wpc7 + huonetermostaatit

[mikkookkim]

Hei,

Minulla on stiebelin wpc 7 pyörinyt 2012 helmikuusta lähtien. Alussa oli vähän huolia tehojen kanssa, kun rakennus oli kostea. Nyt tänä talvena pitäisi kai olla jo kuivaa, joten tarkkaillaan tilannetta.

Minulla ei ole ollut koko aikana käytössä huonetermostaatteja vaan tukkien säädöt on säädetty suunnitelmien mukaan ja ruuvit on vastaavasti täysin auki joka piirillä (ne mihin tulisi toimlaitteet). Olen ollut hankkimassa huonetermostaatteja ja toimilaitteita, koska meillä on suuret ikkunat etelään olohuoneesta ja ruokailutilasta ja varsinkin kevättalvella aurinko lämmittää päivällä hyvin näitä suuria huonetiloja. Maalaisjärjellä kuvittelisi, että olisi järkevää termostaatilla sulkea kyseiset lattiapiirit siksi aikaa, kun aurinko porottaa sisään. Onhan siinä lattialaatassa viivettä, miten sen lämpötila muuttuu, mutta kyllähän se aurinkokin varaa lämpöä rakenteisiin.

Täältä on sitten saanut lukea taas lukuisia asiaa sekoittavia asioita. Esim. että jos sulkee lämmityspiirejä termostaateilla niin sitten maalämpöpumppu laittaakin kuumempaa vettä putkiin, mikä osaltaa syö koko tavoiteltua hyötyä. En ymmärrä alkuunkaan, miksi näin pitäisi tapahtua. Siten ymmärrän, että jos talossa ei ole tarpeeksi lämpöä sisällä, kun osa piireistä on kiinni niin silloin pitää lämmittää enemmän käytössä olevilla piireillä. Mutta tästähän ei ole kyse, jos aurinko tai takka paahtaa lämpöä. Tällöinhän avoimien piirien pitäisi lämmittää suunnilleen kuin ennenkin ja ne piirit vaan suljetaan, joissa termostaatin mukaan on muutenkin jo tarpeeksi lämmintä.   

Toinen ongelma on ilmeisesti, että jos liian monta piiriä on kiinni niin sitten on ongelmallista pitää samaa kiertovesipumpun vauhtia (=nopein nopeus) päällä. Eihän kukaan voi koko ajan säätää tuon pumpun nopeutta sen mukaan onko toimilaitteet laittaneet piirit kiinni..

Onko tämä oikeasti näin sekavaa ja onko teillä termostaatteja käytössä lattialämmityksen kanssa?

Meillä on ollut märkätilojen lattiat ilman lämmitystä lämmityskauden ulkopuolella ja eiväthän ne oikeasti lämpimät ole kuin kovilla pakkasilla. Vähän harmittaa, ettei tullut laitettua sähkölämmitystä märkätiloihin niin olisi voinut senkin kanssa pelata. Mutta siis pitäisikö minun voida kesällä laittaa muut piirit kiinni kuin pesutilat ja sitten niihin pitäisi kai pumpata huomattavasti lämmitystarvetta kuumempaa vettä, jotta ne lattiat saataisiin jossain määrin lämpimiksi kesällä. Jos ne on 21c niin eipä se taida paljon nopeuttaa mitään lattian kuivumista.
Jos on yksipiirinen lämmitysjärjestelmä niin kuin minulla niin pystyykö tätä oikeen mitenkään rakentamaan kunnolla ympärivuotiseen käyttöön niin että märkätilat olisi aina vähän muita lämpimämmät? Putkiin voisi kai tunkea kuumempaa vettä ja sitten pätkiä sitä huonetermostaateilla, mutta onko tässä mitään järkeä suhteessa aiemmin esittämiini huoliin vai näinkö tätä tehdään?

Huonelämpötila-anturi on kai yksi vaihtoehto myös, mutta ei nappaisi vetää kaapelia talosta erilliseen tekniseen tilaan, jossa maalämpöpumppu sijaitsee. Langattomia vaihtoehtoja kai ei ole.


2011 Aeroc harkkotalo 192m2 / 490m3 (bruttoala ja lämpimätilavuus) (seinät ecoterm plus 375 /katto 500mm selluvilla) + erillinen puolilämmin tekninen tila 14m2 / n. 42m3 (seinät aeroc classic 200 / katto 300mm selluvilla) /  rakennusten välillä n. 7m pitkä uponor quattro eristeputki maan alla.  Kaivo 160 (pöytäkirjan mukaan aktiivisyvyys 156m).

[tomppeli]

Täältä on sitten saanut lukea taas lukuisia asiaa sekoittavia asioita. Esim. että jos sulkee lämmityspiirejä termostaateilla niin sitten maalämpöpumppu laittaakin kuumempaa vettä putkiin, mikä osaltaan syö koko tavoiteltua hyötyä.

Tavallinen vaihtoventtiilipumppu tuottaa lämpöä tietyllä, suunnilleen vakioteholla (sinulla noin 7 kW).
Kun sinulla on kaikki lattialenkit auki, leviää tuo teho kaikkiin talon lattioihin ja pumpun tuottama kiertovesi jäähtyy hyvin.

Kun suljet termostaateilla osan piireistä, menee tuo vakioteho ( n. 7 kW) pienempään betonimäärään ja se luonnollisesti kuumenee enemmän, kun pienempään betonimassaan ajetaankin nyt se sama teho, joka ennen meni koko lattiamassaan. Kiertovesi ei jäähdykään enää yhtä paljon, kuin ennen.
Lämpö näissä tiloissa nousee.

Jos laitat niihinkin termostaatit, voivat nekin sulkeutua ylilämmön takia, jolloin jäljellä on vain märät tilat.
Ne puolestaan pystyvät ottamaan lämpötehoa vain hyvin vähän.
Kiertoveden lämpötila nousee liikaa.
Riippuu pumpun säätöperiaatteesta, mitä sitten tapahtuu.
Pumppu saattaa pysähtyä, kun asteminuutit nollautuvat korkean lähtevän kiertoveden lämpötilan takia.
Jossain pumpussa voi käydä niin, että kun lauhdutinta ei viilennetä tarpeeksi, nousee kompressorin vastapaine liian suureksi ja pumppu tekee hätäkatkaisun. Asteminuutit eivät kuitenkaan nollaannu, vaan pumppu yrittää hetken kuluttua uutta käynnistymistä ja sitä seuraa jälleen muutaman minuutin kuluttua sama hätäkatkaisu.

En tunne Stiebelin logiikan periaatetta, mutta en usko, että sekään selviää ilman ongelmia, jos laitat huonetermareita.
Se pumppua ohjaava huonetermostaatti on parempi ratkaisu. Silloin pumppu tietää lämmitystarpeen.
Lämmityspiirien termostaateista sitä tietoa ei tule pumpulle.!

Tulistusvaraajallisella maalämpöpumpulla ei ole tätä ongelmaa.
Siinä lämmönjakopiirejä voidaan sulkea ilman, että jäljellä oleviin menevän kiertoveden lämpötila nousee.
Tulistusvaraajallisella koneella voit vaikka kokonaan sulkea lattia/patteripiirien kiertopumpunkin, eikä se aiheuta lämpöpumpulle mitään toiminnan haittaa.

[justus01]

Jos ylilämpöongelmia on vain olohuoneessa ja ruokailutilassa, niin kannattaa niitä varten asentaa termostaatit. Kyllä sitä varaavaa massaa ja jatkuvasti auki olevia lattiaputkia normaali talossa on ihan riittävästi 7 kW pumpulle. Jos asennetta tuohon liikaa kuumenevaan tilaan MLP:n huonetermostaatin, niin muut tilat menevät kylmäksi auringon paisteella (varsinkin se pesuhuoneen lattia). Pesuhuoneen lämmittäminen 1-piirisellä lämmönjaolla keväästä syksyyn on ongelmallista / mahdotonta ilman huonetermostaatteja ja parhaat asetukset tuohon hommaan taitaa olla hieman merkki/malli-kohtaisia.

Itse olen toteuttanut homman seuraavasti:

- Lämmönjaon huonetermostaatit on asetettu noin +23..+24c
- Pumpun lämpökäyrä säädetty siten, että sisälämpötila on noin +21..+22c, jos talo on pidempään tyhjillään laskee sisälämpötila noin +19..+20c seudulle.
- Lämpökäyrälle asetettu pienimmäksi veden tavoitelämpötilaksi +25...26c ja maksimiksi +40c.

Tuolla tavalla pesuhuoneen lattia pysyy "ei kylmänä", eikä pumppu käy mitenkään mahdottomasti pätkää (+25=>+40c..+25c=>+40c..jne) lämmityskauden ulkopuolella. Jos lattian haluaisi pitää ihan oikeasti lämpimänä pitäisi tuo minimilämpötila nostaa varmaan lähelle +30c astetta ja käynnistyksiä kertyisi varmaan aika paljon...

Parin talven jälkeen tulin siihen tulokseen, että meillä pitää olla termostaatit rajoittamassa ylilämpöä (jopa talvella), koska pienessä talossamme on keskellä taloa tiilipiippu, takka ja puukiuas. Pelkkä saunominen lämmittää taloa paljon...(takkaa ei juuri käytetäkään). Ilman termostaatteja saattoi sisälämpötila nousta isolla porukalla saunottaessa talvellakin +25..26c asteeseen.

Keskimääräinen käyntijakson pituus vuositasolla noin 18 minuuttia vaikka pumppu on vähintään +50% ylitehoinen ja käyttövesivaraajana on onneton mantteli.

Lisää MLP:n huonetermostaatista:
Jos kyseessä on kivi- tai täystiilitalo niin MLP:n huonetermostaatti voi olla hyväkin hankinta, jos talon sisälämpötilaa ei saa muuten pysymään vakaana ulkolämötilan muuttuessa.

[mikkookkim]

Kun suljet termostaateilla osan piireistä, menee tuo vakioteho ( n. 7 kW) pienempään betonimäärään ja se luonnollisesti kuumenee enemmän, kun pienempään betonimassaan ajetaankin nyt se sama teho, joka ennen meni koko lattiamassaan. Kiertovesi ei jäähdykään enää yhtä paljon, kuin ennen.
Lämpö näissä tiloissa nousee.

Näin varmaan käy ainakin, jos pumppu junttina painaa aina vakiona yhtä kovalla teholla ja yhtä pitkän ajan lämpöä putkeen. Jos osa lattiapiireistä on suljettuna niin miksei pumppu yksinkertaisesti tällöin näe taloa esim. entisen 150m2 sijasta 100m2 kokoisena, jolloin sen ei tietenkään tarvitse lämmittää niin paljoa? Tiedän, että ei sillä ole tietenkään hajua talon koosta, mutta ajatellaan tuo ikäänkuin lämmitystarpeena, jos olisi yhtä hyvin eristetty isompi ja pienempi talo.

Vai onko tässä se, että asiaa ei voi ajatella näin vaan näissä tapauksissa pitäisi säätää lämpökäyrää, jotta oikeaa lämpöä työnnetään putkiin oikea aika? Mutta jos se olisi näin niin sittenhän paluulämpötilan mittauksella ei olisi oikeen mitään väliä. Jos sitä ei kuitenkaan voisi hyödyntää toivomallani tavalla..  Olen kuitenkin ymmärtänyt, että stiebelin pumppu nimenomaan kyttäisi lattialämmön paluulämpötilaa.

Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Eli mikähän näistä oletuksista feilaa stiebelin (tai pikemminkin minun ) logiikan kanssa?

[justus01]

Kyllä sinne lattiaan työnnetään vähemmän kilowattitunteja silloin kun kiertoja on kiinni, riippumatta pumpun merkistä ja mallista. Käyntiajat lyhenee ja tauot pitenee, näin käy jopa isolla varaajalla varustetun tulistuspumpun kanssa.

[tomppeli]

Kyllä sinne lattiaan työnnetään vähemmän kilowattitunteja silloin kun kiertoja on kiinni, riippumatta pumpun merkistä ja mallista. Käyntiajat lyhenee ja tauot pitenee, näin käy jopa isolla varaajalla varustetun tulistuspumpun kanssa.

Kirjoitin kilowateista = kW. Se tarkoittaa tehoa, ei lämpömäärää.

Kun vaihtoventtiilikone tuottaa lämpöä tietyllä tehollaan, pumpataan se koko tuotettu teho lattiaan tai pattereihin.
Jos osa piireistä suljetaan, pumpataan se sama tuotos pienempään betonimassaan, josta syystä lämpötila siinä kohteessa nousee enemmän, kuin jos koko lattia olisi kuormana.
Vaihtoventtiilikoneeseen voidaan liittää varaajasäiliö hullunkierrolla ja lisäkiertopumpumpulla, jolloin sen toiminta alkaa hiukan muistuttamaan tulistusvaraajallista.

Vaihtoventtiilikoneissa on erilaisia toimintalogiikoita.
Yleensä niiden toiminta perustuu ns. asteminuuttiohjaukseen.
Osa vaihtoventtiilikoneista seuraa menoveden lämpötilaa ja osa paluuveden.

Tulistusvaraajallinen pumppu työntää sinne lattiaan sen lämpöiseksi säädettyä kiertovettä, mitä säätökäyrä edellyttää ja tekee sitä jatkuvana virtana.
Siihen lämpötilaan ei vaikuta se, kuinka paljon lattiapiirissä on termostaatin sulkemia piirejä.
Pumpun käyntitauot pitenevät, koska tulistusvaraajallisen pumpun tankista otetaan vähemmän lämpöä.

[Peca]

Kirjoitin kilowateista = kW. Se tarkoittaa tehoa, ei lämpömäärää.

Kun vaihtoventtiilikone tuottaa lämpöä tietyllä tehollaan, pumpataan se koko tuotettu teho lattiaan tai pattereihin.
Jos osa piireistä suljetaan, pumpataan se sama tuotos pienempään betonimassaan, josta syystä lämpötila siinä kohteessa nousee enemmän, kuin jos koko lattia olisi kuormana.
Vaihtoventtiilikoneeseen voidaan liittää varaajasäiliö hullunkierrolla ja lisäkiertopumpumpulla, jolloin sen toiminta alkaa hiukan muistuttamaan tulistusvaraajallista.

Vaihtoventtiilikoneissa on erilaisia toimintalogiikoita.
Yleensä niiden toiminta perustuu ns. asteminuuttiohjaukseen.
Osa vaihtoventtiilikoneista seuraa menoveden lämpötilaa ja osa paluuveden.

Tulistusvaraajallinen pumppu työntää sinne lattiaan sen lämpöiseksi säädettyä kiertovettä, mitä säätökäyrä edellyttää ja tekee sitä jatkuvana virtana.
Siihen lämpötilaan ei vaikuta se, kuinka paljon lattiapiirissä on termostaatin sulkemia piirejä.
Pumpun käyntitauot pitenevät, koska tulistusvaraajallisen pumpun tankista otetaan vähemmän lämpöä.

Tuota noin, tästä vähän höyryä peliin, ihan hyvä olisi ymmärtää edes perusperiaatteet eri lämpöpumpputyylien ja ohjaustapojen välillä, kun isällisesti jaksat niitä esitellä täällä oikein kytkentäkuvien kanssa ja samalla kehua tulistinkoneen erinomaisuutta. Ota nyt tuo periaatekuvassasi oleva ylin vaihtoventtiilikoneen periaatekuva pois. Tähän päivään mennessä en ole tuon näköistä vaihtoventtiilikonetta nähnyt, eikä ole kukaan muukaan.
Tuo keskimmäinenkin kuva, joka kuvaa vaihtoventtiilikonetta, on Husdatan tekemä ja siitä puuttuu ohituskierto (tai hullunkierto) kokonaan.

Vaihtoventtiilikoneessakin asetettu lämpökäyrä määrää lämmönjakopiiriin ajettavan lämpötilan, ei lämmönjakopiirin koko. Toki, jos se liiaksi suljetaan esim. termostaateilla, lämpötila sen käyntijakson ajaksi nousee liian korkeaksi. Käynti- ja taukojaksojen pituus on sitten toinen asia.

-Peca-

[mikkookkim]

Vaihtoventtiilikoneessakin asetettu lämpökäyrä määrää lämmönjakopiiriin ajettavan lämpötilan, ei lämmönjakopiirin koko. Toki, jos se liiaksi suljetaan esim. termostaateilla, lämpötila sen käyntijakson ajaksi nousee liian korkeaksi. Käynti- ja taukojaksojen pituus on sitten toinen asia.

Edelleenkin ihmettelen, että miksi pumppu ei sitten huomaisi paluulämpötilasta, että tarvittava lämmitys on jo saavutettu ja lopettaisi lämmittämisen. Miksi se vaan jatkaa lämmön tunkemista jopa niin, että lämpötila nousee liian korkeaksi? Eikö se olisi toivottavaa, että tuossa tilanteessa pumppu kävisi sitten vaikka vähemmän aikaa vai tullaanko sitten pätkäkäyntiongelmiin?

Mielestäni pumpun pitäisi pystyä hallitsemaan tällainen tilanne jotenkin järkevästi, mutta tämähän on vain maallikkoasiakkaan hoireilua.

 

[WPF]

Vaihtoventtiilikoneessakin asetettu lämpökäyrä määrää lämmönjakopiiriin ajettavan lämpötilan, ei lämmönjakopiirin koko. Toki, jos se liiaksi suljetaan esim. termostaateilla, lämpötila sen käyntijakson ajaksi nousee liian korkeaksi. Käynti- ja taukojaksojen pituus on sitten toinen asia.

Edelleenkin ihmettelen, että miksi pumppu ei sitten huomaisi paluulämpötilasta, että tarvittava lämmitys on jo saavutettu ja lopettaisi lämmittämisen. Miksi se vaan jatkaa lämmön tunkemista jopa niin, että lämpötila nousee liian korkeaksi? Eikö se olisi toivottavaa, että tuossa tilanteessa pumppu kävisi sitten vaikka vähemmän aikaa vai tullaanko sitten pätkäkäyntiongelmiin?

Mielestäni pumpun pitäisi pystyä hallitsemaan tällainen tilanne jotenkin järkevästi, mutta tämähän on vain maallikkoasiakkaan hoireilua.

 

Ei lämpötila nouse ainakaan Stiebelissä. Kun saavutettu haluttu paluulämpötila + haluttu lämpötilaero saavutetaan kone sammuu tietty!

Eikä se varmaan nouse muissakaan. Peca varmaan tarkoittaa eri asiaa?


Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

[justus01]

Kyllä sinne lattiaan työnnetään vähemmän kilowattitunteja silloin kun kiertoja on kiinni, riippumatta pumpun merkistä ja mallista. Käyntiajat lyhenee ja tauot pitenee, näin käy jopa isolla varaajalla varustetun tulistuspumpun kanssa.

Kirjoitin kilowateista = kW. Se tarkoittaa tehoa, ei lämpömäärää.

Kun vaihtoventtiilikone tuottaa lämpöä tietyllä tehollaan, pumpataan se koko tuotettu teho lattiaan tai pattereihin.
Jos osa piireistä suljetaan, pumpataan se sama tuotos pienempään betonimassaan, josta syystä lämpötila siinä kohteessa nousee enemmän, kuin jos koko lattia olisi kuormana.

Voiko tää nyt olla näin vaikeaa...

Kuvitteellinen esimerkki vaihtoventtiilipumpun toiminnasta:
Koko talon 100m2 lämmitystehon tarve 5kw. Pumpun antoteho 10kw. Pumppu käy 30min ja lepää 30min. Syöttää x asteista vettä.
Toisessä päässä taloa isäntä lämmittää takkaa ja termostaatit sulkeutuu 50m2 alalta. Lattiaan menee lämmitysenergiaa 5 kWh tunnissa. Lämmitystehon tarve laskee 2,5 kw:iin. Putkistot alkaa jarruttamaan virtausta veden lämpötila x + y astetta. Pumppu käy 30 min - Z min ja lepää 30 min + Z minuuttia. Lattiaan menee 2,5 kWh tunnissa. (Myös käydä niin että 30min+30min sykli muuttuu esimerkiksi 10min+20min+10min+20min tai vaikka 5min+25min+5min+25min sykliksi)

Jos osa piireistä suljetaan niin sitä samaa tuotosta ei sinne lattiaan enää työnnetä, vaan käyntijakson pituus lyhenee ja tuotos pienenee. Tulistuspumpuissa shunttaamalla säädetään lattiaan menevää lämmitystehoa/-energiaa, vaihtoventtiilipumpussa lattiaan siirrettävää lämpötehoa/-energiaa säädetään käynti/lepo-suhdetta säätämällä.

Ei ne muut huoneet siitä ylikuumene ainakaan ihmisaistein havaittavasti, jos jossakin termostaatit menee kiinni.
Tai ainakin jotkin säädöt on ihan metsässä jos noin käy.

[tomppeli]

Tuota noin, tästä vähän höyryä peliin, ihan hyvä olisi ymmärtää edes perusperiaatteet eri lämpöpumpputyylien ja ohjaustapojen välillä, kun isällisesti jaksat niitä esitellä täällä oikein kytkentäkuvien kanssa ja samalla kehua tulistinkoneen erinomaisuutta. Ota nyt tuo periaatekuvassasi oleva ylin vaihtoventtiilikoneen periaatekuva pois. Tähän päivään mennessä en ole tuon näköistä vaihtoventtiilikonetta nähnyt, eikä ole kukaan muukaan.

Katsohan vaikkapa täällä, sivulla 3.: http://www.gebwell.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=144

[Roori]

Tuommonen pumppu on siis olemassa, hiukan kyllä ihmetyttää tuo toiminta kuinka tuo nyt oikein pelaa...ei kyllä oikein aukee pienille putkiaivoille miten tuon saa koskaan tekemään matalalämpöistä
menovettä lattioille, shuntti kyllä hoitaa lattioille tasalämpöä mutta pumppu taitaa duunata aina aikasen kuumaa vettä.
Vai mikä juju tuossa piilee?

[tomppeli]

Se on ilmeisesti jonkinlainen "hullunkierto".
Jotain saman idean tyyppistä, kuin Oilonin MH -pumpussa.

[WPF]

Tuommonen pumppu on siis olemassa, hiukan kyllä ihmetyttää tuo toiminta kuinka tuo nyt oikein pelaa...ei kyllä oikein aukee pienille putkiaivoille miten tuon saa koskaan tekemään matalalämpöistä
menovettä lattioille, shuntti kyllä hoitaa lattioille tasalämpöä mutta pumppu taitaa duunata aina aikasen kuumaa vettä.
Vai mikä juju tuossa piilee?

Tuo on Oilon Geopro GS. Sailor kertonee toiminnasta lisää.

[Roori]

Siinä on kaiketi nyt se jonkinlainen "hullunkierto".

Tuo hullunkierto ei kyllä pelasta mitään tuossa systeemissä, se taitaa juuri tehdä tuosta huonon tuon vaippavaraajan lisäksi, sillä syödään kuumaa käyttövettä lämmitykseen tai palautetaan pumpulle lämmityksestä kuumempaa kuin lattioista tulee. Eli toimintalämpötilahaarukka on aika kapee ja korkealla, ainakin minun pienille putkiaivoille 

[Roori]

Tuommonen pumppu on siis olemassa, hiukan kyllä ihmetyttää tuo toiminta kuinka tuo nyt oikein pelaa...ei kyllä oikein aukee pienille putkiaivoille miten tuon saa koskaan tekemään matalalämpöistä
menovettä lattioille, shuntti kyllä hoitaa lattioille tasalämpöä mutta pumppu taitaa duunata aina aikasen kuumaa vettä.
Vai mikä juju tuossa piilee?

Tuo on Oilon Geopro GS. Sailor kertonee toiminnasta lisää.

Voi olla sekin, mutta ainakin Gebwellillä oli tuommonen kaavio ja sitä kautta myös Kaukomarkkinat...menivät vaihtamaan Wolffin tommoseen...ei ymmärrä

[tomppeli]

Tuommonen pumppu on siis olemassa, hiukan kyllä ihmetyttää tuo toiminta kuinka tuo nyt oikein pelaa...ei kyllä oikein aukee pienille putkiaivoille miten tuon saa koskaan tekemään matalalämpöistä
menovettä lattioille, shuntti kyllä hoitaa lattioille tasalämpöä mutta pumppu taitaa duunata aina aikasen kuumaa vettä.
Vai mikä juju tuossa piilee?

Se kuvassa vasemmalla oleva kolmitie -toimilaite on ilmeisesti vaihtoventtiili.
Eli kyseessä on vaihtoventtiilikone.

Kun tuo venttiili on kääntyneenä lämpimän käyttöveden tuottamisasentoon, imaisee lämmityspiirin kiertopumppu lämmintä kiertovettä manttelivaraajan alaosasta patteri / lattiakiertoon.
Tällä estetään varsinkin patteriverkossa esiintyvä kiusallinen putkiston napsuminen.
Manttelia käytetään siis sekä käyttöveden, että kiertoveden varaajana.

Minullekin jää silti kysymykseksi se, kuinka tuon toiminta on kesäaikana tai pienellä lämmitystarpeella.
Katkotaanko mahdollisesti lämmönjaon kiertopumpun käyntiä, jotta saadaan lämmityksen hallinta toimimaan.?

[Roori]

Minullekin jää silti kysymykseksi se, kuinka tuon toiminta on kesäaikana tai pienellä lämmitystarpeella.
Katkotaanko mahdollisesti lämmönjaon kiertopumpun käyntiä, jotta saadaan lämmityksen hallinta toimimaan.?

Ei tuossa sinänsä ole onkelmaa kyllä se toimii kesät-talvet, shuntti säätyy ja lattialämmitykseen syödään käyttövesilämpöä ja sitten taas tehdään käyttövesilämpöä vaikka ei olisi kulutettu tippaakaan hanasta...

menee jo aikalailla ohi aloittajan ihmettelystä, vois vaikka repästä tämä ketju kahdeksi...

[mikkookkim]

Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

Eli sinun mielestä huonetermostaattien kanssa ei pitäisi tulla tuollaista ongelmaa lämmitysveden lämpötilan kanssa? Onko sinulla itselläsi termostaatteja käytössä?

[Hossi]

Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

Eli sinun mielestä huonetermostaattien kanssa ei pitäisi tulla tuollaista ongelmaa lämmitysveden lämpötilan kanssa? Onko sinulla itselläsi termostaatteja käytössä?

Käsittääkseni kaikki on aina mahdollista riippuen kuinka putkimies on vermeet asentanut ja mitä on asentanut. Jos sulla lattialämmössä on sekoitinpiiri ja puskurivaraaja niin ongelmia ei pitäisi tuulla.

Mulla on lattialämmitys sekä patterikierto, jos patterikiertoa rajoitan termostaateilla niin tämä aiheuttaa sen et puskurivaraajalle menevä vesi lämpiää asetettuun maksimilämpöön saakka syystä että pauuvesi ei lämpiä kun kiertoa ei ole. Tässä kohtaa jos yksikin patteri pyytää lämpöä niin patterille menevä vesi on melkein viiskytä asteista.

[WPF]

Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

Eli sinun mielestä huonetermostaattien kanssa ei pitäisi tulla tuollaista ongelmaa lämmitysveden lämpötilan kanssa? Onko sinulla itselläsi termostaatteja käytössä?

Ei tule ongelmia.

Minulla termarit joka huoneessa, paitsi kodinhoitohuone, kylppäri ja eteinen. Muistaakseni 20% pitää olla virtausta "vapaana".

Olkkarissa haen 22,5 C ja vanhempien makuuhuoneessa 19C. Nämä toteutuu.

Kun takan laittaa päälle, niin olkkarin ja parin muun huoneen termari vetää piirin kiinni.

[WPF]

Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

Eli sinun mielestä huonetermostaattien kanssa ei pitäisi tulla tuollaista ongelmaa lämmitysveden lämpötilan kanssa? Onko sinulla itselläsi termostaatteja käytössä?

Käsittääkseni kaikki on aina mahdollista riippuen kuinka putkimies on vermeet asentanut ja mitä on asentanut. Jos sulla lattialämmössä on sekoitinpiiri ja puskurivaraaja niin ongelmia ei pitäisi tuulla.

Mulla on lattialämmitys sekä patterikierto, jos patterikiertoa rajoitan termostaateilla niin tämä aiheuttaa sen et puskurivaraajalle menevä vesi lämpiää asetettuun maksimilämpöön saakka syystä että paluuvesi ei lämpiä kun kiertoa ei ole. Tässä kohtaa jos yksikin patteri pyytää lämpöä niin patterille menevä vesi on melkein viiskytä asteista.

Ei voi toimia noin. Termarit ei estä verkoston kiertoa, vaan patterin. Patteriverkoston pumppu pyörii ja anturi saa tiedon. Tai sitten anturi on väärässä paikassa.


Siis patteriverkosto, se joka on ilman shunttia, määrittää puskurivaraajan lämpötilan lämmityskäyrän mukaan. Puskurisäiliöstä shuntataan alaspäin lattialämmityspiiriin ja sen vaatimaan lämpötilaan.

Jos kaikki termarit on kiinni puskuri on lämpötilassa, jota lämmityskäyrä pyytää, ei maksimiarvossa.

[fraatti]

Muistelisin että stiebelissä (ja viessmannissa) olisi minimi käyntiaika ja myös minimilepoaika kompuralle. Lepoaika tais olla vakiona 20min stiebelissä, käyntiajasta ei hajua..

[Hossi]

Copy paste mikkookimiltä alla:
Miksei homma ole vaan näin:
- valitaan oikea lämpökäyrä talolle, jolla talo pysyy halutussa lämpötiloissa eri keleillä ilman lisälämmönlähteitä (normaali tilanne)
- stiebel seuraa ulkolämpötilaa, paluulämpötilaa ja lämpökäyrää ja toteaa milloin on lämmitetty tarpeeksi
- lämmitetään takkaa tai aurinko paistaa. huonetermostaatti sulkee kyseisen huoneen piirin. Stiebel saavuttaa paluulämpötilan nopeammin ja lopettaa lämmittämisen nopeammin, koska oikea lämpötila on jo saavutettu. (miksi ihmeessä se tässä tapauksessa jatkaisi lämmitystä??).

Näin juuri Stiebel toimii!

Eli sinun mielestä huonetermostaattien kanssa ei pitäisi tulla tuollaista ongelmaa lämmitysveden lämpötilan kanssa? Onko sinulla itselläsi termostaatteja käytössä?

Käsittääkseni kaikki on aina mahdollista riippuen kuinka putkimies on vermeet asentanut ja mitä on asentanut. Jos sulla lattialämmössä on sekoitinpiiri ja puskurivaraaja niin ongelmia ei pitäisi tuulla.

Mulla on lattialämmitys sekä patterikierto, jos patterikiertoa rajoitan termostaateilla niin tämä aiheuttaa sen et puskurivaraajalle menevä vesi lämpiää asetettuun maksimilämpöön saakka syystä että paluuvesi ei lämpiä kun kiertoa ei ole. Tässä kohtaa jos yksikin patteri pyytää lämpöä niin patterille menevä vesi on melkein viiskytä asteista.

Ei voi toimia noin. Termarit ei estä verkoston kiertoa, vaan patterin. Patteriverkoston pumppu pyörii ja anturi saa tiedon. Tai sitten anturi on väärässä paikassa.


Siis patteriverkosto, se joka on ilman shunttia, määrittää puskurivaraajan lämpötilan lämmityskäyrän mukaan. Puskurisäiliöstä shuntataan alaspäin lattialämmityspiiriin ja sen vaatimaan lämpötilaan.

Jos kaikki termarit on kiinni puskuri on lämpötilassa, jota lämmityskäyrä pyytää, ei maksimiarvossa.

Juup. Mulla toi putkihäsmäkkä ei ole ihan vahvimpia lajeja, kylmä kylläkin. en tiä onko mulla jotain väärin kun puskurivaraajan lämpö "karkaa" korkealle.

Anturit on ihan oikeassa paikassa. Patterikierron anturi paluuputkessa lähellä varaajaa ja lattialämmitysanturi pumpun ja suntin anturireijässä. Sitä olen ihmetellyt kun varaajalta lähtevä menee ensiksi patterikierron pumpulle ja tämän jälkeen on haara lattialämmityksen pumpulle? Pitäskö lattialämmitys haaroittaa ennen patterikierron pumppua?

[WPF]

Anturin oikea paikka on puskurisäiliön alataskussa. Ei paluuputkessa.

Sinulla lienee yksiputkijärjestelmä pattereissa ja jos kierto estyy kokonaan, niin paluuvesiputkessa anturi ei saa todellista tietoa.

[Hossi]

Anturin oikea paikka on puskurisäiliön alataskussa. Ei paluuputkessa.

Sinulla lienee yksiputkijärjestelmä pattereissa ja jos kierto estyy kokonaan, niin paluuvesiputkessa anturi ei saa todellista tietoa.

Anturi on paluuputkessa koska Jäspin pöntössä ei ole anturin paikkaa säiliön alaosassa. Tässä kohtaa anoa järkevä paikka lienee paluu putki.

Kyl mulla järjestelmä on tehty kaksoisputkikytkennällä.

Onko sulla havaintoo mistä johtuisi kun mulla pumppu lämmittää patteriverkoston paluulämmön korkeammalle mitä astetus on? Eli esim nyt patteripaluu käyrän mukaan pitäisi olla 29,4 mut pumppu lämmittää sen johonkin 32 asteeseen tällöin menovesi on jo päälle 40 asteista vai onko tämä kenties normaalia-

[WPF]

Anturin oikea paikka on puskurisäiliön alataskussa. Ei paluuputkessa.

Sinulla lienee yksiputkijärjestelmä pattereissa ja jos kierto estyy kokonaan, niin paluuvesiputkessa anturi ei saa todellista tietoa.

Anturi on paluuputkessa koska Jäspin pöntössä ei ole anturin paikkaa säiliön alaosassa. Tässä kohtaa anoa järkevä paikka lienee paluu putki.

Kyl mulla järjestelmä on tehty kaksoisputkikytkennällä.

Onko sulla havaintoo mistä johtuisi kun mulla pumppu lämmittää patteriverkoston paluulämmön korkeammalle mitä astetus on? Eli esim nyt patteripaluu käyrän mukaan pitäisi olla 29,4 mut pumppu lämmittää sen johonkin 32 asteeseen tällöin menovesi on jo päälle 40 asteista vai onko tämä kenties normaalia-

On normaalia. Se lämpötilaero (tässä tilanteessa 8C)  lämmittää sitä sun taloa

Siirrä se anturi ihan siihen paluuputken juureen sen akvan pönttöön kiinni. Alumiiniteippiä päälle ja vielä eristettä.

Toiminta on normaalia eli pyyntö paluuvedelle on 29,4 ja automatiikka laskee mahdollisimman pitkää käyntijaksoa varten hieman tämän yli jotta käyntijaksot pitenevät.

[Hossi]

Anturin oikea paikka on puskurisäiliön alataskussa. Ei paluuputkessa.

Sinulla lienee yksiputkijärjestelmä pattereissa ja jos kierto estyy kokonaan, niin paluuvesiputkessa anturi ei saa todellista tietoa.

Anturi on paluuputkessa koska Jäspin pöntössä ei ole anturin paikkaa säiliön alaosassa. Tässä kohtaa anoa järkevä paikka lienee paluu putki.

Kyl mulla järjestelmä on tehty kaksoisputkikytkennällä.

Onko sulla havaintoo mistä johtuisi kun mulla pumppu lämmittää patteriverkoston paluulämmön korkeammalle mitä astetus on? Eli esim nyt patteripaluu käyrän mukaan pitäisi olla 29,4 mut pumppu lämmittää sen johonkin 32 asteeseen tällöin menovesi on jo päälle 40 asteista vai onko tämä kenties normaalia-

On normaalia. Se lämpötilaero (tässä tilanteessa 8C)  lämmittää sitä sun taloa

Siirrä se anturi ihan siihen paluuputken juureen sen akvan pönttöön kiinni. Alumiiniteippiä päälle ja vielä eristettä.

Toiminta on normaalia eli pyyntö paluuvedelle on 29,4 ja automatiikka laskee mahdollisimman pitkää käyntijaksoa varten hieman tämän yli jotta käyntijaksot pitenevät.

Heh näin miä vähän pelkäsinkin Nyt alkaa säädöt vähän jo löytymään. Keruupiirin pumppua pitää viä vähän rukata ku läpötila ero ei ihan osu kohilleen. Putkiouto tais säädellä sitä ku keruupiirissä oli viä ilmaa. Nyt alkaa ilmat oleen pois ja paineet kohillaan, pakkasia täs ootellaan ni sit sääteleen.

[WPF]

Annat sen nyt vaan säästää.  Ei sitä tarvitse erityisesti "säätää".

Lämmityskäyrän kun saat niin alas kuin mahdollista se riittää! Laita viekä LV EKO päälle ja Säädin dyn lukuarvoon 30. Siinä se.

[mikkookkim]

Annat sen nyt vaan säästää.  Ei sitä tarvitse erityisesti "säätää".

Lämmityskäyrän kun saat niin alas kuin mahdollista se riittää! Laita viekä LV EKO päälle ja Säädin dyn lukuarvoon 30. Siinä se.

Aloin miettiä tarkemmin, että mites toi säädin dyn oikeen toimiikaan. Täällähän on puhuttu, että se määrittää, miten pian sähkövastukset tulevat avuksi, jos sähkövastusten käyttö on ylipäätään sallittua kyseisessä ulkolämpötilassa.
Tämä kai sitten tarkoittaa, että säädin dyn ei tee mitään, jos ulkona on vaikka -10c ja vastukset on sallittu vasta -13c lämpötilassa. Eikö näin?
Vai tekeekö se kuitenkin jotain muutakin, sillä olen huomannut viime aikoina, kun minulla säädin dyn on ollut 30, että käyntijakson aikana lattialämmitysveden paluulämpötila voi olla selvästi yli lämpökäyrän asettaman paluuveden tavoitelämpötilan.
Ainakin puoli astetta on ollut yli tuon tavoitteen, ehkä vähän enemmänkin.
Liittyyköhän tämä jotenkin säädin dyn -asetukseen?  En muista varmasti, miten tuo toimi, kun säädin dyn oli 10, mutta mielestäni se meni suunnilleen niin, että kun pumppu oli saavuttanut tavoitepaluulämpötilan niin lämmitys loppui siihen siltä erää eikä putkiin kelattu enää enempää lämpöä.

Pitäis hommata jostain se IR serial kaapeli, että sais lokitettua kunnolla näitä juttuja ja muistaisi paremmin. Onko kukaan hommannu tollasta johtoa ja mitä maksoi?

[Päiväkummun mies]

Pitäis hommata jostain se IR serial kaapeli, että sais lokitettua kunnolla näitä juttuja ja muistaisi paremmin. Onko kukaan hommannu tollasta johtoa ja mitä maksoi?

Itse hommasin sen eibmarkt.de:stä ja kustansi 165 euroa postikuluineen kaikkineen. Googlettamalla seuraavilla hakusanoilla "4017210743227", "stiebel 4611258", "stiebel 074322" (joista viimeisin on paras) löytyy monta nettikauppaa, jotka myyvät ko. kilkettä..

Kaapelin kaveriksi tarttee tietenkin ComSoft ohjelman, http://www.stiebel-eltron.de/fachpartner/fachinformationen/planung/rechner-planungshilfen/software/

[mikkookkim]

Pitäis hommata jostain se IR serial kaapeli, että sais lokitettua kunnolla näitä juttuja ja muistaisi paremmin. Onko kukaan hommannu tollasta johtoa ja mitä maksoi?

Itse hommasin sen eibmarkt.de:stä ja kustansi 165 euroa postikuluineen kaikkineen. Googlettamalla seuraavilla hakusanoilla "4017210743227", "stiebel 4611258", "stiebel 074322" (joista viimeisin on paras) löytyy monta nettikauppaa, jotka myyvät ko. kilkettä..

Kaapelin kaveriksi tarttee tietenkin ComSoft ohjelman, http://www.stiebel-eltron.de/fachpartner/fachinformationen/planung/rechner-planungshilfen/software/

Kiitti tiedosta. Pitääpä hommata toi niin pääsee tämä maalämmön kyttäys uudelle tasolle.

[WPF]

Annat sen nyt vaan säästää.  Ei sitä tarvitse erityisesti "säätää".

Lämmityskäyrän kun saat niin alas kuin mahdollista se riittää! Laita viekä LV EKO päälle ja Säädin dyn lukuarvoon 30. Siinä se.

Aloin miettiä tarkemmin, että mites toi säädin dyn oikeen toimiikaan. Täällähän on puhuttu, että se määrittää, miten pian sähkövastukset tulevat avuksi, jos sähkövastusten käyttö on ylipäätään sallittua kyseisessä ulkolämpötilassa.
Tämä kai sitten tarkoittaa, että säädin dyn ei tee mitään, jos ulkona on vaikka -10c ja vastukset on sallittu vasta -13c lämpötilassa. Eikö näin?
Vai tekeekö se kuitenkin jotain muutakin, sillä olen huomannut viime aikoina, kun minulla säädin dyn on ollut 30, että käyntijakson aikana lattialämmitysveden paluulämpötila voi olla selvästi yli lämpökäyrän asettaman paluuveden tavoitelämpötilan.
Ainakin puoli astetta on ollut yli tuon tavoitteen, ehkä vähän enemmänkin.
Liittyyköhän tämä jotenkin säädin dyn -asetukseen?  En muista varmasti, miten tuo toimi, kun säädin dyn oli 10, mutta mielestäni se meni suunnilleen niin, että kun pumppu oli saavuttanut tavoitepaluulämpötilan niin lämmitys loppui siihen siltä erää eikä putkiin kelattu enää enempää lämpöä.

Pitäis hommata jostain se IR serial kaapeli, että sais lokitettua kunnolla näitä juttuja ja muistaisi paremmin. Onko kukaan hommannu tollasta johtoa ja mitä maksoi?

Se nimenomaan säätää aikaa miten nopeasti vastus vaiheet tulevat avuksi. Sillä ei ole tekemistä dt kanssa. 0,5C asetetta yli pyynnön ei ole mielestäni "selvästi "   
enivei; automatiikka automaattisesti laskee ja yrittää aikaansaada mahdollismman pitkät jaksot jne. Jaksojen pituuteen vaikuttaa sitten kelit, aukiolevat piirit, säädetty lepoaika, puskurisäiliön tilavuus yms. yms

[mikkookkim]

Se nimenomaan säätää aikaa miten nopeasti vastus vaiheet tulevat avuksi. Sillä ei ole tekemistä dt kanssa. 0,5C asetetta yli pyynnön ei ole mielestäni "selvästi "   

Kattelin sunnuntaina noita lukemia niin oli tällaista:

- lämmitysvesi meno 30.4c
- lämmitysvesi paluu 26.3c
- lämmitysvesi paluu asetus 24.7c
- kaivo meno -2.6c

Lukemat otettu klo 10.30. Tätä ennen aamulla pumppu oli käynyt 6.00 - 8.50 ja 9.10 - 10.30 (jolloin siis olin katsomassa lukuja). Pumppu jatkoi vielä jonkin aikaa käyntiä.

Tuossahan lämmitysveden paluu on 1.6c yli tavoitteen. Luulisi, että se olisi pysähtynyt nostamasta lämpötilaa saavutettuaan tavoitteen. Miksihän se toimii tällä tavalla?
Kaivoon menevä litku on kyllä kylmän tuntuista, kun ollaan tässä vaiheessa vuotta. Olen tilannut serial-kaapelin niin katsotaan, jos tätäkin saadaan paremmin seurattua kunnon lokituksella.

Yhtä asiaa olen miettinyt, että miksi vakiona sallitaan keruunesteen lämpötilaksi -9c. Eikö joku kaivo ole huomattavassa vaarassa jäätyä jo vähän ennenkin tällaista lämpötilaa..

Tein yllä olevien lukemien oton jälkeen pieniä muutoksia. Muutin lämpökäyrän 0.25 -> 0.24 ja kuristin kiertoveden virtausta. Minulla on ulkoinen kiertovesipumppu Wilo Nova Star Z, jossa ei ole eri nopeuksia, mutta sen vieressä on linjasäätöventtiili. Se oli täysillä auki asennossa 10 niin käänsin sen asentoon 2. Ei aiheuttanut huomattavissa olevaa vaikutusta lämpimän veden tuloon, mutta ei ole vielä kunnon käsitystä toiko se säästöäkään.

Yksi asia, mitä olen kanssa miettinyt on maalämpöpumpun viemän energian määrä "käyränä". Minulla on ebts-taloautomaatiojärjestelmä, josta pystyn katsomaan sähkönkulutusta. Graafiselta käyrältä näkee hyvin aina, kun maalämpöpumppu pyörii ja siitä pystyy tarkastelemaan käyntimääriä ilman muuta lokitusta. Välillä käynnin aikana sähkökäyrä näyttää tasaiselta. Ensin on vaan talon normaali taustasähkönkulutus jokunen sata wattia. Sitten maalämpöpumppu aiheuttaa n. 3kw lisän, joka jatkuu tasaisena esim. tunnin, jonka jälkeen kompressorin sammuttua häipyy tuo 3kw osuus. Eli käyrä näyttää kuin "binäärikäyrältä".
Välillä kuitenkin käynnin aikana tuleekin muutaman minuutin piikki, jolloin kulutus on noin. 1kw lisää ja muulloin käyrä on kuin tuo edellinen binäärikäyrä. Olen miettinyt, että mistä toi 1kw lisäys tulee, kun sähkövastus se ei ainakaan ole ja tuota tulee yölläkin, kun ei ole mitään muita laitteita päällä, jotka voisi selittää asiaa.

Minulla sähkövastukset sallittu -12 jälkeen niin ei todellakaan pitäisi olla vielä sähkövastukset päällä. Kävin kerran kattomassakin pumppua tuollaisen tilanteen aikana eikä ruudulla ainakaan näkyny mitään erikoista vaan ihan kompuralla oltiin. Sähköähän tämä vehje ei sinällään vie paljoa. Koko talon sähkönkulutus tähän päivään mennessä on vaan 9898kwh, joten pitäis koko vuodelta jäädä noin 11 500:aan tai alle. Kyttäilen näitä juttuja lähinnä, ettei tuo kaivo kylmene liikaa ja jäädy.

[mikkookkim]

Taisi unohtua kertoa meidän lämpökaivosta. Eli 160m kokonaissyvyys ja pöytäkirjan mukaan veden pinta ollut 4m syvyydessä.
Olen miettinyt, että onkohan veden pinta voinut laskea, kun viimeisen vuoden aikana on ehkä puolen kilometrin päähän rakennettu paria kerrostaloa ja siellä tehty räjäytyksiä ja kaivettu maata. En tiedä onko se monella metrillä voinut muuttaa tilannetta.

En ole yrittänyt mitata uusiksi veden syvyyttä. Kaivon yläpäässä on se joku suojahattu, minkä läpi kaksi putkea tulee kaivosta. Pitäisikö sen hatun tyypillisesti vaan nousta siitä vai pitääkö siihen tehdä reikä mittausta varten ja sitten tulpata uudestaan?

[WPF]

Pumpun laskema lämpötilaero ja 1,6C on OK. Automatiikka salli lämpötilaeron, jotta käyntijaksot pitenee.

Se että pumppu käy näillä keleillä lähes koko ajan tarkoittaa, että laite taitaa olla osatehoinen. Tai sitten kivitalo nappaa vielä energiaa eli kuivaa..

Tehonoton heilunta voi johtua monesta asiasta. Voipi olla että laite teki käyttövettä välillä ja ottoteho nousi.

Mikä on pumpun malli ja missä asut?

[mikkookkim]

Pumpun laskema lämpötilaero ja 1,6C on OK. Automatiikka salli lämpötilaeron, jotta käyntijaksot pitenee.

Se että pumppu käy näillä keleillä lähes koko ajan tarkoittaa, että laite taitaa olla osatehoinen. Tai sitten kivitalo nappaa vielä energiaa eli kuivaa..

Tehonoton heilunta voi johtua monesta asiasta. Voipi olla että laite teki käyttövettä välillä ja ottoteho nousi.

Mikä on pumpun malli ja missä asut?

Pumppu on wpc7 ja kämppä hesassa. Ei se nyt sentään ihan koko aikaa ole käynyt, mutta eilen klo 20 katoin edellisen 24h tiedot niin lämmityskäyntiä oli ollut 12h ja käyttövettä 2h. Se edellinen vuorokausihan oli vähän kylmempi kuin mitä täällä etelässä on muuten ollu. Ulkolämpö pyöri -6 - -2 välillä. Stiebelin mittarin mukaan lämpöä tuotettiin 100kwh ja käyttövettä 12kwh. Sähköä noihin meni 19kwh ja 6kwh.

Stiebelin mittareiden mukaan vaikka edellisen vuoden aikana lämpöä olisi tuotettu enemmän kuin mitä talon pitäis viedä energialaskelman mukaan. Laskin, että siinä olis ollu n. Kolmanneksen ero. Toisaalta energiaselvityksessä ei ole 7m uponor quattro putkea eikä edes meidän puolilämmintä teknistä tilaa huomioitu, joten sikäli voisi viedäkin enemmän. Tiedä sitte voiko sitä kosteuttakin olla vielä jäljellä..

Olen miettiny, että olisko täällä pitäny olla 10kw pumppu, mutta pitäishän ton 7,5kw vehkeenkin tehä reilusti yli tarpeen, jos se käy tarpeeks monta tuntia. Esim 20h * 7,5kw = 150kwh tuotettua lämpöä pitäis riittää tosi kylmälle kelille. Energiatodistuksessa ei kylmimpien kuukausienkaan lämmöntarve ollu kuin jotain 2500 kwh luokkaa. Enemmän mietityttää tuo kaivon riittävyys vaikka tietenkin energiantarve, kaivo ja pumppu on toisiinsa sidoksissa.

[WPF]

Vahva veikkaus on että talo vielä kuivaa. Tunnit ihan ok näillä keleillä...50% lepää.

Kokonaiskulutus talolle 11500 kWh on todella vähän!! kun 200 neliön talo ja kanaalit ym on tehty... 

WPC 7 on ihan ok.  Anna vastusten auttaa ja katso ensi talvena, niin luultavasti tilanne paranee vielä.

Ps. Mikä on LTO laite ja jälkilämmitystapa. Entä otto ja antoenergiamittaus?

[mikkookkim]

Vahva veikkaus on että talo vielä kuivaa. Tunnit ihan ok näillä keleillä...50% lepää.

Kokonaiskulutus talolle 11500 kWh on todella vähän!! kun 200 neliön talo ja kanaalit ym on tehty... 

WPC 7 on ihan ok.  Anna vastusten auttaa ja katso ensi talvena, niin luultavasti tilanne paranee vielä.

Ps. Mikä on LTO laite ja jälkilämmitystapa. Entä otto ja antoenergiamittaus?

Onhan toi aika vähän, mutta helsingin energian sivuilta noita olen katellu. Sinne tulee etäluennan kautta luvut näkyville muutaman päivän viiveellä. Energiatodistuksessa lukee että lämmitys ja kv veisi n. 18500kwh vuodessa energiaa. Siis lämpöenergiaa, johon pumpulla ei mene niin paljoa. Muuta käyttösähköä siinä on arvioitu 8600kwh mitä meillä ei sitäkään mene niin kauaa. Mä voin itse asiassa laittaa myöhemmin tänne liitteeksi mun muistiinpanot tältä vuodelta. Olen vähintään kerran kuussa ottanu stiebelistä lukemat.

 Täällä asuu minä, vaimo ja uutena vuotena syntyny lapsi. Täällä on sähkösauna ja kylpyamme, mutta noi ei ole millään kauhealla käytöllä. Ehkä kerran viikossa sauna tai kylpy. Ei täällä mitään piperryssäästöä sinänsä harrasteta vaikka itsellä kuluukin ehkä vähän liikaa aikaa miettiessä miten tää lämmitys toimis parhaiten. Kv pumppu oli kiinni loppukesään saakka kun mietin että pumppu ei tykkää siitä. Parempi sitäkin on pitää päällä,kun menee lämpimällä vedellä muuten liian kauan tulla kanaalin läpi ja jonnekin yläkerran vessaan. Vaimolle pisteitä, että jaksoi sitä ainakin puoli vuotta.

Lto on swegon casa 120 ja siinä ei ole erikseen jälkilämmitystä. Se on pyöriväkennoinen vehe ja mitä sitä viime talvella kattelin niin tunnuttiin pärjäävän kylmimmätkin kelit ilman, että olis huomannu häiriöitä tai jotain selkeetä ylimääräistä alipainetta. Ihan kylmimmillä keleillä taisin kylläkinpitää sitä vähän pienemmällä nopeudella, mutta sekin oli vaan luokkaa 20% tiputus puhallintehoihin. Soittelin tossa viikko sitten huoltoon ja kysyin pitäiskö se sähkövastus hommata varmuuden vuoksi, mutta huollossakin oltiin sitä mieltä, että usein sitä ei tarvita ellei kämpässä pidetä viileänä tyyliin alle 20 astetta.

Otto ja antoenergiamittaus? Tarkoitatko noita antamiani stiebelin lukuja? Ne on stiebelistä itsestään otettuja.

[WPF]

Otto ja antoenergiamittaus? Tarkoitatko noita antamiani stiebelin lukuja? Ne on stiebelistä itsestään otettuja.

jep. miltä ne näyttää.