Toinen lämmönlähde, vai ihan hullu idea ?

[maalämmittää]

Pihassa on vanha käyttövesikaivo, kallioon ammuttu 8 m syvä ja n. 1m renkaalla.
Sen alaosassa on lisäksi n. 2 - 2,5 m. kanttiinsa potero.
Kaivo on talvisin täynnä vettä, kuten n. 10-15 m etäisyydellä oleva lämpökaivokin.
Paljonko vanhasta kaivosta voisi ottaa energiaa / tehoa ?
Ja miten sen voisi toteuttaa ?

nimim. porasinko lämpökaivon ihan turhaan 

[seppaant]

nimim. porasinko lämpökaivon ihan turhaan 

Et porannut turhaan

Kaivon vesimäärä on n. 19 m3
Oletetaan lämpötilaksi 6 C
Jäähdyttämällä kaivo 0 C:een saadaan 130 kWh energiaa, mikä on lämmityskaudella parin kolmen päivän tarve.
Jäähdyttämisen jälkeen kaivo toimii suurinpiirtein kuin samansyvyinen porakaivo, josta saataisiin vuodessa suuruusluokaltaan 2000 kWh energiaa.

Jos kaivolla on hyvä vedentuotto, voitaisiin kaivosta pumpata vettä lämmönvaihtimen kautta viemäriin.
Tällöin pumpattua kuutiometriä kohti saataisiin 7 kWh energiaa.

ATS

[maalämmittää]

Huojentava tieto

Ajattelin että, kaivon kalliopinta-ala on n. 30m2 ja 180m porakaivon n. 70m2.
Porakaivo on mitoitettu n. 20000kwh:lle vuodessa, niin kaivosta voisi suoraan pinta-alojen suhteessa saada n. 8000 kwh.
Toki syvällä kalliossa on korkeampi lämpötila talvella.

Kaivon tuotto on ehkä 0,5 -1 m3 / vrk.
Ajatusta pitää ehkä harrastusmielessä jatkaa, autotallin saisi lämmitettyä.

Kiitos yhteisestä pohdinnasta !

[seppaant]

Ajattelin että, kaivon kalliopinta-ala on n. 30m2 ja 180m porakaivon n. 70m2.
Porakaivo on mitoitettu n. 20000kwh:lle vuodessa, niin kaivosta voisi suoraan pinta-alojen suhteessa saada n. 8000 kwh.

Ei se pinta-ala ole ratkaiseva tekijä vaan kaivon "vaikutusalueella" oleva kallion tilavuus.

ATS

[maalämmittää]

Niin sitä ajatus niksahtaa 

Ja jos virtaavasta kuutiosta saa 7kwh ja konservatiivinen tuotto olisi  0,5m3, niin sehän on alle 1500kwh/vuosi.
Eli, ei maksa vaivaa.

[fraatti]

Aiheeseen liittyen osui tuollainen kuva silmiin... Eli jäädytetään koko kalikka ja sitten sulatellaan auringolla....

Phase change as "storage"on the primary side


Where water, air and the ground are not available as immediate heat sources, cylinder methods can be deployed as a primary source to utilise the phase  change. Solidification enthalpy can be used as an energy source for heat pumps – the regeneration (melting) is caused by ambient heat and a solar thermal system. Apart from water (ice), paraffins, too, can be used, for example. The principle is always the same, i.e. the chain "gaseous to liquid" within the heat pump is extended by the link "liquid to solid" on the source side. Practical experience has shown that a combined utilisation of a phase change storage and solar backup absorbers as "primary source" results in more efficient systems.

[Xargo]

Sitten on tietenkin sekin vaihtoehto, että pumpataan vesi suoraan höyrystimelle ja sieltä takaisin pohjaveden "yläjuoksuun". Tällöin kierto ei siis ole suljettu. Siinä on samat ongelmat kuin vesiautomaattien imupuolella. Eli nostokorkeus ei aivan mahdottomia voi olla ja pitää huolehtia, että nostokorkeuden rajoissa myös on vettä kaivossa. Lisäksi jos höyrystimelle pumpataan raakaa vettä niin pitää huolehtia ettei se jäädy siellä. Etuna on se, että jää yksi lämmönsiirron pois (keruuputket) ja lisäksi vesi on parempi lämmönsiirtoneste kuin maaviina ja viilentynyttä vettä ei pumpata takaisin lämmönlähteeseen, jolloin se pysyy lämpimämpänä.

Joskus löysin paremmankin kuvan, mutta nyt ei tullut muuta vastaan kuin tämä:



Nyt kun tarkemmin funtsii niin miksipä ei laittaisi uppopumppua tunkemaan sitä vettä höyrystimen läpi takaisin maaperään...

[JJ72]

Tossa on sitten riesana suodattimien puhdisteleminen, mitä suljetussa systeemissä ei ole...

[maalämmittää]

Aika paljon suodatettavaa tulisi, kun Nibe 10kW pumpun brinevirtaus on 0,5 l/s -> 1800l/h  -> 43200 l/ vrk.
Ovat isoja määriä, ei tule ajatelleeksi.