Maalämpöpumpun uudistaminen

[allis]

Jos vaihtaa maalämpöpumppuun isomman kompuran mitä muuta täytyy vaihtaa? Ja mistä näitä tarvikkeita löytyisi ehkä edullisemmin kuin ostamalla uusi lämpöpumppu?! kysyy nimim. ei ne tehot riittäneet sittenkään.

[seppaant]

Koko kylmäainepiirin pitää olla "linjassa"
Kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili (suutin) ja höyrystin sekä lataus- ja viinapumppu.
Tuskin kaikissa kokoluokissa on nämä pääkomponentit erilaisia vaan saattaa mennä pari tehopykälää osittain samoilla komponenteilla
Nyt sinun pitäisi selvittää mitkä ovat nykyisen koneen pääkomponentit ja mitkä parin seuraavan kokoluokan komponentit.
Kyllä se siitä lähtee aukeemaan, tosin lienee vaikeata saada valmistajalta tietoa, vetoavat liikesalaisuuksiin.
Hintakin voi nousta aika suolaiseksi. Osta uusi ja myy vanha on todennäköisesti edullisempi ratkaisu.

ATS

[sailor]

Jos vaihtaa maalämpöpumppuun isomman kompuran mitä muuta täytyy vaihtaa? Ja mistä näitä tarvikkeita löytyisi ehkä edullisemmin kuin ostamalla uusi lämpöpumppu?! kysyy nimim. ei ne tehot riittäneet sittenkään.

Hyvinhän se potkii TRENDin mukaan. Tasaantuu kun pakkanen vähän laski. Itse kyselin muutama vuosi sitten tämän V15 kompuran vaihtamista pienempään ja silloin LÄ:n ukko sanoi että V15 mallissa on enemmän kupariputkea välitilassa kuin pienemmässä (V10?) mallissa. Kysy myös käyttäjä W10:ltä, minkä kompuran hän vaihtoi omaansa. Mulla on sellainen muistikuva että se oli vähän tehokkaampi kuin alkuperäinen.

Oletko ajanut pumppuasi osatehoisena sähkövastuksen kera? Sittenhän on mahdollista vielä joko nostaa maapiirin lämpötilaa tai pienentää menoveden lämpötilaa - jolloin saadaan tehoa lisää.

Sulla oli jotain puolikylmiä rakennuksia mukana tuossa systeemissäsi. Paljonko sieltä palaavan veden lämpötila on? Saisiko tuohon alijäähdyttimen, jolla esilämmitettäisiin kylmiltä rakennuksilta palaava vesi?

P.S Ja eihän vain ole joku ikkuna auki 

[allis]

Koko kylmäainepiirin pitää olla "linjassa"
Kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili (suutin) ja höyrystin sekä lataus- ja viinapumppu.
Tuskin kaikissa kokoluokissa on nämä pääkomponentit erilaisia vaan saattaa mennä pari tehopykälää osittain samoilla komponenteilla
Nyt sinun pitäisi selvittää mitkä ovat nykyisen koneen pääkomponentit ja mitkä parin seuraavan kokoluokan komponentit.
Kyllä se siitä lähtee aukeemaan, tosin lienee vaikeata saada valmistajalta tietoa, vetoavat liikesalaisuuksiin.
Hintakin voi nousta aika suolaiseksi. Osta uusi ja myy vanha on todennäköisesti edullisempi ratkaisu.

ATS

Luulisin, että maapumpun ja muiden pumppujen teho riittää eli isoimmat ongelmat on varmaan lauhduttimen ja höyrystimen kanssa. Onko ne maalämpöpumpussa samannäköiset kuin esim ilmastointikoneissa? Lopputulema voi hyvinkin olla tuo viimeinen lauseesi.

[allis]

Hyvinhän se potkii TRENDin mukaan. Tasaantuu kun pakkanen vähän laski. Itse kyselin muutama vuosi sitten tämän V15 kompuran vaihtamista pienempään ja silloin LÄ:n ukko sanoi että V15 mallissa on enemmän kupariputkea välitilassa kuin pienemmässä (V10?) mallissa. Kysy myös käyttäjä W10:ltä, minkä kompuran hän vaihtoi omaansa. Mulla on sellainen muistikuva että se oli vähän tehokkaampi kuin alkuperäinen.

Oletko ajanut pumppuasi osatehoisena sähkövastuksen kera? Sittenhän on mahdollista vielä joko nostaa maapiirin lämpötilaa tai pienentää menoveden lämpötilaa - jolloin saadaan tehoa lisää.

Sulla oli jotain puolikylmiä rakennuksia mukana tuossa systeemissäsi. Paljonko sieltä palaavan veden lämpötila on? Saisiko tuohon alijäähdyttimen, jolla esilämmitettäisiin kylmiltä rakennuksilta palaava vesi?

P.S Ja eihän vain ole joku ikkuna auki 

Joo oon joutunut kovilla pakkasilla laittaan vastuksen peliin. Jouduin rakentamaan sillekin oman kytkimen, kun oumanin ohjauksella sitä ei saa päälle mitenkään järkevästi. Vastusajossa menee vaan sähköä niin pahissti. Mites tohon keruupiiriin vois vaikuttaa, kun ei mee miinukselle oikeestaan ollenkaan? Menoveden lämpöä ei pysty puottaan. Nyt arvot 0/27 ja -20/32. Sitte tota lämpökanaalia on niin pitkälti noille muille rakennuksille, että paluuvesi on varmaan kymmenen astetta vähemmän kuin meno. Täytyy mitata paluuveden lämpö. On jääny toi 1-wire vähän kesken. Mikä on alijäähdytin?



Mode editunut ihan vähän: Parantelin vähän lainauksen näkymistä...

[peki]

Kiinnitin huomion aikaisemmin postaamaasi logituskuvaan samoilta pakkasilta ja ihmetellä vaan täytyy miten voi noin paljon huonompi
olla käyntiaikasuhde? Kun lunta ei ole niin onko kanaalit jäässä?

[sailor]

Paljonko teho jää vajaaksi. Osaatko arvioida? Missä kohtaa joudut laittamaan sähkövastusta kehiin. Laskeeko menoveden lämpötila kun pakkanen kiristyy?

Ei kai se alijäähdytin ole kuin lauhduttimen jälkeinen lämmönvaihdin, jolla saadaan viimeisetkin lämpörippeet talteen. Sivu 5 kuva: http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/RE%20FI%20Operation%20manual.pdf

Kehutaan että sillä saa 5-10% lisää tehoa ilmaiseksi. Se taas riippuu sitä minkälämpöiseen sitä lämpöripettä siirtää. Voisin kuvitella että neste on aika viileää kanaalista palatessaan. Kannattaa mitata.

Onko ilmanvaihdossa lämmön talteenotto? Voiko kylmillään olevia rakennuksia "pikalämpöeristää"? Esim. pakkauskuplamuovit ikkunoihin tjmv. Voiko pattereiden? lämmönluovutusta parantaa?

Maapiiri sulla nyt kuitenkin rokkaa varsin hyvin.

Kiinnitin huomion aikaisemmin postaamaasi logituskuvaan samoilta pakkasilta ja ihmetellä vaan täytyy miten voi noin paljon huonompi
olla käyntiaikasuhde? Kun lunta ei ole niin onko kanaalit jäässä?

Samaa minäkin hiukan katselin että kovasti käy 10 asteen pakkasella...

[allis]

No siis ketjun aloitin ajatuksella, että tehot ei riitä. Voisko joku muu asia olla pielessä? Kylmäainetta lisättiin silmän vaahtoamisen takia kilon verran mutta ei vaikutusta.

Kun pakkasta -20 alkaa menovesi hiipua eikä pysy enää pyynnin mukaisena. Vastuksen kanssa sähkönkulutus mukavasti kolminkertaistuu. Rakennukset on kyllä kohtuuhyvin eristetty, tietty isot nosto-ovet hukkaa energiaa. Ilmavaihdossa on talteenotto. Lässässä oleva vastushan on 6kW ja sen kanssa pumppu jopa huilaa eli senverran kait puuttuu potkua.

Mittasin kanaalista tulevan paluulämmön 22 menoveden ollessa 30. Miksi keruupiiri ei mene miinukselle pitkällä käyntiajalla? vertaan muilla menee. Onko laitteistossa sittenkin vikaa?

[Sötkö]

Luulisi tehokkaammaksi päivityksen hinnalla käyttävän melko pitkään sähkövastuksia apuna.

[Juffe]

Luulisi tehokkaammaksi päivityksen hinnalla käyttävän melko pitkään sähkövastuksia apuna.

Juu itsekkin ostin talon jossa on CTC Ecoheat 5.0 vuodelta 2004. Ja lisäksi lattialämmitteinen talo eli mitä foorumia lukenut niin surkein mahdollinen yhdistelmä.

Ja vastuksellahan tuo priimaa käyttöveden. 1,5kW asetuksella pidän vastusta ja sähkökattilan lämpöä 55°C (suihkuun mennessä pistän monesti vastusta isommalle). Vastusta käytetään keskimäärin 5-10kWh edestä riippuen päivästä ja pakkasesta.

Eli turhaa sähkönkulutusta, mutta kun vertaa uuden pumpun hintaan niin ei ole mitään järkeä vaihtaa ennenkuin tuo leviää kokonaan.

Sent from my HTC One using Tapatalk 2

[peki]

No siis ketjun aloitin ajatuksella, että tehot ei riitä. Voisko joku muu asia olla pielessä? Kylmäainetta lisättiin silmän vaahtoamisen takia kilon verran mutta ei vaikutusta.

Kun pakkasta -20 alkaa menovesi hiipua eikä pysy enää pyynnin mukaisena. Vastuksen kanssa sähkönkulutus mukavasti kolminkertaistuu. Rakennukset on kyllä kohtuuhyvin eristetty, tietty isot nosto-ovet hukkaa energiaa. Ilmavaihdossa on talteenotto. Lässässä oleva vastushan on 6kW ja sen kanssa pumppu jopa huilaa eli senverran kait puuttuu potkua.

Mittasin kanaalista tulevan paluulämmön 22 menoveden ollessa 30. Miksi keruupiiri ei mene miinukselle pitkällä käyntiajalla? vertaan muilla menee. Onko laitteistossa sittenkin vikaa?

Terve.
Luestkelin tuossa aikani kuluksi vanhoja viestejäsi ja muutama kysymys olisi.
Sulla on DIGIT SE vastuskone iv-puolella ja kirjoitit että tuloilma on noin 10 asteista. Onko edelleen niin?
Jos on niin laita ihmeessä se vastus päälle ja lämpötila asetus vaikka 19C.
Miksi huolto lisäsi kylmistä noinkin paljon? Löytyikö syy?
Jos sulla on Opationin modaus käytössä niin mitä se vaikutti pumpun toimintaan?

[allis]

Moni asia on muutettu/muuttunut postauksien välissä ja jälkeen. Kaikesta en kirjoitellut vaan pyrkiny olennaiseen. Kyllä, ilmanvaihto pelaa edelleen Valloxilla ja vastusta en ole pitänyt päällä sähkön säästämiseksi. Mitään kylmään tai vedon tunnetta se ei ole aiheuttanut. Tuloilma tänään +4, ulkona -13.

Kylmäainetta lisättiin, koska vaahtoaminen tarkistussilmässä ei loppunut pitkänkään käynnin jälkeen. Ainetta lisättiiin vain sen verran, että vaahtoaminen loppui. Mitään vuotoja ei näkyvillä olevista laitteista löytynyt vuototesterillä. Piilossa olevia ei tietty pystytty testaamaan. Kun pumppu on pyöreet kymmenen vuotta vanha niin oletuksena että aine vähentynyt ajan kuluessa. Tosiaan tehoon tämä lisäys ei vaikuttanut.

Opation mode toimi ihan ok kun ei ollut kylmä. Heti kun tarvittiin tehoja talo viileni. Sen takia poistin sen käytöstä.

Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan

[sailor]

Wanhan V10 mallin kompura on 15kW ja uudemman V13-mallin kompura lienee tehottomampi?

[seppaant]

Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan

Tämä pumppuhan on sitä vanhemman mallista V-mallia?
Näissä, ainakin suuremmissa malleissa, on teho ollut huomattavasti suurempi kuin mitä tyyppinumero kertoo.
V10 teho saattaisi olla 13kW tai enemmänkin. "Sailor" tietää. Edit Sailor ehtikin jo vastata tähän.

Ennen kuin hankit uutta selvitä nykyisen teho
Suuruusluokkaan pääsee kiinni kun tietää ottotehon.
Onko sinulla tilastotietoa koneen ottamasta energiasta (kWh) ja samanaikaisista käyntitunneista.
Jos on vanhempaa tietoa, niin vertaa sitä nykyiseen. Siitä saattaisi selvitä onko tehot tallella.
Samaten onko sinulla vanhempaa tietoa keruupiirin lämpötilaerosta. Vertaamalla sitä nykyiseen saattaisi myös selvitä onko tehot tallella.

Näissä vanhoissa V-malleissa on samaan pyttyyn integroitu lämmitys- ja käyttövesivaraajat sekä tulistin että lauhdutin.
Tätä pyttyä on aikanaan saanut varmaankin vain L-Ässältä ja nykyään tuskin sieltäkään, koska tämän mallin valmistus loppui vuonna 2006 tai 2007.

ATS

[peki]

Moni asia on muutettu/muuttunut postauksien välissä ja jälkeen. Kaikesta en kirjoitellut vaan pyrkiny olennaiseen. Kyllä, ilmanvaihto pelaa edelleen Valloxilla ja vastusta en ole pitänyt päällä sähkön säästämiseksi. Mitään kylmään tai vedon tunnetta se ei ole aiheuttanut. Tuloilma tänään +4, ulkona -13.

Kylmäainetta lisättiin, koska vaahtoaminen tarkistussilmässä ei loppunut pitkänkään käynnin jälkeen. Ainetta lisättiiin vain sen verran, että vaahtoaminen loppui. Mitään vuotoja ei näkyvillä olevista laitteista löytynyt vuototesterillä. Piilossa olevia ei tietty pystytty testaamaan. Kun pumppu on pyöreet kymmenen vuotta vanha niin oletuksena että aine vähentynyt ajan kuluessa. Tosiaan tehoon tämä lisäys ei vaikuttanut.

Opation mode toimi ihan ok kun ei ollut kylmä. Heti kun tarvittiin tehoja talo viileni. Sen takia poistin sen käytöstä.

Kompuran kokonaistunnit pyörii jossain 8000 h tienoilla. Viimeistään kun se hajoaa jotain muutoksia teen. V13 kompuran voisi laittaa suoraan tilalle, mutta ei tietoa tuoko se tarpeeksi lisää potkua koneeseen. Varaajasäiliö on kerran vaihdettu takuuseen vuodon takia, joten se kait pettää viimeiseksi. Myydäänkö noita lauhduttimia ja höyrystimiä jossain netin ihmeellisessä maailmassa? Joku 17 kW voisi toimia niinkuin haluan

Tuota noin. Mulla sattuu olemaan tuo sama iv-kone ja se ei todellakaan vie paljoo mitään virtaa vaikka laitat sen vastuksen päälle ja tuloilman 20C.
Sulla puhaltaa kämppään nyt noin 50 litraa sekunnissa melkein nolla-asteista ilmaa. Tekee noin 180000 litraa tunnissa.
Laita nyt hyvä ihminen se VASTUS PÄÄLLE.
Alkaa muutes olemaan pikku kondessio ongelmakin jo aika lähellä.
Lisäys.
Luin ton käyttiksen ja siinä on kesätoiminto päällä jos ei jälkilämmitysvastusta ole kytketty. Toisin sanoen ottaa raakana ulkoa ilman sisään.
No ei oo ihmekkään jos pumppu ei ihan riitä

[Matias]

Alliksella näyttäisi perustiedoissa olevan 500l:n lisävaraaja tuon V10:n kanssa.

Millainen putkikytkentä on V10:n ja lisävaraajan välillä?

[allis]

Tällä hetkellä lässän L2 kierto lämmittää lisävaraajan, talon lämmitys lässän L1-piiristä ja hallien lämmitys lisävaraajasta.

[Renoo]

Tässä vielä nämä uuden ja wanhan lässän mallien tehot.

[sailor]

Tuota lämpökanaalia jos epäillään kärsivän vähälumisuudesta, niin mittaisin kanaalista kaikki lämpötilat. Varaajan ja rakennuksen päästä.

[allis]

Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan. Vai vaikuttaako ylälämmön nouseminen yli 60 ottotehoa nostavasti?

Kun Peki vaatimalla vaati niin ilmanvaihdon vastus on nyt päällä. Katotaan auttaako.

Lämpökanaali ei ole jäässä kun rakennukset kuitenkin lämpenee. Kahdesta kohtaa menee tien ali muuten ei liikennöitävällä alueella noin 2 metrin syvyydessä.

Tää talvi on mentävä jotenkin näin. Nyt kun käy ilman vastusta olen kulutukseen tyytyväinen= 80 kWh vrk. Sähkövastuksen kanssa parhaimmillaan yli 220 kWh vrk.

[3xJ]

Olisko kuitenkaan kaikki mehut kompurassa/lämmönkeruussa tallessa? Jos allekirjoituksestasi oikein ymmärsin sulla on 500m maapiiri eikä mene alle nollan noilla käyttötunneilla. Onko tämä siis toiminut paremmin aikaisempina vuosina vai onko vastusten käyttö uusi ongelma. Minulla 1200m piiri savessa ja menee silti reilusti pakkaselle vaikkakin 20kW mylly, mutta ei käy läheskään jatkuvasti. Onko lauhduttimen ja höyrystimien dt tiedossa? Voisko olla että maapiirissä ei tavara kierrä tarpeeksi?

[Renoo]

Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan.

Valmistaja on ilmoittanut tuossa pelkän kompressorin ottotehon. Tämän päälle tulevat kaikki kiertovesipumput, Wanhassa Lässässä taisi olla vielä tuo maapiirin pumpun teho luokkaa 400w. Joten ei tuo minusta nyt niin kauhean kaukana ole.

[Opation]

Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan. Vai vaikuttaako ylälämmön nouseminen yli 60 ottotehoa nostavasti?

Kun Peki vaatimalla vaati niin ilmanvaihdon vastus on nyt päällä. Katotaan auttaako.

Lämpökanaali ei ole jäässä kun rakennukset kuitenkin lämpenee. Kahdesta kohtaa menee tien ali muuten ei liikennöitävällä alueella noin 2 metrin syvyydessä.

Tää talvi on mentävä jotenkin näin. Nyt kun käy ilman vastusta olen kulutukseen tyytyväinen= 80 kWh vrk. Sähkövastuksen kanssa parhaimmillaan yli 220 kWh vrk.

Tarkista myös että lämmön talteenotto on kunnolla toiminnassa. Että kaikki ilma menee kennon läpi, 4 asteinen tuloilma kuulostaa tuolla kelillä viileältä. Xargo voisi ainakin antaa vertailulukuja. Olen kyllä Pekin kanssa samaa mieltä kuitenkin että vastuksella sitten pitää tuota tulolämpöä korkeammalla.

Voiko Digitin kennon saada jäähän ilman etulämmitystä? Silloinhan tuloilma kylmenee. Jospa se on umpijäässä sen takia kun etulämmitystä ei ole ja siksi energiaa kuluu paljon.

[rouda]

miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?

[Xargo]

Tarkista myös että lämmön talteenotto on kunnolla toiminnassa. Että kaikki ilma menee kennon läpi, 4 asteinen tuloilma kuulostaa tuolla kelillä viileältä. Xargo voisi ainakin antaa vertailulukuja. Olen kyllä Pekin kanssa samaa mieltä kuitenkin että vastuksella sitten pitää tuota tulolämpöä korkeammalla.

Voiko Digitin kennon saada jäähän ilman etulämmitystä? Silloinhan tuloilma kylmenee. Jospa se on umpijäässä sen takia kun etulämmitystä ei ole ja siksi energiaa kuluu paljon.

Digitissä (ainakin kakkosessa) on automaatio, joka lähtee pätkimään tuloilmaa jos ulkoilman lämpötila menee alle asetusarvon. Vakkarina se oli muistaakseni jonkin verran plussan puolella. Tämän jäätymiseneston aikanahan talteenotto on 0% kun poistoilma menee kennon läpi suoraan pihalle. Tainno ei se ihan nolla ole kun poistoilman lämpöä menee kennon lämmittämiseen. Pienempi prosentti nyt kuitenkin kuin se ristivirtakennon normaali huima 60%

Tuloilman pitäisi noilla -13C keleillä olla n. +7,5C jos oletetaan, että poistoilma on 21C. Eli onhan tuo +4C vähän alakanttiin, mutta voi selittyä esim. kanavoinnin/iv-koneen sijannilla. Lähinnä siis jos poistoilma on koneeseen saapuessaan jo jäähtynyt matkalla ja onkin jo alle huonelämpötilan.

Jos kenno on jäässä niin talon pitäisi olla aika tuhdisti ylipaineinen. Miltäs ulko-ovi vaikuttaa. Oikein säädetyillä ilmavirroilla oven pitäisi vetää itseään kevyesti kiinni kun sitä raottaa. Jos ovi pyrkii aukeutumaan voimaakkaasti niin se on merkki ylipaineesta (eli esim. siitä kennon jäätymisestä). Jos tätä testailee niin tarkkana sitten, että se ovi on ainut räppänä jota availee, ettei tule tehtyä virheellisiä päätelmiä esim. läpivedon takia.

Talteenoton päällä olemisen voi tarkastaa ottamalla iv-koneesta etupaneeli pois ja katsomalla, onko kennolle menevä (vasen yläpuoli kennosta) poistoilmavirta tukittu pellillä. Jos on niin talteenotto on ohitettu. Pellin pitäisi talvella olla pystyasennossa (sikälimikäli haluaa talteenottoa käyttää).

Esim. 50l/s ilmavirralla jäähdytetään muuten taloa n. 1kW jatkuvalla teholla jos ajatellaan, että huoneilma pitäisi olla 21C. Siis jos tuloilma on se +4C.

*edit* nyt vilasin digit2se:n teknistä manuaalia ja näköjään se on ainakin uusissa malleissa niin, että tuloilmapuhaltimen ohjaukseen käytetään myös jäteilman lämpötilaa (joka on fiksua), mutta ei tuossa kuitenkaan kerrottu, millä kaavalla sitten logiikka ohjautuu...

os etulämmitysyksikön R2 teho ei riitä, ohjaus /säätökeskus pysäyttelee tuloilmapuhallinta T lämpötila-anturien TE1 ja TE3 mittaustietojen perusteella estäen LTO-kennon jäätymisen.

Mulla ei ole pätkimistä ollut eli MLV-patteri on riittänyt. VLK-patterin (jälkilämmitys) jäätymisenestohälyjä on kyllä yli -20C pakkasten aikaan tullut käyttövettä tehtäessä. Mulla siis lattialämmityksen kierto on käyttövettä tehtäessä seis (vaihtoventtiili) ja kun VLK-patterilla kiertää lattiavesi niin eipähän se paljoa lämmitä kun seisoo paikallaan. Tuolloin kone vetää tuloilmahyrrän seis jos tuloilma laskee liian alas. Ts. LTO ei pysty pitämään tuloilmaa plussalla.

[justus01]

Luin ton käyttiksen ja siinä on kesätoiminto päällä jos ei jälkilämmitysvastusta ole kytketty. Toisin sanoen ottaa raakana ulkoa ilman sisään.

Digitissä on aika monenlaista asetusta/ehtoa/rajoitusta. Omassa vm.2008 manuaalissa luki jotain siihen suuntaan, että LTO menee päälle kesä/talvi asetuksesta riippumatta jos/kun ulkolämpötila laskee alle +10c ja tämä sen takia ettei putket kondensoi.

Omia vanhoja mittauksia Vallox Digit SE vkl koneesta (copy-paste):

ULKO -15
SISÄ 24
TULO 9
JÄTE -3

TODELLINEN ULKOLÄMPÖTILA -17,4
IVK:N NOPEUS 2
JÄLKILÄMMITYS: EI KÄYTÖSSÄ
SULATUSRAJA: -6

Lisää:

Asetukset: nopeus 2, jälkilämmitys off, sulatusraja -6c.

ULKO   SISÄ   TULO   JÄTE
11   22   19   14
7   22   18   11
3   23   17   9
2   23   16   8
-3   22   14   4
-11   22   11   -1
 
(Laajempi excel hyötysuhdelaskelmineen....pitäis olla jossain)

Huom: Sulatusraja muutettu vain mittauksien ajaksi tuonne -6c asteeseen pätkimisen estämiseksi. Jatkuvassa käytössä sulatusrajan pitää olla plussan puolella jotta sulatukset toimii joka kelillä.

[allis]

Olisko kuitenkaan kaikki mehut kompurassa/lämmönkeruussa tallessa? Jos allekirjoituksestasi oikein ymmärsin sulla on 500m maapiiri eikä mene alle nollan noilla käyttötunneilla. Onko tämä siis toiminut paremmin aikaisempina vuosina vai onko vastusten käyttö uusi ongelma. Minulla 1200m piiri savessa ja menee silti reilusti pakkaselle vaikkakin 20kW mylly, mutta ei käy läheskään jatkuvasti. Onko lauhduttimen ja höyrystimien dt tiedossa? Voisko olla että maapiirissä ei tavara kierrä tarpeeksi?

Tätä olen miettinyt... Pumppu on siis toiminut tehokkaammin aikaisemmin. Syksyllä kun ekat lämmityskelit alkoivat pumppu meni vikatilaan ja laukas pressostaatin. Sain pumpun käymään magneettiventtiilin pakkoajolla ym tempuilla. Silloin havaitsin kylmäaineen vaahtoavan tarkistussilmässä. Soitto Lässälle ja sieltä todettiin maapiirissä olevan ilmaa. Ilmasin maapiirin ohjeiden mukaan, mutta ei siellä ilmaa ollut. Olen kylläkin joutunut lisäämään maanestettä vajaassa kymmenessä vuodessa noin sata litraa. Tämä on ihmetyttänyt, mutta olen ajatellut sen kuuluvan asiaan. Nyt sitten pakkasjaksolla kun tehot hiipui laitettiin lisää kylmäainetta eli se pitäis olla kunnossa. Eli ongelma on sinällään uusi, koska sähkövastusta ei ole tarvinut aikaisemmin käyttää. Mutta tilannekin oli uusi kun vuorokaudessa ulkolämpö putosi parikymmentä astetta. Nyt ei vastusta ole tarvittu, mutta kone käy melkein kokoajan.

Lauhdutin ja höyrystin on vissiin semmoisessa paikassa, etten pysty mittaamaan lämpöjä???

[allis]

Taulukosta katsoen V13 kompuran teho olis suunnilleen sama, joten ei apuja siitä. Mulla kuluttaa pumppu tehdessään alle 35 asteista lämmitysvettä 4,3 kWh tunnissa. Se on enemmän kuin taulukossa mainitaan.

Valmistaja on ilmoittanut tuossa pelkän kompressorin ottotehon. Tämän päälle tulevat kaikki kiertovesipumput, Wanhassa Lässässä taisi olla vielä tuo maapiirin pumpun teho luokkaa 400w. Joten ei tuo minusta nyt niin kauhean kaukana ole.

Ok. Eli ton mukaan kunnossa.

[allis]

miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?

Tämä on mielenkiintoinen ajatus niinkuin alijäähdytinkin, mutta paljon tarvii kaivaa tietoa näiden toteuttamiseen. Pistetään myssyyn...

[allis]

Ilmanvaihtoasiaan sen verran, että nyt tuloilma vaihtelee 16-19 astettä vastuksen avulla. Sisälämpötilaan se ei ole vaikuttanut.

[Xargo]

Ilmanvaihtoasiaan sen verran, että nyt tuloilma vaihtelee 16-19 astettä vastuksen avulla. Sisälämpötilaan se ei ole vaikuttanut.

Tuolla tempulla nyt ainakin saat sen vajaan kilowatin kuorman pois Lässän harteilta.

[seppaant]

Tätä olen miettinyt... Pumppu on siis toiminut tehokkaammin aikaisemmin

Yksi syy lisääntyneeseen kulutukseen on kovat pakkaset ja lumeton maa.

ATS

[Matias]

Kyllä V10 tehot taitaa olla "tapissa" kun ulkona on -15 pakkasta
TE10 alavaraaja,TE 2/ L1 meno ja TE 4/ L2 meno näyttää samaa lämpötilaa.

Kun pakkanen lauhtuu muutaman asteen niin teho alkaa riittää kulutukseen.
Näkyy hyvin tämän päivän trendissä kun alavaraajan TE10 alkaa lämpö nousta kun ulkona lauhtuu 2-3 astetta.  http://allis1.arkku.net/trend.html

Kärsiskö L2 käyrää hiukan alentaa? Saattais olla iso vaikutus...tai sitten ei

[peki]

Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.

[allis]

Kyllä V10 tehot taitaa olla "tapissa" kun ulkona on -15 pakkasta
TE10 alavaraaja,TE 2/ L1 meno ja TE 4/ L2 meno näyttää samaa lämpötilaa.

Kun pakkanen lauhtuu muutaman asteen niin teho alkaa riittää kulutukseen.
Näkyy hyvin tämän päivän trendissä kun alavaraajan TE10 alkaa lämpö nousta kun ulkona lauhtuu 2-3 astetta.  http://allis1.arkku.net/trend.html

Kärsiskö L2 käyrää hiukan alentaa? Saattais olla iso vaikutus...tai sitten ei

Hienon kaavion olit tehnyt. Semmonen korjaus, että lässän L2-kierto lämmittää lisävaraajan ja lisävaraajasta shuntataan toinen lämmityspiiri. Tällä hetkellä piharakennukset on L1-piiri ja talo L2-piiri.

L1 käyrän kanssa yritän löytää optimin, mutta tällä hetkelläkin L1-paluu on vain 22 C.

[allis]

Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.

Asetus on 20 C. Silti tulo on maksimissaan 19 C.

[Xargo]

Laita Allis se IV-kone tuloilma 20C lämpötila-asetukseksi niin katsotaan auttaako vielä enemmän.

Asetus on 20 C. Silti tulo on maksimissaan 19 C.

Taitaa johtua ohjauslogiikasta. Mullakin pitää laittaa pyynti asteen/pari yli todellisen tavoitteen. Toisaalta tuloilman on hyvä ollakin hieman huoneilmaa kylmempää, että sekoittuu (laskeutuu) paremmin. Musta tuo 19C on aika passeli. Tietysti jos haluaa enempi poistaa kuormaa lässältä niin voihan tuota nostaakin, mutta ilmanvaihdon kannalta tuo on musta hyvä nyt.

... ja jos(?) siinä on 1kW jälkkäripatteri niin eihän se paljoa tuon enempään pystykään...

[sailor]

Joko mittasit kanaalin meno ja paluulämpötilat? Yksi temppu voisi olla IV koneen esilämmitys maapiirillä. Ei tarvitsisi vastusta hehkuttaa. Jos siihen alijäähdytyksen rakenteluun lähtee niin sekin kannattaisi laittaa noin pitkillä käyntijaksoilla ilmanvaihtoon.

Mites siellä hallissa, onko lämmönjako puhallinkonvektorilla? Tehoa saa lisää jos tehdään kylmempää vettä.

[allis]

Joko mittasit kanaalin meno ja paluulämpötilat? Yksi temppu voisi olla IV koneen esilämmitys maapiirillä. Ei tarvitsisi vastusta hehkuttaa. Jos siihen alijäähdytyksen rakenteluun lähtee niin sekin kannattaisi laittaa noin pitkillä käyntijaksoilla ilmanvaihtoon.

Mites siellä hallissa, onko lämmönjako puhallinkonvektorilla? Tehoa saa lisää jos tehdään kylmempää vettä.

Kanaaliin menee tällä hetkellä 31 asteinen ja sieltä palaa 22 asteinen vesi. Ei voi oikeen pudottaa menovettä, kun palaava on noin kylmää.

Ja lattialämmöt on kaikissa rakennuksissa.

[allis]

miten taajuusmuuttaja toimisi tehon lisääjänä tai alentajana samalla voisi tehdä rampin käytiin lähtöön?

Tätä yritin selvittää. Käynnistysrampin ja tehon säädön "invertterimalliin" ymmärsin, mutta epäselväksi jäi miten taajuusmuuttajalla saa tehoa lisättyä???