Maalämpömitoitusta saneerauksessa

[akh]

Kysytääs täältä ajatusta kun öljyn tupruttaminen taivaalle alkaa riittää. Talo on Turun kupeessa 59 rakennettu 9x10 metriä ulkomitoiltaan täyskorkea kellari, keskikerros ja yläkerta kylmine sivuvintteineen, kellarissa pidetty hiukan viileämpää talvisin. Oljyä mennyt 7 vuoden seurannassa keskimäärin 3150 litraa vuodessa, kattila on jämä vuodelta 90 ja poltin oilon junior 2006, hyötysuhde sitten noiden mukaiset. Taloussähköä mennyt 7kWh vuodessa, sisältää yhden sähköpatterin muuten kylmässä kuistissa (joka jää edelleen näin). Seinissä normi 10 sentin purueriste. Nyt kesällä tein julkisivuremonttia ja siinä yhteydessä 5cm lisäeristettä seiniin, joten hiukkasen tuo lämmöntarve voi vähentyä. Lämmönjako on alkuperäiset patterit, muutama yksilehtinen, enin osa tuplaa. Viisi henkeä asustaa.

Minkäslaista kokoluokkaa ja syvyyttä olisi noin suunnilleen, ja onko tarvetta millaisille varaajille?

Kiitos etukäteen jos joku jaksaa avittaa!


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Talo on Turun kupeessa 59 rakennettu 9x10 metriä ulkomitoiltaan täyskorkea kellari, keskikerros ja yläkerta kylmine sivuvintteineen, kellarissa pidetty hiukan viileämpää talvisin. Oljyä mennyt 7 vuoden seurannassa keskimäärin 3150 litraa vuodessa, kattila on jämä vuodelta 90 ja poltin oilon junior 2006, hyötysuhde sitten noiden mukaiset. Taloussähköä mennyt 7kWh vuodessa, sisältää yhden sähköpatterin muuten kylmässä kuistissa (joka jää edelleen näin). Seinissä normi 10 sentin purueriste. Nyt kesällä tein julkisivuremonttia ja siinä yhteydessä 5cm lisäeristettä seiniin, joten hiukkasen tuo lämmöntarve voi vähentyä. Lämmönjako on alkuperäiset patterit, muutama yksilehtinen, enin osa tuplaa. Viisi henkeä asustaa.

Hyvät lähtökohtatiedot!
Laitoin niitä taulukkoon ja liitin siitä PDF -tulosteen omaan viestiisi.

Pumpuksi näyttäisi riittävän 9-10 kW tehoinen laite.
Kun on kyseessä patterilämmitystalo, huomaa katsoa teho, joka on ilmoitettu Bo / W50 -olosuhteissa.

Mitä tarkoittaa Bo / W50 ??..   
- B0 = maasta kovilla pakkasilla tulevan keruunesteen lämpötila,
- W50 = patteriverkostoon kovilla pakkasilla lähtevän kiertoveden lämpötila.

Olen huomioinut laskelmassa tuon 5 cm lisäeristyksen ulkoseiniin. Ilman lisäeristystä tarvittaisiin 11 kW -tehoinen lämmityslaite.
Yläpohjien lisäeristämisellä 9kW -antotehoinen laite riittäisi hyvin.

Onnea hyvälle hankkeelle!

Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[akh]

No kiitos nopeasta replystä. Yhdestä paikasta ehdin kysyä tarjousta ja ehdotus oli 7kW pumppu ja 140m kaivo. Itsellänikin oli fiilis että hiukan naftia mitoitusta, jopa osatehoiseksi.

Pari kysymystä lisää:
- onko tuollainen puskurivaraaja tarpeen patteriverkostoon?
- onko erillinen joku 300l käyttövesivaraaja tarpeen ettei lämmin vesi lopu kun koko 5henk. perhe lotraa saunassa, vai riittääkö pumpuissa integroidut varaajat tuohon?
- markkinoilla on myös pumppuja ilman varaajaa, onko tässä joku etu?

[Seagear]

Puskurivaraaja ei ole pakollinen mutta suositeltava kylläkin patterilämmityksen yhteydessä. Puskurivaraajalla saadaan patteriverkkoon suurempi vesimäärä, mikä pidentää pumpun käyntijaksoja leudoilla keleillä eli vähentää ns. pätkäkäyntiä. Pätkäkäyntiä taas halutaan välttää koska käynnistyminen rasittaa kompressoria enemmän kuin käynnissäolo. Lisäksi puskurivaraaja tasaa pumpulta patteriverkkoon lähtevän veden lämpötilaa pumpun käynnistymisen jälkeen. Ilman puskurivaraajaa patterit saattavat pitää ääntä (napsumista tai vastaavaa) lämpölaajenemisesta johtuen. Kovin suurta tilaa ei tuollainen 100 litran varaaja vie.

Erillisen käyttövesivaraajan tarve riippuu ihan perheen vedenkäyttötottumuksista. Meillä on pärjätty pumpun oman 180-litraisen varaajan kanssa mutta käytössä on vain yksi suihku kerrallaan ja hana suljetaan esim. siksi aikaa kun hiuksia pestään. Eikä muutenkaan oteta yleensä mitään maratonsuihkuja. Tuollaisen pienehkön integroidun varaajan kanssa on kyllä oltava "tankki täysi" kun saunominen aloitetaan. Talvella tämä korostuu varsinkin kun verkosta tuleva kylmävesi on oikeasti kylmää, kesähelteillä tuntuu välillä ettei joukkoon tarvitse sekoittaa paljoakaan lämmintä että saa sopivaa suihkuvettä.

Ilman varaajaa olevat pumput ovat, usein ainakin,  paljon kompaktimman kokoisia. Jos pumppu tulee vaikkapa vanhaan pannuhuoneeseen, jossa on korkeutta 180 cm niin ei sinne oikein "täyskorkeaa" pumppua laiteta. Ilman varaajaa olevat ovat myös hieman halvempia kun sisällä on vähemmän tavaraa. Ks. esim. Nibe 1245 vs. Nibe 1145 tai Danfoss DHP-H8 vs. DHP-L8. Tällaisen pumpun pariksi laitetaan usein sitten vähän reilumman kokoinen käyttövesivaraaja.

http://www.talotarvike.com/kauppa/product_catalog.php?c=299

[tomppeli]

Jos hankit ns. vaihtoventtiilikoneen (ruotsalaistyyppiset), tarvitset pattereissa kiertävälle vedelle lisävaraajan, koska vaihtoventtiilikoneissa on varaaja vain lämpimälle käyttövedelle.
Varaaja tarvitaan, jotta kone ei kävisi liian lyhyitä käyntijaksoja, jotka ovat haitallisia kompressorille. Kompressori kuluu eniten käynnistyshetkellä.
Toinen syy lisävaraajan hankkimiseen on koettaa välttää patteriverkoston jatkuvasta lämpötilan vaihtelusta johtuva napsuminen.
Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavalle lattialämmitykselle, mutta sitä voidaan käyttää patteriverkostoisessakin kohteessa täydentämällä se lisävaraajalla ja mahdollisesti myöskin tarvitaan yksi kiertopumppu ym. tarvikkeita lisää.

Jos hankit ns tulistusvaraajallisen koneen, et tarvitse lisävaraajaa pattereiden kiertovedelle, koska näissä on valmiiksi varaajatilavuutta sekä kiertovedelle, että lämpimälle käyttövedelle.
Tulistusvaraajallisia ovat ns. suomalaistyyppiset maalämpöpumput, esim. L-ässän V, Vm ja Vs -koneet, Oilon Geopro SH -koneet, Gebwell T -koneet, Ekowell EVT ja EVTM -koneet jne..

Tulistusvaraajallinen on hieman kalliimpi, kuin ns. vaihtoventtiilikone, koska siinä on jo mukana varustus patteriverkostoa varten.
Tulistusvaraajallisissa pumpuissa on tietokoneen ohjaama kolmitie -säätöventtiili vakioimassa pattereille menevän kiertoveden lämpötilaa. Patteriverkoston napsumista ei esiinny.


EDIT.:
Tulipahan sattumalta samaan aikaan kaksi lähes samanlaista vastausta aloittajan kysymykseen.!

[justus01]

Lämmönjako on alkuperäiset patterit, muutama yksilehtinen, enin osa tuplaa. 

Kakslehtisillä pattereilla todennäköisesti vaihtoventtiilipumppu toimii ihan hyvin ilman puskurivaraajaakin, kun vesitilavuutta on enemmän kuin "normaalisti". Tuttavapiirissä on neljä 70- ja 80-luvun entistä öljylämmitystaloja joissa on yksilehtiset alkuperäiset patterit ja vaihtoventtiilipumppu eikä ongelmia ole ollut ilman puskuria ja hullunkiertoa. Eivät tarvitse sähkövastusta avuksi ja vuotuiset käynnistysmäärät ovat reilusti alle valmistajan suosituksen. Yhdellä tuttavalla yksi erikoisen mallinen matala patteri pitää häiritsevää ritinää lämpötilanvaihteiluiden vuoksi. Putkien ääntäminen riippuu varmaan siitä miten putket ja patterit on asennettu. Tuttavilla patteriputket kulkee lattiavalussa ja tuo valu varmasti tasaa aika paljon lämpötilavaihteluita

Itse laittaisin vain valmiuden puskurille vaikka hyötyä siitä on joka tapauksessa, mutta hyödyn määrä/merkitys taitaa olla vähän mysteeri. Ilmeisesti kuitenkin 90-luvun Nibet ja lämpöässät edelleen porskuttavat taloissa erityisemmin välittämättä siitä vähäisestä lämmitettävän veden määrästä. Olenpa nähnyt muutamia myydään ilmoituksi, joissa on kaupattu toimivia 80-luvun alkupuolen maalämpöpumppu pois uuden ja nykyaikaisemman tieltä

[akh]

No niinpä tämä viime syksyn hanke jäi muiden remonttikiireiden jalkoihin, mutta toteutuu nyt. Käsissä neljä tarjousta, hintoihin en tässä mene, lähellä toisiaan ja vaikea verrata kun sisältävät vähän eri määrät oheistekemistä, mutta kysynpä mikä näistä huolettomin, toimintavarmoin, pitkässä käytössä taloudellisin, ja lämminvesituotolta riittävä 5henk. perheelle. Patteritalo ja kiertovesi noussut kovilla pakkasilla 60 asti, jopa pari astetta yli, siis pumpun kyky kuumaan veteen ehkä oleellista ainakin täystehomitoituksessa. Ja öljyä on mennyt hiukan päälle 3000 litraa.

Tomppelilta tuli vuosi sitten suuntaa-antava laskelma (hukkunut jo itseltäni) josta muistan että aktiivisyvyys vähintään 175m ja 9kW täysteho 23 asteen pakkaseen asti.

Tarjoukset:

Stiebel WPF7E (7,4 kW), (erillinen lv-varaaja), 100l puskuri, 160m kaivo.
Nibe F1245-8, 180l integroitu lv-varaaja, 100 l puskuri, 170m kaivo.
Jämä Star RST 10kW, 180l integroitu varaaja, 200l puskuri, 180m kaivo.
Thermia Diplomat 10kW, 180l integroitu lv-varaaja, 200m kaivo.

Jos joku muu pumppumerkki on oleellisesti parempi patteritalooni, saa myös ehdottaa... muuten valitsen aikataulusyistä noista enkä lähde enempiä kyselemään. Kiitos mielipiteistä etukäteen!

[Tipi]

Kannattaa huomioida, että lämpöpumppujen tehot on annettu yleensä 0°C keruulla ja 35°C menoveden lämpötiloilla. Nuo tehot pätevät aika hyvin lattialämmitystaloihin.

Esim. Nibe F1245-8 antaa 8,3 kW kun tehdään lämmityskiertoon 35°C vettä, mutta antoteho on ainoastaan 6,9 kW 50°C menovedellä (Nibe 10 kW vastaavat arvot ovat 10 ja 8,5 kW). Mikäli pitää tehdä vielä kuumempaa, niin antoteho laskee. Pystyykö tuota 62°C:een lämpötilaa mitenkään alentamaan (esim. patteritermostaatit kokonaan auki, useampilehtisä pattereita jne..)? Yleensä puhutaan, että max. menoveden lämpötila maalämpöpumpulle olisi 55°C.

Hieman on sellainen tunne, että nuo tarjotut pumput / kaivot ovat alimitoitettuja. Kannattaa harkita myös tulistusvaraajallista lämpöpumppua, ne soveltuvat yleensä hyvin patterilämmityskohteisiin (esim Oilon, Lämpöässä, Ekowell jne.).

[tomppeli]

Tomppelilta tuli vuosi sitten suuntaa-antava laskelma (hukkunut jo itseltäni) josta muistan että aktiivisyvyys vähintään 175m ja 9kW täysteho 23 asteen pakkaseen asti.

En löytänyt sitä myöskään omalta koneeltani.
Laitoin nyt laskentaohjelmaan vain nämä tiedot:
- sijainti Turku (20100),
- lämmitysöljyn vuosikulutus  3150 litraa ja
- patterilämmitys
- 5 asukasta
pumpputehoksi tuli 8,48 kW ja lämpökaivon aktiivisyvyydeksi 173 metriä.

Tähän laskelmaan ei ole otettu mukaan mitään muuta lämmitystarpeeseen vaikuttavaa.

[akh]

Ajattelin myös itse että noi kaksi pienintä jätän pois ja valitsen 180-200m kaivo, 10kW pumput. Eli kysymys yksinkertaistuu Jämä (lienee nibe?) vai Thermia. Rannikolla lounaiskolkassa ollaan joten noita kovia pakkasia joissa menee tosi kuumaa vettä pattereihin on todella vähän, laulakoot silloin vastukset.

Jos ei kukaan keksi isoa argumenttia suuntaan tai toiseen, vedän vaikka kolikolla n

[Roori]

No niinpä tämä viime syksyn hanke jäi muiden remonttikiireiden jalkoihin, mutta toteutuu nyt. Käsissä neljä tarjousta, hintoihin en tässä mene, lähellä toisiaan ja vaikea verrata kun sisältävät vähän eri määrät oheistekemistä, mutta kysynpä mikä näistä huolettomin, toimintavarmoin, pitkässä käytössä taloudellisin, ja lämminvesituotolta riittävä 5henk. perheelle. Patteritalo ja kiertovesi noussut kovilla pakkasilla 60 asti, jopa pari astetta yli, siis pumpun kyky kuumaan veteen ehkä oleellista ainakin täystehomitoituksessa. Ja öljyä on mennyt hiukan päälle 3000 litraa.

Tomppelilta tuli vuosi sitten suuntaa-antava laskelma (hukkunut jo itseltäni) josta muistan että aktiivisyvyys vähintään 175m ja 9kW täysteho 23 asteen pakkaseen asti.

Tarjoukset:

Stiebel WPF7E (7,4 kW), (erillinen lv-varaaja), 100l puskuri, 160m kaivo.
Nibe F1245-8, 180l integroitu lv-varaaja, 100 l puskuri, 170m kaivo.
Jämä Star RST 10kW, 180l integroitu varaaja, 200l puskuri, 180m kaivo.
Thermia Diplomat 10kW, 180l integroitu lv-varaaja, 200m kaivo.

Jos joku muu pumppumerkki on oleellisesti parempi patteritalooni, saa myös ehdottaa... muuten valitsen aikataulusyistä noista enkä lähde enempiä kyselemään. Kiitos mielipiteistä etukäteen!

Alpha Innotec mainostaa pumppunsa tuottavan 65C vettä "Tuottaa 65C vettä", sähän voisit testata tuon väitteen kyselemällä sen perään ja muutenkin  hyvä vaihtoehto.
Eihän korkea lämpötila ole sinänsä mikään tavoittelemisen arvoinen juttu, mutta jos joku pystyy tarpeesi tyydyttämään niin se esim antaa sulle aikaa päivitellä lämmönjakoa ja sitten myöhemmin pudottaa menovesilämpöä alas...se on sitten helppoa ja mukavaa. Tuossa Calliduksen masiinassa on 3 piirin shunttausvalmius olemassa valmiina, todnäk tarviit 1-2 ainakin. Puskurivaraaja sitten viereen.
Teho on sitten vaan sovitettava että se riittää sillä haluamallasi menovedellä, sehän on selvä että se 62C ei toteudu jos teho loppuu kesken.

[tomppeli]

Jos ei kukaan keksi isoa argumenttia suuntaan tai toiseen, vedän vaikka kolikolla n

Minä kysyisin vielä tarjousta jostain hyvästä tulistusvaraajallisesta pumpusta.
Siihen on erittäin yksinkertaista liittää sekä patteri- että lattialämmityspiirejä.
Toimii hyvin patterilämmitteisessä.

[maalämmittää]

Mulla -60 lukulaisessa reilu 160m2 talossa 10kW Nibe pystyy n. -20C pakkasilla tekemään n. 50C lämmitykseen, sitten tulee vastuksia avuksi.
Kun tehdään käyttövettä,niin silloin kone tekee yli 63C vettä, mutta volyymi on pieni. Ja tekemisen katkaisee korkea paluu eli koneen oma suojaus.
Pattereissa ja putkistossa on vajaa 300l vettä, joka pakkasilla "iloisesti" viilenee.

En oikein usko että jonkun merkin samantehoinen kone juurikaan sen enempää tuottaa kuin muutkaan.
Vysiikan lait puree.

[maalämmittää]

....niin ja siitä puskurivaraajasta....
Mulle laitettiin 100l naksumisen estoksi ja ei huomioitu että talossa on "pääputkisto" 2" vapaankierron putkea,
Tuo kyllä tasoittelee käyttöveden teosta aiheutuvat kuumavesipurskeet.
Pidentäähän varaaja käyntijaksoja, se on selvä, mutta ilmankin olisi tullut toimeen.

Ja siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi olkkarin patterilinja naksahtaa kahdesti käyttöjaksossa.

[Roori]

Mulla -60 lukulaisessa reilu 160m2 talossa 10kW Nibe pystyy n. -20C pakkasilla tekemään n. 50C lämmitykseen, sitten tulee vastuksia avuksi.
Kun tehdään käyttövettä,niin silloin kone tekee yli 63C vettä, mutta volyymi on pieni. Ja tekemisen katkaisee korkea paluu eli koneen oma suojaus.
Pattereissa ja putkistossa on vajaa 300l vettä, joka pakkasilla "iloisesti" viilenee.

En oikein usko että jonkun merkin samantehoinen kone juurikaan sen enempää tuottaa kuin muutkaan.
Vysiikan lait puree.

Sulta loppuu masiinasta teho pakkasilla (=talo nappaa enempi mitä Nibe pystyy tuottamaan), siksi se sitten jää jankuttamaan sitä 50C lämpötilaa...kuten sanot niin kykenee 63C kun teho on siihen riittävä...

Kyllä sitä vaan on painettua tekstiä ja käyrää uskottava, ei saksalainen laita tommosia käyriä jos ei ne pidä paikkaansa...
Miksi muuten joku tulistuslaite mainostaa 80C?...no koska se pystyy tuota tuottamaan jollakin pienellä teholla, sillä ei taloa lämmitetä vaan tehdään 'käyttövettä'. Silti olen sitä mieltä että VV masiina se olla pitää.

[Seagear]

Sulta loppuu masiinasta teho pakkasilla (=talo nappaa enempi mitä Nibe pystyy tuottamaan), siksi se sitten jää jankuttamaan sitä 50C lämpötilaa...kuten sanot niin kykenee 63C kun teho on siihen riittävä...

Monille tämä juttu on vaikea sisäistää mutta sitä voisi havainnollistaa vaikka auton välityssuhteen ja huippunopeuden kautta.

Pienillä vaihteilla moottori jaksaa kiertää rajoittajalle saakka mutta ei enää suurimmalla vaihteella. Eli laskennallisesti auton huippunopeus suurimmalla vaihteella maksimikierroksilla voi olla vaikka 240 km/h mutta todelliset huiput jäävätkin esim. 200 km/h:iin koska teho ei enää ilmanvastuksen takia riitä saavuttamaan kyseistä nopeutta. Paikallaan jos jäällä sudittaa niin helposti saa mittariin sen 240 km/h. Vähän sama juttu on kun lämmitetään patteripiirin vettä vs. käyttövesivaraajan vettä. Lämmityspiirissä tapahtuu koko ajan jäähtymistä (vrt. ilmanvastus autossa) sen verran että sitä "maksimilämpötilaa" ei (alitehoinen) pumppu jaksa saavuttaa toisin kuin käyttövesipuolella (vrt. auton tyhjäkäynti/pieni vaihde).

[maalämmittää]

Sulta loppuu masiinasta teho pakkasilla ......

Jep, myyty osatehokoneena.
Esimerkkinä vaan kerroin, kun en usko että jonkun toisen merkkinen 10kW kone pärjäisi sen paremmin.
Ja sekin on hyvä huomata että 50C vettä tehtäessä teho on vain 8,5kW (mäntäkone), scrolli taitaa antaa hiukan enemmän.
No, viimeinen vuosi meni vastusten kautta 180kWh ja kone kävi 2900h á 2,4kW = 6960kWh.

Jos vähääkään epäilee pienemmän koneen riittävyyttä, ota isompi.
Mulla mitoitti toimittaja annetun kulutuksen perusteella, otin isoimman. Erot ei ollut isoja.
Nyt mitottaisin huippukulutuksen perusteella, ehkä 
Tuskin "keskiarvovuoden optimitehoisesta" koneesta pykälää isomman valinta aiheuttaa ongelmia, tuo vain varmuutta.

[akh]

Jämä Star RST 10kW tilattu just, kaivon nostin pariinsataan mitoituksen 180:stä ihan varoiksi, .. keskustelua käytiin puskurin (200l) kytkennästä 2- vai 4-tie. Olikos se niin että 2-tiessä ei muuta haittaa kuin patterikierron stoppaus lämpimänveden teon ajaksi? 

[maalämmittää]

Meillä oli aluksi "puhdas" kaksiputkikytkentä (lämmin ylhäältä puskuriin ja alhaalta pattereille).
Minua "häiritsi" se kun talo meni käyttöveden teon yhteydessä ihan hiljaiseksi (patteri ja putkisto hiukan kohisee).
Se muutettiin niin että ulkoinen pumppu saa kierrätettyä vettä kun käyttövettä tehdään.
Lisättiin siis takaisku ja hiukan putkia varaajan päälle.

Oikeastaan ulkoinen pumppu on "turha", jos MLP:n oma pumppu jaksaa kierrättää puskurin läpi ja miksei jaksaisi.

Tällaisia kokemuksia....

[akh]

Projekti kasassa tänään ja maalämmöistä on nautittu jo useita tunteja. 176m aktiivia, jämä star 10kw, 200l puskuri ja 50-luvun patteritalo. Se on siis ensimmäiset sentit jo säästetty, vaikka tässä vaiheessa tilin saldo näyttää pitkää miinusta, mutta jo 2022 kieppeillä pitäisi nousta plussalle :-)

[akh]

Aikas passelilta alkaa vaikuttaa tämän mitoituksen onnistuminen.. nyt yön 13 asteen pakkasissa pattereille menee 41 asteista, tuvassa 21 astetta ja pumppu käy lämmitykselle noin 50% ajasta. Täällä lounaisnurkassa kun ollaan joku 52 asteinen kiertovesi riittänee kovimmillakin keleillä eikä tultane vastuksilla käymään paitsi jos  paukkupakkasilla isoa porukkaa saunottaessa Ja kaivokaan ei näytä tunnin käyntijaksojen päätteeksi pakkasnestettä pumupulle pukkaavan, asteen plussalla pysyy.

[akh]

Neljä kuukautta (talvisellaista) nyt hurissut ja talo ollut lämmin. Sähköä kulunut 6400kWh, ja ennen maalämpöä meni 7500kWh/vuosi eli jos tuo ennallaan päästään lämmitys+käyttövesi 6400-(7500/12*4)=3900kWh eli vajaa 1000kWh per kuukausi, about kolme euroa per päivä!

Olihan se talvi täällä etelässä leuto mutta on tää hemmetti aikamoinen keksintö    Öljyä meni ennen siis 3150 litraa vuodessa!

[akh]

No niin, vuosi tuli täyteen. Tässä kulutus ja käyttödata. Vaikka talvi oli lauha niin olen varsin tyytyväinen, tuntuu mitoitus onnistuneen ja säästöt toteutuvat nätisti.

Ennen oli öljylämmitys, kului 3150 litraa vuodessa keskimäärin. Nyt meni vuodessa sähköä 13200kWh ja kun vähennetään öljylämmityksen aikainen sähkönkulutus noin 7000kWh niin päästään 6200kWh lämmitykseen ja käyttöveteen. 3150l öljyä --> 6200 kWh sähköä.

Käynnistyksiä vuoden aikana 3531 kpl, kokonaiskäyttöaika 2380h josta käyttövesi 452h. Vastuksia tuli käyttöön vain legionellakuumennuksissa, talven maksimipakkaset olivat 21 astetta jolloin pumppu kävi noin 80% ajasta.

Tupa oli lämmin.

 

[tomppeli]

Ennen oli öljylämmitys, kului 3150 litraa vuodessa keskimäärin. Nyt meni vuodessa sähköä 13200kWh ja kun vähennetään öljylämmityksen aikainen sähkönkulutus noin 7000kWh niin päästään 6200kWh lämmitykseen ja käyttöveteen. 3150l öljyä --> 6200 kWh sähköä.

Helposti unohtuu, että öljylämmityskin kulutti sähköä.

Kiertopumppu pyöri yli puolet vuoden jaksosta.
Jos pumppu pyöri vuodessa 9 kk ja sen ottoteho oli 60 W, tulee sen vuosikulutukseksi noin 390 kWh

Öljypoltinkin kulutti.
Jos öljypoltin kävi vuodessda 2000 tuntia ja sen ottoteho oli 135 W, tulee sen vuosikulutukseksi noin 270 kWh

Näiden yhteiskulutus vuodessa olisi noin 660 kWh.
Se olisi hyvä huomioida kulutuslaskelmissa.

[akh]

Öljypoltin joo, mutta kun tää on puskurivaraajalla niin sama kiertopumppu siihen jäi pyörimään mitä ennenkin.

Muutama hehkulamppu on kyllä vaihtunut ledeiksi eli se vaikuttaa varmaan myös jotain 100 kwh vuodessa.

[fraatti]

Ennen oli öljylämmitys, kului 3150 litraa vuodessa keskimäärin. Nyt meni vuodessa sähköä 13200kWh ja kun vähennetään öljylämmityksen aikainen sähkönkulutus noin 7000kWh niin päästään 6200kWh lämmitykseen ja käyttöveteen. 3150l öljyä --> 6200 kWh sähköä.

Jos nyt oletettaisiin että cop olisi 3,5; tuotettu energia olisi ~22 000kWh. Öljystä saatava energia olisi 31500kWh. Tällöin öljykattilajärjestelmän kokonaishyötysuhteeksi tulisi 70%. Ei vaikuta järin hääville tämäkään laskelma. 

[fraatti]

Kattila ja poltin

Kattilan ja polttimen muodostama lämmöntuotantoyksikkö on öljykeskuslämmityksen sydän. Tehokas, nykyaikainen öljykattila on hyvin lämpöeristetty ja tiivis. Savukaasujen lämpötila on 140-160°C, jolloin haitallista vesihöyryn tiivistymistä kattilan sisäpinnoilla tai piipussa ei tapahdu.Polttimen seisonta-aikana pitää kattilan läpi virtaavan ilmamäärän olla mahdollisimman pieni. Kattila-poltinyhdistelmä mitoitetaan kiinteistön lämmöntarpeen ja lämpimän käyttöveden tarpeen perusteella.Kattilan huollon helpottamiseksi sen on hyvä olla helposti nuohottava. Palamisen hyötysuhteen nykyaikaisella kattila-poltinyhdistelmällä pitäisi aina olla yli 90%. Nykyaikaisessa polttimessa on aina öljyn esilämmitys ja polttimen seisonta-aikainen ilman läpivirtaus on estetty.

Kattilan ja polttimen uusiminen

Kattilat ovat vahvaa tekoa ja kestävät teknisesti kauan, 25 – 35 vuotta. Vanhoissa kattiloissa voi kuitenkin tulla vesivuotoja, käyttöveden tuotto huononee ja/ tai luukkuihin ilmavuotoja aiheuttavia muodonmuutoksia. Vaikka kattila on muuten teknisesti hyvä, mutta sen lämpöeristys on huono, kattilan lämpöhäviöt aiheuttavat ylimääräistä öljyn kulutusta. Eristyshäviöinä saattaa kulua hukkaan jopa 20-30 % kattilaan viedystä energiasta. Tällöin kattila voidaan lisäeristää, mutta yleensä kattilan uusiminen on järkevin toimenpide. Kattilan normaali teknis-taloudellinen käyttöikä on noin 20 – 25 vuotta.

Täällä joku on laskeskellut oman öljykattilansa häviöiksi jopa 650W. Taitaa kokonaisuudessaan öljykattilan hyötysuhde jäädä varsin surkeaksi ainakin pientaloissa vaikka polton hyötysuhde olisi kuinka hyvä. 
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=8549&st=0&sk=t&sd=a

[euroshopperi]

Mulla on myös hauskoja epäkohtia omasta öljylämmitys kuningaslämmityksestä. Katolla piipusta mitatut palokaasulämpötilat oli luokkaa 30- max40 astetta. Öljyn poltto oli luokkaa 4500 L/ vuosi. Nykyisin mittaan siis pelkästään kompuran käyttämän sähkön, eli se vastaa öljymäärää. Entinen lämpö talossa vielä oli 3 astetta nykyistä lämpimämpi vähintään. Oliskohan 1000 L vähintään hävinnyt minne lie.