Nibe 1245 10kw ja lisävaraaja kytkentä

[Vihernokka]

Hei,

miten lisävaraaja olisi järkevintä kytkeä. Lisäksi mietin tarvinko lattialämmitykselle oman kv-pumpun. Todennäköinen varaaja akvaterm smart 300 ja kierukat (molemmat 22mm)olisi kytketty käyttöveden (esi)-lämmitykseen. Riittääkö mlp kv-pumppu kierrättämään vettä varaajan kautta, vai tarvitaanko ulkoinen kv-pumppu? Entä tarvitaanko suntteja..

[Roori]

Jaa'a itse taitaisin kyllä laittaa tuon lattian toimimaan omalla pumpullaan ilman shunttia (joku Alpha 2 autoadapt tjmv), ja MLP:n lataamaan sitä varaajaa sisäisellä pumpullaan.
MLP tietysti normaalisti käymään käyrän mukaan kelluvasti.

Vai onko joku syy että pitäis joskus se akva tuupata kuumaksi, esmes joku ammeen täyttö?
Jos noin, niin shutti tulis kuvioihin.

Onko sulla heittää kuvaa tänne mikä on sen Smartin tarkka rakenne, niitä kun saa niin monella tapaan tehtynä...

Tuosta tulee muuten fixu systeemi...juurikin sen tapanen jonka saattaisin itsekin itselle tehdä

[kotikallio]

Todennäköinen varaaja akvaterm smart 300

Mitä haet tällä smartilla, eikö 300l perus-akvalla saa saman hiukan edullisemmin ? Smart pöntöt ovat 240l ja 500 l.
Jos tarkoitus on lisätä käyttövesikapasiteettia merkittävästi tällä, niin varaajan lämpöjä joutuu pitämään liian korkeina lämmityskiertoon, kuten Roorikin toteaa. Erityisesti ajalla keväästä syksyyn.Shuntti siis tällöin tarvitaan varaajan purkupiiriin. Minulla siinä on samat vermeet kuin oli öljykattilan aikana, Ouman ja Alpha kiertovesipumppu. Niben shunttipaketti on yksi vaihtoehto, jos haluaa käyttää Nibeä tämän piirin säätöön.

[Vihernokka]

Kiitos vastauksista. Käytettävän tilan takia valitsin tuon smartin, toinen vaihtoehto olisi thermia extender tai vastaava 60*60 säiliö. Ja amme on tulossa n.290l tarvitaan 40C vettä. MLP:n varaajasta tulee n.250l, joten tuolla esilämmyksellä haen vähän lisäkapasiteettia käyttöveteen. Lisäksi varaajan pitäisi pidentää mlp:n käyntiaikoja.
Tuota nibe (ouman?)shunttia itsekin mietin, lattiaan menevän veden lämpötila ei sillä säädettynä heilahtelisi varmaan paljoakaan. Vaikka en tiedä onko heilahtelulla käytännön merkitystä.

http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_SMART.196.html 

[kotikallio]

Vaikka en tiedä onko heilahtelulla käytännön merkitystä.

Heilahtelulla ei niinkään, mutta mieti shuntittoman riittävyyttä esim seuraavanlaisessa tilanteessa:
On toukokuun loppu, ja lattiakierto vielä päällä. Kiertovesi on kyllä jo melko viileää, olisko 25 astetta.  Paljonko saat esilämmitystehoa irtoamaan puskurisi kierukalla, riittääkö ?

Voit tietysti myös käyttää termareita kuristamaan lattiakiertoa, ja määritellä Niben lämpökäyrälle minimin, esim 30 astetta, jotta esilämmitysteho riittää paremmin.

Jos ammetta käytetään kalenterin mukaan, niin voit ohjelmoida määräaikaiskorotuksen, ja heilauttaa sillä

Tai kömpelöhkösti nostamalla manuaalisesti lämpöja aina ennen kylpyä, ja hiukan odottelua

Tai sitten laittaa sen shuntin suosiolla, jos vaikka emäntä seuraavaksi tahtoo poreammeen.

Ouman on erillinen säädin, sitä ei Niben shunttisarjan kanssa tarvitse, kun Niben aivo hoitaa tuonkin piirin säädön. Oumanilla saa Nibestä riippumattoman säädön, jos sitä haluaa, Niben oikuttelun varalle.  Itse laitoin vielä varavastuksen puskuriin, juuri tästä syystä.

[sailor]

Kiitos vastauksista. Käytettävän tilan takia valitsin tuon smartin, toinen vaihtoehto olisi thermia extender tai vastaava 60*60 säiliö. Ja amme on tulossa n.290l tarvitaan 40C vettä. MLP:n varaajasta tulee n.250l, joten tuolla esilämmyksellä haen vähän lisäkapasiteettia käyttöveteen. Lisäksi varaajan pitäisi pidentää mlp:n käyntiaikoja.
Tuota nibe (ouman?)shunttia itsekin mietin, lattiaan menevän veden lämpötila ei sillä säädettynä heilahtelisi varmaan paljoakaan. Vaikka en tiedä onko heilahtelulla käytännön merkitystä.

http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_SMART.196.html

Pääsisi paljon helpommalla kun laitat 50 litran pikkusähkövaraajan ennen maalämpöpumpun kylmävesiottoa tai ennen poreammeen hanaa. Huomaa että Nibessä on kuitenkin sähkövastus, jolla saa kuumempaa (ja enemmän) käyttövettä aikaiseksi. Samalla saat tehtyä legionellatapon.

P.S Jos talossa on lattialämmitys betoniin upotettuna niin lisävaraaja käyntiaikojen pidentämiseksi huonontaa vain hyötysuhdetta.

[Matias]

Paljonko saat esilämmitystehoa irtoamaan puskurisi kierukalla

Jos lisävaraajan lämpötila olisi +25 ja maasta tulevan veden lämpö +5 niin esilämmityskierukasta tulee n +22 asteista vettä.

Jos tarvittava käyttöveden lämpötila on +40 niin esilämmityksellä saa suunnilleen puolet käyttöveden lämmitystehosta.

Olen muutaman päivän testaillut Jämän ja Akvatermin varaajien(40l:n) kierukoiden lämmitystehoja ja molemmat nostaa käyttöveden lämpöä 3 astetta alle varaajan veden lämpötilasta.

Kun Jämän varaajan veden lämpö on esim +30 niin esilämmityskierukasta tulee +27
asteinen vesi ja jos Akvatermin varaajan veden lämpö on +48 niin sen kierukasta tulee +45 asteinen vesi.

Eli kierukasta saatavan veden lämpö näkyy olevan n 3 astetta alle varaajan veden lämpötila

[Vihernokka]

Kiitos again,

kotikallio vahvisti shuntin tarpeen.. Sailor miten hyötysuhde huononee, kun minulla alakerrassa on betonilattialämmitys, yläkerrassa kipsilevysoirojen väliin tehty lattialämmitys. Sähkövaraaja? Siis esilämmitys sähköllä?

[Matias]

Tuota nibe (ouman?)shunttia itsekin mietin, lattiaan menevän veden lämpötila ei sillä säädettynä heilahtelisi varmaan paljoakaan. Vaikka en tiedä onko heilahtelulla käytännön merkitystä.

Jos lattian menoveden lämpö vaihtelee niissä rajoissa ettei huonelämpötila vaihtele niin siitä on silloin aikapaljon hyötyä.
Lämpöpumpulla voidaan nostaa menoveden lämpötila käyntijakson aikana muutaman asteen korkeammaksi ja tämä ylimääräinen lämpö varautuu lattian betonilaattaan,sehän muodostaa varauskyvyltään usemman kuution vesivaraajan lämmönvarauskapasiteetin.
Tällä lattialaattaan käyntijakson aikana varattavalla lämmöllä saadaan taukojaksoa reilusti pidemmäksi kun lattialaattaan varastoitunut lämpö käytetään.
Menoveden lämpö voi vaihdella muutamia asteita ilman että huonelämpötila muuttuu.

Jos lämpöpumpun ja lattialaatan väliin lisätään varaaja ja shuntti joka pitää menoveden lämpötilan vakiona niin tuollaista lattialaatan lämmönvarautumista ei juurikaan tapahdu.

Eli shuntilla saadaan tasainen menoveden lämpötila mutta silloin saatetaan menettää lattiamassan varauskyky ja on mahdollista että käynti- ja taukojaksot lyhenee tämän seurauksena.

Tulistinpumpuissahan on lämmitysverkon varaaja ja shuntti säätämässä menoveden lämpötilaa sopivaksi ja niissä tuli hyvin tämä ilmiö esille (Lämpöässä ketju/Opation modaus)
Hyvin toimiva ratkaisu tämä Opation modaus,siinähän narrataan shunttia ajamaan lattiaan käyntijakson aikana kuumempaa vettä kuin mitä lämpökäyrän pyynti ja tällä saa lattian massan lämmönvarauskyvyn hyötykäyttöön ja pidemmät taukojaksot lämpöpumpulle.
Eli periaatteessa toimimaan samallatapaa kuin vaihtoventtiilipumput ilman shunttia lattialämmitystaloissa

Esilämmitysvaraajan lämpötilan nostamiseen shuntti toki sopii oikein hyvin mutta tuollaista edelläkuvattua haittapuolta saattaa tulla.

[kotikallio]

Jos alakerran laattaa kovasti varaillaan, niin tuleeko ongelmia yläkerran lämmityksen tasauksessa ?  Näistä eriparisista on varmaan runsaasti kokemuksia jo foorumilla.

[peki]

Jos alakerran laattaa kovasti varaillaan, niin tuleeko ongelmia yläkerran lämmityksen tasauksessa ?  Näistä eriparisista on varmaan runsaasti kokemuksia jo foorumilla.

Eipä juuri tule. Lämmönluovutuslevyillä toteutetuissa lattioissa pintalämpötila nousee noin 0.7C jos laatan kytkentäerotus yli 4C. Tämä johtuu ehkä siitä kun tuota lämmitysvettä on niin vähän ja ei ole massaa mihin sen lämpö varastoituisi.
Tietysti jos pumppu laulaa vuorokaudenkin yhteen soittoon niin sitten ehkä, en tiedä.

[kotikallio]

Ajattelin niinpäin pulmaa, että kun on kovasti ensin varattu, ja pidetään se piiitkä huili, niin jäähtyykö yläkerta jo niin, että huonelämpö pumppaa.

[peki]

Väittäisin että huonelämpötiloissa rossi/laatta ei juuri eroa ole edes tauon aikana.
Vaikka paluuveden lämpötila seilaakin tuon neljän asteen (joka mielestäni minimi) haarukassa niin laatta ei oikeasti lämpene ainakaan pinnasta kuin alle asteen verran. Rossilattian vesi käy siis jäähyllä hullun kierron ansiosta laatassa ja tasaa lämpötilan.
On huomattava että vaikka lauhduttimelta lähtee esim 37C vesi niin tuo hullunkierto tasaa oikeaksi menolämmöksi abaut
30C. Tuo täytyykin tarkistaa. Tuossa käppyrää tältä päivältä paluulämmöistä. Aika äkkiä laatta imee ylimääräiset joulet

[Roori]

Jos lämpöpumpun ja lattialaatan väliin lisätään varaaja ja shuntti joka pitää menoveden lämpötilan vakiona niin tuollaista lattialaatan lämmönvarautumista ei juurikaan tapahdu.

Eli shuntilla saadaan tasainen menoveden lämpötila mutta silloin saatetaan menettää lattiamassan varauskyky ja on mahdollista että käynti- ja taukojaksot lyhenee tämän seurauksena.

Ei se nyt kyllä mitenkään "puukolla leikaten" lopu se laatan varauskyky jos se jonkun asteen matalempaa vettä saa...ja matalampi menovesihän = parempi COP.
Ja voihan "opation modauksen" tehdä jos haluaa, eli käynnin aikana menoveden nosto.

Tuohon tauko/käyntijaksojen lyhenemiseen varaajan+shuntin kanssa en kyllä usko alkuunkaan...

[kotikallio]

vaikka lauhduttimelta lähtee esim 37C vesi niin tuo hullunkierto tasaa oikeaksi menolämmöksi abaut
30C

Onko sinulla siis shuntti, jonka tarpeesta juttua tässä on ? Vai millä leikkaat tuon 7 astetta ?
Omasta Oumanista on sen verran kokemusta, että aikavakion saa pitkähköksi ( en muista lukemia) , jolloin se päästää läpi pulssin, mutta tasaa tilanteen pidemmällä ajalla.
Minua kyllä epäilyttää (yli)pitkien käyntijaksojen hyödyllisyys. Ja myös laattojen (yli)varailun hyödyllisyys. Tosiaikainen säädettävyys, ettei tule ylilämpöjä, tuntuu uskottavammalta optimointisuunnalta, lähinnä kylläkin vain intuition pohjalta.

[peki]

Tuo hullunkierto toimii kuten shuntti sillä erotuksella että se sekoittaa pelkästään laatasta tulevaa vettä lauhduttimelta lähtevään veteen ja näin jäähdyttää sitä.
Mielestäni ei ole mitään merkitystä sillä miten lämmintä vettä lauhduttimelta lähtee vaan siitä että kuinka paluuveden lämpötilan pysymään alhaisena mahdollisimman kauan... 
Pitkillä käyntijaksoilla lauhduttimen veden lämpötila ei juurikaan nouse vaan pidentynyt käyntiaika menee siihen kun lämmityskierrossa vesi luovuttaa enemmän energiaansa kun laatta vastaavasti jäähtyy nopeammin pakkasella.
Mulla pumpun käyntiä mittaava anturi on paluuputkessa ennen hullunkierron T- haaraa.

[Matias]

Jos alakerran laattaa kovasti varaillaan, niin tuleeko ongelmia yläkerran lämmityksen tasauksessa ?  Näistä eriparisista on varmaan runsaasti kokemuksia jo foorumilla.

Tuota nibe (ouman?)shunttia itsekin mietin, lattiaan menevän veden lämpötila ei sillä säädettynä heilahtelisi varmaan paljoakaan. Vaikka en tiedä onko heilahtelulla käytännön merkitystä.

Tuossa jäsen "Vihernokan" nykyisessä lattialämmityskokoonpanossahan on nyt alkuperäis putkikytkennöillä toiminnassa betonilaatan varautuminen kompressorin käyntijakson aikana.Siitä tuo menoveden lämpötilan heilahtelu.

Sieltähän varmaan sen tarkimman tiedon yläkerran lämmön tasaisuudesta saisi?

[sailor]

Sailor miten hyötysuhde huononee, kun minulla alakerrassa on betonilattialämmitys, yläkerrassa kipsilevysoirojen väliin tehty lattialämmitys.

Hyötysuhde huononee kun ruvetaan lataamaan lisävaraajia, jolloin käyntijakson pidetessä maapiirin lämpötila laskee ja COP huononee. Ero ei ole suuren suuri, mutta hyötysuhde ei parane lisävaraajan laitolla lattialämmityskohteessa eli siinä mielessä turha. Katsele tuota minun TREND-kuvajaisen pinkkiä-käyrää. Tunnin käynnin jälkeen hyötysuhde on tippunut about 2-3% per maapiirin aste.

Sähkövaraaja? Siis esilämmitys sähköllä?

Jep. 50 litran varaaja maksaa 400€ ja sinun esilämmitysvaraajasi 2000€, eroa 1600€. (http://www.tulituote.com/Varaajat/Akvair-Smart.htm )

50 litran lämmitys ennen kylpyä (10 astetta--> 65 astetta) vie sähköä 3,2kWh eli 41 senttiä (13snt/kWh). Maalämmöllä tuosta saisi pois 25 senttiä.

Eli 1600 euron kuollettamiseen menee 123 vuotta kun ammetta käytetään 1krt/viikko. Jos rakennat lainarahalla niin laske lainalaskurilla paljonko maksat korkoa kun lainamääräsi on xxxxx ja esilämmityksellä xxxxx + 1600 euroa.

Esim: 100 000 euroa vs 101 600 euroa 3% korolla ja 15 vuoden maksuajalla tekee 690.58€kk sähkövaraajalla ja 701.63€ esilämmitysvaraajalla. Tällä summalla lämmität ammeen SUORALLA SÄHKÖLLÄ 7 kertaa kuukaudessa 

Tietysti esilämmityssähkövaraaja napasautetaan päälle pari tuntia ennen kuin mennään kylpyyn. Muutoin se pidetään kylmänä.

[justus01]

Jos alakerran laattaa kovasti varaillaan, niin tuleeko ongelmia yläkerran lämmityksen tasauksessa ?  Näistä eriparisista on varmaan runsaasti kokemuksia jo foorumilla.

Eikös sitä laattaan varautunutta lämpöä siirry (tasaisesti) sinne yläkertaan, jos niissä kiertää sama vesi ja jotain lämpötilaero lattioiden välille meinaa muodostua.

[Opation]

Sailor miten hyötysuhde huononee, kun minulla alakerrassa on betonilattialämmitys, yläkerrassa kipsilevysoirojen väliin tehty lattialämmitys.

Hyötysuhde huononee kun ruvetaan lataamaan lisävaraajia, jolloin käyntijakson pidetessä maapiirin lämpötila laskee ja COP huononee. Ero ei ole suuren suuri, mutta hyötysuhde ei parane lisävaraajan laitolla lattialämmityskohteessa eli siinä mielessä turha. Katsele tuota minun TREND-kuvajaisen pinkkiä-käyrää. Tunnin käynnin jälkeen hyötysuhde on tippunut about 2-3% per maapiirin aste.

Sähkövaraaja? Siis esilämmitys sähköllä?

Jep. 50 litran varaaja maksaa 400€ ja sinun esilämmitysvaraajasi 2000€, eroa 1600€. (http://www.tulituote.com/Varaajat/Akvair-Smart.htm )

50 litran lämmitys ennen kylpyä (10 astetta--> 65 astetta) vie sähköä 3,2kWh eli 41 senttiä (13snt/kWh). Maalämmöllä tuosta saisi pois 25 senttiä.

Eli 1600 euron kuollettamiseen menee 123 vuotta kun ammetta käytetään 1krt/viikko. Jos rakennat lainarahalla niin laske lainalaskurilla paljonko maksat korkoa kun lainamääräsi on xxxxx ja esilämmityksellä xxxxx + 1600 euroa.

Esim: 100 000 euroa vs 101 600 euroa 3% korolla ja 15 vuoden maksuajalla tekee 690.58€kk sähkövaraajalla ja 701.63€ esilämmitysvaraajalla. Tällä summalla lämmität ammeen SUORALLA SÄHKÖLLÄ 7 kertaa kuukaudessa 

Tietysti esilämmityssähkövaraaja napasautetaan päälle pari tuntia ennen kuin mennään kylpyyn. Muutoin se pidetään kylmänä.

Eikö kaikki kylmä vesi kannata laittaa maalämmön kautta ja perään sitten sarjaan sähkövaraaja? Minulla on niin koska lämpöpumpun varaaja oli turhan pieni. Mielestäni silloin on paras hyötysuhde kun maalämpö lämmittää mahdollisimman kylmää vettä ja sähköllä sitten priimataan sen verran kun tarvii. Meillä maalämpö esilämmittää noin 40 asteeseen ja perässä on 100 litrainen sähkövaraaja. Siitä sitten oraksen sekoittaja tekee 48 asteista vettä.  Vettä menee meillä ihan kohtuullisen paljon vaikka ammetta ei ole, lämmintä ehkä 200 litraa päivässä. Sähkövaraajan kulutus on ollut 2,2 - 2,5kwh / vuorokausi. Siitä noin 0,8kwh on häviöitä jolla lämmitetään teknistä tilaa. Käytännössä siis ilmaista ja kapasiteetti on aika hurja, tuon sähkövaraajan lämpötilan voi nostaa vaikka 80 asti jolloin lämmintä tulee vielä enemmän.

[kotikallio]

Eikös sitä laattaan varautunutta lämpöä siirry (tasaisesti) sinne yläkertaan, jos niissä kiertää sama vesi ja jotain lämpötilaero lattioiden välille meinaa muodostua

Lämpöhän siirtyy vain, jos ero on jo muodostunut. Siis kun yläkertaa huilitauolla ( esim 4h) lämmitetään alakerran laatan energialla, se onnistuu vain jos lämpötilaeroa on riittävästi.  Jos tuo riittävä on kuitenkin absoluuttisesti pieni, se ei häiritse.
Mutta tämä oli vain omaa uteliaisuuttani, eikä suoraan liity kysyjän pulmaan, joten se siitä.

[Vihernokka]

No nyt meni vaikeaksi
50l lisävaraaja alkoi kuulostaa minulle järkevämmältä varsinkin eurojen valossa. Mutta sen päälle laitto ennen kylpyä on vähän niin ja näin. Toimiskohan jos vaan laittaa 50l lisävaraajan mlp:n lämpimän käyttöveden perään ja sen termostaatin virittää vähän pienemmälle mitä mlp:n käyttövesivaraajassa oleva vesi. Tällöin se ei lämmittäisi turhaan "pahalla suorasähköllä" paljoakaan. 

Ja lisäinfoksi:tuota betonin varausta on talossa 110m2 n.8cm (yläkerran kipsisoirolattiaa n.90m2) ja at 50m2 n.9cm, taloprojekti valmistuu n. tammi-maaliskuu 2014.

[Roori]

No nyt meni vaikeaksi
50l lisävaraaja alkoi kuulostaa minulle järkevämmältä varsinkin eurojen valossa. Mutta sen päälle laitto ennen kylpyä on vähän niin ja näin. Toimiskohan jos vaan laittaa 50l lisävaraajan mlp:n lämpimän käyttöveden perään ja sen termostaatin virittää vähän pienemmälle mitä mlp:n käyttövesivaraajassa oleva vesi. Tällöin se ei lämmittäisi turhaan "pahalla suorasähköllä" paljoakaan. 

Ja lisäinfoksi:tuota betonin varausta on talossa 110m2 n.8cm (yläkerran kipsisoirolattiaa n.90m2) ja at 50m2 n.9cm, taloprojekti valmistuu n. tammi-maaliskuu 2014.

Jos se meni jo vaikeaksi tuolla ns mutkat suoraksi laskutavalla, niin vaikeammaksi laskeminen menee vielä kun ottaa huomioon että se "smart" tjmv varaaja tekee aina töitä LKV esilämmityksessä hyvällä COP:lla kun sitä vettä hanasta päästetään, lisäksi MLP varaajan voi pitää viileempänä kun sitä vettä riittää sen esilämmityksen takia paremmin. Heittäisin tähän arvauksen että esilämmitys tulee edullisemmaksi piitkässä juoksussa, varsinkin kun ei siihen varaajaan nyt millään saa 2000€ ostorahaa palamaan.

Ja se ropaaminen ammeentäyttöö varten tietysti pitää saada helpoksi ei sitä kukaan viitsi teknisessä käydä säätämässä varaajaa päälle tai säädä termaria tjms, joko jollain MLP aikaohjelmalla tai painonapilla/kytkimellä "ammemoodi" päälle ja mieluummin vielä niin että se esilämmitys ladataan tappiin ja lisäksi MLP varaaja jotta kulutus saadaan täytettyä.
Nuo valmiudet tietysti kannattaa selvittää että ne löytyy valittavasta systeemistä.

Minun mielestä tommoset lisäsähkövaraajat on tommosen MLP kanssa ns "korjaussarjoja" koska luullakseni siinä MLP:ssäkin on jo sähkövastus jolla saa nostettua LKV lämpöjä tarpeen niin vaatiessa.
Ja tommonen 10kW pumppu tekee aika vauhdilla sitä käyttövettä jo pelkällä pumpulla.

[sailor]

Eikö kaikki kylmä vesi kannata laittaa maalämmön kautta ja perään sitten sarjaan sähkövaraaja? Minulla on niin koska lämpöpumpun varaaja oli turhan pieni. Mielestäni silloin on paras hyötysuhde kun maalämpö lämmittää mahdollisimman kylmää vettä ja sähköllä sitten priimataan sen verran kun tarvii. Meillä maalämpö esilämmittää noin 40 asteeseen ja perässä on 100 litrainen sähkövaraaja. Siitä sitten oraksen sekoittaja tekee 48 asteista vettä.  Vettä menee meillä ihan kohtuullisen paljon vaikka ammetta ei ole, lämmintä ehkä 200 litraa päivässä. Sähkövaraajan kulutus on ollut 2,2 - 2,5kwh / vuorokausi. Siitä noin 0,8kwh on häviöitä jolla lämmitetään teknistä tilaa. Käytännössä siis ilmaista ja kapasiteetti on aika hurja, tuon sähkövaraajan lämpötilan voi nostaa vaikka 80 asti jolloin lämmintä tulee vielä enemmän.

Miksei noinkin, mutta aloittajalla lienee "pula" lämpimästä vedestä vain kun täytetään ammetta. Jos varaaja on maalämpöpumpun jälkeen niin silloin sen täytyy olla koko ajan sähköissä. Voisihan sitä tietty jalostaa siten että varaaja ohitetaan normaalisti ja kytkimellä napsautetaan varaaja päälle ja pari magnettiventtiiliä eri asentoon ennen kylpyä.

Vaihtoehtona pari läpivirtauslämmitintä: http://www.kylpyhuonemarket.fi/epages/PPO.sf/fi_FI/?ViewAction=View&ObjectID=986744

Huomaa että Nibessä on kuitenkin sähkövastus, jolla saa kuumempaa (ja enemmän) käyttövettä aikaiseksi. Samalla saat tehtyä legionellatapon.

Edelleen kannattaa selvittää mihin lämpötilaan Nibe lämmittää veden ihan vaan vastuksen avustuksella. Mitään varaajia ei kannata lähtökohtaisesti viritellä, jos ilmankin pärjää.

[kotikallio]

Minusta yksi yksinkertainen ratkaisu on laittaa 1145, ja sille yksi riittävä käyttövesivaraaja viereen. Vaikka Nibe VPB300 sarjan pytty, tai vastaava muilta valmistajilta. Näin ei ole mitään ylimääräistä vimpainta paketissa, ja tuo mainitsemasi kapasiteetti täyttyy.
Lämmityspuolihan ei puskurointia kaipaa, kun on kerran laatta puskurina, eli ei ole valmista esilämmityssynergiaa.

[peki]

Eikö kaikki kylmä vesi kannata laittaa maalämmön kautta ja perään sitten sarjaan sähkövaraaja? Minulla on niin koska lämpöpumpun varaaja oli turhan pieni. Mielestäni silloin on paras hyötysuhde kun maalämpö lämmittää mahdollisimman kylmää vettä ja sähköllä sitten priimataan sen verran kun tarvii. Meillä maalämpö esilämmittää noin 40 asteeseen ja perässä on 100 litrainen sähkövaraaja. Siitä sitten oraksen sekoittaja tekee 48 asteista vettä.  Vettä menee meillä ihan kohtuullisen paljon vaikka ammetta ei ole, lämmintä ehkä 200 litraa päivässä. Sähkövaraajan kulutus on ollut 2,2 - 2,5kwh / vuorokausi. Siitä noin 0,8kwh on häviöitä jolla lämmitetään teknistä tilaa. Käytännössä siis ilmaista ja kapasiteetti on aika hurja, tuon sähkövaraajan lämpötilan voi nostaa vaikka 80 asti jolloin lämmintä tulee vielä enemmän.

Miksei noinkin, mutta aloittajalla lienee "pula" lämpimästä vedestä vain kun täytetään ammetta. Jos varaaja on maalämpöpumpun jälkeen niin silloin sen täytyy olla koko ajan sähköissä. Voisihan sitä tietty jalostaa siten että varaaja ohitetaan normaalisti ja kytkimellä napsautetaan varaaja päälle ja pari magnettiventtiiliä eri asentoon ennen kylpyä.

Vaihtoehtona pari läpivirtauslämmitintä: http://www.kylpyhuonemarket.fi/epages/PPO.sf/fi_FI/?ViewAction=View&ObjectID=986744

Huomaa että Nibessä on kuitenkin sähkövastus, jolla saa kuumempaa (ja enemmän) käyttövettä aikaiseksi. Samalla saat tehtyä legionellatapon.

Edelleen kannattaa selvittää mihin lämpötilaan Nibe lämmittää veden ihan vaan vastuksen avustuksella. Mitään varaajia ei kannata lähtökohtaisesti viritellä, jos ilmankin pärjää.

Toimiiko Nibe niin että kompura ja vastukset yhtäaikaa tekee käyttövettä? Jos noin on niin pitäisi 16kw riittää jonkin porealtaan täyttöön.

[Vihernokka]

Kotikallio tais lukea ajatukseni  

Yritin löytää kytkentäkuvia vbp300 ja 1145 siinä onnistumatta. Ja tyhmempi kysymys mikä siellä kierukassa virtaa? (Lattialämmitysvesi vai kuumakaasu vai ??) Lisäksi vbp300 ei löytynyt kunnon datalehteä. Edes kierukan pinta-ala, eristyspaksuus, anturitaskut ym. liitännät olis nice to know, vois vertailla taas hintoja muihin vastaaviin. Tokihan Niben varaaja taitaa ainakin olla "varma valinta", mutta...

[Opation]

Eikö kaikki kylmä vesi kannata laittaa maalämmön kautta ja perään sitten sarjaan sähkövaraaja? Minulla on niin koska lämpöpumpun varaaja oli turhan pieni. Mielestäni silloin on paras hyötysuhde kun maalämpö lämmittää mahdollisimman kylmää vettä ja sähköllä sitten priimataan sen verran kun tarvii. Meillä maalämpö esilämmittää noin 40 asteeseen ja perässä on 100 litrainen sähkövaraaja. Siitä sitten oraksen sekoittaja tekee 48 asteista vettä.  Vettä menee meillä ihan kohtuullisen paljon vaikka ammetta ei ole, lämmintä ehkä 200 litraa päivässä. Sähkövaraajan kulutus on ollut 2,2 - 2,5kwh / vuorokausi. Siitä noin 0,8kwh on häviöitä jolla lämmitetään teknistä tilaa. Käytännössä siis ilmaista ja kapasiteetti on aika hurja, tuon sähkövaraajan lämpötilan voi nostaa vaikka 80 asti jolloin lämmintä tulee vielä enemmän.

Miksei noinkin, mutta aloittajalla lienee "pula" lämpimästä vedestä vain kun täytetään ammetta. Jos varaaja on maalämpöpumpun jälkeen niin silloin sen täytyy olla koko ajan sähköissä. Voisihan sitä tietty jalostaa siten että varaaja ohitetaan normaalisti ja kytkimellä napsautetaan varaaja päälle ja pari magnettiventtiiliä eri asentoon ennen kylpyä.

Vaihtoehtona pari läpivirtauslämmitintä: http://www.kylpyhuonemarket.fi/epages/PPO.sf/fi_FI/?ViewAction=View&ObjectID=986744

Huomaa että Nibessä on kuitenkin sähkövastus, jolla saa kuumempaa (ja enemmän) käyttövettä aikaiseksi. Samalla saat tehtyä legionellatapon.

Edelleen kannattaa selvittää mihin lämpötilaan Nibe lämmittää veden ihan vaan vastuksen avustuksella. Mitään varaajia ei kannata lähtökohtaisesti viritellä, jos ilmankin pärjää.

Toimiiko Nibe niin että kompura ja vastukset yhtäaikaa tekee käyttövettä? Jos noin on niin pitäisi 16kw riittää jonkin porealtaan täyttöön.

Jos lämpöpumpun varaajassa on 50 asteista vettä, ja sähkövaraajassa ihan mitä vaan kummempaa, vaikka 70 astetta. Otetaan kaikki vesi maalämpövaraajan läpi, josta mennään syöttösekoitusventtiilille joka on sähkövaraajan rinnalla ja säädetty vaikka 48 asteeseen. Sieltä sähkövaraajasta aletaan ottamaan lämmintä vettä vasta sitten kun lämpöpumpun varaajan lämpötila on alle sen 48. Ja silloinkin sillä suoralla sähköllä vain aavistus kuumennetaan sekoittajalta lähtevää, että se pysyisi siinä 48 asteen tavoitteessa. Ei se oikeasti vie paljoa energiaa noin kytkettynä vaikka on aina päällä. Ja kytkentä on tosi helppo. Ihan paras tietysti on että on heti riittävän iso varaaja sillä pumpulla.

[kotikallio]

Katso vaikka noista, Suomen saitilla ei ole ihan kaikkia dokuja

www.nibeonline.com/pdf/031441-4.pdf
www.nibeonline.com/pdf/031635-1.pdf
http://www.nibe.eu/

Kierukassa virtaa lauhduttimesta tuleva kuuma vesi, jonka 1145 sisäinen vaihtoventtiili kytkee joko lattiakiertoon, tai sitten tähän kierukkaan, kumpi nyt lisäpotkun tarpeessa onkin.