Ari Aula vastaa tiedusteluuni tässä ketjussa esitettyyn ongelmaan/ominaisuuteen:
Tervehdys
ja kiitos palautteesta. Pyrimme aina kehittämään tuotteitamme vastaamaan asiakkaidemme vaatimuksia ja tarpeita.
Selasin nopeasti keskustelupalstan kommentteja, ja jos ymmärsin oikein, teillä ei ole meidän lämpöpumppuamme?
En tiedä kuinka hyvin tunnet laitteitamme, joten aluksi hieman taustaa GS- mallista, rakenteesta ja ohjauksen perusteista.
GS -lämpöpumppu on ns. vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu ja varustettu vaipallisella käyttövesivaraajalla. Käyttövesi- ja vaippaosassa on omat anturinsa, jotka voivat käynnistää ja pysäyttää kompressorin sekä sähkövastuksen. Pumppu mitoitetaan yleensä osa/optimiteholle eli maksimi tehontarpeen aikana kompressorin rinnalla on käytössä sähkövastus. Vuositasolla sähkövastuksella tuotetun lämmön osuus on yleensä melko marginaalinen. Sähkövastuksen käyttö voidaan tosin kokonaankin estää, jos niin halutaan.
Kun lämpöpumpusta tehdään moduulimittainen, 60 cm leveä, jää käyttövesivaraaja väistämättä melko pieneksi ja joissakin tilanteissa kuuman veden riittävyys vaatii kompressorin ja vastuksen yhtäaikaiskäyttöä. On huomattava, että vaikka varaaja olisi täynnä 55C vettä, saadaan sieltä laskennallisesti noin 240 litraa suihkulämpöistä (40C) vettä, kun tulevan kylmän veden lämpötila on 5C. Tämä vastaa noin 20 min suihkukäyttöä (normivirtaama 12 litraa/min). Tämä siis tilanteessa, jolloin uutta lämpötehoa ei tuoda käyttövesivaraajaan. Jos kompressorin lämpöteho on 6 kW, tekee se teoriassakin vain noin 1/5 osan yhden suihkun tarvitsemasta tehosta. Vastuksella tämä tuotto pystytään tuplaamaan ja siten nopeammin tekemään käytetty lämpö takaisin. Tilanne muuttuu kriittisemmäksi, kun suihkun käyttö alkaa tilanteessa, jossa jo osa käyttövesivaraajan kuumasta vedestä on kulutettu, mutta varsinainen lämmitysjakso ei vielä ole alkanut (kylmän veden kerrostuma varaajan pohjalla).
Olemme toki saaneet palautetta useilta asiakkailta, että käyttövesi riittää hyvin isollekin porukalle normaalissa suomalaisessa saunomiskäytössä, vaikka sähkövastuksen käyttö on ollut estettynä. Kokonaissaunomisajastahan vain pieni osa on varsinaista käyttöveden kulutusta ja kompressori ehtii tehdä ”uutta” kuumaa vettä.
Keskustelupalstan aihe oli pääpiirteissään sähkövastuksen ohjaukseen liittyvää, joten keskitytään siihen.
Sähkövastuksen käyttöön vaikuttavia asetusarvoja on useita. Käyttövesipuolella ei ole aikaviiveparametreja, ainoastaan lämpötilaeroja (vrt. edellä oleva teoreettinen kapasiteettilaskelma). Eli kompressori käynnistyy, kun käyttöveden lämpötila on laskenut asetusarvosta, LV lämmitys, säädettävän eroalueen, LV-lämm.ero, verran ja vastus kytkeytyy kompressorin rinnalle, jos lämpötila edelleen putoaa 3 astetta. Ja on päällä niin kauan, että ollaan asteen päässä asetusarvosta (oletuksena eroalue on 3 astetta. Jos eroalue on suurempi, putoaa vastuskin aiemmin pois, siis kauempana asetusarvosta).
Lämpöpumppuun voidaan kytkeä erillinen kytkin, LV-lisälämpöpainike eli ns.saunanappi, jolla voidaan varmistaa käyttövesivaraajan olevan täynnä kuumaa vettä siinä vaiheessa, kun oletettavissa on suurempi kulutusjakso. Tällöin ohjaus siirtyy käyttövesivaraajan pohjalla olevalle anturille, ja varaaja latautuu varmasti täyteen kuumaa vettä ja lisäksi reagoi lähes välittömästi kulutuksen alettua. Toiminto on voimassa säädettävän ajan siitä, kun kytkimellä on annettu aloitustieto. Tämä toiminto luonnollisesti kytkee sähkövastuksen nopeasti päälle (ellei vastuksen kytkeytymistä ole estetty), onhan lämpötilamuutos varaajan pohjalla nopea (ja suuri), kun hana avataan.
Käyttöveden lämmitysjaksoja voidaan nopeuttaa sulkemalla lämmityspiirit käyttövesilämmitysjaksojen ajaksi (parametri L1/L2 säädössä tai kiinni).
Lämmityspuolella vastuksen kytkeytymisessä on lämpötilaerojen lisäksi myös aikaviive, jonka säätöalue on 0...35min. Sähkövastuksen kytkeytyminen edellyttää, että varaajan lämpötila laskee vielä kompressorin käynnistymisrajasta alaspäin ja pysyy siellä yli säädetyn ajan. Vastus on päällä niin kauan, että ollaan puolivälissä kompressorin käyntiero aluetta. Nopeisiin ulkolämpötilamuutoksiin ja sitä kautta myös nopeita menoveden lämpötilan muutoksia voidaan hidastaa parametrilla Ulkolämpötilan hidastus, jonka säätöalue on 0...20 h. Tämä on aika, jolta säädin laskee keskiarvon ja jonka perusteella menoveden lämpötila lasketaan.
On totta, että varsinkin lattialämmitystaloissa sähkövastuksen kytkeytymisviive voisi olla suurempi.
Vastus voi olla yksinään päällä tilanteissa, joissa varaajan alaosan/lauhduttimelle tulevan veden lämpötila ylittää maksimirajan (säädin pysäyttää kompressorin ja estää käynnin liian korkeilla lauhtumispaineilla), mutta jokin lämpötila varaajassa on vielä alle asetusarvon. Näin esim. tilanteessa, jossa kellotoiminnoissa on ohjelmoitu bakteerintappotoiminto, LV-korotus, ja lämpötila pyynti nousee yli 55C:een. Tässä tilanteessa L1 ja L2 ovat kiinni.
Ystävällisin terveisin
Geopro Systems Oy
Ari Aula
tel +358 3 8576403
gsm +358 44 7576403
fax +358 3 8576499
Jani
