Keruun lämpötilat ja hyötysuhde

[Jakari]

Hei hifistelijät,

Olisi kiinnostavaa kuulla kommentteja 1,5v käytössä olleesta järjestelmästä.
Viime talven kylmimpään aikaan kompuran käyntisuhde oli 28% ja lepojakso 70%, vastaavat ajat 40 min. ja 1,5 h. Käynnistyksiä 11 kpl/vrk. Nyt täällä etelässä on talvi vasta alkamassa, joten viimeiset mittaukset on tehty +5C keleillä (ohessa).
Nyt mennään 10% käynnillä (L), 3% (KV). Käyntijakso 0:25, lepo 2:45 ja käynnistyksiä 8/vrk. Lisäsin asteminuutteja -200 -> -220 ja sain käyntijaksoa hieman venytettyä.

Keruunesteen lämpötila ei ole mennyt vielä koskaan pakkaselle. Käyntijakson aikana keruunesteen lämpötila alkaa laskea käynnin jatkuessa yli 17 min. Samoin tulo - meno keskiarvo putoaa puolessa tunnissa yhden asteen. Mikäli käyntijaksoa pidennettäisiin vielä, olisi tod.näköistä, että hyötysuhde alkaisi pudota.
Muistankohan oikein, että 1C pudotus keruunesteessä (ka.) pienentää coppia 3% ?

Painotetaankohan foorumilla liiaksi käyntijakson pituuteen ? Eikös käyntitunnitkin merkitse jotakin ?

Järjestelmä on täysmitoitettu, mutta vaikka jättäisin takan pois, tehot riittää. Ylimitoitus tietysti maksoi, mutta mielestäni ei turhaan.   

Vuoden 2013 tunnusluvut:
Kok.sähkönkulutus    7990 kWh
Lämpöpumppu          2820 (oma mittari)
Taloussähkö             5170
Käynnistyksiä           2710 kpl
Käyntitunnit             1290 h
KV lämmitys              176 h (+lisäys 2 h)
Käyntijakso ka.            29 min
Käyntisuhde/v             15 %


NIBE 1245-8   2014-01-07   Turku
Kaivo 200/180 m, patterilämmitys+lattia+UKV-100, 250 m², rv 1980. Lämmityksessä avustaa kiuas ja varaava takka n. 10 pm³ sekaklapia. 2 hlö.

[maalämmittää]

Onnittelut onnistuneesta mitoituksesta ja hyvästä kaivosta !
KOMMENTTEJA:
* talo vaikuttaa hyvin lämmönpitävältä ja kone hyvin toimivalta +
* kaivo on tosi reilun mittainen, varmaan siksi keruun lämpötilakin pysyy korkeana +
* lämmityksen käyttötunnit (=lämmön tarve) tulee talon aiheuttamasta lämpöhäviöstä ja pitkillä
  (asumismukavutta kuitenkin häiritsemättömillä) käyttöjaksoilla pyritään vähentämään kompressoria kuluttavia käynnistyksiä
  (näin ainakin olen ymmärtänyt)
* minulla oli v. 2013 käynnistyksiä 3200, käyttötunteja 3100h, KV-tunteja 370h (lisäystä 15) (10kW kone)
   (= vanhempi ja hatarampi talo).....

[Timo Karhu]

Oikein kuumakaivo Jakarilla! Tiedätkö onko LK putki jotenkin erikoinen sulla vai ihan tavallinen PE putki, yksi alas ja yksi ylös? Ei paljoa sisääntulevan litkun lämpö heilahda jos tuohon kuvakaappaukseen on uskomista. Itsellä keruuneste romahtaa 3-4 astetta tuollaisella lähemmäs tunnin käyntijaksolla, mutta merkillepantavaa oli viime talven pakkasilla että ei juurikaan pakkaselle mennyt eli pysyi 0C tai yli.

[Roori]

Juu iso/vanha talo menee pienellä kulutuksella, mahtaa olla osa huoneista viileinä ja puita palaa takassa jonkun verran...joka tapauksessa kulutus on tosi pieni.

[Jakari]

Kaivo porattiin syväksi, koska alkuun ei saatu vettä. Myöhemmin reikä kuitenkin täyttyi.
Kaivoon laitettu putki 1+1 on ihan tavallista muoviputkea. Vaakaveto 15 m on melko pinnassa 0,5 m ja epäilen, että kehnosti eristetty (en ollut paikalla asennusaikaan). Yksi erikoisuus keräysputkissa on sokkelista talon keskelle tuleva osuus, joka jouduttiin vetämään usealla jyrkällä mutkalla ja tavanomaista ohuemmalla putkella, oliskohan 1" / 5 m. Putket kulkevat kattilahuoneen raitisilmakanavassa laattojen välissä. 

Talo on jo vanha, mutta hyvin eristetty alkujaan. Eristepaksuus yläpohjassa 40 cm, seinät 20 cm. Osa huoneista pidetään talvella viileänä, elleivät ole käytössä. Alakerran työ- ja varastotilat ovat osin/kokonaan maan alla (rinneratkaisu). Nämä tilat pysyvät lämpiminä vaikka patterit on suljettu. Paivoimainen iv, ei lämmöntalteenottoa.
 -Niin ja vastoin kaikkia ohjeita, joissakin huoneissa patteritermostaatit rajoittavat lämpötilaa mh. et. at. 

Takkaa poltetaan pakkasilla lähes päivittäin. Liekit luovat tunnelmaa ja samalla uunissa valmistuu maittavat ateriat. Puita on toistaiseksi saatu myrskyn kaatamista lahoista kuusista.




 

[jukka87]

Vähä aiheen ulkopuolelta, mutta pakko kysyä. Menon ja paluun erotus varmaan kuuluisi olla 6-10 ja tarkotan nyt lämmityspuolen erotusta ? Eli kumpi on parempi, pienempi erotus vai suurempi?onko sillä suurempaa merkitystä? Ajattelin vaa ite, että pumppu vissii käy kauemmin jos erotus on pienempi, koska menovesi on matalampi jotta erotus paluuseen pysyy vaikka 6 asteessa. Mutta jos menoveden ja paluun erotus oliski se 10 astetta, niin eikö pumppu lämmitä sen veden silloin nopeammin, mutta lepoaika pumpulla pysyis samana, kuin sillä 6 asteen erotuksella?Eli pumppu käy vähempi aikaa, mutta lepää yhtä kauan ainaki silloin jos on puskurivaraaja ja oma kiertovesipumppu sille.? pumpuhan nostaa menoveden silloin korkeammalle jos kierto on hitaampaa eli saavuttaa nopeemmin halutun lämpötilan kiitos jo etukätee vastauksista tyhmään kysymykseen 3 v on tullu kohta pumpulle täyteen täällä ja ei voi olla muutako tyytyväinen. 2v9kk pumppu on käyny ja n.14000 kwh vienny sinä aikana ja kaikkihan tietää paljonko tuolla määrällä saa öljyä. Mutta tämmöstä aloin vuntsailee, ku taas pitkästä aikaa tänne foorumille eksy jotainhan tässä varmasti on mikä nyt ei tuu mielee, muttako ei tuu mielee niin pitää kysyä.

[juippi]

Vähä aiheen ulkopuolelta, mutta pakko kysyä. Menon ja paluun erotus varmaan kuuluisi olla 6-10 ja tarkotan nyt lämmityspuolen erotusta ? Eli kumpi on parempi, pienempi erotus vai suurempi?onko sillä suurempaa merkitystä? Ajattelin vaa ite, että pumppu vissii käy kauemmin jos erotus on pienempi, koska menovesi on matalampi jotta erotus paluuseen pysyy vaikka 6 asteessa. Mutta jos menoveden ja paluun erotus oliski se 10 astetta, niin eikö pumppu lämmitä sen veden silloin nopeammin, mutta lepoaika pumpulla pysyis samana, kuin sillä 6 asteen erotuksella?Eli pumppu käy vähempi aikaa, mutta lepää yhtä kauan ainaki silloin jos on puskurivaraaja ja oma kiertovesipumppu sille.? pumpuhan nostaa menoveden silloin korkeammalle jos kierto on hitaampaa eli saavuttaa nopeemmin halutun lämpötilan kiitos jo etukätee vastauksista tyhmään kysymykseen 3 v on tullu kohta pumpulle täyteen täällä ja ei voi olla muutako tyytyväinen. 2v9kk pumppu on käyny ja n.14000 kwh vienny sinä aikana ja kaikkihan tietää paljonko tuolla määrällä saa öljyä. Mutta tämmöstä aloin vuntsailee, ku taas pitkästä aikaa tänne foorumille eksy jotainhan tässä varmasti on mikä nyt ei tuu mielee, muttako ei tuu mielee niin pitää kysyä.

Tuolla on aiheesta käyty pitkä keskustelu. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4402.80

[Jakari]

Kiitos kommenteista !

Lämpökaivojen mitoituksesta on täällä ollut paljon kirjoituksia, melkeimpä väittelyjä. Harmi vaan, että useimmin näyttää olevan kyse alimitoitetuista kaivoista.  http://whm02.louhi.net/~maalampo/Smileys/LightB/embarrassed.gif
Oma kantani on, että poraustilanteessa 1-2 k€ lisämaksu ei ole suuri koko urakassa. Tällöin pääsee eroon niistä pilkunviilauksista, joita esiintyy tilaaja-suunnittelija-toteuttaja tahoilla.  Lisäksi tuotto kasvaa.
Oma lämpökaivoni ylittää kivasti suunnitellut tehot ja kun joskus vielä hankin sen jäähdytysmoduulin, kaivon tuoton pitäisi parantua. Toki suunnitellut kustannuksetkin ylittyivät hieman, mutta mieli on nyt korkealla. http://whm02.louhi.net/~maalampo/Smileys/LightB/smiley.gif

Toinen juttu on lämmönjako.
Olen tietoinen matalan lämmönkierron eduista, mutta olen silti rajoittanut joidenkin tilojen lämpöjä termostaatein (patterilämmitys).  Saamani kommetti, että enkö halua lisätä cop:ia, herätti kokeileen (hifisteleen).  Luin monet foorumin kannanotot => nopea kierto - hyvä tehokkuus.
Pikainen kokeilu: Pudotin lämpökäyrää  6 -> 5.  Useimmissa pattereissa alkoi kiertää tuo leuto lämmitysvesi, jotka olivat ennen kylminä.  Saapi nähdä kuinka käy korkeimman lämmönpyynnin tiloissa / esim. keittiö ? Positiiivista oli havaittavissa, että pumpun käyntijakso piteni jonkin verran. Tämä pitää tietysti verrata käyntisuhteen mukaan, ei kellon. Termostaateista ei meillä päästä eroon koskaan. Haluan makuuhuoneen viileämmäksi kuin keittiön. Meillä ei ole sisälämpöanturia MLP:lle.
Tarkempia seurannan tuloksia myöhemmin.

Kolmas juttu on ikkunat:
Pitäisiköhän tämä asia siirtää johonkin toisaalle

Meillä on ajanmukaiset  (v. 1980) 3K umpiolasielementit. Ei ole vetoa eikä ilmavuotoja. Oliskohan lämpöarvo jotakin 1,4  en muista. Siis ihan hyväksyttävä lämmöneristyskyky ainakin tuolloin.  MUTTA  pakkasen alittaessa -10C  ja huonelämpöjen alittaessa 20C, alkaa ikkunoihin kertyä vettä. Ei koko alalta, mutta reunoihin. Pakkasen noustessa -20C, alkavat päivittäiset kondenssivesien siivoukset ikkunalaudoilta. Tämä vaikuttaa tilanteelta, jossa ei olla tasapainossa. Tämä johtuu tietysti parista asiasta. Sisäilman kosteus liikkuu 50% tienoilla ja ikkunoiden alla olevat patterit ovat melko viileitä, joten alitetaan kastepiste ikkunoiden reunoilla.
Nykyiset uudet puitteelliset 3-4K  (2+2) ikkunat olisivat selkeästi paremmat, mutta niissä on taas ne tiivistys ja pesuongelmat.   . . .
Jos nyt saisin valita uudelleen.  Tulos olisi ilman muuta 4K ikkunat (2+2), onkohan kiinteitä olemassa? 

Olen miettinyt parannusta nykyiseen, mutta en ole löytänyt järkevää ratkaisua. Lisälasi pitäisi laittaa ulommaksi.
Lämmitys on kuitenkin kunnossa, ja energian kulutus aivan huipussa, kiitos MLP.
 
jj
 

 

 

 

[fraatti]

Kolmas juttu on ikkunat:
Pitäisiköhän tämä asia siirtää johonkin toisaalle

Meillä on ajanmukaiset  (v. 1980) 3K umpiolasielementit. Ei ole vetoa eikä ilmavuotoja. Oliskohan lämpöarvo jotakin 1,4  en muista. Siis ihan hyväksyttävä lämmöneristyskyky ainakin tuolloin.  MUTTA  pakkasen alittaessa -10C  ja huonelämpöjen alittaessa 20C, alkaa ikkunoihin kertyä vettä. Ei koko alalta, mutta reunoihin. Pakkasen noustessa -20C, alkavat päivittäiset kondenssivesien siivoukset ikkunalaudoilta. Tämä vaikuttaa tilanteelta, jossa ei olla tasapainossa. Tämä johtuu tietysti parista asiasta. Sisäilman kosteus liikkuu 50% tienoilla ja ikkunoiden alla olevat patterit ovat melko viileitä, joten alitetaan kastepiste ikkunoiden reunoilla.
Nykyiset uudet puitteelliset 3-4K  (2+2) ikkunat olisivat selkeästi paremmat, mutta niissä on taas ne tiivistys ja pesuongelmat.   . . .
Jos nyt saisin valita uudelleen.  Tulos olisi ilman muuta 4K ikkunat (2+2), onkohan kiinteitä olemassa? 

Olen miettinyt parannusta nykyiseen, mutta en ole löytänyt järkevää ratkaisua. Lisälasi pitäisi laittaa ulommaksi.
Lämmitys on kuitenkin kunnossa, ja energian kulutus aivan huipussa, kiitos MLP.
 
jj

Mode siirtäköön keskustelun oikeaan paikkaan jos näin katsoo

Kiinteitä on olemassa mutta niiden kanssa on erityisen paljon tuota lasin huurtumisongelmaa yleisesti ottaen. Lasit ovat ulompana karmissa jolloin ilmavirta ei osu niihin edes sen verran mitä muuten. Muutenkin noissa kiinteissä on ollut kylmiäsiltoja tuossa lasipakan kohdalla karmissa. Sälekaihtimia ei saa kiinteisiin muutakuin sisäpuolelle pölyttymään. Ääneneristävyys huonompi kiinteissä. Siitä en tiedä onko 2+2 kiinteitä.

Nelilasisissa hinta pompsahtaa. Nelilasisuus tuo myös uuden ongelman - lasit huurtuuu ulkoapäin. Tähän on olemassa ratkaisu(toista lasia, karkaistu) mutta sekin maksaa. Siksi itse päädyin kolmelasisiin missä selektiivikalvo, argon täyte ja paremmat tgi-välilistat alumiinisten sijasta sekä kotimaista tuotantoa pohojanmaalta...

Täältä löytyy myös ikkuna keskustelua: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=19493.0

[justus01]

Termostaateista ei meillä päästä eroon koskaan. Haluan makuuhuoneen viileämmäksi kuin keittiön.

Ei tuo asia välttämättä termostaattia vaadi, vaan patteriverkoston säätämistä...

Oma (amatööri)näkemykseni asiaan:

1. Termostaatit pois
2. Pattereiden virtaukset isolle/täysille ("isännän ruuvista")
3. Lämmityskäyrä sellaiseksi, että kylmimmän huoneen lämpötila on sopiva.
4. Kuristetaan niiden pattereiden virtausta, jotka ovat liian lämpimiä.
5. Asennetaan termostaattit takaisin tiloinhin joissa esimerksi ruuan valmistus, auringon paiste tai takan lämmitys voi aiheuttaa liiallista lämpenemistä.

[Sötkö]

Mitä ikkunoiden huurtumiseen tulee, niin ilmanvaihto ei taida toimia. 50% kosteus talvella on hyvin korkea ja muodostaa jo riskin rakenteille. Meillä vanhat 2-lasiset ikkunat ei huurru, vaikka pakkasta -25 astetta.

Jos puuta palaa 10 m3, niin energiassa se on luokkaa 10000 kWh ja tuo osaltaan selittää pumpun pientä kulutusta.