Hyvä, että et laita alimitoitettua lämmityslaitosta!
Murheellista kuultavaa niiltä, joilla on vajaatehoinen kaivo tai lämpöpumppu.
Lämmityslaitoksen tarkka mitoittaminen on lähes mahdotonta.
Uuden talon kohdalla mitoituksen tekeminen on helpointa.
Vanhoissa kohteissa on paljon arvaamattomia tekijöitä.
Aikaisempi lämmitysöljyn tai lämmityssähkön kulutustieto on hyvä lähtökohta,
mutta silloinkin pitää ottaa huomioon kyseisen vuoden / vuosien lämmitystarve.
Talon oston yhteydessä saatuun kulutustietoon on syytä suhtautua varauksella.
Myyjä yleensä kaunistelee asioita ja ilmoittaa liian edullisia kulutusarvioita.
Kaikkein epävarminta on lämpökaivon mitoittaminen.
- Ensinnäkään ei ole tiedossa tarkka lämmitystarve.
- Ei ole tiedossa lämpöpumpun tarkka hyötysuhde, COP jonka perusteella määritetään kaivosta otettavan lämpöenergian määrä.
- Sitten emme yleensäkään tiedä sitä, millainen maaperä ja kallioaines on porauskohteessa.
- Kallioperän lämpötilaolosuhteet ovat erilaiset, riippuen siitä, missä päin Suomen karttaa olemme.
Tässä kasautuu useita epävarmuustekijöitä.
On syytä kaiken varalta aina porata ylimääräistä syvyyttä lämpökaivoon. Kaivo ei ole noin vaan syvennettävissä.
Kaivoon laskettua keräysputkea ei useinkaan saa nostettua ylös, se juuttuu kaivoon laskeutuvaan sedimenttiin tai pikkukiviin.
Kalliopora ei mene läpi, jos kaivoon jää muoviputkea.
Geologian Tutkimuskeskus Kokkolassa tekee kovasti tutkimustyötä lämpökaivojen oikeaksi mitoittamiseksi Suomessa.
Voi vain arvata, että urakka on suuri kooltaan, mutta on se myöskin suuri merkitykseltään.
