Uudiskohdetta Poriin

[GTP]

Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:

Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Tällä hetkellä yleisesti vallalla olevan mielipiteen mukaan maalämpöjärjestelmän omistavan henkilön ei kannata laittaa aurinkoa tuohon kaveriksi. Omasta mielestänikin asia on juuri näin, mutta siis tällä hetkellä. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että etäluettavat mittarit yhdistettynä sähkön hinnan takuuvarmaan nousuun (kuinka paljon ja millä aikavälillä?) tuovat itkua ja hammastenkiristystä. Tämä yhdistettynä järjestelmien tuotekehitykseen ja hintojen laskuun saattaa muuttaa investointihalukkuutta/-järkevyyttä merkittävästi.

-viessmanni käy muutenkin melko pitkiä aikoja ja niiden venyttäminen tarpeettoman pitkiksi pudottaa coppia(kaivo jäähtyy hetkellisesti)

Onko tämä ”pitkäkäyntisyys” mielestäsi Viessmannin 333G:n ominaisuus vai tulosta tekemästäsi parametroinnista? Kuitenkin hyvä pontti.

-mlp pumpun käynnistys hystereesi oteteen pumpulle palaavasta vedestä, tämä saattaa aiheuttaa ongelmia(esim suihkusessio laskee puskurin lämpötilaa hetkellisesti ja tämä aiheuttaa pumpun käynnistymisen turhaan), mahdollista pätkäkäyntiä

Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?

-myös mahdollisuus että vastuskäyttöä ei saa toimimaan järkevästi on riski(integraali laskee ennenaikojaan ja tämä määrää vastukset käyttöön, suurella integraalilla vastukset eivät lähde päälle sitten kun niitä oikeasti tarvittaisiin)

Itse en edes ole huomannut tuota ajatella, koska ajatuksena on ollut, että puskuriin tulee oma vastus. Sitä kyllä olen miettinyt, että miten tuon saa toimimaan yhdessä pumpun automatiikan kanssa? Oma idea on ollut, että asetellaan vastuksen oma termostaatti asteen pari pyyntirajan alapuolelle ja päästöhidastetun releen kautta vastus pysyy esim. 30min päällä. Oletettavasti tällä aikaa puskurin lämpötila on noussut asettelun yläpuolelle.

[GTP]

Pitipä jakaa kahteen postiin kun 6000 merkkiä on rajoituksena 

-Oletuksena mlp kytkee kiertovesipumpun pois päältä kun ulkolämpötila on esim 2 astetta viileämpää kuin huonelämpötilan pyynti (asetus muutettavissa mutta kiertovesipumppukin vie sähköä ja kesän ollessa kyseessä - turhaan) ja tällöin puskurissa ei kierrä kesäisin päivisin mikään. (oletttaen että talossa ei haluta lämmittää erikseen pesutiloja kesällä joka vaatii sitten jo € lisää/puskurin), kukaan tuttuni ei ole valittanut kylmiä pesutilojen lattioita vaikka niissä kesällä ei mikään kierräkään..

Itsellä on tarkoitus lämmittää ainakin pesutiloja. En ole ajatellut tarvetta kylmien lattioiden kautta vaan siksi, että pesutilat saadaan kuiviksi.

-Mikäli kyseessä on uudiskohde niin lattilämmityksesi ei todellakaan tarvi 35 asteista vettä edes kovimmilla pakkasilla tämä syö entisestään esilämmitys tehoa. Usein myös saapuvan veden lämpötila on jotain 4 ja 10 asteen välissä. Kesällä usein lämpöisempää.

Kyseessä on uudiskohde ja itsellä ei ole minkäänlaista aiempaa henkilökohtaista käytännön kokemusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Mikä on menoveden ~lämpötila esim. -15, -20 ja -26?

-Esim itsellä pumppu käy tällähetkellä 2krt päivässä ja huonelämpötilan ollessa 21 lattiassa kiertää 22 asteinen vesi. Vain pumpun käydessä menoveden lämpötila nousee tuota korkeammaksi. 

Katselin aiempia postejasi ja löysin mm. seuraavan postin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480. Epäilemättä tuo 32 kuutiota betonia ja ~200L vettä lattiakierrossa on hyvä puskuri mikä varmasti selittää harvat käynnistyskerrat. Itselle on tulossa 70mm pintalaatta ja kerrosalaa alakerrassa on n. 125m^2, joten lattiapuskuria on ”vain” 8,75 kuutiota ja n. 70L vettä lattiakierrossa.  Yläkertaan tulee aikanaan 50m^2 kipsilattia, joten tuosta ei paljon puskuriksi ole. Talomme siis painii hieman eri sarjoissa.

-343 malli missä on 240l varaaja sekä aurinko kierukka itsessään.

343 on ollut pohdinnassa, koska tuossa käyttövesivaraaja tarjoaisi hieman lisää volyymia ja aurinkokierukka. Toisaalta taas 333G:ssä ja 343G:ssä on ”merkittäviä” rakenteellisia eroja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0) ja varaajassa on käsittääkseni ollut sekoittumisongelmia. Ei hyvä.

-Jos käyttöveden tarve on suurta esim altaan takia niin sitten esim 300g malli ja siihen erillinen varaaja viereen (esim 400l tms) mitä pumppu lämmittää kierukalla. Tässä varaajassa sitten mahdollisuus kytkeä aurinko toiseen kierukkaan. Tässä etuna myös se että jos mlp kypsyy ennenaikojaan tai vastaavasti varaaja niin koko järjestelmää ei tarvi vaihtaa. Näin jälkiviisaana olisi itsekin pitänyt miettiä tälläistä vaihtoehtoa.

Tähän mennessä on tullut asuttua sähkö- tai kaukolämmitteisissä taloissa. Tämä yhdistettynä tottumukseen ottaa pitkiä ja lämpimiä suihkuja ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä maalämpötalossa. Tämän vuoksi 300G on myös ajoittain pyörinyt ajatuksissa. Vaikka olen tehnyt tekniselle tilalle 4m^2:n tilavarauksen, niin kahdella erillisellä varaajalla tulee tilanahtaus eteen (olettamuksena siis, että myös lattialämmitykselle on oma puskuri).

-puskuri on kallis ja tuolla maksaa jo todella monen vuoden käyttöveden lämmitämisen.
-Mikäli ajattelit ajaa aurinko lämpöä tuohon laittaa kannattaa muistaa se että 1.3 - 1.10 välisenä aikana kun aurinkoa on hyvin tarjolla se edustaa karkesti vain noin 1/3 koko vuoden lämmitysenergia tarpeesta ja tuolla puskuri kuviollakaan et saa siitä käyttöveteenkään hyötyö kuin esilämmityksen verran. Tuollaisen puskurin lämmittäminen kuumemmaksi kuin mitä lattia vaatii merkkaa sitten sitä että vesi lattialämmitykseen on shuntattava. (maksaa lisää sekin)

Tulevaisuudessa huippukulutuksen aikoina sähkön hinta on varmasti kertoimella X kalliimpaa kuin normaaliaikana. 333G:ssä (kuten varmasti muidenkin valmistajien pumpuissa) on aikaohjelmia pumpun käynnistykselle. Puskurihan on mahdollista ladata halvan sähkön aikaan ja kuluttaa kun sähkö on kallista. Mitä tästä tulee säästöä voi laskea kun tietää huippusähkön hinnan. Lisäksi energiatodistus on varmasti myös tulevaisuudessa yksi lisärahastuskeino. Tällä hetkellä talomme on C-luokassa, mutta toteutuneiden valintojen kautta talo menee takuuvarmasti luokkaan B ja E-luku tulee varmasti olemaan luokkaa 122. Varmasti keksitään jokin vero, joka perustuu E-lukuun ja tuon kustannukset ovat vain arvattavissa. Eli mitä pienempi E, sitä vähemmän maksat. Aurinko auttaa tässä ja taas kerran lyhentää takaisinmaksuaikoja. A-luokkaan pääseminen ei varmasti ole realistinen, koska se vaatisi omalla kohdalla vuositasolla auringolla tuotettua omavaraisenergiaa luokkaa 4000kWh.

[euroshopperi]

Mulla on puskuria ja käyttövettäkin on 390 L, joka on riittänyt ilman ainuttakaan huomautusta veden lämpöjen suhteen. Ainoa asia, mikä harmittaa, on se, ettei tuossa puskurissa ole kuin 1 kierukka ylimääräisenä. Eli siinä on aurinkokierukka ja käyttövesi kierukka ja vaippa on sitten suoraan ylä/alaliitännällä lämmitykseen. Olisi ollut varsin näppärää, jos olisi ollut vielä 2 kierukkaa lisää. Ne olisin laittanut siten, että toiseen olisin varannut takkasydämmen todelliseksi varajärjestelmäksi ja toisen olisin laittanut puhtaasti pelkkien pesutilojen erilliseksi lämmityspiiriksi. Toimiihan tämä kyllä nytkin ihan eri malliin, kuin öljylämmitysajan laitteet ja olen varsin tyytyväinen vehkeeseen. Kaikille joilla on tarpeeksi tilaa vetäistä tuollainen erillislaitteisto, eli esim 300 G+ puskuri+ LVV, niin suosittelen ihan huoletta kysymään tuosta tarjousta. Jos joutuisin siis ostamaan joskus uuden puskurin, niin ottaisin sen AKVA solar + spekseillä. Melkein harmittaa, kun joutui tuosta aurinko-öljystä käyttämään tuon 500 L puskurin, jossa siis vain 2 kierukkaa ja lisää ei saa laitettua heittämällä.

[fraatti]

Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:

Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida.

Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?

Patteri kohteissa kuten vanhemmillani on asennettuna puskurivaraaja(heillä neliputki kytkennällä joka vaatii ylimääräisen kiertopumpun). Tällöin lämpötilaa mitataan puskurivaraajan lämpötilaa sekä muistaakseni lähtevän veden lämpötilaa. Käynnityshypoteesi on kuitenkin puskurivaraajan lämpötila joka on vakiona 5K. Harrastamaan ryhtymisella tarkoitin ehkäpä enemmän sitä että paluupuolelle asennettaessa puskuri saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia mm koneen logiikan kanssa joiden kanssa saattaa joutua säätämään/repimään hiuksia päästään, huonommassa tapauksessa ei saa toimimaan hyvin ollenkaan. Jos puskuria ei ole asetuksista laitettu päälle niin normaalisti käynnityshypoteesi mitataan paluuvedestä. Tällöin puskurin paikka olisi mielestäni ll menevän putken välissä. Omassa talossa kun tuota massaa on niin paljon niin uskoisin että tuo ei hirveästi vaikuttaisi paluu lämpötiloihin kun suuri määtä betonia on vaimentamassa lämpötilan vaihteluita. Lämmöluovutus levyillä toteutetuissa ratkaisuissa vaikutus lämpötiloihin suurempi koska lattiassa ei juurikaan varaavaa massaa ole ja lämmönjohtuminen on kaikkea muuta kuin optimaalista.

Onko tämä ”pitkäkäyntisyys” mielestäsi Viessmannin 333G:n ominaisuus vai tulosta tekemästäsi parametroinnista? Kuitenkin hyvä pontti.

Vakio asetuksilla pumppu käy yleensä varsin pitkiä jaksoja. Tähän vaikuttaa myös merkittävästi ll-putkiston rakenne. Pisimmät käyntiajat 16mm putkella betonissa. Lyhyimmät lämmönluovutuslevyillä toteutetuissa ratkaisuissa. 16mm putkella pidempi käynti kuin 20mm putkella. Tapauksessasi saattaisi jopa olla niin että tuollaisen puskurin asentaminen lisäisi käynnistysmääriä. Ensin tarvisi tehdä käyttövettä ja koska lämmitykseen käytettävä vesi jäähtyy myös sen teon aika koittaa nopeammin kuin yleensä. Käynnistymäärän on usein puhuttu määräävän kompressorin elinkaaren.

Itse en edes ole huomannut tuota ajatella, koska ajatuksena on ollut, että puskuriin tulee oma vastus. Sitä kyllä olen miettinyt, että miten tuon saa toimimaan yhdessä pumpun automatiikan kanssa? Oma idea on ollut, että asetellaan vastuksen oma termostaatti asteen pari pyyntirajan alapuolelle ja päästöhidastetun releen kautta vastus pysyy esim. 30min päällä. Oletettavasti tällä aikaa puskurin lämpötila on noussut asettelun yläpuolelle.

2x3 ja 3x3 malleissa ja varmaan muissakin merkeissä on vastuspaketti joka sijaitsee ennen vaihtoventtiiliä. Vaihtoventtiilin asentoa muuttamalla saadaan vaihdettua se että lämmittääkö vastus käyttövettä vai lattialämmityksen vettä. Hyvä systeemi kun lämpö saadaan ajettua sinne missä sille on tarvetta. Ja esim käyttövettä saadaan omassa tapauksessa lämmitettyä tarpeen tullessa 9 + 10kW teholla. Mainitsemasi systeemi ei ota huomioon pyyntiveden lämpötilan muutoksesta suhteessa ulkolämpötilaan. Ja se ei lämmitä kuin ll-vettä.

[fraatti]

Itsellä on tarkoitus lämmittää ainakin pesutiloja. En ole ajatellut tarvetta kylmien lattioiden kautta vaan siksi, että pesutilat saadaan kuiviksi.

Jos syy on todellakin tuo niin sitten ei mielestäni ole järkevää ajatella lämmittävänsä pesutiloja se kummemmin kuin muitakaan tiloja. Olen tuosta pesutilojen kuivumis asiasta höpötelly kavereiden kanssa niin kaveri juuri sanoi että 10-15min ja pesutilojen lattiat ovat kuivat ilman sen kummempia lämmityksiä. Ilmanvaihto on nykymääräyksillä todella suurta pesuhuoneessa(yleensä 15l/s=900l/min) ja tämä kuivaa lattiat todella tehokkaasti. Ja tarvittaessa tuuleetusta voi vielä tehostaa joko iv-koneen nopeutta nostamalla tai sitten asentamalla poistokanavan venttiiliksi motorisoidun mallin mikä aukeaa enemmän ilman kosteuden noustessa. Yksi todella hyvä keino on myös ajaa suurimmat vedet kaivoon aina suihkun jälkeen lastalla. Tällöin vettä ei jää kuin hiukan saumoihin. Kun kyseessä ei ole mukavuuslämmitys niin harkitsisin kyllä vielä tuon tarpeellisuutta usempaan kertaan(mm hinta). Tällähetkellä uusista vesikiertoisista mlp taloista varmaan 95% vesi ei kierrä kesällä pesutiloissa sen enempää kuin muuallakaan.

Kyseessä on uudiskohde ja itsellä ei ole minkäänlaista aiempaa henkilökohtaista käytännön kokemusta vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Mikä on menoveden ~lämpötila esim. -15, -20 ja -26?

Ainakin itsellä meno ja tuloveden lämpötila ja laataan lämpötila on ehkä noin asteen lämpöisempi kuin huoneilma. Parin kolmenkympin pakkasessa muutama aste lisää. Tuolla on mun ketjussa lienee joku kuva lämmityskäyrästä. Meno ja paluulämpötilathan poikkeavat toisistaan vain pumpun ollessa käynnissä. Tähän vaikuttaa myös käytettävät lattiamateriaalit huomattavasti.

Katselin aiempia postejasi ja löysin mm. seuraavan postin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5360.msg64480#msg64480. Epäilemättä tuo 32 kuutiota betonia ja ~200L vettä lattiakierrossa on hyvä puskuri mikä varmasti selittää harvat käynnistyskerrat. Itselle on tulossa 70mm pintalaatta ja kerrosalaa alakerrassa on n. 125m^2, joten lattiapuskuria on ”vain” 8,75 kuutiota ja n. 70L vettä lattiakierrossa.  Yläkertaan tulee aikanaan 50m^2 kipsilattia, joten tuosta ei paljon puskuriksi ole. Talomme siis painii hieman eri sarjoissa.

Olen muuttanut pumpun asetuksia jotta se kävisi hiukan lyhyempiä jaksoja, tälläisiä tuloksia asetuksilla sai kun lämmitettävänä oli 170m2. Nykyään 170m2 + 70m2.

"asetus 2,0K -> käyntijakso 2h 50min
asetus 1,5K -> käyntijakso 2h 20min
asetus 1,0K -> käyntijakso 1h 45min
asetus 0,5K -> käyntijakso 1h 20min

Harvakseltaan pumppu näyttää käyvän näin lämpimillä ilmoilla. Viimeksi käynyt miltei viikko sitten lauantaina 1,5h."

Pääsääntöisesti näihin asetuksiin ei koske kukaan.

[fraatti]

343 on ollut pohdinnassa, koska tuossa käyttövesivaraaja tarjoaisi hieman lisää volyymia ja aurinkokierukka. Toisaalta taas 333G:ssä ja 343G:ssä on ”merkittäviä” rakenteellisia eroja (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5148.0) ja varaajassa on käsittääkseni ollut sekoittumisongelmia. Ei hyvä.

Työkaverilla on tämä 343 pumppu 8kW versiona asennettuna ja hän ei ole mistään sekoittumisongelmista ollut tietoinen kokemuksiensa perusteella. Sanoi vaan että vesi on riittänyt aina kun tiedustelin asiaa. Kyseessä 2 aikuista ja 2 lasta ja heidän veden käytöstään en sen enempää osaa kertoa. Tosin ovat asuneet tuossa talossa vasta vajaan kolme kuukautta. Ilmeisesti ongelmaa ei ainakaan kaikilla ole tai esim veden käyttötavat ratkaisevat.

Tämän vuoksi 300G on myös ajoittain pyörinyt ajatuksissa. Vaikka olen tehnyt tekniselle tilalle 4m^2:n tilavarauksen, niin kahdella erillisellä varaajalla tulee tilanahtaus eteen (olettamuksena siis, että myös lattialämmitykselle on oma puskuri).

Jättää puskurin suosiolla pois ja panostaa siihen mitä oikesti tarvitaan eli käyttövettä ja ottaa kierukalla lämitettävän varaajan joka kytketään pelkkään pumppuyksikköön.

Tulevaisuudessa huippukulutuksen aikoina sähkön hinta on varmasti kertoimella X kalliimpaa kuin normaaliaikana. 333G:ssä (kuten varmasti muidenkin valmistajien pumpuissa) on aikaohjelmia pumpun käynnistykselle. Puskurihan on mahdollista ladata halvan sähkön aikaan ja kuluttaa kun sähkö on kallista. Mitä tästä tulee säästöä voi laskea kun tietää huippusähkön hinnan. Lisäksi energiatodistus on varmasti myös tulevaisuudessa yksi lisärahastuskeino. Tällä hetkellä talomme on C-luokassa, mutta toteutuneiden valintojen kautta talo menee takuuvarmasti luokkaan B ja E-luku tulee varmasti olemaan luokkaa 122. Varmasti keksitään jokin vero, joka perustuu E-lukuun ja tuon kustannukset ovat vain arvattavissa. Eli mitä pienempi E, sitä vähemmän maksat. Aurinko auttaa tässä ja taas kerran lyhentää takaisinmaksuaikoja. A-luokkaan pääseminen ei varmasti ole realistinen, koska se vaatisi omalla kohdalla vuositasolla auringolla tuotettua omavaraisenergiaa luokkaa 4000kWh.

Harvakäyntinen pumppu tekee tuota optimointia itsestään. Esim itse en ole kuullut raksalla moneen viikkoon että pumppu olisi käynyt illalla/päivällä. Jostain tuolla ketjussanikin taitaa olla joku kuva mistä tämän näkee. Pumpun ohjaus perustuu kuitenkin ulkolämpötilaan ja usein se on matalampi yöllä. Kun pumppu käy harvakseltaan niin tuo yöllä tapahtuva lämmitys riittää pitämään lämmön varsin hyvin pitkälle päivään tai jopa iltaan/yöhön riippuen kelistä. Lämpöpumput.info foorumilla porukka on yrittänyt säästää välttämällä kalliita päivätunteja mutta melko vaikeaa tuntuu olevan että viivan alle jää oikesti jotain minkä pystyy erottamaan kohinasta. Yleensä edullisimmat tunnit ovat yöllä joten varaajan pyyntilämpötilaan voi laittaa muutaman asteen lisää yöksi niin tuonkin lataaminen tapahtuu suuremmalla todennäköisyydellä yöllä.

Tuosta e-luvusta ja sen säilömisesti en tiedä muutakuin että kunnasta sanoivat että ainoastaan kirjain otetaan talteen ja luvulla ei ole mitään merkitystä. Omassa tapauksessa vanhoilla laskentakaavoilla A. Näiden lukujen selvittäminen jälkikäteen on sen verran kallista puuhaa että en usko että siihen ryhdytään. Eli esimerkkitapauksessa passiivi vs matalaenergia hyötyä kunnan papereissa ei ole. Uusilla laskentakaavoilla tuota A:ta ei tosin kovin helposti saa.

Mutta mitä väliä sillä on mikä kirjain lapussa on? Eikö pääasia ole se että talossa on edullista asua ja omistaja on tyytyväinen?

[GTP]

Jos et todella halua alkaa harrastamaan niin jätä tuo puskuri suosiolla pois. Perusteluita:

Tuota harrasteluun ryhtymistä ja sen vakavuutta on vaikea tässä vaiheessa arvioida.

Oma ajatukseni on ollut, että järjestelmä anturoitaisiin niin, että puskurin lämmitys käynnistettäisiin lattiasta palaavan veden lämpötilan laskettua alle asetellun. Onko tämä mahdollista/järkevää? Pitää kahlailla manuaaleja läpi ja tutkia onko toteutettavissa. Kaippa tätä 333G:tä nyt patteritaloihinkin asennetaan jolloin kaverina on esim. Viessmannin Vitocel varaaja?

Patteri kohteissa kuten vanhemmillani on asennettuna puskurivaraaja(heillä neliputki kytkennällä joka vaatii ylimääräisen kiertopumpun). Tällöin lämpötilaa mitataan puskurivaraajan lämpötilaa sekä muistaakseni lähtevän veden lämpötilaa. Käynnityshypoteesi on kuitenkin puskurivaraajan lämpötila joka on vakiona 5K. Harrastamaan ryhtymisella tarkoitin ehkäpä enemmän sitä että paluupuolelle asennettaessa puskuri saattaa aiheuttaa melkoisia ongelmia mm koneen logiikan kanssa joiden kanssa saattaa joutua säätämään/repimään hiuksia päästään, huonommassa tapauksessa ei saa toimimaan hyvin ollenkaan. Jos puskuria ei ole asetuksista laitettu päälle niin normaalisti käynnityshypoteesi mitataan paluuvedestä. Tällöin puskurin paikka olisi mielestäni ll menevän putken välissä. Omassa talossa kun tuota massaa on niin paljon niin uskoisin että tuo ei hirveästi vaikuttaisi paluu lämpötiloihin kun suuri määtä betonia on vaimentamassa lämpötilan vaihteluita. Lämmöluovutus levyillä toteutetuissa ratkaisuissa vaikutus lämpötiloihin suurempi koska lattiassa ei juurikaan varaavaa massaa ole ja lämmönjohtuminen on kaikkea muuta kuin optimaalista.

Miksi mitata varaajan lämpötilaa ja sieltä lähtevän veden lämpötilaa?

Selitin asian varmasti hieman epäselvästi (kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa), mutta tarkoitin juurikin sitä, että puskuri on LL:n menopuolella. Oletetaan, että betoni on 22 asteista ja kun sinne menevän menoveden lämpötila laskee alle tuon, niin lattiat ja samalla puskuriin palaava vesi jäähtyy. Nyt kun mittaus on paluupuolella, niin tuosta saadaan käynnistys.

[GTP]

Tuosta e-luvusta ja sen säilömisesti en tiedä muutakuin että kunnasta sanoivat että ainoastaan kirjain otetaan talteen ja luvulla ei ole mitään merkitystä. Omassa tapauksessa vanhoilla laskentakaavoilla A. Näiden lukujen selvittäminen jälkikäteen on sen verran kallista puuhaa että en usko että siihen ryhdytään. Eli esimerkkitapauksessa passiivi vs matalaenergia hyötyä kunnan papereissa ei ole. Uusilla laskentakaavoilla tuota A:ta ei tosin kovin helposti saa.

Mutta mitä väliä sillä on mikä kirjain lapussa on? Eikö pääasia ole se että talossa on edullista asua ja omistaja on tyytyväinen?

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, aivan sama mitä todistuksessa lukee, koska tuon luettuaan sitä voi käyttää saunan sytykkeenä.

Minua ei enää yllätä mikään millaisia rahastuskeinoja kansalaisten päänmenoksi keksitään. Olihan tässä kuukausi sitten juttua, että mitä parempi näköala sinulla kotoasia on tai jos sinulla sattuu olemaan kulmatontti, niin kiinteistöveron pitäisi olla kovempi. Pointtini siis oli, että vaikka nyt E-luvulla ei ole merkitystä, niin tulevaisuudessa on.

Seuraava uudistus, tai ainakin yksi niistä, tuohon energiatodistus on se, että sinun pitää osoittaa mihin käytät tuottamasi energian. Ylituotantoa, esimerkiksi veden kiehuttamista, ei lasketa saaduksi hyödyksi. Kun aikansa keksivät uudistuksia, niin huomaavat, että esimerkiksi E-luokka B:n vaihteluväli on <80 - <124. Tuohon väliin on hyvä sovittaa muutama veroporras lisää. Verotetaanhan autojakin päästöjen perusteella.

[fraatti]

Miksi mitata varaajan lämpötilaa ja sieltä lähtevän veden lämpötilaa?

Selitin asian varmasti hieman epäselvästi (kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa), mutta tarkoitin juurikin sitä, että puskuri on LL:n menopuolella. Oletetaan, että betoni on 22 asteista ja kun sinne menevän menoveden lämpötila laskee alle tuon, niin lattiat ja samalla puskuriin palaava vesi jäähtyy. Nyt kun mittaus on paluupuolella, niin tuosta saadaan käynnistys.

Tuossa tietoa kuinka tuo käyttäytyy jos käytössä on puskurivaraaja asetus pumpussa.

Heating water buffer cylinder
Types and configuration
Heating water buffer cylinders are required under the following conditions in systems with heat pumps:
* Several heating circuits installed.
* Heating circuits with mixer installed.
* Power-OFF periods must be bypassed.

For system diagrams 3 to 10, the heating water buffer cylinder is configured automatically, since it is a constant default here. For diagrams 1 and 2, a heating water buffer cylinder can be selected as an option via parameter "Buffer cylinder" (7200).

System examples - heat pumps

Heating water buffer cylinders must have two connections each for charging and discharging. If these connections are arranged on one side one above the other, we recommend connecting the charge circuit to the bottom one and the discharge circuit to the top one. The flow rate through the heat pump in the charge circuit must be greater than that of the discharge circuit.
In contrast to the heating circuits, the heating water buffer cylinder is regulated by output and not temperature.With a direct output demand, the management of different heat sources, such as cascades, is more effective than calculating the time integral from the set and actual temperatures. The heat pump control unit treats a low loss header like a small heating water buffer cylinder. Therefore, a corresponding system diagram must also be selected when using a low loss header, or the header must be enabled via parameter "Buffer cylinder" (7200). With a low loss header, in order for the volume of the heating circuits to be able to be used as a buffer, the flow rate of the charge circuit must be lower than the flow rate to the heating circuits.

Operating modes
Various operating modes can be selected for the heating water buffer cylinder, which are differentiated by different set temperatures and different start and stop criteria. For the operating modes of the heating water buffer cylinder, different start and stop times can be specified via parameter "Switch t buffer cyl." (7201).

"Off"
In "Standby" mode, the control unit monitors the frost protection of the heating water buffer cylinder. If the temperature at the cylinder temperature sensor drops below 3 °C, heating is carried out with all available heat sources. Along with the heat pump, the control unit also then immediately starts the instantaneous heating water heater and external heat sources. This occurs independently of the value selected at parameter "Electric heating" (7902). In this operating mode, as soon as the temperature in the heating water buffer cylinder exceeds 10°C, frost protection heating ends.

"Standard" and "Reduced"
The temperature at the cylinder temperature sensor is used for the heat demand. The set cylinder temperature is the maximum value of all heating circuit set temperatures. If the cylinder temperature falls below the set value by more than "Hysteresis" (7203), heating of the heating water buffer cylinder starts. In "Standard" operating mode, heating ends as soon as the return temperature exceeds the set temperature given above. In "Reduced" operating mode, the temperature sensor in either the buffer cylinder or the return is used to stop the heat pump, depending
which shows the higher value.  Parameter "Max. temp" (7204) specifies the maximum temperature in the heating water buffer cylinder.

"Fixed value"
The set temperature of the heating water buffer cylinder is "Fixed temp." (7202). If the temperature in the heating water buffer cylinder falls below the set value by the "Hysteresis" (7203), heating of the heating water buffer cylinder starts. This ends as soon as the fixed temperature at the return temperature sensor of the heat pump is exceeded.

[fraatti]

Demand of further heat sources
Under certain conditions, to heat the heating water buffer cylinder, the control unit issues a demand to other heat sources as well as the heat pump. For this, the following criteria must be met:
* If the heat pump does not deliver any heating output, and the current temperature in the heating water buffer cylinder has fallen below the set value by "Hysteresis" (7203), heating is immediately carried out by one of the following heat sources:
– External heat source:
Enabling only if the outside temperature is below the dual-mode temperature ("Dual-mode temp",7B02).
– Instantaneous heating water heater:
Parameter "Heating with electro" (7902) must be set to "Yes".
* If the temperature in the instantaneous heating water heater has fallen below the set temperature by twice the hysteresis, the control unit starts further heat sources one after the other, after a delay.
Heating with other heat sources ends when the set temperature in the heating water buffer cylinder is reached.

Stop optimisation
The stop optimisation ensures that the heating water buffer cylinder is always heated to the set temperature for enabled switching times at the end of a "higher" operating mode. For this, heating of the heating water buffer cylinder must start within a specific period before the selected switching times. The heat-up time is automatically selected in a range between 0.5 and 2 h, subject to the
times required for it on previous days.

Forced heat transfer
Minimum compressor runtimes increase the efficiency and protect the components of the heat pump. Surplus heat can be transferred to the consumers, as soon as they receive a "transfer signal" from the control unit. Parameter "Excess reaction" (7206) determines whether and under what conditions the heating water buffer cylinder absorbs the surplus heat.The forced heat transfer for the heating water buffer cylinder is ended as soon as the temperature in the cylinder or the return temperature exceeds the "Max. temp" (7204).

[fraatti]

Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?

Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.

A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.

[sailor]

Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?

Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.

A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.

Tuota se minäkin mietin kun rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimillä...mutta aika näyttää kun saa projektin valmiiksi.

[GTP]

Tuossa tietoa kuinka tuo käyttäytyy jos käytössä on puskurivaraaja asetus pumpussa.

Kiitos Fraatille em. lainauksista! Mistä dokumentista nuo tiedot löysit? Googlettemalla löysin täysin samat tekstit, mutta en manuaalista, joka viittaisi 333G:hen. Olisi helpompi keskustella jälleenmyyjän kanssa kun on mihin viitata ja kysyä vastaavaa suomenkielistä manuaalia. Vaikka Lontoo taipuukin, niin mieluusti varmistaisi asian suomeksi jos vain mahdollista.

Olenkin yrittänyt kysyä puskurivaraajaratkaisusta kokonaisuutena  jälleenmyyjältä, mutta taas kerran ollaan sitä mieltä, että en minä moista tarvitse ja juttu kääntyy johonkin aivan muuhun.  Vastaavanlaisissa tilanteissa, muita kauppoja tehdessä, olen tullut siihen lopputulokseen, että pitäkää tunkkinne ja siirtynyt asioimaan muualla.  Saapa nähdä käykö tässäkin niin jos asiakaspalvelu ei parane! Em. ”ansiosta” myös muut valmistajat ja jälleenmyyjät ovat saamassa uuden mahdollisuuden.

Myös tuossa kun oli puhetta eri aurinkolämmitys tyypeistä niin mikä vaihtoehdoista kuulostaa järkevälle?

Sulla on energiaa auringosta 1kWh laitettavaksi johonkin.

A. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräiset menee valtakunnan verkkoon ilmaiseksi
B. lämmität lattiaa, vaihtoehto olisi lämmittää lattiaa mlp:llä. Tarvetta huonosti silloin kun energiaa on tarjolla. Tienaat 12,5/4,5=2,8c
C. lämmität käyttövettä, vaihtoehto olisi lämmittää mlp:lla. Tarvetta on rajallisesti ympäri vuoden. Tienaat 12,5/2,5=5c
D. teet sähköä, tienaat 12,5c, ylimääräisellä lämmitetään varaajan vastusta.

Tuota se minäkin mietin kun rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimillä...mutta aika näyttää kun saa projektin valmiiksi.

Havainnollinen tietovisa Fraatilta, ko. kysymykseen ei kauan tarvitse oikeaa vastausta miettiä vaihtoehtojen A-D väliltä, jota Sailorin kokemusperäinen kommentti ”rahallinen hyöty näyttää olevan 4:llä aurinkopaneelilla (n. 1kW) sama kuin 10m2 aurinkokeräimilläte” tukee hyvin. Minulla keräimien/paneeleiden suuntana tulisi olemaan 169 astetta ja kulma sama 26.

Edelleen mielessä pyörii auringon kokonaisvaltaisen hyödyntämisen mahdollistaminen sekä keräimillä että paneeleilla. Nyt ensimmäinen askel on saada talo kuntoon. Tämän jälkeen asumistottumuksien kautta ”kuulostellaan” millaisia säästöjä aurinko voisi meille tarjota, mihin järjestelmien kehitys on kulkenut ja millaisista takaisinmaksuajoista puhutaan. Tämän jälkeen mietitään mitä laitetaan vai laitetaanko mitään. Realistinen ajankohta on varmasti 2016 aikana, koska todennäköinen muutto on kevättalvella 2015.

Oletetaan, että LKV-kierukalle tuleva vesi on +5. Kuinka paljon tuo +5 vesi suunnilleen esilämmittyy tuossa 5,62m^2 kierukassa (tankki siis alkutilanteessa +35)?

Palaisin aiemmin esittämääni kysymykseen. Eli mitä lämpötilannousun suuruusluokka olisi ja kuin monta kilowattia tuo noin olisi suihkuvirtauksilla (10l/min) olisi? Entäpä jos puskuri olisikin vain +25, joka varmasti on lähempänä totuutta?

[Roori]

Otetaan ny hiukan kantaa tähän jutusteluun...

Täällä 10m2 aurinkolämmöstä lasken saaneeni 1. vuanna hyötyä ~1500kWh vuodessa MLP talossa (=kokonaismittari sanoo noin) ja vastaavan lukeman saavuttamiseksi tarvitaan 1.875kWp sähköpaneelia teoriapohjalta jos kaikki paneliston hyöty tulee omaan käyttöön.
Mutta kun tuo 1.875 on jo kesällä liikaa vrt pohjakulutukseen, niin tavallaan tarvitaan hiukan enemmän jotta sama 1500kWh nettohyötyä saadaan, eli mennään luokkaan 2.5kWp panelistoon niin silloin hyöty kotiin on
~1500kWh ja isojen paisteiden kermat menee Porin energialle.
Mutta jos laittaa tuohon jonkun "Immersunin" (~500€ iliman asennusta) tjms jolla saa ohjattua kermat omaan puskuriin niin silloin vois 2kWp panelistolla päästä fifti-sixti lopputulokseen.

Mutta jos ottaa huomioon että sulla on eletric car v2016, niin asia on taas ihan uusi....jne... Oma ennustajaaivolohko sanoo että MLP:n kanssa lisukkeet kannattaa suunnata sinne sähkökeräämiseen koska lämpö kehittyy halavalla jo sillä MLP:llä, mutta silti laittaisin 300-500L "OEG":n, ja toisekseen kaikki systeemit pitäis olla "PV-ready"jä niin voisivat sitten "säätyä" isolla paisteella itsekin isolle, Invertteri pumppu fiksu APK+PK jne...taitaa vaan tuo PV-Ready olla aika utopiaa vielä nykyään...itseasiassa ainut missä olen sen nähnyt on Alpha Innotec MLP, vaikkakaan en tiedä mitä se tuossa tarkalleen tarkoittaa (ON/OFF), ehkä inputtia jolla nostetaan pyyntejä?!?

2.5kWp Paneelia ja Nilanin MLP(Invertteri)+PILP taitais olla vähäkulutuksisin yhdistelmä tähän kohteeseen, sis lämmitykset+LKV+jäähdytys (ilmaista kesällä)...

[sailor]

Vuoden 2011 ja 2013 lämmitystarvelujen ero JKL:n lentokentällä 1.5% ja täälläkin keräinten tuoma energiasäästö noin 1500kWh.

[GTP]

Vilkuilu muiden valmistajien sivuille tuotti tulosta, ehkä. Liitteenä Niben kytkentäkuva selitteineen toisella kotimaisella (olen pyytänyt valmistajalta ko. dokumenttia suomeksi omien väärinymmärrysten välttämiseksi). Muidenkin valmistajien kilkkeillä moinen kytkentä on varmasti mahdollinen, mutta suoraan ko. kytkentäkuvaa en ole löytänyt.

Olisiko tässä suoraan kytkentäkaavio kuvailemaani käyttötarkoitukseen eli puskuri lattialämmityspiiriin ja puskurin kautta käyttöveden esilämmitys? Vesipannun tilalle tulisi kaavailemani aurinkolämmön pumppuasema ja automatiikka tarvittavine lisävarusteineen. Näin ollen puskurivaraajan yläpuolella esitettyä sekoitusventtiiliäkään tuskin tarvitaan?

Tankin ja kiertovesipumpun lisäksi siis tarvittaisiin AXC40 ja shunttiventtiili. Käsittääkseni lähes kaikki muu (muutama takaiskua/venttiiliä lukuun ottamatta) tarvitaan ilman puskuriakin?

Osaako joku antaa kokemusperäistä tietoa AXC40:n hinnasta? Entäpä hinta 230 VAC shunttiventtiilille, nämä ovat arvatenkin ihan hyllytavaraa?

Vuoden 2011 ja 2013 lämmitystarvelujen ero JKL:n lentokentällä 1.5% ja täälläkin keräinten tuoma energiasäästö noin 1500kWh.

Oliko kommenttisi vain yleinen toteamus sinun 2011 ja 2013 eroista vai vertailua sinun/Roorin järjestelmien sijainnin ja tuoton välillä?

[GTP]

Tarjouksia kysellessä kaikki tarjoajat lisäävät tarjoukseensa pumpun käyttöönoton. Jollain tämä tarkoittaa pumpun käyttöönottoa parametrointeineen kun taas toisella tähän kuuluu myös ensiöpiirin kytkentä ilmauksineen. Putkimies on muutaman pumpun kytkenyt ja liuospiirejä ilmaillut. Samoin ilmaus luulisi onnistuvan porausfirmaltakin ja itse asiassa sovin tuon kuuluvan kauppaan.

Miten tuon pumpun käyttöönoton kanssa, onko tuo ylivoimainen itse tehtäväksi, vai kannattaako se jostain syystä jättää jälleenmyyjän hoidettavaksi?

Entäpä itse asennetun pumpun takuu, lienee sama kuin jälleenmyyjän asentama? Tämä on taas yksi sellainen kysymys mihin myyjältä ei tunnu saavan yksiselitteistä vastausta.

[sailor]

Oliko kommenttisi vain yleinen toteamus sinun 2011 ja 2013 eroista vai vertailua sinun/Roorin järjestelmien sijainnin ja tuoton välillä?

Minun 2011 ja 2013 erosta.

[Dr.Fell]

Tarjouksia kysellessä kaikki tarjoajat lisäävät tarjoukseensa pumpun käyttöönoton. Jollain tämä tarkoittaa pumpun käyttöönottoa parametrointeineen kun taas toisella tähän kuuluu myös ensiöpiirin kytkentä ilmauksineen. Putkimies on muutaman pumpun kytkenyt ja liuospiirejä ilmaillut. Samoin ilmaus luulisi onnistuvan porausfirmaltakin ja itse asiassa sovin tuon kuuluvan kauppaan.

Miten tuon pumpun käyttöönoton kanssa, onko tuo ylivoimainen itse tehtäväksi, vai kannattaako se jostain syystä jättää jälleenmyyjän hoidettavaksi?

Entäpä itse asennetun pumpun takuu, lienee sama kuin jälleenmyyjän asentama? Tämä on taas yksi sellainen kysymys mihin myyjältä ei tunnu saavan yksiselitteistä vastausta.

Monella valmistajalla/maahantuojalla on takuun edellytyksenä että käyttöönottopöytäkirja toimitetaan korrektisti täytettynä.
Mikäli ko. pöytäkirjaa ei löydy,ei myöskään takuu ole voimassa.
Tämä siksi, koska monella merkillä on havaittu ns. harmaatuontia ja takuuvikojen kohdalla huomataan että laite onkin uitettu virallisten väylien ohi.