Ruotsalaiset porakaivot parempia?

[justus01]

Mikähän on suurin ero ruotsalaisen ja suomalaisen porakaivon välillä? Ruotsissa on arviotu (vai tutkittu?), että vain 1 jäätynyt kaivo 10000 jäätyneestä kaivosta aiheuttaa ongelmia. Tuo samassa yhteydessä mainittu lämmön siirtymisen tehostuminen kalliosta keruuputkeen kaivon jäätyessä on asia jota ei ole tullutkaan aikaisemmin ajateltua. Jään lämmönjohtavuus veteen verrattuna on noin 5 kertainen...

-------------------------
In systems where the borehole temperature is below 0 degrees the borehole groundwater will freeze to ice. This freezing occurs from the top and down into the borehole. This is normally not a problem and is even an advantage because ise conducts heat more eaily than water

In certain unusual cases, about 1 borehole of 10 000, the freezing will cause problem. In these cases the freezing causes a high pressure that deforms (flatten) the pipes in the borehole
-----------------------------------

Lähde: http://epubl.ltu.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf

Valitettavasti ruotsinkieli on niin heikko, että perusteluiden etsiminen tuolle 1/10000 ei onnistu minulta....
Mikähän vastaava luku olisi suomalaiselle porakaivolle?

Google-käänös: http://translate.google.fi/translate?sl=sv&tl=fi&js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=http%3A%2F%2Fepubl.ltu.se%2F1402-1617%2F2005%2F070%2FLTU-EX-05070-SE.pdf

 

[euroshopperi]

Olipas tuo ihan paikallaan lukaista ja hienoa, että löysit sen tänne. Takkars mycket.
Ittelle tuli siis juurikin tuo 115mm reikä ja epäilin sitä aivan liian pieneksi ja "laatua olis muka vain se 160mm". Ruotsissa on ilmeisesti porattu jo alusta asti tuota 115mm reikää ja sitten suurennettu sinne 140mm, 145mm ja 160mm reikään, mutta ollaan palaamassa takaisin 115mm reikään, eikä se ole juurikaan aiheuttanut noita jäätymisestä johtuvia ongelmia. Jos siis oikein käsitin, niin tuo 115 mm on juurikin ollut niin huoleton, että otettu uudelleen ohjelmaan siitä syystä. Erikoinen homma sitten tuo 140mm reikien lyttääntyminen. Tai siis jos nyt oikein ymmärsin tuolta. Harmi, kun ei pysty kopioimaan niitä epäselviä kohtia tuolta. Mutta ehkä tämän joku kohta stilisoi muutamalla sanalla. Ratkaisujakin tarjotaan useita noihin jäätymisiin.

[justus01]

Fysiikan opinnoista on jokunen vuosi vierehtänyt, mutta kokeillaan. Väite: Mitä enemmän vettä putken ympärillä sitä enemmän se syrjäyttää tilavuutta keruuputkelta jäätyessään.

Googlea...
--------
Lämpötilassa 0°C veden jähmettyessä kiinteäksi jääksi tapahtuu olomuodon muutos, jolloin tilavuus kasvaa kerralla noin 9 %. Tämän jälkeen lämpötilan laskiessa jään lämpölaajeneminen on lineaarista eli jään tilavuus pienenee lämpötilan laskiessa.
---------
Lähde: http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/vesi


Jos veden tilavuus x per metri ja keruuputkien tilavuus neljäsosan siitä (x/4). Veden tilavuus kasvaa jäätyessä 9%, keruuputken tilavuus pienenee 36%:ia.

Jos veden tilavuus y per metri ja keruuputkien tilavuus puolet siitä (y/2). Veden tilavuus kasvaa jäätyessä 9%, keruuputken tilavuus pienenee 18%:ia.

Nämä siis oletuksella, että se vesi jäätyessään ei kovin merkittävästi kasvata peruskalliossa olevan reiän kokoa. 

[sailor]

Lienee loistava idea laittaa 30 litran paisuntasäiliö niin ei lennä maapiirin nesteet pihalle jos putket puristuu kokoon. Sitten vaan nauttimaan matalan kaivon huonosta COPista seuraavat 100 vuotta 

[justus01]

Lienee loistava idea laittaa 30 litran paisuntasäiliö niin ei lennä maapiirin nesteet pihalle jos putket puristuu kokoon. Sitten vaan nauttimaan huonosta kaivon huonosta COPista seuraavat 100 vuotta 

Se on ihan ihmisestä kiinni mikä kenellekin on tärkeää.
Jos sattuu olemaan se 1/10000, että kaivon jäätyminen aiheuttaa ongelmia, niin ratkaisun voi valita rahan perusteella tai COP:n perusteella aivan kuten laitteita hankittaessakin. Itse kyllä ymmärrän kummankin näkemyksen.

(off-topic: 100 vuoden päästä on suuriosa uusista taloista viety jo ongelmajätelaitokselle, joko vähän kerrallaan tai kerta rysäksellä)

Betoni-injektointi aika mielenkiintoinen vaihtoehto kaivon parantamiseen.

[seppaant]

Jos veden tilavuus x per metri ja keruuputkien tilavuus neljäsosan siitä (x/4). Veden tilavuus kasvaa jäätyessä 9%, keruuputken tilavuus pienenee 36%:ia.

Jos veden tilavuus y per metri ja keruuputkien tilavuus puolet siitä (y/2). Veden tilavuus kasvaa jäätyessä 9%, keruuputken tilavuus pienenee 18%:ia.

Nämä siis oletuksella, että se vesi jäätyessään ei kovin merkittävästi kasvata peruskalliossa olevan reiän kokoa. 

Jälleen taas kerran virheellinen päätelmä.

Kun keruuputken ympärille alkaa muodostumaan jäätä, kertyy sitä kerroksittain vanhan päälle.
Ei se tässä vaiheessa sitä keruuputkea mihinkään rutista ainoastaan syrjäyttää ympäriltään vettä sen 9% verran.
Siinäkään vaiheessa kun reikä jäätyy umpijäähän ei tapahdu mitään putkien rutistumisia.
Vasta silloin, jos syntyy kaksi jäätulppaa ja niiden välissä on ehjä kallio, tulppien väliin loukkuuntuneen veden jäätyessä paine kasvaa ja putket rutistuvat.
Yksikin jäätulppa aiheuttaa paineen kasvua täysin ehjässä kaivossa missä ei ole minkäänlaisia halkeamia mihin vesi voisi paeta.

ATS

[euroshopperi]

Itteäni pisti silmään veden järkyttävän huono lämmönjohtavuus. Eli mitä vähemmän reiässä on vettä suhteessa putkien viemään tilaan, sen parempi tilanne lämmönjohtuvuuden kannalta. Elikkä putkia täyteen reikä ja noiden isojen reikien hyödyt on ainakin muualla, kuin siinä lämmönjohtavuus hyödyssä.
jää 2.2
Graniitti 2,1-4,1
Vesi 0,6

[seppaant]

Itteäni pisti silmään veden järkyttävän huono lämmönjohtavuus

Asiaa parantaa jonkin verran se, että vesi liikkuu kaivossa lämpötilaerojen johdosta.

ATS

[sailor]

Itteäni pisti silmään veden järkyttävän huono lämmönjohtavuus. Eli mitä vähemmän reiässä on vettä suhteessa putkien viemään tilaan, sen parempi tilanne lämmönjohtuvuuden kannalta. Elikkä putkia täyteen reikä ja noiden isojen reikien hyödyt on ainakin muualla, kuin siinä lämmönjohtavuus hyödyssä.
jää 2.2
Graniitti 2,1-4,1
Vesi 0,6

Juu esim siinä että siitä voi täyttää 25m3 uima-altaan (onkohan 8 vuosi menossa), kun mahtuu vesiautomaatin putki. Lisäksi suurempaan reikään mahtuu kolmi, tai neliputkinen keräin.

Se lämmönsiirtyvyyskapeikko on ihan muualla kuin siinä vedessä, eli muoviletkussa. Porari poraa niin pienen reiän kuin mahdollista, koska dieseliä ja poraterän pintaa menee vähemmän. Lisäksi kukaan ei tiedä makaako keruuputket kiviseinää vasten vai. Tuo ruotsalainen tutkimus nyt oli ihan huuhaata tuon 1/10000 johtopäätöksen kanssa.

[justus01]

Itteäni pisti silmään veden järkyttävän huono lämmönjohtavuus. Eli mitä vähemmän reiässä on vettä suhteessa putkien viemään tilaan, sen parempi tilanne lämmönjohtuvuuden kannalta. Elikkä putkia täyteen reikä ja noiden isojen reikien hyödyt on ainakin muualla, kuin siinä lämmönjohtavuus hyödyssä.
jää 2.2
Graniitti 2,1-4,1
Vesi 0,6

Juu esim siinä että siitä voi täyttää 25m3 uima-altaan (onkohan 8 vuosi menossa), kun mahtuu vesiautomaatin putki. Lisäksi suurempaan reikään mahtuu kolmi, tai neliputkinen keräin.

Se lämmönsiirtyvyyskapeikko on ihan muualla kuin siinä vedessä, eli muoviletkussa. Porari poraa niin pienen reiän kuin mahdollista, koska dieseliä ja poraterän pintaa menee vähemmän. Lisäksi kukaan ei tiedä makaako keruuputket kiviseinää vasten vai.

Veden eristävyys on isompi haitta kuin muoviletkun, jos vettä putken kallion välissä 0,5-1cm verran.
Polyeteenin lämmönjohtavuus 0,29-0,5.

Tuo ruotsalainen tutkimus nyt oli ihan huuhaata tuon 1/10000 johtopäätöksen kanssa.

Sikäli olet varmaan oikeassa, että suomessa ongelmia on varmasti enemmän, koska Täällä on aika kauan ja paljon porattu noita lämpökaivoja 165mm käyttövesikaivojen poraamiseen tarkoitulla kalustolla.

[Roori]

Onhan se selvää että:
-Jos haluaa kaivosta vain energiaa niin sitten mahdollisimman pieni reikä...kummalekin putkelle oma Ø50mm reikä 
-Jos haluaa kaivosta energian lisäksi vettäkin niin sitten isompi reikä ...

[Xargo]

Itse olen pienimuotoisesti kokeillut miten käyntijakson aikainen vedenotto vaikuttaa keruuliuoksen lämpöön. Ei nyt ainakaan mitenkään niin dramaattisesti, että ThermIQ:n 1K resoluution logeista voisi mitään päätellä. Pitäisi jossain vaiheessa jaksaa kokeilla 1-wire antureilla. Mulla on 139mm kaivo ja erittäin tyytyväinen olen halkaisijaan kun sinne mahtuu 2x 40mm keruuputkien lisäksi vielä 32mm vesiautomaatin imuletku pohjaventtiilin kera. Nytkin oli sen pohjaventtiilin runnominen melkosen ahdasta.

Oon kyllä seppaantin kanssa samoilla linjoilla, että ei se vesi siellä kaivossa paikallaan ole eli lämmönjohtavuus ei ole niin suuressa roolissa. Käytetäänhän vettä lämmönsiirrossakin vaikka onkin huono lämmönjohtuvuus.

[peki]

Ei ei. Ruotsalaiset keksi pienentää kaivojaan sen takia kun niillä ei enää mahdu tuo isompi malli pihalle

[sailor]

Veden eristävyys on isompi haitta kuin muoviletkun, jos vettä putken kallion välissä 0,5-1cm verran.
Polyeteenin lämmönjohtavuus 0,29-0,5.

Miten polyeteeniputken huonompi lämmönjohtavuus on "pienempi" ongelma kuin vesikerros? Aina siellä kaivossa on vesipatja kallion ja putken välissä. Se putki on veteen ja keruuliuokseen nähden hyvä eriste. Sitten voidaan ruveta vakavissaan keskustelemaan kaivon halkaisijan vaikutuksesta keruuliuoksen lämpötilaan, kun saadaan sellainen keruuputkisto, jonka lämmönjohtavuus on sama kuin vedellä tai parempi.

Sikäli olet varmaan oikeassa, että suomessa ongelmia on varmasti enemmän, koska Täällä on aika kauan ja paljon porattu noita lämpökaivoja 165mm käyttövesikaivojen poraamiseen tarkoitulla kalustolla.

Suomessa ei ole yhtään jäätynyttä 165mm kaivoa. Kaikki jäätyneet ovat Ruotsalaistyyppisiä alimitoitettuja kaksiputkisia pikkureikiä. Jotta kaivon saa edes jäähän, tarvitaan alimitoitettu kaivo, jonka putkistossa pyörii runsaasti miinuksella oleva neste. Ja tätä sitten vuorokausitolkulla.

Pumppujen logiikkaan voisi lisätä ominaisuuden, joka pyöräyttää liuospumppua käyntijaksojen välissä silloin tällöin tai alimitoitetussa järjestelmässä liuospumppu jäisi pyörimään jos käyntiä on ennen paussia vaikka yli 48h yhtä soittoa, tai maanesteen tulolämpötila on ollut keskimäärin miinuksella yli 2vrk (luvut hatusta, mutta voisivat olla säädettävät). Se ei tietty auta jos mitään pausseja ei tule.


P.S Tarkoitin kyllä tuolla 1/10000 luvulla tuossa "tutkimuksessa" että se ei ole tieteellisen kriteerin otannan tuottama luku vaan kirjoittajan omaa mielikuvitusta.

P.S Mun TREND:istä voi katsella miten maanesteen tulolämpötila kehittyy, eli aurinkopiirin pumppu kierrättää 10W:n teholla maapiiriä 24/7.

[justus01]

Veden eristävyys on isompi haitta kuin muoviletkun, jos vettä putken kallion välissä 0,5-1cm verran.
Polyeteenin lämmönjohtavuus 0,29-0,5.

Miten polyeteeniputken huonompi lämmönjohtavuus on "pienempi" ongelma kuin vesikerros?

Putken seinävahvuus on aika vähäinen verrattuna veteen, riippuen vähän siitä miten ne putket sinne kaivoon sattuu kenelläkin asettumaan. Lämmönjohtuvuuden lisäksi pitäis huomioida myös keskimääräinen "eristevahvuus".

[sailor]

Putken seinävahvuus on aika vähäinen verrattuna veteen, riippuen vähän siitä miten ne putket sinne kaivoon sattuu kenelläkin asettumaan. Lämmönjohtuvuuden lisäksi pitäis huomioida myös keskimääräinen "eristevahvuus".

Tismalleen eli veden "paksuudella" ei ole mitään merkitystä (eli kaivon halkaisija), koska vesikerros on aina paljon moninkertainen paksuudeltaan kuin muoviputken kuori. Heikoin lenkki on aina se muoviputken liian hyvä eristyskyky ja  pieni lämmönsiirtopinta-ala. Kalliosta kyllä lämpö siirtyy veteen, koska pinta-alaa piisaa.

[justus01]

Putken seinävahvuus on aika vähäinen verrattuna veteen, riippuen vähän siitä miten ne putket sinne kaivoon sattuu kenelläkin asettumaan. Lämmönjohtuvuuden lisäksi pitäis huomioida myös keskimääräinen "eristevahvuus".

Tismalleen eli veden "paksuudella" ei ole mitään merkitystä (eli kaivon halkaisija), koska vesikerros on aina paljon moninkertainen paksuudeltaan kuin muoviputken kuori. Heikoin lenkki on aina se muoviputken liian hyvä eristyskyky ja  pieni lämmönsiirtopinta-ala. Kalliosta kyllä lämpö siirtyy veteen, koska pinta-alaa piisaa.

Valitettavasti muoviputken materiaalin eristävyyteen tai seinämän vahvuuteen ei kuluttaja ostopäästöstä tehdessää voi paljon vaikuttaa, mutta eristävän vesikerroksen paksuuteen kyllä.

[WPF]

Pumppujen logiikkaan voisi lisätä ominaisuuden, joka pyöräyttää liuospumppua käyntijaksojen välissä silloin tällöin tai alimitoitetussa järjestelmässä liuospumppu jäisi pyörimään jos käyntiä on ennen paussia vaikka yli 48h yhtä soittoa, tai maanesteen tulolämpötila on ollut keskimäärin miinuksella yli 2vrk (luvut hatusta, mutta voisivat olla säädettävät). Se ei tietty auta jos mitään pausseja ei tule.

.

On jo. Stiebel Eltron pumpussa pystyy säätämään min. kaivon lämpötilan. max -9C

Jos se on esim -6C, niin kun se saavutetaan, silloin pumppu siirtyy vastuskäytölle ja liuospiirin pumppu jää silti päälle.

Kun kaivo lämpenee siirtyy lämpöpumppu taas kompressorikäytölle. jne

[sailor]

Valitettavasti muoviputken materiaalin eristävyyteen tai seinämän vahvuuteen ei kuluttaja ostopäästöstä tehdessää voi paljon vaikuttaa, mutta eristävän vesikerroksen paksuuteen kyllä.

Siksipä juuri kannattaa ottaa syvemmissä kaivoissa kolmiputkinen keräin tai kaksiputkisissa turbo kollektori, jonka erinomaisuudesta en tosin ole nähnyt järkeviä mittaustuloksia http://maalampokauppa.mycashflow.fi/files/esitteet/Turbo%20esite1.pdf

[Dr.Fell]

Putken seinävahvuus on aika vähäinen verrattuna veteen, riippuen vähän siitä miten ne putket sinne kaivoon sattuu kenelläkin asettumaan. Lämmönjohtuvuuden lisäksi pitäis huomioida myös keskimääräinen "eristevahvuus".

Tismalleen eli veden "paksuudella" ei ole mitään merkitystä (eli kaivon halkaisija), koska vesikerros on aina paljon moninkertainen paksuudeltaan kuin muoviputken kuori. Heikoin lenkki on aina se muoviputken liian hyvä eristyskyky ja  pieni lämmönsiirtopinta-ala. Kalliosta kyllä lämpö siirtyy veteen, koska pinta-alaa piisaa.

Kyllä se vain niin on että vesi toimii eristeenä, ja sillä on merkittävästi vaikutusta saatavaan tehoon.

[sailor]

Kyllä se vain niin on että vesi toimii eristeenä, ja sillä on merkittävästi vaikutusta saatavaan tehoon.

Niin kauan kun kaivoa ei valeta betonia täyteen, niin minkäs teet.

Sitten kun joku keksii putkimateriaalin, jonka lämmönjohtavuus on merkittävästi vettä parempi niin palataan asiaan.

[Pansse]

Kuinkahan moni maallikko miettii maalämpöjärjestelmän lämmönkeräinpiirin mielekkyyttä; lämpöä kerätään putkilla, jotka on tehty eri muodoissaan eristeenä tunnetusta muovista ja kaivossa muovia ympäröi vesi, jonka voisi ajatella johtavan kallion lämpöä kerättäväksi talteen?!

[sam68]

Turha liikaa miettiä tätä asiaa. Riittävän hyvin toimii 250m kaivo turboputkella. Jos pitää olla tuon yli metrejä niin kahdella kaivolla. 26€/m tai jopa alle saa talvella monelta porarilta jos maaosuus on alle 20m. Turha maksaa tonnia enemmän jollain moniputkikeräimellä. Se ei maksa itseään ikinä takaisin..

[sailor]

Turha liikaa miettiä tätä asiaa. Riittävän hyvin toimii 250m kaivo turboputkella. Jos pitää olla tuon yli metrejä niin kahdella kaivolla. 26€/m tai jopa alle saa talvella monelta porarilta jos maaosuus on alle 20m. Turha maksaa tonnia enemmän jollain moniputkikeräimellä. Se ei maksa itseään ikinä takaisin..

Kun ei välttämättä maksa tonnia...paljonko turboputki on kalliimpi kuin tavallinen 6bar PEMmi? Jos jostakin saa 26€/metri niin laita ihmeessä tuonne poraushintaketjuun. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5318.msg64055#new

Poraushintoja viime syksyltä Kallioniemeltä. Kyseessä oli jonkinlainen syystarjous n. 220 m kaivolle. Reiän halk. 165 mm. Hinnat eivät sisällä vaakavetoja ym. Siis vain porauksen, putket kallioon ja litkut.
1.  2-putkikeruu: kallio 31 e/m, teräsputki 55 e/m
2. 3-putkikeruu: kallio 33 e/m, teräs sama 55 e/m

[sam68]

Turbon saa samalla hinnalla syvään kaivoon. Itse putki on kymppejä kalliimpi kuin tavallinen.
Kannattaa soitella vaikka länsirannikon porareille tai vaikka suoraan minulle noista kaivoista. Yhteystiedot varmaan löytyy. En ala mainostamaan ketään..

[euroshopperi]

Turha liikaa miettiä tätä asiaa. Riittävän hyvin toimii 250m kaivo turboputkella. Jos pitää olla tuon yli metrejä niin kahdella kaivolla. 26€/m tai jopa alle saa talvella monelta porarilta jos maaosuus on alle 20m. Turha maksaa tonnia enemmän jollain moniputkikeräimellä. Se ei maksa itseään ikinä takaisin..

Saattaa kuitenkin olla sellainen 2-piipuinen juttu tuo luokkaa 250m kaivo. Jos joutuu vaikkapa ottamaan sen toisen pumpun, tai laittamaan sitten kokonaan sen isomman para 1-12, niin hintaa tulee silti sen tonnin lisää. Itte laittaisin mielummin putkia koko reiän täyteen, jos ei himoita se puutarhavesi, jota ei edes varmuudella aina tule. Tuonne maapiiriinhän ei siis käy mitkään normi pumput, vaan pitää olla niitä kylmänkestäviä ja ne maksaa 3 kertaa tavallisen pumpun hinnan. Turboputkella ei tule hintaeroa oikeestaan ollenkaan tavalliseen verraten, mutta siis se hitaampi virtaus 4:lla putkella saadaan hanskaan, kun virtausnopeus puolittuu. Enkä ymmärrä, miksei sitä käyttäisi vaikka yhdelläkin lenkillä, jos kerran alkaa virtaus hidastua järjettömillä metrimäärilläkin. Jos normiputki vaatii vaikkapa sen 0,8L/s, niin se turbo toimii vielä samalla tavalla 0,6L/s virtauksella. Tosin lämpömäärä vähenee noilla virtauseroilla, mutta tiputtamalla virtausta samaan 0,6L/s, on turboputki parempi ja samalla pumpunteholla toisaalta tulee suurempi kiertokin, kuin sileällä putkella. Oliskohan se luokkaa 10% tai sinne päin.

http://www.ecopumpen.de/wilo/wilo-stratos/wilo-stratos-301-12.htm

[Xargo]

Minen kyllä nää turboputkessa järkeä jos virtaus on muutenkin turbulenttia eli virtaama putkessa on 0,51l/s tai enemmän. Taitaa vaan olla niin, että hirveän moni masiina ei tuohonkaan yllä eli turboputki on paikallaan. Toinen juttu on sitten nuo astetta järeämmät masiinat, jotka vaatii kunnon virtauksen ihan sen takia, että höyrystimen dT pysyisi aisoissa ja sitä taas on vaikea saada aikaan ilman moniputkisysteemiä tai sitten paksumpaa putkea (joka sitten taas vaatii suuremman virtaaman, jotta meno olisi turbulenttia).

Jos taas virtaus on sileälläkin putkella turbulenttia niin turhaa painehäviötä sun muuta ikävää siitä turbuputkesta vaan tulee.

[euroshopperi]

Olen antanut itseni ymmärtää, että turboputki ALENTAA painehäviötä luokka n 10%. Eikös sekin olisi hyvä asia sen matalammalla virtauksella toimivan turbulenttisuuden lisäksi.

[Xargo]

Vaikea uskoa että alentaisi ellei sitten sisähalkaisija ole isompi kuin sileässä putkessa. Jos alentaisi niin sittenhän levylämmönvaihtimenkin pitäisi alentaa painehäviötä suoraan putkivetoon verraten. Levarissa on hyvin samankaltainen "kuviointi" kuin tuossa turboputkessa. Ideana aivan sama eli aikaansaada turbulentti virtaus sen verran pienellä virtausnopeudella, että ilman "kuviointia" jäisi laminaarisen puolelle.

Toki jos tarkastellaan pienellä virtaamalla turboputkessa turbulenttia virtausta (siis virtausnopeus niin, että ollaan turbulentin ja laminaarisen rajoilla) ja sitten sileällä putkella myös turbulentin ja laminaarisen rajaa niin tokihan sileällä putkella on suurempi painehäviö, koska virtaaman täytyy olla selvästi isompi että saadaan turbulentti virtaus ilman turboputkea.

[Pansse]

Investointina kaivo tuntuu olevan ratkaiseva maalämmön suunnittelussa kannattavaksi investoinniksi. Paitsi että esim. 250 m kaivo maksaa noin puolet koko systeemistä, se ilmeisesti ratkaisee koko homman toimivuuden ja hyötysuhteen.

Hintapolitiikka näyttää nyt talvella 2014 sellaiselta, että sileällä putkella kaivoa saa kaksiputkisena n. 30e/m, 3-putkisena 33e/m (halk. 140mm tai 160mm) ja 4-putkisena 35e/m. Turbocollector kustantaa suunnilleen saman kuin tuo 3-putkikeräin, eli 32-34e/m.

Jos teräsputkitettu osuus jätetään ilman hintaeroa, kaikissa n. 60 e/m, halvin vaihtoehto olisi sileä putki 250mx30e/m=7500e. Sitten tulisivat 3-putki ja turbo 250mx33e/m=8250e. Kallein vaihtoehto olisi neliputki 250mx35e/m=8750e.

Kaivon tuottoa ei tietystikään voi ennalta tietää, mutta omassa projektissani vaakakupissa ovat tavallinen 2-putkinen kaivo turbocollector-putkella, jota pyörittämään ylimääräinen kiertopumppu vs. halkaisijaltaan suurempi kaivo kolmi- tai neliputkikeräimellä. Kun ylimääräiselle pumpullekin täytyy laskea hankintahinta ja kulutettu sähköenergia, 2-putkikeräin turbo tulisi kalliimmaksi kuin kolmiputkikeräin. Jos lisäksi tässä ja tuossa rinnakkaisessa keruuketjussa esille tuodut seikat rihkatun putken kyseenalaisista eduista pitävät paikkansa, 3-putkitsydeemi voisi puolustaa paikkaansa. Asiasta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin minä saattaisin maksaa 750 euroa "ekstraa", jos saisin  hyötysuhteeltaan paremman kaivon joka ei todennäköisesti jäädy eikä myöskään kuluta ylimääräistä energiaa.

[fraatti]

Tein hetki sitten painehäviö kaavion 2-putki, 3-putki ja 4-putki keräimelle 250m kaivoon, laitan sen tuonne toiseen ketjuun heti kun ehdin.

[euroshopperi]

Tuo 3-putkikeräinkin saattaa tarvita sen toisen pumpun. Ja noilla metreillä voisi jopa olettaa, että tarvitsee melko varmasti. 4-putkinen on jo sitten ihan toinen asia, kun sekä meno, että paluu on tupla halkaisijalla. Melkein tekisi mieli ajatella, että saat parhaan säästön laittamalla sen 4-putkisena. Olethan jo saanut kuitenkin reilun säästön, kun laitat sen yhteen kaivoon vs 2 kaivoa. Kattoppas tuolta fraattin postauksesta sitä 4-putki kaivoa. Itte en kyllä noilla hintaeroilla paljon miettisi. Mulla olisi tullut sellainen 300m + reikä, niin ei oikein mielikuvitus riittänyt laittamaan enää 4:ää putkea.

[sailor]

Tuo 3-putkikeräinkin saattaa tarvita sen toisen pumpun. Ja noilla metreillä voisi jopa olettaa, että tarvitsee melko varmasti.

Mun mielestä ei tarvitse missään olosuhteissa.

Jos alas menee 2x250m putkea, niin se vastaa painehäviöltään yhtä 125m putkea. Siihen ynnätään ylöstuleva 250m putki, saadaan yhteensä "375m putki" . Kaikki markkinoilla olevat maalämpöpumput pyörittävät moista lenkkiä mennen tullen. Luonnollisesti kaikista mopointa (5-8kW) maalämpöpumppua ei noin syvän kaivon kanssa edes naiteta.

Mikä estää laittamasta reikään 2x50mm PEM? Siinä ruotsalaistutkimuksessa, jossa tutkittiin auringolla porakaivon lämmittämistä oli 4x32mm keräin. Saatko Fraatti lisättyä taulukkoosi 2x50mm ja 4x32mm keräimet 

[euroshopperi]

sininen 2-putki 180m+5m siirto
punainen 2-putkinen 250+5m siirto
violetti 3-putkinen 250+5m siirto
vihreä 4-putkinen 250+5m siirto
 

Tuon mukaan kyllä varmasti tarvii toisen pumpun siellä 250m hujakoilla suurimmalla osalla alle 13 kW vehkeissä. Aika reilu ero on kyllä 3/4-putkilla. Näyttäisi olevan melkein "takuu toimivuus" tuolla 4-putkella ja marginaalinen hyöty 3-putkella, jos ollaan lähellä pumpun limittejä. Ja hintaero 3/4 putkilla on melkein hyväksyttävällä tasolla.

[Pansse]

...kele, kun taidan olla liian humanisti tajuamaan näitä käppyröitä; selventäkää nyt joku kuinka näitä luetaan!

[euroshopperi]

Vasemmassa laidassa ylöspäin suurenee putkien vastusarvo ja se on siis muutettu vesipatsaan korkeudeksi metreissä. Se on se mitä pumppu jaksaa työntää vesipatsasta ylös, tai vaihtoehtoisesti voittamaan putken nestevastusta. Oikealle menee työnnettävä litku määrä kuutioissa. Siittä voi sitten järkeillä, että kun vastus, tai siis putken pituus kasvaa, niin pumppujen kyvyt työntää nestettä alkavat vähentyä. Joillakin pumpuilla putoaa kyvykkyys varsin jyrkästi ja näyttäisi, että tänne pohjoiseen olisi järkevää määrittää kaikille pumpuille minimiksi tuo paran 1-8. Sehän on helppo säätää pienemmälle, jos tarvii. Tuostahan nuo tietovesselit saa helposti laskettua tuon 1-7 pumpun maksimi laitekoon. Esim 2000 L/h vaatimuksella tulee nostokorkeudeksi max 6m ja , jos lasketaan siitä painehäviöitä pois vaikkapa 0,6m, niin sillä saa sitten kaivon maksimi syvyyden aikaiseksi. Siitä sitten pyyhkäisee taas laskuriin max pumpun. Laskekaapa joku pahisuttaan tuosta.

[seppaant]

...kele, kun taidan olla liian humanisti tajuamaan näitä käppyröitä; selventäkää nyt joku kuinka näitä luetaan

Tulitkos viisaammaksi?

ATS

[Pansse]

Notta tuota... Kiitosta vaan euroshopperille, mutta täytyy vielä paremmalla ajalla syventyä aiheeseen. 

[Kale]

Onko tuo kulma painehäviössä turbulenttisuuden raja vai mistä se tulee?

[fraatti]

Onko tuo kulma painehäviössä turbulenttisuuden raja vai mistä se tulee?

Siitäpä juuri...