Mitoitus - okt -78

[bluefightingcat]

Eli olen saanut tarjouksia ja kaikki ovat tarjoneet noin 10kW pumppu ja kaivo noin 190m.

Lähinä tarvitsen vaan vahvistusta että on tarjoneet sopivasti mitoitettu systeemi.

Kyseessä 1978 rakennettu okt Espoossa. Pinta-alaa on 250m2 ja 35m3 puolilämmintä (autotalli, varasto ja itse tekninen tila). Talo lämpiää tällä hetkellä vesikiertoinen patteriverkoston avulla. Nykyinen kulutus on ollut 4500litraa öljyä ja jos ajattelee että poltin on ollut 90% tehokas, tarkoittaa noin 40500kWh. Tosin käyttövettä on mennyt paljon koska siellä ennen asunut 10hlö. Ovat ottanut rinnalle jopa 290litran sähkövaraajan.

Nyt on tarkoitus parantaa eristeet. Suurin asia joka varmaan vaikuttaa on puhallusvillaa yläpohjaan noin 40cm.

Lisäksi nykyisten patteri verkoston lisäksi pistetään vesikiertoinen lattialämmitys takkahuoneeseen ja saunaosastolle noin 60m2. Ja amme mihin menee korkeintaan 200 litraa kerralla (käytössä noin korkeintaan kerran viikossa). Meitä tulee siellä olemaan 4 hlö siellä ja lkv menee noin 140litraa/vrk.

Eli riittääkö 10kW pumpuu ja 200metrin kaivo?

[tomppeli]

Eli olen saanut tarjouksia ja kaikki ovat tarjoneet noin 10kW pumppu ja kaivo noin 190m.

Lähinä tarvitsen vaan vahvistusta että on tarjoneet sopivasti mitoitettu systeemi.

Kyseessä 1978 rakennettu okt Espoossa. Pinta-alaa on 250m2 ja 35m3 puolilämmintä (autotalli, varasto ja itse tekninen tila). Talo lämpiää tällä hetkellä vesikiertoinen patteriverkoston avulla. Nykyinen kulutus on ollut 4500litraa öljyä ja jos ajattelee että poltin on ollut 90% tehokas, tarkoittaa noin 40500kWh. Tosin käyttövettä on mennyt paljon koska siellä ennen asunut 10hlö. Ovat ottanut rinnalle jopa 290litran sähkövaraajan.

Nyt on tarkoitus parantaa eristeet. Suurin asia joka varmaan vaikuttaa on puhallusvillaa yläpohjaan noin 40cm.

Lisäksi nykyisten patteri verkoston lisäksi pistetään vesikiertoinen lattialämmitys takkahuoneeseen ja saunaosastolle noin 60m2. Ja amme mihin menee korkeintaan 200 litraa kerralla (käytössä noin korkeintaan kerran viikossa). Meitä tulee siellä olemaan 4 hlö siellä ja lkv menee noin 140litraa/vrk.

Eli riittääkö 10kW pumpuu ja 200metrin kaivo?

10 kW -tehoinen pumppu ei riitä.
4500 litraa lämmitysöljyä vuodessa tarkoittaa 87% vuotuisella hyötysuhteella vähän yli 39.000 kWh lämpöenergiaa.
Sen tuottamiseen tarvitaan noin 15 kW -tehoinen pumppu ja noin 250 metrinen lämpökaivo.
Tuossa on mukana lämpimän käyttöveden kulutusta 5 x 1000 kWh/a = 5000 kWh/a.
Onko rakennus 1 vai 2 kerroksinen, eli kuinka paljon on tuota ullakon pinta-alaa?
Villan lisäämisellä ullakolle saanee pumpun tehosta pois korkeintaan 1 - 2 kW.

[bluefightingcat]

Eli kyseessä on 1.5-kerros talo. Varsinainen asuinkerros on katutasolla ja loput on puolikellaria (rinteeseen rakennettu). Ullakko pinta-alaa on noin 150m2 pois lukien tekninen tila/autotalli joka olis se noin 35m2.

Olen saanut tarjous missä jos käytetään 4500 litraa öljyä 80% teholla niin energiatarve olisi 36 000 kWh sisältäen 5000kWh tuntia lämminvesi. Ja siinä sanotaan että tehontarve olisi 13,1kW. Lämpöpumppu tuottaisi 34 736 kWh. Siinä sanotaan että aktiivinen porasyvyys on 185m. Pumpuksi ovat tarjonneet Nibe F1245-10 (eli 10kW).





[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Olen saanut tarjous missä jos käytetään 4500 litraa öljyä 80% teholla niin energiatarve olisi 36 000 kWh sisältäen 5000kWh tuntia lämminvesi. Ja siinä sanotaan että tehontarve olisi 13,1kW. Lämpöpumppu tuottaisi 34 736 kWh. Siinä sanotaan että aktiivinen porasyvyys on 185m. Pumpuksi ovat tarjonneet Nibe F1245-10 (eli 10kW).

Syytä pohtia asiaa. ..!
NIBE F1245-10:n antoteho (B 0 /W 50) olosuhteissa on ilmoitettu olevan 8,5 kW. 
Tieto löytyy täällä: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/  Sieltä "Tekniset tiedot" alasivulle.
(B 0= maasta tulevan keruunesteen lämpötila=0C...
W 50 = pattereille lähtevän kiertoveden lämpötila, joka on kovilla pakkasilla vähintäänkin +50 C.)

Tuskin kattilan hyötysuhde on noin huono, kuin 80 %.
4500 litraa tupaöljyä 85% kattilan vuotuisella hyötysuhteella tarkoittaa noin 38.250 kWh.
Silloin 8,5 kW -tehoinen pumppu riittää lämmittämään tupaa noin -5 C asteeseen saakka. Sen jälkeen tulevat sähkövastukset päälle.

Taasen tulee sellainen tunne, että kuntiin tarvittaisiin energianeuvoja auttamaan näissä asioissa.
Kauppiaalla on kiusaus lupailla liikaa! Halutaan kauppa kotiin. Asukas joutuu kärsimään varomattomuudestaan!
Kysy useammalta yrittäjältä ja ota kotimaisten Lämpöässän, Oilon Geopron ja Ekowell'in edustajat mukaan. Saat luultavasti realistisempia tarjouksia.

[tomppeli]

Eli kyseessä on 1.5-kerros talo. Varsinainen asuinkerros on katutasolla ja loput on puolikellaria (rinteeseen rakennettu). Ullakko pinta-alaa on noin 150m2 pois lukien tekninen tila/autotalli joka olis se noin 35m2.

En muuten vieläkään bonjannut!

Onko tilat kahdessa vai peräti kolmessa kerroksessa?
Vai onko katustaso asuinkerros ja siinä tasossa on myös autotalli?
Katutason alla on kellarikerros, mutta onko katutason yläpuolella vielä ullakkokin?
Kerro tyhmälle minulle vielä kaikki alat tai ulkomitat kerroksittain. Kerro myöskin, millaista lämpötilaa missäkin tilassa pidetään.
Koetan sitten laskea.


...
Kiitos alla olevista tiedoista..
Laskin nyt uudelleen alla olevan mukaan.
Vaihdoin tulosteen.

[bluefightingcat]

Eli talo on kahdessa kerroksessa. Asuinkerros on katutasolla (160m2) ja autotalli (35m2) on samassa tasossa mutta erillään. Asuinkerroksen alla on kellarikerros (90m2). Kellarikerroksessa 3-sivua on kalliota vastaan ja yksi sivu on ns. "auki". Ullakkoa ei ole vaan kyseessä on yläpohja, eli sinne mihin puhallusvillaa tulee, ja on täysin kylmä. Eli kaikinkaikkiaan on 250m2 lämmintilaa (esim. 22C) ja puolilämmintä 35m2 (eli noin 10-15C)

[bluefightingcat]

Tuli mieleen että voiko tässä olla kysymys enemmän siitä että kun he tarjoovat "alimitoitettua" sen on tavallaan osatehoinen. Eli olisiko se logiikka se että kun täysteho vehkeet ja syvempi kaivo maksaisivat sen verran enemmän, kannattaa mielummin käyttää ne rahat siihen sähkövastuseen pahimilla talvipäivinä varsinkin täällä etelässä. Eli niitä sähkövastus päiviä olisi "normaalisti" sen verran vähän että ei kannatta laittaa ylimäärisiä euroja järempiin laitteisiin ja syvempään kaivoon?

[tomppeli]

Sähkölle tulee luultavasti tuntikohtainen tariffi ja ne kalliit sähköt myydään talvella suurimman kulutuksen aikaan.
Suurin kulutus on aina kovilla pakkasilla.
Tuntitariffilla pyritään vähentämään kulutushuippuja, jotka ovat nyt sähköyhtiöille erittäin kalliita.
Jos hankit alitehoisen lämpöpumpun, ostat kovilla pakkasilla hyvin kallista sähköä pumppusi lämmitysvastuksille.

Toinen harmi tulee siitä, että jos myyt talosi, joudut toimittamaan energiatodistuksen.
Pumpun alitehoisuus tulee sitä ilmi.
Ostaisitko talon, jossa on liian pienitehoinen lämpöpumppu, kun löytyy sellaisiakin, joissa on riittävä tehokas lämpöpumppu!

Sinähän sen päätät!!!

[bluefightingcat]

Aivan. Hyvät pointit kyllä. Yks niistä myyjistä puhui että suomalaiset pumput ovat yleensä täystehoisia ja ruotsalaiset/ulkomaalaiset perustuvat osatehoon.

Olisi mielenkiintoista laskea että kuinka paljon olisi varaa käyttää sähkövastusta verattuna isompaan pumpuun ja syvempään kaivoon. Mitäkohän olisi takaisin maksu aika.

[bluefightingcat]

No niin olen vihdoinkin lukenut nuo Bergheat ohjeet ja syöttänyt omat tiedot sinne. Liitteenä mun tulokset. Olennaistä tässä on nuo U-arvot jotka vaikkuttavat loppu energia tarpeeseen.

Uuden laskelman mukaan tarvitsen reilu 30 000 kWh vuodessa lämmitys ja lkv. Silloin melkein riittää 10,3 kW kone ja 215m kaivo. Laskettu että tarvitsen 30,228 kWh mukaan lukien 4000kWh lkv.

Eli nyt avain kysymys on: olenko laksenut rakennuksilleni oikeat arvot. Olen käyttänyt ohjelman oletusarvot paitsi yläkerran yläpohjan ja seinien kohdalla. U-arvot olen muuttanut yläkerran yläpohjan U-arvoksi 0,11 koska tarkoitus on saada 40cm puhallusvilla sinne kaikenkaikkiaan. Arvo perustuu isover.fi laskuriin ja selluvilla.net sivustoon. Sen lisäksi olen muuttanut yläkerran ulkoseinän U-arvoksi 0,2 kun niihin lisätään eristettä. Sekin perustuu isover.fi sivun laskuriin.

Eli kysymys: onko tämä reallistinen? Onko mahdollista saada 1978 talosta a-luokan taloksi (bergheat laskurin mukaan ET-140) lisämällä yläpohjaan ja seiniin eristettä.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Eli kysymys: onko tämä reallistinen? Onko mahdollista saada 1978 talosta a-luokan taloksi (bergheat laskurin mukaan ET-140) lisämällä yläpohjaan ja seiniin eristettä.

Kyllä on mahdillista saada A -luokkaan, kunhan tekee hyvän lämpöremontin.

Katsoin noita laskelmasi U-arvoja.

Umpiseinän ala = ulkoseinä, kohta, jossa ei ole ikkunaa tai ovea, U -arvo on siinä sinulla 0,15 U.
Onko talosi ulkoseinissä 250 mm eristevillaa, vaikka on kyseessä vuoden 1978 rakennus?

Entä yläkerran alapohja. Laskelmassasi siinä 0,01 U.
Näin on niissä kohdin lattiaa, jossa on lämpimiä tiloja alapuolella, mutta onko osa lattian alla olevista tiloista kylmiä.
Alakerrassa oli noin 90 m2 lämmintä, jonka kohdalla U on lähes nolla. Kuinkas muu ala? Vuotaako siihen lämpöä?