Suunnitelmissa tehdä kosteiden tilojen remonttia alakerrassa ja ajatuksen laittaa vesikiertoinen lattialämmitys patteriverkostosta haaroittamalla ja shunttaamaalla sopivan lämpöiseksi. Kiinnostaisi myös asentaa sähkölämmitys, jota voisi käyttää kesäaikana, kun lämmityskierto ei ole päällä. Kyseessä siis pukuhuone+ph+s kukin n 5-6m2 yhteensä 17,5m2. Putkitus kannattanee tehdä ainakin 2 ellei jopa 3 piirillä ja pienellä koolla, jotta saa tiheän ja tasaisen lämmönjaon, kun on hieman välitasoa ja laittiakaivoja kierrettävänä pesuhuoneen puolella.
Ajatuksena vanhojen laattojen poiston jälkeen jyrsiä urat betoniin ja pyrkiä upottamaan uudet putket, jottei uusien laattojen taso kauheasti muuttuisi, mutta raudan syyvyys nykyisessä lattiassa askarrutta, ettei mene poikki jyrsittäessä timantilla. Ehdotuksia mitä pitäisi huomioida? Mitenkä muovisten lattiakaivoen osalta toimitaan, onko esimerkiksi jotain korokerenkaita saatavana vanhan kaivon sisäpuolelle? Lattiataso varmaankin muuttuu helposti 5-15 mm joka tapauksessa.
Tuossa ylempänä mainittiin lämmityskalvoista, minkälaisesta kalvosta mahtaa olla kysymys ja mitä kokemuksia niistä löytyy käyttäjiltä? Vai onko perinteinen lämmityskaapeli edelleen järkevin, ainakin nykyinen toiminut jo 29 vuotta ongelmitta, tosin itsellä kokemusta vain 14 vuotta.
Tälläista löysin kalvoista:
www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32678/Insinoorityo_Kristian_Salmi.pdf”Markkinoilla on tarjolla myös erilaisia lattialämmityskalvoja. Lattialämmityskalvot ovat hyvin rakenteeltaan hyvin ohuita, ja ne asennetaan valmistajien ohjeiden mukaan toisin kuin muut tässä työssä käsitellyt lattialämmitystavat, vasta vesieristyksen päälle.
Kalvot toimivat matalajännitteellä ja tarvitsevat tämän vuoksi toimiakseen muuntajan. Lattialämmityskalvot ovat marginaalinen tuote ammattirakentamisessa, ja kollegoiden saamien huonoihin kokemuksiin pohjautuen lattialämmityskalvoja ei tässä työssä käsitellä tai oteta vertailussa huomioon. Ongelmana on ollut esimerkiksi kosteuden kerääntyminen kalvojen väliin, mikä aiheuttaa kosteusvaurioita ja homeongelmia.”
