Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vuosi maalämmöllä paritalossa... kommentteja/ehdotuksia?!  (Luettu 9137 kertaa)

Poissa Miguel

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Terve!

Ajattelin uutena foorumilaisena lyödä lusikkani soppaan ja kertoa omista kokemuksista maalämmön parissa.
Toivoisin kommentteja/parannusehdotuksia maalämpökonkareilta sekä tietysti niiltä, jotka ovat myös laittaneet maalämmön paritaloon.

Taustatietoja:
Paritalo Tuusulassa, valmistunut 90-luvun alussa. Yhteensä 200 m2 lämmitettävää huonetilaa.
Vanha lämmitysjärjestelmä puupannu (jämä) + yösähkö, joilla lämpesi 2000L:n varaaja.
Muualla vesipatterit, mutta märkätiloissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Kulutus n. 21000kwh vuodessa + puulämmityksen tuoma hyöty, jota on vaikea arvioida tarkkaan = puuta meni paljon, mutta alitehoinen jämä piti huolen, että suurin osa siitä varmaan harakoille. Heittoarvio 5000kwh.

Uusi lämmitysjärjestelmä Danfoss DHP-L12 + 300 L käyttövesivaraaja + 100 L puskurivaraaja. Kaivon syvyys 215m. Puskurivaraajalta menovesi kahteen erilliseen jakotukkiin (a ja b -asunto), joista lähtee tasalämpöinen vesi sekä patterilenkeille että lattialenkeille. Lattialenkkien paluupäissä on FJVR-termostaatit, joilla saa säädettyä lattialenkkien lämpötilaa pattereita pienemmälle. Puskurivaraajan ja jakotukkien välissä vettä kierrättää Grunfossin Alpha2-pumppu.
Maalämpö asennettiin huhtikuussa 2012 ja on pyörinyt kohta siis 1,5 vuotta. Mitään ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa, kaikki toiminut hienosti. Lämpöä riitti talven kovimmillakin keleillä hienosti ja lämmin vesi ei ole loppunut vaikka on isompiakin saunailtoja pidetty. Normaalisti vettä käyttää yhteensä 6 henkilöä.
4/12 - 4/13 (täysi vuosi) käyttötunnit 2047 h, josta käyttöveden osuus 437 h. Vastuksia ei käyttänyt kertaakaan ja käynnityksiä vuorokaudessa n. 20 kpl. Sähköä kului 7979kwh (pannuhuoneella on oma mittari). Maalaisjärjellä laskeskelin, että ottoteho oli keskimäärin 3,89kwh ja COP 3 pumpun antotehon ollessa 11,7kwh. Korjatkaa jos olen väärässä.

Kaiken kaikkiaan olen pumppuun ja sen tuomaan säästöön erittäin tyytyväinen enkä oikein mitään huonoa sanottavaa saa ulos puristettua....

Ottaisin mielelläni vastaan kommentteja esim. kulutuksesta tai järjestelmän parannusehdotuksia!


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
« Viimeksi muokattu: 09.03.14 - klo:21:03 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 608
  • Vanha pieru!
Paritalo Tuusulassa, valmistunut 90-luvun alussa. Yhteensä 200 m2 lämmitettävää huonetilaa.
Vanha lämmitysjärjestelmä puupannu (jämä) + yösähkö, joilla lämpesi 2000L:n varaaja.
Muualla vesipatterit, mutta märkätiloissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Kulutus n. 21000kwh vuodessa + puulämmityksen tuoma hyöty, jota on vaikea arvioida tarkkaan = puuta meni paljon, mutta alitehoinen jämä piti huolen, että suurin osa siitä varmaan harakoille. Heittoarvio 5000kwh.

Uusi lämmitysjärjestelmä Danfoss DHP-L12 + 300 L käyttövesivaraaja + 100 L puskurivaraaja. Kaivon syvyys 215m. Puskurivaraajalta menovesi kahteen erilliseen jakotukkiin (a ja b -asunto), joista lähtee tasalämpöinen vesi sekä patterilenkeille että lattialenkeille. Lattialenkkien paluupäissä on FJVR-termostaatit, joilla saa säädettyä lattialenkkien lämpötilaa pattereita pienemmälle. Puskurivaraajan ja jakotukkien välissä vettä kierrättää Grunfossin Alpha2-pumppu.
Maalämpö asennettiin huhtikuussa 2012 ja on pyörinyt kohta siis 1,5 vuotta. Mitään ongelmia ei ole ollut missään vaiheessa, kaikki toiminut hienosti. Lämpöä riitti talven kovimmillakin keleillä hienosti ja lämmin vesi ei ole loppunut vaikka on isompiakin saunailtoja pidetty. Normaalisti vettä käyttää yhteensä 6 henkilöä.
4/12 - 4/13 (täysi vuosi) käyttötunnit 2047 h, josta käyttöveden osuus 437 h. Vastuksia ei käyttänyt kertaakaan ja käynnityksiä vuorokaudessa n. 20 kpl. Sähköä kului 7979kwh (pannuhuoneella on oma mittari). Maalaisjärjellä laskeskelin, että ottoteho oli keskimäärin 3,89kwh ja COP 3 pumpun antotehon ollessa 11,7kwh. Korjatkaa jos olen väärässä.
Laitoin tietojasi taulukkoon ja hyvältähän tuo vaikuttaa. Liitin laskelman omaan viestiisi.
Pumpun teho riittää. Lämpökaivo riittää.
Lämpöeristystäkään tuskin kannattanee alkaa parantelemaan.
Kaikki hyvin!

Tämä laskelma on tehty kulutustietojen pohjalta.
Laskelman virheettömyyttä en takaa!


Poissa Miguel

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos Tomppeli!

Sainpahan vahvistusta järjestelmän toimivuudesta laskelmastasi, joka kyllä näyttää paikkansapitävältä.

Kannattaakohan alkaa tekemään muutoksia järjestelmään tuon lattialämmityksen osalta? Joku shunttaus-systeemi FJVR-termarin tilalle...??
Onko kellään muulla toteutettu märkätilojen lämmityksen säätöä samalla lailla eli kuristamalla kiertoa FJVR:llä?

Ja unohdin mainita, että lämmityksen apuna on vielä varaava takka ja ehkä puusaunakin vähän lämpöä antelee. :)

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Lainaus
Kannattaakohan alkaa tekemään muutoksia järjestelmään tuon lattialämmityksen osalta? Joku shunttaus-systeemi FJVR-termarin tilalle...??

Ei taida kannattaa.Jos lattian menovesi säätyy shuntilla juuri sopivaksi niin silloin menetetään lattian betonilaatan lämmönvaraus ominaisuus ja todennäköisesti saadaan jonkinasteinen käynti/taukojaksojen lyheneminen lisämiinuksena.
Ainakin kokonaan lattialämmityksellä toteutetussa talossa.

Lattian betonilaatta, missä lattialämmitysputket ovat, muodostaan massiivisen varaajan ja tätä laatan lämmönvarausominaisuutta voidaan hyödyntää hieman korkeammilla pysäytys- ja matalammilla käynnistyslämpötiloilla,betonilaatta kykenee varaamaan menoveden  muutaman asteen lämpötilavaihteluita ilman että laatan pinta tai huonelämpötila vaihtelee.

Esim LÄ:n Vs malleissa on tehty foorumin jäsen Opationin ideasta ns "Opation modaus" jolla narrataan shunttia lämmittämään käyntijakson aikana lattialämmityksen menovesi muutama aste korkeammaksi kuin mitä se shuntin ja lämpökäyrän pyynnin mukaan pitäisi olla.Tällä on saatu käynti/taukojaksoja harvennettua jopa muutamaan vuorokaudessa.

Patterien kanssa shuntti on tietysti hyvä mutta siihen olisi oltava kohtuullisen suuri varaaja että käynti/taukojaksot pysyy kohtuullisen harvoina.

Jos 200m2:n talon lämmitykseen ja käyttöveteen riittää vajaa 8000kwh/v niin kyllä lämpöpumpun toiminta on kaikinpuolin optimaalista eikä lisäsäästöjä taida saada kuin huonelämpötilaa laskemalla.  ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Karjusaarenmies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 75
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
 8) Omiin kulutuksiin verrattuna DHP 12 rokkaa ihan samoilla hyötysuhteilla ja tehoilla kuin oma DHP 6 aparaattini !    :D Olen itse omassa
duuniporukassani ensimmäinen maalämpö - lämmittäjä , ja kyseisen tekniikan mukanaan tuomien hyvien kokemuksien takia lähipiiriin
tulee kyllä muillekin uusia koneita  ;D

Poissa Miguel

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Taidan jättää järjestelmän siis nykyisiin parametreihin!  :D

Pientä ihmetystä on aiheuttanut keruupiiri ja siinä pelkkä muovinen paisuntasäiliö. En tajunnut asentajalta kysyä miksi siihen ei asennettu painemittaria. Onko muilla Danfossilla lämmittäjillä samanlainen valkoinen pönttö ilman painemittari vai miten???

Sivuston juttuja lukemalla olen käsittänyt että paineistettu keruupiiri tuottaisi paremman hyödyn. Tai ainakin näkisin "tarkastusmielessä" onko painetta vai ei...

Mitään ongelmaa itselläni ei siinä taida olla, koska meno- ja paluuviinan lämpötilaero on aika nakutettu 3C-astetta.

Toinen kysymys liittyisi patteri/lattiapiirin lämpötilaeroon, joka vaihtelee 5-7 asteen välillä. Sen pitäisi ilmeisesti olla 7-10 astetta. Vinkkejä????

Poissa Jmv

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 15
  • Maalämpöfoorumi
Itsellä asentajat laittoivat erillisen paisuntasäiliön ja paineet kahteen. Toki itsellä thermia mutta eikö se ole sama asia.
Muovipullolla saa kuulemma heittää vesilintua...
Thermia diplomat 8 100l puskurilla. Pattereilla. 160 m2

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Taidan jättää järjestelmän siis nykyisiin parametreihin!  :D

Pientä ihmetystä on aiheuttanut keruupiiri ja siinä pelkkä muovinen paisuntasäiliö. En tajunnut asentajalta kysyä miksi siihen ei asennettu painemittaria. Onko muilla Danfossilla lämmittäjillä samanlainen valkoinen pönttö ilman painemittari vai miten???

Sivuston juttuja lukemalla olen käsittänyt että paineistettu keruupiiri tuottaisi paremman hyödyn. Tai ainakin näkisin "tarkastusmielessä" onko painetta vai ei...

Mitään ongelmaa itselläni ei siinä taida olla, koska meno- ja paluuviinan lämpötilaero on aika nakutettu 3C-astetta.

Toinen kysymys liittyisi patteri/lattiapiirin lämpötilaeroon, joka vaihtelee 5-7 asteen välillä. Sen pitäisi ilmeisesti olla 7-10 astetta. Vinkkejä????

Itselläni kanssa pelkkä muovisäiliö, jossa 1,5 bar varoventtiili päässä. Painetta siellä ei siis kuitenkaan ole ja toiminut täysin normaalisti. Sulla näyttäisi olevan lämpötilaerot todella hyvät. 5-7 dt lämmönjaon puolella on kanssa hyvä. Jos haluat sitä suurentaa niin kv-pumppua pienemmälle, mikäli mahdollista.

Poissa Karjusaarenmies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 75
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
 :o  Tuo maapiirin paisari on Danfos värkissä muovia , mutta maateriaalin silmämääräisellä tarkastelulla uskoisin sen kestävän ! :'( Tai siis toivon niin ! :'( Mut jos se brakaa niin pannarissa on hyvät aromit ja mamma ei hokaa jos otan pienet ! :D

Poissa Miguel

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
"Itselläni kanssa pelkkä muovisäiliö, jossa 1,5 bar varoventtiili päässä. Painetta siellä ei siis kuitenkaan ole ja toiminut täysin normaalisti."

Minullakin mustanuppinen varoventtiili. Tiedä sitten onko 1,5 bar paineella. Jonkin verran sieltä sihahtaa painetta ulos kun venttiilin avaa. Kannattaisiko olla avaamatta, että vähäisetkin paineet pysyisivät sisällä? Toisaalta eikös sen pidä tietyin väliajoin testata että toimii...??

"Sulla näyttäisi olevan lämpötilaerot todella hyvät. 5-7 dt lämmönjaon puolella on kanssa hyvä. Jos haluat sitä suurentaa niin kv-pumppua pienemmälle, mikäli mahdollista."

Mitenköhän homma toimii käytännössä? MLP:n sisäinen kv-pumppu (grundfos ups25-70 180K) on nyt kakkosella ja 100L:n varaajan jälkeinen kv-pumppu (grundfos alpha2 25-60 180) pyörii n. 20w kulutuksella. Onko sisäisen pumpun nopeudella kauheasti väliä, kun patterikierron välissä on vielä tuo alpha2-pumppu. Eikös sisäinen pumppu puske ikäänkuin "päätä seinään" kakkos-nopeudella, jos Alpha2:sen lyö hiljaisemmalle.???
Eli jos Alpha2-pumpulla säätelisi patterikierron nopeutta niin haittaako mitään/vaikuttaako mihinkään, jos tiputtaa MLP:n kv-pumpun ykkös-nopeudelle?

Viinapumppuna mulla on Wilo TOP-S25/10. Käsittääkseni 390w maksimi kulutus. Se pyörii kolmos-nopeudella eli täysillä.

Poissa juippi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 953
  • Danfoss DHP-H8+UKV100, 170m, 139+35m2
    • lämpötilamittauksia
Vs: Vuosi maalämmöllä paritalossa... kommentteja/ehdotuksia?!
« Vastaus #10 : 19.09.13 - klo:17:33 »

Minullakin mustanuppinen varoventtiili. Tiedä sitten onko 1,5 bar paineella. Jonkin verran sieltä sihahtaa painetta ulos kun venttiilin avaa. Kannattaisiko olla avaamatta, että vähäisetkin paineet pysyisivät sisällä? Toisaalta eikös sen pidä tietyin väliajoin testata että toimii...??


Multa tuli aluksi kanssa pienet pihaukset, mutta nyt ei paineita enää ole. Liekö sitten ollut ilmakuplista syntynyttä painetta. En kyllä itsekään osaa sanoa voisiko/kannattaisiko tuohon muovitötsään painetta edes laittaa.


Mitenköhän homma toimii käytännössä? MLP:n sisäinen kv-pumppu (grundfos ups25-70 180K) on nyt kakkosella ja 100L:n varaajan jälkeinen kv-pumppu (grundfos alpha2 25-60 180) pyörii n. 20w kulutuksella. Onko sisäisen pumpun nopeudella kauheasti väliä, kun patterikierron välissä on vielä tuo alpha2-pumppu. Eikös sisäinen pumppu puske ikäänkuin "päätä seinään" kakkos-nopeudella, jos Alpha2:sen lyö hiljaisemmalle.???
Eli jos Alpha2-pumpulla säätelisi patterikierron nopeutta niin haittaako mitään/vaikuttaako mihinkään, jos tiputtaa MLP:n kv-pumpun ykkös-nopeudelle?

Viinapumppuna mulla on Wilo TOP-S25/10. Käsittääkseni 390w maksimi kulutus. Se pyörii kolmos-nopeudella eli täysillä.

Kyllä sisäisen kv-pumpun nopeuden muutos pitäisi vaikuttaa virtaamaan ja sitä kautta dt:hen, vaikka ulkoinen pysyykin samalla teholla. Kokeilemalla tietenkin selviää kuinka paljon. Vaikutus riippuu myös puskurivaraajan kytkentätavasta.