Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Imukaasu ja paisuntaventtiili  (Luettu 27084 kertaa)

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Imukaasu ja paisuntaventtiili
« : 22.12.13 - klo:12:55 »
Hei,

osaisiko joku kylmäalan ihminen vastata minulle paisuntaventtiilin toiminnasta..?
Nibe F1345 /60 ja /40 koneet. Noistahan saa Nibe Uplinkillä hienoa grafiikkaa.
Siitä on ollut suuri apu koneiden säätämisessä.
Nyt mielestäni kaikki on kohdallaan, deltat siis lähinnä.

Haluaisin kommentin paisuntaventtiilin toiminnasta:

Noissa liitekuvissa näkyy molempien koneiden venttiilien toiminta,
Slave tekee keskuslämpöä aina, ja Masterin EP15 tekee myös keskuslämpöä aina.
EP14 tekee pääasiassa käyttövettä, vaihtovenan kautta sitten keskuslämpöä,
mutta eipä ole vielä tänätalvena tarvinnut.

Kuten näkyy Slaven paisuntaventtiilit tekee kokoajan työtä, auki / kiinni.
Masterissa paisuntaventtiilien toiminta on paljon epämääräisempää.

Kysymys kuuluu;

Onko tuo tilanne se oikeampi, kun paisuntaventtiili tekee kokoajan ns. työtä?
Vai onko oikeampi tilanne, että ko. venttiili olisi kokajan auki?

Molempiin tilanteisiin pääsee helposti jomman kumman vaihtimen deltoja säätämällä.
Mutta mikä on oikea tilanne?

-RaS- :-\
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #1 : 22.12.13 - klo:12:56 »
ja toinen liite tietenkään ei kelvannut....tässä se.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #2 : 22.12.13 - klo:15:03 »
Jos amatöörinkin kommentti sallitaan, niin näyttäisi ylemmän kuvan EP14 (sininen kuvaaja) menevän huojunnan puolelle kun seilaa reilun asteen verran tuo lämpötila. Danfossin paisuntaventtiilin ohjeistus kait on että puolen asteen erot vielä sallitaan. Muutenkin tuossa ylemmässä kuvassa (oliko se nyt slave) mennee pienemmällä tulistuksella. Onko tulistuksia säädetty itse?

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #3 : 22.12.13 - klo:15:56 »
Jos amatöörinkin kommentti sallitaan, niin näyttäisi ylemmän kuvan EP14 (sininen kuvaaja) menevän huojunnan puolelle kun seilaa reilun asteen verran tuo lämpötila. Danfossin paisuntaventtiilin ohjeistus kait on että puolen asteen erot vielä sallitaan. Muutenkin tuossa ylemmässä kuvassa (oliko se nyt slave) mennee pienemmällä tulistuksella. Onko tulistuksia säädetty itse?

Tulistuksia ei ole itse säädelty, eikä se olekkaan homman idea. Kaikki tulistusventtiilit on tehtaan jäljiltä.
Takuuaikana en koske tulistuksiin, vaan koitan hakea niitä kohdalleen ihan maapiirin ja lämmityspiirin pumppujen kierrosnopeuksien avulla.
Nuo on tähänastisesta parhaat tulokset. Miten pakkanen ja lisääntyvä tehontarve vaikuttaa asiaan?
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #4 : 22.12.13 - klo:20:17 »
Miten pakkanen ja lisääntyvä tehontarve vaikuttaa asiaan?

"As the heat load increases from nominal, the evaporator superheat rises."

http://www.freescale.com/webapp/sps/site/overview.jsp?code=784_LPBBEVAPORATOR

Tuo on jäähdytyspuolen juttuja mutta sama pätee myös lämpöpumppuihin.

Eli siis lämpöpumpussa tuo "load" on siis lämmin keruu. Eli kun keruu kylmenee niin tulistus pienenee. Tämä taas tarkoittaa sitä, että jos tuossa on kyse alhaisesta tulistuksesta niin keruun kylmetessä tulistus pienenee entisestään.

Ihmisten kokemuksia lukeneena vaikuttaa siltä, että Nibe säätää tulistuksen hyvin pienelleen. Thermia/Danfoss taas omaan makuun turhan isolle. Itse olen kokeillut ajella nollatulistuksellakin eikä siinäkään mikään hajonnut eli uskon tuon Niben ratkaisun olevan parempi. Pienempi tulistus tarkoittaa käytännössä parempaa lämpökerrointa. Toki jos huojunta on niin voimakasta, että se ajaa paisuntaventtiilin melkein kokonaan kiinni huojuessaan niin se kyllä kusee sitten lämpökertoimenkin.

*lisäys* Niin ja termostaattisen paisuntaventtiilin tehtävä siis olis ylläpitää tietty tulistus avaamalla venttiiliä sitä mukaan kun tulistus suurenee ja sulkemalla venttiiliä kun tulistus pienenee. Käytännössä ainakin mun venttiili käyttäytyy silti niin, että tulistus on talvella alhaisempi kuin kesällä vaikka en välillä muuta tulistuksen säätöä. Huojunta johtuu myös tästä samasta jutusta. Eli jos tulistus on 0K eli paisuntaventtiili syöttää nestettä eteenpäin, alenee lämpötila bulbilla (paisuntaventtiilin lämpötilasensori imuputkessa), jolloin paisuntaventtiili pyrkii sulkeutumaan nopeasti. Se taas aikaansaa nopean lämpötilan nousun bulbilla ja paisuntaventtiili taas avautuu nopeasti ja tätä mennään sitten eestaas.
« Viimeksi muokattu: 22.12.13 - klo:22:25 kirjoittanut Xargo »

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #5 : 22.12.13 - klo:20:43 »
Tulistus pitää olla turvallisella tasolla. Nibe ja yleensäkkin mäntäkompura ei ole niin herkkä nesteiskuille kuin scroll. Kyllähän tehdas säätö on aina kompromissi eli optimaalinen säätö saadaan kun keruulämpötila on noin nolla.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #6 : 22.12.13 - klo:21:28 »
Tulistus pitää olla turvallisella tasolla. Nibe ja yleensäkkin mäntäkompura ei ole niin herkkä nesteiskuille kuin scroll. Kyllähän tehdas säätö on aina kompromissi eli optimaalinen säätö saadaan kun keruulämpötila on noin nolla.

Nibessä ainakin tässä mallissa on tietysti scroll koneet.
Tarkoittaako tuo keruulämpötila sisääntulevan liuoksen lämpötilaa?
Olisi meinaan aika kylmää silloin!
Nyt lämmöt on sisääntuleva; +3,5 ja maahan takaisin; -1,5, eli delta on 5 astetta.

Lämmönsiirtopumpun kierrokset toisiopuolella vaikuttaa imukaasun lämpöön kanssa ja samalla siis tulistusventtiilin toimintaan.
Maapiirin pumppujen nopeus on jo nykyisellään liian hidas, eikä sitä saa suuremmaksi, eli sieltä ei voi säätää.
Maapiirin delta on noin 5 astetta, mikä on Niben suosituksen yläraja, ei voi pienentää.

Lähinnä haen sitä, että jos tuo Slave koneikon tulistusventtiilit on ok, kun siinä imukaasussa havaitaan pientä säännöllistä vaihtelua?
Miten saisi sitten tuo Master koneikon tulistuksen säädettyä kierronopeuksilla samanlaiseksi?
Siinä Masterissa on R410A ja Slavessa on R407C. Johtuuko tulistuskäyrien ero siitä?


Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #7 : 22.12.13 - klo:21:57 »
Nibe ja yleensäkkin mäntäkompura ei ole niin herkkä nesteiskuille kuin scroll.

Eikös se ole juuri toisin päin:

http://www.youtube.com/watch?v=A8jEXAQy9go

Sieltä 5:30 kohdalta löytyy selitys. Sama näkyy tässä 2:15 kohdalla, mutta äänet jostain syystä puuttuu ainakin mulla:

http://www.youtube.com/watch?v=dsabYhhOko0

Eli siis juuri scrollin rakenne aikaansaa sen, että neste pääsee poistumaan vaurioittamatta kompuraa. Mäntäkompurassahan mäntä yrittäisi puristaa nestettä kasaan ja kun se ei puristu niin voi tulla vaurioita.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #8 : 22.12.13 - klo:22:28 »
Nibessä ainakin tässä mallissa on tietysti scroll koneet.
Tarkoittaako tuo keruulämpötila sisääntulevan liuoksen lämpötilaa?
Olisi meinaan aika kylmää silloin!
Nyt lämmöt on sisääntuleva; +3,5 ja maahan takaisin; -1,5, eli delta on 5 astetta.

Lämmönsiirtopumpun kierrokset toisiopuolella vaikuttaa imukaasun lämpöön kanssa ja samalla siis tulistusventtiilin toimintaan.
Maapiirin pumppujen nopeus on jo nykyisellään liian hidas, eikä sitä saa suuremmaksi, eli sieltä ei voi säätää.
Maapiirin delta on noin 5 astetta, mikä on Niben suosituksen yläraja, ei voi pienentää.

Lähinnä haen sitä, että jos tuo Slave koneikon tulistusventtiilit on ok, kun siinä imukaasussa havaitaan pientä säännöllistä vaihtelua?
Miten saisi sitten tuo Master koneikon tulistuksen säädettyä kierronopeuksilla samanlaiseksi?
Siinä Masterissa on R410A ja Slavessa on R407C. Johtuuko tulistuskäyrien ero siitä?

Pienemmissä Nibeissä (muist. alle12kW) on mäntäkompurat. Nimenomaan ainakin itse meinasin että slaven huojunta olisi liian suurta. Tietenkin jos paisarit ovat tehdassäädöillä, niin varmaankaan ei kannata huolestua. Periaatteessa deltalla ei kannata alkaa tulistuksen säätöä miettimään. Asioilla ei ole niin suoraa yhteyttä. Erilaiset käyrät selittynevät eri kylmäaineilla (miksiköhän on noissa eri kylmikset). Laitat deltat suositusarvoihin tai jos ei mahdollista niin mahdollosimman lähelle niitä.

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #9 : 23.12.13 - klo:06:04 »
Nibessä ainakin tässä mallissa on tietysti scroll koneet.
Tarkoittaako tuo keruulämpötila sisääntulevan liuoksen lämpötilaa?
Olisi meinaan aika kylmää silloin!
Nyt lämmöt on sisääntuleva; +3,5 ja maahan takaisin; -1,5, eli delta on 5 astetta.

Lämmönsiirtopumpun kierrokset toisiopuolella vaikuttaa imukaasun lämpöön kanssa ja samalla siis tulistusventtiilin toimintaan.
Maapiirin pumppujen nopeus on jo nykyisellään liian hidas, eikä sitä saa suuremmaksi, eli sieltä ei voi säätää.
Maapiirin delta on noin 5 astetta, mikä on Niben suosituksen yläraja, ei voi pienentää.

Lähinnä haen sitä, että jos tuo Slave koneikon tulistusventtiilit on ok, kun siinä imukaasussa havaitaan pientä säännöllistä vaihtelua?
Miten saisi sitten tuo Master koneikon tulistuksen säädettyä kierronopeuksilla samanlaiseksi?
Siinä Masterissa on R410A ja Slavessa on R407C. Johtuuko tulistuskäyrien ero siitä?

Pienemmissä Nibeissä (muist. alle12kW) on mäntäkompurat. Nimenomaan ainakin itse meinasin että slaven huojunta olisi liian suurta. Tietenkin jos paisarit ovat tehdassäädöillä, niin varmaankaan ei kannata huolestua. Periaatteessa deltalla ei kannata alkaa tulistuksen säätöä miettimään. Asioilla ei ole niin suoraa yhteyttä. Erilaiset käyrät selittynevät eri kylmäaineilla (miksiköhän on noissa eri kylmikset). Laitat deltat suositusarvoihin tai jos ei mahdollista niin mahdollosimman lähelle niitä.

Keskuslämpöpiirin vaihtimen delta vaikuttaa tässä koneikossa suoraan tulistukseen, deltan säädöllä olen saanut tuon "huojunnan" aikasiksi.
Mielestäni se ei siis ole huojuntaa, vaan normaalia paisuntaventtiilin toimintaa?
Huojuntaa se olisi vasta tosiaan jossain yli puolen asteen erolla, kait.

Nyt vaan en saa tuota Master koneikkoa säädettyä samanlaiselle "huojunnalle" kuin tuo Slave on.
Voi tietysti olla turhaakin, mutta näillä yli 100 kW lähtötehoilla pienillä asioilla on vuositasolla hyvin suuri rahallinen merkitys.
Koneiden laskettu sähkönkäyttöhän on noin 120 000 kWh vuosi.

Kylmäaineet riippuu kait tehoista, ilmeisestikin 407C ei ole enää optimi aine, kun tehoja on yli 30 kW per kone?
Lisäksi kylmäaineen määrää ei voi kasvattaa yli 3kg, koska silloin vaaditaan vuositarkastukset, ja niiden poissaolo on Nibellä isoissa koneissa eräs tärkeä myyntivaltti!
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #10 : 23.12.13 - klo:06:46 »
Nibe ja yleensäkkin mäntäkompura ei ole niin herkkä nesteiskuille kuin scroll.

Eikös se ole juuri toisin päin:

http://www.youtube.com/watch?v=A8jEXAQy9go

Sieltä 5:30 kohdalta löytyy selitys. Sama näkyy tässä 2:15 kohdalla, mutta äänet jostain syystä puuttuu ainakin mulla:

http://www.youtube.com/watch?v=dsabYhhOko0

Eli siis juuri scrollin rakenne aikaansaa sen, että neste pääsee poistumaan vaurioittamatta kompuraa. Mäntäkompurassahan mäntä yrittäisi puristaa nestettä kasaan ja kun se ei puristu niin voi tulla vaurioita.
Kyllä sen scrollin on todettu olevan herkempi märälle imukaasulle.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #11 : 23.12.13 - klo:08:58 »

Mielestäni se ei siis ole huojuntaa, vaan normaalia paisuntaventtiilin toimintaa?
Huojuntaa se olisi vasta tosiaan jossain yli puolen asteen erolla, kait.

Nyt vaan en saa tuota Master koneikkoa säädettyä samanlaiselle "huojunnalle" kuin tuo Slave on.
Voi tietysti olla turhaakin, mutta näillä yli 100 kW lähtötehoilla pienillä asioilla on vuositasolla hyvin suuri rahallinen merkitys.
Koneiden laskettu sähkönkäyttöhän on noin 120 000 kWh vuosi.




Miten lämpötila-asteikko oikein menee, jos tuossa ei ole yli 1K huojuntaa?

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #12 : 23.12.13 - klo:09:14 »

Mielestäni se ei siis ole huojuntaa, vaan normaalia paisuntaventtiilin toimintaa?
Huojuntaa se olisi vasta tosiaan jossain yli puolen asteen erolla, kait.

Nyt vaan en saa tuota Master koneikkoa säädettyä samanlaiselle "huojunnalle" kuin tuo Slave on.
Voi tietysti olla turhaakin, mutta näillä yli 100 kW lähtötehoilla pienillä asioilla on vuositasolla hyvin suuri rahallinen merkitys.
Koneiden laskettu sähkönkäyttöhän on noin 120 000 kWh vuosi.




Miten lämpötila-asteikko oikein menee, jos tuossa ei ole yli 1K huojuntaa?

No voipi olla sitten huojuntaa. Alkuperäinen kysymys koski asiaa, että miten saan sen Master koneen kuumaa käyttövettä tekevänä huojumaan samalla lailla kuin muut koneet. Tuon huojunnan muista koneista saa siis pois säätämällä lähtöpuolen deltaa, sen voi säätää vaikka kokonaan pois. Mutta mikä on se oikea, tavoiteltava säätö. Miksi korkeammalla lähtölämpötilalla toimivaa konettaa ei saa samoin säädettyä.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #13 : 23.12.13 - klo:11:20 »
Kyllä sen scrollin on todettu olevan herkempi märälle imukaasulle.

Ok. Mistäs se muuten johtuu? Onko mäntäkompuroissa joku vielä parempi suoja nesteiskujen varalta? Itse tosiaan ajelin testimielessä aikanaan nollatulistuksella ja ainakin imukaasussa oli varmastikin nestettä, mutta voipi tietysti olla, että kaasuuntui sitten käämeihin. Mitään vikatilanteita ei kuitenkaan tullut. Kompuran kylki meni tuhdisti pakkasen puolelle imuaukon ympäriltä. Mulla siis scroll.

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #14 : 23.12.13 - klo:11:42 »
Miksi korkeammalla lähtölämpötilalla toimivaa konettaa ei saa samoin säädettyä.

Varmaksi en mene vannomaan, mutta voi johtua siitä, että korkeammalla lauhtumispaineella (korkeampi veden lämpötila) kompuran antoteho laskee ja sitä kautta myös höyrystimeltä otettava teho pienenee, jolloin höyrystin höyrystää kylmäaineen täydellisemmin, jolloin ei myöskään tule huojuntaa.

Eli siis johtuisi siitä, että kuumempaa vettä tehtäessä kylmäainevirtaus kompuran läpi pienenisi alhaisempaan veden lämpötilaan verraten.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #15 : 23.12.13 - klo:13:29 »
Lainaus
Onko mäntäkompuroissa joku vielä parempi suoja nesteiskujen varalta?

Ehkä siihen vaikuttaa kompressorin rakenne.Mäntäkoneisto on kompressorin alaosassa ja kaikki imukaasu tulee moottorin läpi ja varmaan viimeiset nestepisarat höyrystyy tässävaiheessa

Scrollissa painekierukat on kompressorin yläosassa joten suurempi osa imukaasusta menee sellaisenaan scrollikoneistoon ja jonkinlainen hajavirtaus pyörii moottorin käämien yläosassa

Lainaus
Varmaksi en mene vannomaan, mutta voi johtua siitä, että korkeammalla lauhtumispaineella (korkeampi veden lämpötila) kompuran antoteho laskee ja sitä kautta myös höyrystimeltä otettava teho pienenee, jolloin höyrystin höyrystää kylmäaineen täydellisemmin, jolloin ei myöskään tule huojuntaa.

Ainakin meillä paisuntaventtiilin huojunta pysyy suht samana vaikka maasta tulevan keruunliuoksen lämpötila vaihtelee kesäajan +14 asteesta kevättalven -3 asteen välillä.Höyrystimen lämpö näyttää aina pysyvän n 7K alle keruuliuoksen lämpötilan.

Kompressorin antoteho on +14 asteisella keruuliuoksella n 12kw ja -3 asteisella keruuliuoksella n 7kw.

Paisarin huojunta on n 0,8K sykli aika hidas,n 10 kertaa tunnissa

Tuon näköistä...
http://aijaa.com/kgiplw

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #16 : 23.12.13 - klo:14:12 »
Ehkä siihen vaikuttaa kompressorin rakenne.Mäntäkoneisto on kompressorin alaosassa ja kaikki imukaasu tulee moottorin läpi ja varmaan viimeiset nestepisarat höyrystyy tässävaiheessa

Jeps, menee vähän toki teorian puolelle, mutta jos tuo on syy miksi mäntäkompurassa nesteiskut on pienempi ongelma niin eipä se kyllä varsinaisesti mäntäkoneiston ansiota ole. Eli siinä mielessä scrolli kuitenkin rakenteeltaan vähemmän herkkä nesteiskuille? Muistaakseni Copelandin scrolleissakin imukaasu ohjataan käämien kautta puristustilaan. Silloin kun ajelin nollatulistuksella niin kompuran kylki veti jäähän viuhkamaisesti alaspäin (kohti käämejä) suuntautuen. Jostain poikkeleikkauskuvasta muistelen nähneeni, että imuaukossa on ohjuri, joka ohjaa imukaasun alas. Ilmeisesti vaarana scrollien kanssa on enempi se, että nestemäinen kylmis vie voiteluöljyt mukanaan ja sitten jossain vaiheessa moottori leikkaa kiinni. Tosin eipä mulla ole käytännön kokemusta kuin tuosta omasta myllystäni.

Paisarin huojunta on n 0,8K sykli aika hidas,n 10 kertaa tunnissa

Mun käsityksen mukaan huojunnassa on hiukka korkeampi taajuus. Tohon tyyliin, mitä tässä kuvassa. Siis jos puhutaan siitä huojunnasta, mikä aiheutuu siitä, että nestemäistä kylmäainetta pääsee liian alhaisen tulistuksen takia paisuntaventtiilin läpi. Tuo sun esimerkki on musta normaalia paisuntaventtiilin toimintaa. Tosin en ole alan ammattilainen niin en mene tätäkään vannomaan.

Tässä mun kuvassa tuo musta käppyrä on painemittarilta luettu ja muut 1-wire lämpötila-antureilta. Tosin nyt muistin, että tuossahan huojunta johtui siitä, että tulistus oli sen verran korkea (siis tuossa ensimmäisessä käyntijaksossa), että paisuntaventtiili melkein sulkeutui ja silloin imukaasun lämpötila nousi nopeasti, jolloin paisuntaventtiili avautui nopeasti jne. Eli voi mennä niinkin päin.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 672
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #17 : 23.12.13 - klo:14:33 »
Miten imukaasun lämpötila voi pysyä samana,vai onko tuo trendi jotain muuta? :-[
Tarkoitan että keruuliuoksen lämpötilahan laskee jokaisella kierroksella keruupiirissä niin pitäisihän imukaasun lämpötilan myös laskea kompresssorin käydessä?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5165.0;attach=1515;image
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #18 : 23.12.13 - klo:14:57 »
Miten imukaasun lämpötila voi pysyä samana,vai onko tuo trendi jotain muuta? :-[
Tarkoitan että keruuliuoksen lämpötilahan laskee jokaisella kierroksella keruupiirissä niin pitäisihän imukaasun lämpötilan myös laskea kompresssorin käydessä?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5165.0;attach=1515;image

No meillä on rohkeat 2km reikää ja pintavetojakin 1,2 km. Ei se nesteen lämpötila laske mihinkään, se on se mitä kalliosta kulloinkin sattuu tulemaan. Kun ajatellaan, että koneista voi olla käynnissä esim. 20kW tai sitten 20+20+30+30kW niin nestemäärät joita liikutellaan, on niin isoja, ettei ne pienistä 50kW tehovaihteluista mihinkään lämpötilat muutu maapiirissä.

Imukaasun lämpötilaan vaikuttaa kaikkein eniten se , miten laitan keskuslämpöpuolen vaihtimen deltan. Deltalle annetaan ohjeeksi 5-9 astetta, joka on _ERITTÄIN_ laaja käsite! Sillä saa mielestäni jopa rikottua pumput ääripäissä. Ainakin käyrät menee ihmeellisiksi, ja tehot häipyy, yms. Vaihteluväliä on järkevästi noin2 astetta, 7-9 deltalla toimii nuo Slace pumput ok. Mutta kuumaa vettä tekevään en ole yrityksistä huolimatta saanut esiin tuota "huojuntaa", joka mielestäni olisi oikean toiminnan merkki.
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #19 : 23.12.13 - klo:15:32 »
Mutta kuumaa vettä tekevään en ole yrityksistä huolimatta saanut esiin tuota "huojuntaa", joka mielestäni olisi oikean toiminnan merkki.

Kyllä huojunnasta olisi optimitilanteessa syytä päästä eroon. Sehän on merkki siitä, että paisuntaventtiili joko sulkeutuu liikaa tai avautuu liikaa ja joutuu kompensoimaan liiallista tai liian pientä kylmäainevirtaamaa tekemällä korjausliikkeen toiseen suuntaan. Se taas aiheuttaa sen, että tehontarve höyrystimellä (keruusta otettava teho) vaihtelee. Paras olisi jos oltaisiin kokoajan huojunnan rajoilla eli paisuntaventtiili olisi jatkuvasti juuri sen verran auki, että imukaasussa ei ole nestettä. Silloin höyrystimeltä otettava teho vaihtelisi vain lauhtumispaineen mukaan jos keruun lämpötila on vakio. Paisuntaventtiili sitten pitäisi huolen tästä tasapainotilasta. Käytännössä ei onnistu termostaattisilla venttiileillä, joten laitetaan muutaman asteen tulistus niin että ei ole huojuntaa, jotta varmistutaan, että imukaasussa ei ole nestettä.

Siitäkin on kyllä ollut keskustelua, että kannattaisiko kuitenkin päästää tahallaan hieman nestemäistä kylmistä moottorin käämeille ja antaa sen höyrystyä siellä, mutta stabiili ohjaus on aikalailla haastavaa ja muutenki saisi olla labratilat, että mahdollisen hyödyn pääsisi todentamaan.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 514
  • L-Ässä V-7
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #20 : 23.12.13 - klo:15:39 »
Copeland Scrollissa imukaasua ei mitenkään pakoteta kiertämään moottorin kautta.
Imukaasun tuloyhteen kohdalla on vain haittalevy jotta kaasu ei menisi aivan suoraan vähän ylempänä olevaan kompressorin imuaukkoon.

Tämä rälläkän kohdannut Scrolli edelleen lahjoitettavana lähetyskuluja vastaan.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Xargo

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 330
  • Danfoss DHP-H 8kW + 100m - Digit SE2 mlv/vkl
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #21 : 23.12.13 - klo:15:43 »
Copeland Scrollissa imukaasua ei mitenkään pakoteta kiertämään moottorin kautta.
Imukaasun tuloyhteen kohdalla on vain haittalevy jotta kaasu ei menisi aivan suoraan vähän ylempänä olevaan kompressorin imuaukkoon.

Juuri noita kuvia muistelin. Käytännössä ainakin mun kompuran tapauksessa (taitaa olla vieläpä saman mallinen mylly) silloin nollatulistustesteissä veti huuruun tuosta imuaukosta alaspäin eli kyllä tuo levy ainakin jonkin verran ohjaa kylmistä kohti käämejä.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #22 : 23.12.13 - klo:16:16 »

No meillä on rohkeat 2km reikää ja pintavetojakin 1,2 km. Ei se nesteen lämpötila laske mihinkään, se on se mitä kalliosta kulloinkin sattuu tulemaan. Kun ajatellaan, että koneista voi olla käynnissä esim. 20kW tai sitten 20+20+30+30kW niin nestemäärät joita liikutellaan, on niin isoja, ettei ne pienistä 50kW tehovaihteluista mihinkään lämpötilat muutu maapiirissä.

Imukaasun lämpötilaan vaikuttaa kaikkein eniten se , miten laitan keskuslämpöpuolen vaihtimen deltan. Deltalle annetaan ohjeeksi 5-9 astetta, joka on _ERITTÄIN_ laaja käsite! Sillä saa mielestäni jopa rikottua pumput ääripäissä. Ainakin käyrät menee ihmeellisiksi, ja tehot häipyy, yms. Vaihteluväliä on järkevästi noin2 astetta, 7-9 deltalla toimii nuo Slace pumput ok. Mutta kuumaa vettä tekevään en ole yrityksistä huolimatta saanut esiin tuota "huojuntaa", joka mielestäni olisi oikean toiminnan merkki.

Käyttövesituotannolle näyttäisi olevan suositusdelta 8-10K asennusohjeen mukaan. Noita ohjeistuksia kun noudattaa niin asia pitäisi olla ok.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/F1345/

Mikä sulla muuten on lämpötilaero höyrystimeen tulevalla ja sieltä lähtevällä kylmiksellä. Tuosta kun vähentää 1K niin oltaisiin aika lähellä tulistusta. En tiedä mikä on Niben suositus tulistukselle, mutta 3K alle en menisi jos vastuullani olisi taloyhtiön kalliit laitteet.

Termostaattinen paisarihan ei huomio lauhduttimen lämpötiloja suoranaisesti ja siksi yleensä tulistus jää pienemmäksi, mitä kuumempaa vettä tehdään. Muuten en ymmärrä miten lauhduttimen delta vaikuttaisi asiaan.

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #23 : 23.12.13 - klo:20:36 »

No meillä on rohkeat 2km reikää ja pintavetojakin 1,2 km. Ei se nesteen lämpötila laske mihinkään, se on se mitä kalliosta kulloinkin sattuu tulemaan. Kun ajatellaan, että koneista voi olla käynnissä esim. 20kW tai sitten 20+20+30+30kW niin nestemäärät joita liikutellaan, on niin isoja, ettei ne pienistä 50kW tehovaihteluista mihinkään lämpötilat muutu maapiirissä.

Imukaasun lämpötilaan vaikuttaa kaikkein eniten se , miten laitan keskuslämpöpuolen vaihtimen deltan. Deltalle annetaan ohjeeksi 5-9 astetta, joka on _ERITTÄIN_ laaja käsite! Sillä saa mielestäni jopa rikottua pumput ääripäissä. Ainakin käyrät menee ihmeellisiksi, ja tehot häipyy, yms. Vaihteluväliä on järkevästi noin2 astetta, 7-9 deltalla toimii nuo Slace pumput ok. Mutta kuumaa vettä tekevään en ole yrityksistä huolimatta saanut esiin tuota "huojuntaa", joka mielestäni olisi oikean toiminnan merkki.

Käyttövesituotannolle näyttäisi olevan suositusdelta 8-10K asennusohjeen mukaan. Noita ohjeistuksia kun noudattaa niin asia pitäisi olla ok.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/F1345/

Mikä sulla muuten on lämpötilaero höyrystimeen tulevalla ja sieltä lähtevällä kylmiksellä. Tuosta kun vähentää 1K niin oltaisiin aika lähellä tulistusta. En tiedä mikä on Niben suositus tulistukselle, mutta 3K alle en menisi jos vastuullani olisi taloyhtiön kalliit laitteet.

Termostaattinen paisarihan ei huomio lauhduttimen lämpötiloja suoranaisesti ja siksi yleensä tulistus jää pienemmäksi, mitä kuumempaa vettä tehdään. Muuten en ymmärrä miten lauhduttimen delta vaikuttaisi asiaan.

8-10 pitää paikkansa, sitä on kokeiltu laidasta laitaan.
Mitä tarkoitat tuolla "kylmiksellä"? Maapiirin lämpöjä vaiko Liquid Line / Suction Gas lämpötiloja?
Maapiiri= tulo +3,4 paluu -1,5 C
Liquid Line=   +29,7 C
Suction Gas= +1,4 - +1,9 välillä

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #24 : 23.12.13 - klo:20:51 »
Tarkoitin kylmäaineen lämpötilaeroa höyrystimen yli, mutta tuossa ei taidakaan olla anturia paisuntaventtiilin ja höyrystimen välissä.

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #25 : 24.12.13 - klo:07:40 »
Tarkoitin kylmäaineen lämpötilaeroa höyrystimen yli, mutta tuossa ei taidakaan olla anturia paisuntaventtiilin ja höyrystimen välissä.

No eipä kait sitten ole.

Nuo lämpötila-arvot ei ole minulta.....
Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #26 : 24.12.13 - klo:08:25 »
Miten tuo keruu on nyt tässä pakkasella? Ja pahasti..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa rsaarela

  • Eläkeläinen, Elektroniikan mittaus-, säätö-, ja testausteknikko
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 934
  • 62 vuotta ekan oman radion rakentamisesta !
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #27 : 24.12.13 - klo:08:33 »
Miten tuo keruu on nyt tässä pakkasella? Ja pahasti..

Luetaan näitä viestejä!!!

Lukemat ei ole minulta !!!

Nibe F1345 /60kW ja /40kW. 8 x 250m reijät, yht. 400m pintavedot, Oilon öljykattila 55/85 kW, Jäspi sähkökattila 70 kW.
48 asuntoa, 3 eri taloa, 2 kerroks. pienkerrostaloja, 1972 rakennettu, 1769 m2/6610m3

-RaS-

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #28 : 24.12.13 - klo:09:02 »
Miten tuo keruu on nyt tässä pakkasella? Ja pahasti..

Luetaan näitä viestejä!!!

Lukemat ei ole minulta !!!
Sori ymmärsin väärin tuon tekstisi. Jostain ongelma kohteesta näyttää olevan..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 239
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #29 : 24.12.13 - klo:11:17 »
Tähän säätöasiaan kommenttina eli säädetään tulistus silloin kun käyttöaste on korkeimmillaan eli yleensä keruu lpt on siellä nollan huiteilla ja menovesi myös korkealla. Painehan pitää tottakai mitata ja paras olisi jos löytyy climacheck..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa KimmoK

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 976
  • Hartiapankista pesee ja linkoaa.
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #30 : 27.12.13 - klo:09:21 »
Missä nykypumpuissa on se koaksiaalilämmitin ennen kompuraa?
(Mikälie oikealta nimeltään, mutta tarkoitan sitä että lauhtuneella & nesteytyneellä kylmäaineella "lisälämmitetään" maapiirin lämmittämää kylmäainekaasua, jolloin loputkin nestepisarat luultavimmin höyrystyy ja hyötysuhdekin kai promillen verran paranee.)

Esim aikaisemmissa LÄ T malleissa moinen on, halvemmissa ruotsinpumpuissa tuota ei tuota ole aikaisemmin ollut, onkohan se nykyään? Vai onko lämpöässälläkin säästäneet tuossa kohdin ja ottaneet pois?
- KimmoK --Hartiapankkiraksaaja pohjolasta.
Ylikiiminki: 700m3 & 230m2 & LÄ T8 & 11-14Mwh/vuosi
2013 lähtien + 30m2 puolilämmintä varastotilaa suorasähköl

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Imukaasu ja paisuntaventtiili
« Vastaus #31 : 27.12.13 - klo:15:21 »
Missä nykypumpuissa on se koaksiaalilämmitin ennen kompuraa?
(Mikälie oikealta nimeltään, mutta tarkoitan sitä että lauhtuneella & nesteytyneellä kylmäaineella "lisälämmitetään" maapiirin lämmittämää kylmäainekaasua, jolloin loputkin nestepisarat luultavimmin höyrystyy ja hyötysuhdekin kai promillen verran paranee.)

Esim aikaisemmissa LÄ T malleissa moinen on, halvemmissa ruotsinpumpuissa tuota ei tuota ole aikaisemmin ollut, onkohan se nykyään? Vai onko lämpöässälläkin säästäneet tuossa kohdin ja ottaneet pois?
Lienee imukaasun esilämmitin nimeltään. Ilmeisestin on todettu hyödyttömäksi ainakin muissa kuin tulistinpumpuissa, koska niitä ei käytetä? Ekowellistä taitaa moinen löytyä.
Teoriassa ajateltuna kannattaisi käyttää, niin että höyrystin toimisi aivan höyrystymislämpötilan rajoilla ja tulistaminen hoidettaisiin nestelinjan lämpötilaa pudottamalla eli ko. lämmönvaihtimella. Tulistinkoneissa saadaan hyötyä myös lisäämällä imukaasun tulistusta normaalia enemmän, koska lisäys näkyy n. kaksinkertaisena kuumakaasussa ja hyöty saadaan käyttöveteen.