, siten että siitä olisi oikeasti hyötyä,ei taida olla ihan yksioikoinen juttu.

Tuo alaosan vesitilavuus on varmaankin tarkoitettu käyttövesisäiliön lämmittämiseksi aurinko tms ulkopuolisella lämmönlähteellä,sillä kai siellä aurinkokierukkakin on valmiina.
Lisäksi vpas varaajan rakenne on sellainen ettei alaosan jäähtyminen juuri vaikuta käyttövesisäiliön lämpötilaan.

5. solar kierukkaa on tarkoitus käyttää vesikeskushellan liittämiseen, kiertääkö vpas:n vaipassa kierukalla lämmitetty vesi puskurille ja patteripiiriin normaalitilanteessa?

Jos aiot käyttää vesikeskushellaa tuon varaajan alaosan lämmittämiseen niin ei oikein kannata aurinkokierukka siihen uhrata vaan ihan samaa lämmitysverkon vettä mitä vpas varaajan alaosassa on.
Silloin hellan vesikiertoon tulee sama(lla) paisuntasäiliö ja varoventtiilit jotka on jo siellä olemassa Niben putkistossa,samoin täyttösysteemit.

Eli hellan vesikierto ihan suoraan vpas varaajan ulkovaipan veteen vaikka siten että hellasta tuleva kuuma vesi tulee varaajan puolivälistä sisään varaajaan ja paluu hellalle on varaajan alaosasta.
Kun hellaa lämmitetään niin sieltä tuleva kuuma vesi nousee vpas varaajan sisällä ylöspäin ja hellan lämpö siirtyy väliseinän läpi käyttövesisäiliöön.

Jos aurinkokerääjien hankinta ei ole ajankohtaista niin aurinkokierukkaa voisi ajatella käyttää käyttöveden esilämmityksenä ,siis käyttövesisäiliöön menevän kunnanveden voisi kierrättää aurinkokierukan kautta niin lämpiäisihän se siellä ja silloin varsinaisen käyttövesisäiliön vesi jäähtyisi vähemmän jos käytetyn kuuman veden tilalle tuleva vesi ei olisi ihan kylmää.

Jos otat aurinkokierukan esilämmityskäyttöön niin silloin vpas varaajan paluu Nibelle kannattaa siirtää alimpaan yhteeseen.

Näitä käyttövesimuutosjuttuja kannattaa miettiä vähän sen mukaan miten nykyisellä putkikytkennällä taloudessa riittää kuuma käyttövesi.
Jos riittää hyvin niin ei sitten kannata alkaa lisätä käyttöveden esilämmitystä mutta jos kuuma vesi on "kortilla" niin sitten saattaa olla hyötyä koska esilämmityskierukalla saadaan käyttövesisäiliöstä enemmän kuumaa vettä.

Olisiko hyötyä jos paluu vpas:lta nibelle olisi alhaalta tai patterikierron paluu vpas:n kautta?

Kyllä tuolla ajatuksella saisi sopivalla putkikytkennällä ainakin puskurivaraajan vesitilavuutta suurennettua mutta onko siihen tarvetta?
Jos nykyinen systeemi toimii moitteetta niin ei taida olla oikein hyötyä?

Jos taas nykyisellä puskurivaraajalla käynti/taukojaksot on lyhyitä niin niitä saisi pidennettyä vpas varaajan alaosan käyttöönotolla patterikierrossa.
Samoin jos patterien lämpötilavaihtelut on turhan suuret käynti ja taukojakson aikana niin suuremmalla puskurivaraajan vesitilavuudella tämäkin haitta pienenisi

http://www.nibe.fi/Tuotteet/Aurinkolampojarjestelmat/Aurinkovaraajat/NIBE-VPAS-300450/

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5335.0;attach=1946;image