Siporextalo maalämmölle ison vaaraajan kanssa

[Roori]

Ei se siitä varaajan anturista johdu...sehän liipasee vaan sen Viesmannin käyntiin.

Kuinka tuo MLP työstää noin pienellä deltalla kuin ~3C...normisti ne on luokkaa 2x, eli ~6C?
Tosiaan sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?

Vai onko kyse antureitten kalibroimattomuudesta?
Vai onko vaan niin kova virtausnopeus, ajatellen tuota deltaa?

MLP meno/paluu anturit lienee kumminkin kiinni siinä pumpussa.

Missä sijaitsee nuo lämmitysten meno ja paluu anturit?

[15444]

Väännäs vielä rautalangasta meikäläiselle mitä tarkoitat kun ei säteile 😳

[15444]

OK, en huomannut tuota koko viestiäsi. Eli Mlp delta olisi liian pieni, onko muilla viessmannilaisilla vastaavia arvoja kuin minulla vai isompi ero noiden menon ja paluun välillä?

[Roori]

OK, en huomannut tuota koko viestiäsi. Eli Mlp delta olisi liian pieni, onko muilla viessmannilaisilla vastaavia arvoja kuin minulla vai isompi ero noiden menon ja paluun välillä?

Onko sulla sen manuaalia, yleensä laatuvehkeillä tuo kerrotaan dokuissa, ja löytynee se netistäkin kun haet sillä sun tyypillä datat...

[15444]

Käyttövettä Viessmann tekee mulla 6 Deltalla mutta tuota isoa varaajaa tosiaan max 3 erotuksella...

[15444]

Eli talon/märkätilojen menot tulee oumannista jossa on kiinni oumannin omat putken päältä mittaavat anturit. Talon/märkätilojen paluut tulee 1-wireantureista jotka olen laittanut paluuputkiin kiinni, epäilen noiden 1wirejen näyttävän nyt hiukan pieleen eli tuo ero johtuu varmaankin siitä.
Mlp meno/paluuanturit ovat Viessmannin sisällä.

[OilToSoil]

Itselläkin on tuo maalämpöpumpun sisäinen delta 3,2 astetta.
Vähän sama tilanne siis, koneelle palaava vesi on lämpimämpää kuin mitä puskurin alaosaan palaa kierrosta.

Pitäisikö sitä koittaa kasvattaa ja miksi?
Valmistaja suosittaa muistaakseni 7 asteen eroa menon ja paluun välille, mutta kerran tuota kokeiltuani puskuri lämpesi toooosi hitaasti.

[Matias]

sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?

Kannattaisi kokeilla siirtää 1800l:n varaajassa olevaa käynnistysanturia ylemmäs.
Tuo MLP:n paluun nopea nousu saattais johtua siitä että varaajassa on runsaasti käyttämätöntä kuumaa käynnitysanturin yläpuolella kun kompressori käynnistyy.
Lauhduttimen kiertopumppu sekoittaa varaajan lämpökerrostumat ja siksi MLP paluu nousee nopeasti.

Optimaalisin käynnistysanturin paikka olisi siinä kohtaa missa lämmityksen paluu ja MLP:n paluu on käyntijakson alussa suht samassa lämpötilassa.
Silloin saadaan ison varaajan koko varauskapasiteetti käyttöön

edit:Saman muutoksen saattaisi saada jos Viessmanin käynnistyslämpötilaa laskee asteen tai kaksi koska talon lämmitys hoituu Oumanin lämpökäyrällä ja varaajan lämmitys Viessmanin lämpökäyrällä

[Roori]

Ei sitä anturia mihinkään kannta/tartte siirtää, ei se ainakaan tuohon MLP paluun korkeaan aloituslämpötilaan vaikuta, on siinä nyt kumminkin ~1h lepojaksoja jolloin varmasti pohjalle kerääntyy paluun lämpöistä 'kylmää'...

Kyllä mä luulen että tuon pumpun paluumittaus nyt heittää, jos se alotus putois tuonne lämmityspaluitten tasolle niin sitten nuo käyrät olis kaikki ihan 'ymmärrettäviä'...eli tuon
paluumittauksen 15444:n vois jollain konstia tarkistaa-kalibroida, voi olla että ohjauksessa on joku aseteltava offset jo olemassa jolla asian voi korjata jos väärin on.

Sinänsä mun mielestä tuo kone puksuttaa ainakin nyt näillä keleillä hyvin ja harvakseltaan, käyntisuhde 50% ja <10 starttia per päivä ja matalalla alueella <35C eli hyvällä cop:illa.
Jos tuon koko tilavuuden 1800L yrittäis ottaa 'käyttöön', niin käynnit ja levot menis tosi pitkiksi ja sitä kautta kaivosta paluu jäähtyy käynnin aikana turhaan, ei kannata!

Tottahan toki tuota kokonaisuutta sais hiukan parannettua, ehkä pääsin cop4:een jos nyt on cop3.8 (vai muistanko oikein) muutamalla tuunauksella mutta lienee 'pähkinöitä' kokonaisuutta ajatellen ja kuinka
tuohon nyt kaikki saa onnistumaan se on toinen juttu. Ihan mielenkiintoinen tomonen tuunaus sinänsä jos omistajaa se kiinostaa...Nythän tuo pelaa tuo systeemi siellä varaajan alapäässä ja se vois pelata siellä yläpäässä jolloin varaajan keskilämpö tippuis alemmas, toisena sen pumpun kun sais liipaistua käyntiin Oumanilla tai shunttien asennolla niin se tarkoittais että 'viimetipassa' eli sekin pudottais varaajan lämpöä alas ja todennäköisesti varaajan pohjalla olis viileemmät lähtölämmöt. Eeehkä stoppi tuolla nykyisellä starttianturilla. Ja vielä hienotuunauksena lkv esilämitys tuosta isosta varaajasta niin vielä kerrostuis hiukan paremmin, mutta jos lkv riittää jo tuolla VLM:llä niin harrastuksen puolellehan nämä tuuningit kaikki menis. Jos jos parannus olis Cop3.8>4 niin se tarkoittais 0.2/3.8*5266kWh=277kWh*0,1€=28€/a ja 20a:ssa 554€  ...ei tuolla ainakaan mitään tavaraa kauheesti ostella ja vaikka parannus olis 0.6 niin silti vain 1662€.

Kyllä se suurin säästöhyppäys on nyt jo tehty kun on maalämpö astunut kynnyksen yli 

[15444]

Kiitokset Matiakselle ja Roorille kommenteista!

@Matias; koitin tuossa taannoin loppusyksystä laskea MLP käyrää asteen verran Oumannin käyrää alemmaksi. Oumannin shunitit menivät aika nopeasti tappiin kun lämpötila tippui varaajassa tuon Oumannin käyrän alle eli tuosta päättelin, että vaikka tuo anturi ei ole aivan varaajan ylälaidassa niin on se kuitenkin niin ylhäällä ettei suuria lämpötilaeroja pääse syntymään.

@Roori; kyllä nuo 1-wiret varmasti näyttävät nyt hiukan pieleen ja täytyy tutkia miten ne saisi kalibroitua; onkos ideoita?

Mitäs olette mieltä tuosta Roorin esittämästä MLP deltasta joka nyt on siis minulla max sen 3 astetta; pitäisikö tuota kasvattaa ja mitä hyötyä siitä olisi?
Eikös nyt MLP käy pienellä teholla pitkiä aikoja ottaen enemmän tehoja kaivosta ja jos tuota MLP deltaa kasvatettaisiin niin silloin MLP veisi enempi virtasta ja kaivoa rasitettaisiin vähemmän; toisaalta ison varaajan haluttu lämpötila saavutettaisiin nopeammin eli MLP ei kävisi niin pitkiä vetoja.
Nyt MLP on vienyt kulutusmittarin mukaan noin 1.80 kilowattia kun on tehnyt tuota lattiavaraajan vettä tuolla 3 deltalla; olenkos ihan hakoteillä ja pystyisikös tuota deltojen eroa rahallisesti jotenkin laskemaan ?

[Matias]

Testailin loppuvuodesta 2014 lauhduttimen dt:n,virtauksien ja tehon muutoksia eri virtausnopeuksilla,kiertopumppu on 3-nopeuksinen Wilo ja varaajana 1250l:n Jämä Kantikas.

Lauhdutin dt Logtempin virtuaalisella anturilla ja virtaukset Pollucom Qn2,5 energiamittarilla.

Näyttää siltä että suurin teho saadaan suurimmalla lauhdutinvirtauksella

Lauhdutin dt -virtaus-teho

[15444]

Tosiaan sun MLP paluu hyppää heti 30C:een kun lähtee käyntii vaikka sun lämmitysten paluu on 27-28C, eli tavallaan ~3-4C korkammalta kuin sun varaajan pohja?

Jäin miettimään vielä tätä ja tuli mieleen, että minulla tuo seurantaväli on 5min syklillä ja esim jos katsotaan tämän aamun käppyrää niin tuo nousu näyttää kyllä käppyrässä "nopealta" mutta todellisuudessa se on kestänyt 20 minuuttia.
Lattiakierto ja paluu otetaan ison varaajan vasemmasta laidasta ja MLP meno/paluu on varaajan oikeassa laidassa. Ison varaajan lämpötila-anturi on myös tuolla oikeassa laidassa lattiakiertojen kanssa.
Eli olisikos sittenkään vika noissa 1-wireantureiden kalibroinnissa vaan tuo 20min voisi selittää tämän?

[Roori]

Kyllä se sitten tuo 20min viive on se syypää, tuossa ajassa lämmöt nousee jo sieltä pohjalta kyllä...jos se pumppu työstäis sitä varaajan yläpäätä alapään sijasta niin silloin tuo MLP paluu tod.näk. viipyisi pitempään lämmitysten paluu lukemissa.

Jäljelle jää vielä tuo ihmetys tuosta 3K deltasta vaikkakaan ei välttämättä ole huonontava asia...mutta joka tapauksessa etsisin/kysyisin sille pumpulle valmistajan suositteleman deltan ja ajaisin sillä. Yleensä tavoite-deltat taitavat olla 5-8K haarukassa. Itse en ole huomannut cop:ssa eroa kun ajaa 6-9K deltalla, cop-viiva pysyy samassa linjassa...

[15444]

Jäljelle jää vielä tuo ihmetys tuosta 3K deltasta vaikkakaan ei välttämättä ole huonontava asia...mutta joka tapauksessa etsisin/kysyisin sille pumpulle valmistajan suositteleman deltan ja ajaisin sillä. Yleensä tavoite-deltat taitavat olla 5-8K haarukassa. Itse en ole huomannut cop:ssa eroa kun ajaa 6-9K deltalla, cop-viiva pysyy samassa linjassa...

Mitenkäs muilla Viessmannilaisilla @fraati @euroshopper; paljonko teillä on tuo MLP delta kun tehdään lämmitysvettä ja onko käsitystä siitä kannattaisiko minun tuota omaa delta 3 kasvattaa?
Muistaisikos fraati lonkalta mistä voisin asetuksista tuota kasvattaa niin voisi koittaa miten MLP käyttäytyy tuolloin?

[euroshopperi]

En tiedä miten sun kierto on järjestetty, mutta mulla lämpiää siis kierukalla tuo käyttövesi pönttö ja se on kytketty niin, että kierukan ylempään yhteeseen menee kuuma tavara ja pohjalta olevasta yhteestä otetaan pumpulle lämmitettäväksi. Tällä tavoin ainakin tulee Dt 6 astetta jatkuvasti toision kierrolle. Lämpöanturi on siis säiliön puolessa välissä, eli 15 cm alempana kuin lämmityskierukan tuloliitin. Eli Dt 6:lla pystyy periaatteessa saamaan sen legionellan lämmön yläosaan varaajaa, jos vain alaosa on tarpeeksi viileä. Kone pukkaa kyllä yli 60 asteen lämmitysvettä, mutta vaatii tuonne alaosaan tarpeeksi viileyttä, että puolessa välissä oleva anturi saadaan nousemaan 58 asteeseen. Nyt kun on kaivot hieman kylmenneet, niin tuota kiertoa laskemalla sain taas kaivoilta tulon nousemaan yli 2 asteen käyttövettä tehtäessä. En nyt kyllä muista, että suostuuko tuo pumppu pienempään Dt arvoon ja jos käyttäisi vastuksia apuna, niin mistähän kohtaa se sitten mittaa tuota ulos menevää lämpöä. Eli jos vaikka lauhduttimella olisikin Dt 6 ja sen jälkeen vielä vastukset työntää 3 astetta lisää, niin sehän olisi sitten Dt 3, jos mittausanturi on sen vastuksen jälkeen välittömästi. Eli todellisen lauhduttimen yli olevan Dt:n saa vain ilman vastuksia selville.

Ja vielä lisänä, että kun pumppu alkaa tekemään lämmityskierron vettä, niin se syötetään sinne varaajan yläosaan ja pohjalta otetaan kaikkein viilein tavara lämmitettäväksi. Lämmönsyöttöputkesta on sitten vedetty lämmityspiirit, jotka pyörii 2:lla omalla moottorillaan jatkuvasti ja loppu päätyy varaajan yläosaan, minkä kierrosta ehtii. 17 kW pumpulla saan 500 L minivaraajallakin syklin pituudeksi aina yli 1/2 tuntia vähintään. Ja tehoa on siis arviolta vähintään 7 kW yli tarpeen toistaiseksi. Käyttötunteja on 2462 ja käynnistyskertoja 4220. Käyttöveden lämmitykset ei montaa minuuttia ota, joten reilusti yli 1/2 tuntia menee.

[15444]

Kyllä mullakin käyttöveden delta on sen 6 astetta mutta lämmitysvettä Mlp tekee 3 deltalla eli tuota koitin kysellä.

[euroshopperi]

Nyt tehdään taas mulla lämmitysvettä ja kiertoon menee 44 ja tulee pohjalta 38.

[15444]

OK, voisiko olla niin, että kun tehdään matalampia lämpötiloja niinkuin minulla niin silloin delta olisi oletuksena matalampi Viessmanneilla?

[Roori]

eikö tuohon  hyvänen aika löydy dokuista tavoite-arvoa jota Viesmanni ohjeistaa/suosittaa...eikös tämä pumppu ollut nyt kumminkin pöljempää sarjaa, eli ei pyri optimoimaan sitä, eli se asetetaan 'käsin' pumpusta!?

[15444]

OK, täytyy kysellä viessmannilta tätä, sillä ainakaan perusmanuaaleissa ja ohjeissa ei tästä ole mainintaa.

[fraatti]

Mitenkäs muilla Viessmannilaisilla @fraati @euroshopper; paljonko teillä on tuo MLP delta kun tehdään lämmitysvettä ja onko käsitystä siitä kannattaisiko minun tuota omaa delta 3 kasvattaa?

Minä olen sitä mieltä että mitä pienempi lämpötilaero on niin sen parempi. Tällöin lämpö viedään mahdollisimman tehokkaasti lauhduttimelta ja lauhduttimen lämpö on matalampi. Samoja asioita on höpötelty vaikka kuinka monessa ketjussa ja sama asia pätee myös vastaavasti höyrystimen puolella. (tietysti pumppusteho ei saa kasvaa älyttömän suureksi tai sitten hyötysuhde alkaa jo kärsimään) Tietysti yksi oleellinen asia hyötysuhteeseen vaikuttavana asiana on käyntijakson pituus. Varsinkin näissä viessmanneissa se jossain tietyissä olosuhteissa saattaa venyä aivan älyttömän pitkiksi. Tällöin käyntijakson loppupuolella kaivosta tulee jo merkittävästi viileämpää liuosta ja tuo alkaa myös sitten jo käymään hyötysuhteen päälle. Jonkun hallin lämmityksessä käyntijaksot olivat muistaakseni olleet jotain 10h luokkaa lepoaikojen ollessa jotakuinkin vastaavia.

Tässä kuva käyttövesijakson loppupuolelta. Mitä pienempi tuo lämpötilaero höyrystimen ja lauhduttimen lämpötiloissa on niin sen optimaalisemmin lämpöpumppu toimii. Tässä tapauksesa lämpötilaero on 61 astetta.

Viessmanilta dokkareista löytyi tälläinen toteamus:

The following rule of thumb applies:
 * Flow temperature 1 K lower
COP 2.5 % higher
 * Source temperature 1 K higher
COP 2.7 % higher

Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.

[fraatti]

eikö tuohon  hyvänen aika löydy dokuista tavoite-arvoa jota Viesmanni ohjeistaa/suosittaa...eikös tämä pumppu ollut nyt kumminkin pöljempää sarjaa, eli ei pyri optimoimaan sitä, eli se asetetaan 'käsin' pumpusta!?

Asia ei ole aivan niin yksikertainen kuin voisi luulla.

Tässä yksi keskustelu erää ruottalaisen kanssa noista parametreista. Eli pumppu säätelee tuota kierroslukua itse ainakin jossain tapauksessa. Itse en ole tuohon perehtynyt kuinka tuo toisiopumpun kierroslukusäätö toimii.

Tero, Sorry for the late anser, but I'm on this board only occasionally. Anyways, according to my "whitepaper", left by my installer, 7340 is how "secondary pump functions". According to that paper you should not need to change that setting (it should not be possible, if the installation has been "standard", it says). It should be on "3" if you can set it, which would be the "regulated mode"...

What it boils down to when it comes to controlling the secondary pump seems to be 7341 (min rpm), 7342 (max rpm), and 7343 (fixed rpm). If you're in a mode that is regulating the rpm dynamically (like me) you can fix the rpm by setting 7341 and 7342 to the same value (something advertised in my "white paper"). I however went ahead and set a pretty wide span (40-90rpm) and low and behold, after a couple days it seemed like the pump actually learned dynamically how to regulate the secondary pump to achieve good temp-diff. It was all over the place the first few days but then settled to between 65 and 74, which gives good temperature diff and also have the pump to run in a pretty decent mode,,, This might be just a fluke that happen to work for me, but I got the impression (and I work with tense kinds of things) that it is intelligent enough to tune itself pretty good when it comes to the secondary pump...

Eli ymmärrän tuon niin että 7340 pitää olla 3 joka tarkoittaa että toisipumppu on nopeussäädettävä.
Sitten 7341 pumpun minimikierrokset %
7342 pumpun maksimikierrokset %
7343 pumpun kiinteä kierrosluku %
Ja jos ymmärrän oikein tuon ruottalaisen tekstistä niin hän oli kokeillut pumpun nopeutena varsin laajaa skaalaa 40%-90% ja pumppu oli itse sitten säätänyt tuota kierrolukua kohti jotain tiettyä (jossain parametrissa määrättyä) lämpötilaeroa. Kun itse koitin noissa jotain muitakin lukuja niin huomasin että esim jos pumppu lähti 95% käyntiin niin hetken päästä se oli nostanut sitten kierrokset itsestään 100%.

Ainakin siten että nuo kaikki parametrit muuttaa samoiksi niin sitten ainakin pumppu pyörii halutulla nopeudella. Voi olla että jos haluaisi että pumppu säätää noita kierroksia itse niin tuo fixed arvo täytyisi olla 0. En tosin ole tästä varma enkä sitä ikinä kokeillutkaan.

Tuo on oma kokemus asiasta ja tämä kaveri jolla oli kaksi kaivoa ja ne oli kytketty sarjaan kokeili myös säädellä tuota kierroslukua mutta ehkä hän on itse paras kertomaan asiasta lisää kuinka siinä kävi. Siinä tapauksessa jostain syystä asentaja tai joku muu oli laskenut kiertopumpun nopeutta ja hän olisi halunnut nostaa sen takaisin täysille. En ole aivan varma onnistuiko se.

[15444]

Tämmöinen tuli MLP-toimittajaltani vuosi ja kolme kuukautta asennuksen jälkeen; kannttaisiko tarjoukseen tarttua

[jm82]

Nythän olisi hyvä aika tehdä vaikka itse nuo tarkastukset. Itse en ole tohtinut koskea tuohon lämpökaivon suodattimeen. Paineet ja lämpötilat on helppo tarkistaa. Samoin kannattaa puhdistaa lämpöpiirin suodatin. Lämpökaivan sekoitussuhde tuskin on muuttunut mihinkään.

Täällä oli nyt keruupiirin paine 1.45 bar ja patterit 1 bar. Alussa keruun paine taisi olla noin 1.6 bar.

[15444]

Mai point iksäkli; ei ole kovin kummoisia juttuja ja pääsee aika koville tuntipalkoille kun nuo itse kattelee...

[fraatti]

Mai point iksäkli; ei ole kovin kummoisia juttuja ja pääsee aika koville tuntipalkoille kun nuo itse kattelee...

Sanos muuta. Firmoilla laihat ajat niin on täytynyt keksiä jotain että saisi muutakin leivän päälle kun kieltä... 

[15444]

OK, täytyy kysellä viessmannilta tätä, sillä ainakaan perusmanuaaleissa ja ohjeissa ei tästä ole mainintaa.

Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.

Hän kertoikin heti, että 200-G oleva ison varaajani latauspumpun nopeutta on liikaa ja aiheuttaa tuon. Epäili, että se on jäänyt oletukselle eli täysille eli seiskalle 1-7 asteikolla.
Eikun kannnet auki ja katsomaan ja niinhän se oli; oli täysillä eli 7. Pudotin nopeuden ensin 4 ja sillä sain reilun asteen nousun tuohon deltaan eli reiluun 4 asteeseen. Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?

Kuvassa ylempänä tuo ison varaajan latauspumppu ja tuossa alempana käyttöveden pumppu joka pyörii täysillä eli 3 asteikon ollessa 1-3.

[OilToSoil]

Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.

Hän kertoikin heti, että 200-G oleva ison varaajani latauspumpun nopeutta on liikaa ja aiheuttaa tuon. Epäili, että se on jäänyt oletukselle eli täysille eli seiskalle 1-7 asteikolla.
Eikun kannnet auki ja katsomaan ja niinhän se oli; oli täysillä eli 7. Pudotin nopeuden ensin 4 ja sillä sain reilun asteen nousun tuohon deltaan eli reiluun 4 asteeseen. Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?

Kuvassa ylempänä tuo ison varaajan latauspumppu ja tuossa alempana käyttöveden pumppu joka pyörii täysillä eli 3 asteikon ollessa 1-3.

Hyvä että selvisi!

Itselläni tuo 400 l varaajan vesi sekoittuu liikaa, jos ajelee liian pienellä lauhduttimen deltalla. Aluksi se oli minullakin jotain 3,2 asteen luokkaa, mutta viime ajat on menty 5-6 asteen deltalla ja tuntuu, että homma toimii paljon paremmin. Varaaja ymmärtääkseni kerrostuu paremmin, käynti- ja taukoajat ovat hivenen paremmat näin.
Aina ei mielestäni voi tavoitella mahdollisimman pientä meno-paluun eroa, jos systeemi tästä muutoin kärsii. En tiedä sitten isommista varaajista, jos niitä sitten voikin sekoittaa pienellä deltalla ja kovalla virtauksella, mutta tämä nyt oma kokemukseni.

[fraatti]

Kyselin vihdoin siis Viessmannilta miksi minulla tuo ison varaajan delta on tuon 3 kun muilla Viessmannilaisilla tuntuu olevan 6 kieppeillä; sainkin puhelimen päähän teknisen kaverin Viessmannilta.

Seuraavaksi laitoin namiskan asentoon 2,5 ja nyt ollaan aika lähellä tuota 6K. Miltäs tuo käppyräni nyt näyttää teidän silmin kun muistetaan, että päivitysväli on sen 5min?

Useissa kokoonpanoissa ei ole mahdollista päästä kovin pieneen deltaan johtuen erilaisista virtausvastuksista lämmönjaon piirissa. Puskurivaraajalla olevissa kokoonpanoissa deltan saa usein varsin pieneksi. Itse määlämpöpumputkin testataan 5K lämpötilaerolla. Vakiona 333g mallissa lämmönjaon delta on vakiona 5K johon kone saadaan tähtäämään automaattisesti ja säätämään toisiopumpun nopeutta. Yleisesti ottaen pienempää deltaa(ja suurempaa virtausta) pidetään parempana hyötysuhteen kannalta. Niihin rajoihin asti tietysti että se ei aiheuta muuta ongelmaa kuten varaajan sekottumista ja näin ollen mahdollisesti kuumempaa menovettä lauhduttimelle. Itse en näkisi mitään syytä pyrkiä yli 5K deltaan (poislukien mahdollisesti r407 kylmaaineella toimivat koneet joiden kylmäaine vaatii 7K lämpötilaliukuman ja mahdollisesti tästä syystä suurempi delta saattaa olla perusteltua, faktaa ei tähänkään ole tarjota) ja tähän myös itse pyrkisin jos vain lämmönjako antaisi siihen mahdollisuuden. Tällähetkellä lattialämmitysputkistoon ei saa niin suurta virtausta aikaiseksi että tuon saisi tarpeeksi pieniksi vaan jäädään noin 7-8K korville virtausvastuksesta johtuen.

"käppyrää" ei näy... ? Olisiko vertailukohtaa ennen ja jälkeen muutoksen? Eikös sinulla ollut tuosta kuvasta nähtävillä varaajan sekoittuminen aikaisemmin?

[euroshopperi]

Entäpä jos laittaa varaajan anturin paluuveden putkeen, jolloin siis kaikki kiertävä vesi pyritään saamaan saman lämpöiseksi. Eikä edes pyritä saamaan kerrostumaa, jos ei siellä varaajan yläosassa ole käyttövesikierukkaa, tai muuta korkeamman lämmön vaatimusta. Ei ole ainakaan järkevää säilöä alaosassa pienintäkään määrää alilämpöistä vettä, jolloin koko varaaja ei ole käytössä. Lämpökäyrä tietysti saattaa mennä uudelleen säätöön, mutta ainakin koko vesimäärä tulee varauskäyttöön. Tai sitten ajatelma vain tämäkin.

[15444]

"käppyrää" ei näy... ? Olisiko vertailukohtaa ennen ja jälkeen muutoksen? Eikös sinulla ollut tuosta kuvasta nähtävillä varaajan sekoittuminen aikaisemmin?

Firman verkosta voi olla estettynä tuo portti jota käytän; tässä kuitenkin pari print screenia delta3 ja delta6 käppyröistä...

[fraatti]

Loistavaa! Näistä käppäröistä on kyllä todella hyvä ja helppo todeta kuinka järjestelmä käyttäytyy. Muuten menisi arveluksi.

dT 6K:lla tilanne ainakin ennen tuota piikkiä on lienee parempi hyötysuhteen kannalta kun pumpulle saadaan viileämpää vettä ja menoveden lämpötilakin pysyy hallussa. Vielä kuin tuo piikki jäisi pois. Se taitaa johtua siitä että shutit kääntyvät kiinni. Mahtaisiko tuon piikin saada pois jos puskurin pyyntilämpötilaa laskisi hiukan? Onhan shuttien ja puskurivarajaan käyrät samalla "jyrkkyydellä"? Kokeilisin nostaa vielä nopeutta niin paljon että käytös miten varaaja latautuu ei muutu(eli niin paljon vauhtia kuin mahdollista kuitenkin niin että varaajan kerrostumat säilyvät ja pumpulle menee mahdollisimman viileää vettä)

[OilToSoil]

Nyt pitää kysyä taas tyhmänä väliin: minkä arvojen erotuksena tulee deltat kolme astetta tai kuusi astetta?
Mitä parametrejä pitää verrata?
Ajattelin itse MLP menoa ja paluuta, mutta samathan nuo näyttää olevan...

[15444]

Jep; shunttien ja puskurin käyrät ovat samat.
Tuota Viessmannin käyrän laskua voisi tosiaan kokeilla, sillä vaikka molemmissa on samat käyrät niin käytännössähän Viessmanni tekee aina reilun asteen lämpöisempää tavaraa varaajaan kuin mitä käyrät pyytävät johtuen siitä, että katkaisulogikka on tuolla Viessmannin paluuputkessa. Koitan tuota ensin niin näkee miten vaikuttaa ja jos siitä ei apua niin sitten koitan nostaa tuota virtausta hiukan niin nähdään miten käyttäytyy.

@OilToSoil: katso käppyrstä harmaata ja turkoosia viivaa...

[fraatti]

Jep; shunttien ja puskurin käyrät ovat samat.
Tuota Viessmannin käyrän laskua voisi tosiaan kokeilla, sillä vaikka molemmissa on samat käyrät niin käytännössähän Viessmanni tekee aina reilun asteen lämpöisempää tavaraa varaajaan kuin mitä käyrät pyytävät johtuen siitä, että katkaisulogikka on tuolla Viessmannin paluuputkessa. Koitan tuota ensin niin näkee miten vaikuttaa ja jos siitä ei apua niin sitten koitan nostaa tuota virtausta hiukan niin nähdään miten käyttäytyy.

Hetkonen... Eikö varaajassa ole omaa anturia joka määrittää missä kohdassa lataus loppuu? Vai onko tuo anturi kiinnitetty paluuputkeen? Vai onko tosiaan niin että pysäytys tapahtuu varaajalta palaavan lämmön mukaan? (ainakin lattia lämmityksessä se on vakiona menon ja paluun keskiarvo)

[15444]

Varaajassa on anturi joka kertoo Viessmannille varaajan lämpötilan varaajan ylälaidassa ja toimii käynnistäjänä lämmitykselle.
Katkaisukäsky tulee kuitenkin Viessmannin paluussa olevan anturin välityksellä ja tuosta johtuu se, että vaikka käyrät ovat samat niin varaaja latautuu aina 1-2 astetta lämpöisemmäksi.
Antureiden paikat selityksineen tässä viestissä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65676#msg65676

[OilToSoil]

Joo, ei tahdo meikäläisen huonolla värinäöllä oikein erottaa käppyröitä...
Koitin vain tutkia noista arvoista.

Noh, olkoon, tai sitten otan suurennuslasin käteen!

Koitin myös päästä kärryille antureista ja niiden paikoista, mutta en oikein tajua tuon logiikkaa.
Itselläni on puskurin alaosassa anturi ja sinulla tuo vaikuttaa vähän eri setupilta.

[fraatti]

Varaajassa on anturi joka kertoo Viessmannille varaajan lämpötilan varaajan ylälaidassa ja toimii käynnistäjänä lämmitykselle.
Katkaisukäsky tulee kuitenkin Viessmannin paluussa olevan anturin välityksellä ja tuosta johtuu se, että vaikka käyrät ovat samat niin varaaja latautuu aina 1-2 astetta lämpöisemmäksi.
Antureiden paikat selityksineen tässä viestissä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4904.msg65676#msg65676

Ahaa.. johan alkaa selviään... Eli puskurille on käyrä joka ilmoittaa vaikka 40 pyyntilämpötilaksi. Puskurin hystereesi 5K. Tällöin pumppu käynnistyy kun pytyn yläosa 35 astetta. Pumppu pysähtyy sitten kuin paluulämpötila on 40+hystereesi.

tuota tuota... pumpusta löytyy parametri 7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K. Mitään muuta tietoa en tuosta parametrista saa nyt käsiini vaan ainut on toi tieto mitä olen paperille kirjoittanut. Tuollahan periaatteessa säädetään se että millainen energiapaukku tuossa varaajassa on sisällä. Suurella varaajalla paukun ei välttämättä tarvi olla niin suuri... Ja jos tuosta nyt katsoin pikaisesti niin sulla on käyntiajatkin varsin mukavat vielä ja tuosta nipistäminen ei oikein vaikuttaisi mihinkään... Ei vamaan tuossa mitään häviä jos tuota arvoa kokeilee testata mutta päätäni en tietysti laita vadille että kyseessä on oikea arvo.

Käynnistymisen oletkin jos varmaan asettanut niin että shuttipiireissä lämpötila alkaa tuolloin juuri notkahtamaan?

Näin se näyttää menevän että aina oppii uutta... Porukoilla on järjestelmä missä on kanssa puskuri mutta eipä ikinä ole tullut sen toiminta niin paljon kiinnostanut että olisi jaksanut katsoa miten lämpötilat oikeasti menevät...

[fraatti]

Jos tuo parametri on se miksi sitä luulen niin sillähän on helppo kasvattaa pumpun käyntijaksoja ilman että tulee ongelmaa liian suuresta hystereesistä esim kesällä että vesi ei meinaa jäähtyä tarpeeksi.

[fraatti]

7313 stop hysteresis flow temp secondary circuit joka on vakio asetuksella 20 eli 2K.

Kokeilitko muuttaa tuota arvoa?