kulutuksia

[huuru]

Tervehdys! Löytyi tällainen varsin hyödyllinen foorumi. Sikana olisi kysymyksiä... Aloitetaanpa oman laitteistoni kokoonpanosta:

Geopro SH7+ 500L varaaja + 550 metriä letkua kentässä kahdessa piirissä. Uusi talo 199m2+talli38m2=~500m3. pumppu tallissa ja 15 m ecoflexiä välissä.

Ongelma. Sähköä palaa aivan simona. vuodessa lähes 5000 tuntia kompuralla ja 500 tuntia vastuksella. Lämmöt normaalilla tasolla talossa ja pumpun säädöt tarkistettu tehtaan kanssa (normaalit). Pellossa jossa maapiiri, on savimaata. Syksy meni vähällä kulutuksella, mutta kun kylmät alkoi, alkoi sähkönkulutus kasvaa. 1.12.-31.3. meni lähes 13500 kWh ja mihinkään sähköä ei ole törsätty. Jos vastuksen kytki pois, loppu lämmin suihkuvesi varsin nopeasti. Talo lämpökuvattu (ei vuotoja).. Alkaa ideat loppumaan. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia ja ratkaisuehdotuksia?

Kiitän etukäteen!

[Maalampo]

 ::)En tunne paremmin tuota Geopron SH7 pumppua mutta hurjan paljon on lisävastus päällä jos se on 500 tuntia vuoteen päällä, epäilisin että pumpun säädöissä on jotain pahasti pielessä ! Paljonko sinulla on maapiirin paluu  ja menolämpötilat ja millä nopeudella sen kiertovesipumppu on ?  Meillä on lämmintä alaa 225 m2 ja IVT C7 ja lämmin vesi on riittänyt hyvin 5 henkiselle perheelle ja nyt koko talvena on lisäys ollut käytössä 65 h ja osasyynä tuohonkin oli liian jyrkkä lämpökäyrä, kun tiputin lämpökäyrää niin lisäystä ei ole tarvittu sen jälkeen ollenkaan !

[huuru]

Tehtaalta kysyessäni miksei koneesta löydy maapiirin paluulämpötilaa (on vain meno), sanottiin, ettei sitä tarvitse. Paluu on ollut ainakin viimeisen kuukauden 2 astetta. Kaikki asetukset käytiin läpi tehtaan miehen kanssa ja ne oli ok. Kiertovesipumpun nopeudesta en osaa myöskään valitettavasti sanoa mitään. Tehdas laittaa miehen paikalle, mutta haluan itse saada varmasti puoluetonta infoa muualta. Epäily on, ettei tulistin pelaa kunnolla tai jotain.

[Tero]

237 neliötä kertaa 2,6m =616 kuutiota ei 500?

Erillinen talli = 4 ulkoseinää, joten tehontarve uudessa talossa luokkaa 20W /kuutio

jos lasketaan vaikka 616 * 0,02 = 12kW eli  mitoitus sinulla on luokkaa 60%.

Sanoisimpa, että näyttää olevan mitoitettu oikein ja toimiikin niinkuin pitäisi. Kyllä se teho ja energia sinne jonnekin kuluu.

Onko IV ja  lattialämmitys säädetty ja onko mukana rakennusaikaista kulutusta? Onko poreallasta, onko LV kierto?

Pumpun käyntiaika on aika normaali minulla on 170 neliötä ja pumppu kävi 4400h vuodessa.

Minulla muuten kokonais kulutus viime vuonna oli luokkaa 17000kWh josta ehkä 7000 taloussähkö. Lämmintä on pidetty ja takka palaa harvoin.

[evt752]

vakiokysymys ja -vastauksia tällaisiin kyselyihin:

- onko sulla nk. hullunkierto? (eli lämpimän käyttöveden kierrätys, jota Terokin jo kyseli)

- uudessa talossa on kosteutta, joka sitoo lämpöä ja kunhan talo kuivuu kunnolla, tarvitaan vähemmän lämmitystä (ilmanvaihdon pitäminen talvella pykälää suuremmalla kuivaa talon nopeammin)

- maalämpöputkien ympäristö tiivistyy ensimmäisten vuosien aikana ja lämpö siirtyy vuoden parin päästä putkiin paremmin.

Kuitenkin minusta kulutuksenne 1.12.-31.3. välisenä aikana on ehdottomasti aivan liian suuri (olettaen, että kyseessä on 1.12.05-31.3.06, ellette siten kuluta sähköä muuten aivan tavattomasti). Pumppuun kannattaisi hankkia oma sähkömittarinsa niin saisi tarkemman käsityksen sen viemästä sähköstä, nyt sitä voi vain arvailla.

[Tero]

- onko sulla nk. hullunkierto? (eli lämpimän käyttöveden kierrätys, jota Terokin jo kyseli)

Itseasiassa vastaus on kysymyksessä.

Pumppu sijaitsee erillisessä autotallissa josta 15 ekoflexiä. Eli on kierto. Minä en laittanut kiertoa, koska se syö paljon energiaa. Varaus tosin minulla on.

[formia]

Aika tiukka mitoitus. Ilmanmuuta olisi pitänyt valita SH-9, nyt vaatii liian paljon sähkövastusta avittamaan lämmintä käyttövettä tehdessä. Kesällä toimii varmasti vähällä sähköllä kun ei tarvitse tehdä kuin käyttövettä.  Nyt kannattaa asetuksista vaihtaa pelkälle kompressorille (tehdas as. kompressori+sähköv.). Kova on kulutus, ettei vaan olisi patterit lämmönjakona?

[enins]

Kyllä sitä sähköä jonnekin palaa, sillä meillä 222 m2 ja marraskuun alusta maaliskuun loppuun kokonaiskulutus vajaa 7500 kWh.

Jos viitsit, niin kaiva kaikki asetusarvot (myös huoltovalikosta) ja laita tänne. Laita myös varaajan lämmöt pumpun pysähtyessä ja vielä kiertopumppujen asetukset.

Eiköhän sieltä jotain löydetä.

[evt752]

Pumppu sijaitsee erillisessä autotallissa josta 15 ekoflexiä. Eli on kierto.

Huomasin pumpun olevan autotallissa, mutta en tiennyt, että se oletusarvoisesti tarkoittaa käyttöveden kiertoa.

Nimitys "hullunkierto" kuvaa hyvin mistä on kyse (hullua hommaa... ainakin kierrättää talon ja autotallin välillä). Veikkaanpa, että tässä tapauksessa aika paljon hukkuu enerkiaa sillä 15m matkalla. Termi "maalämmitys" ei tarkoita sitä, että lämmitetään maata vaan otetaan sieltä lämpöä pois (hehe, vitsi, huomasitteko?). Saako hullunkierron pois päältä? Väliaikaisesti siis, näkisi kuinka vaikuttaa.

[Tero]

Kyllä sitä sähköä jonnekin palaa, sillä meillä 222 m2 ja marraskuun alusta maaliskuun loppuun kokonaiskulutus vajaa 7500 kWh.
.

No sulla menee vähän... Talohan ei ole pieni.
Tuo vastannee n. 800 litraa öljyä

[huuru]

Ilahduttavan paljon vastauksia ja vastakysymyksiä...  Kiitokset kannanotosta.

Pikaisesti täsmennän tietoja.

Ekaksi. pisti silmään tuo "mitoitusivirhe" 500m3. Täytyy selvittää miksi moinen jos tosiaan ovat jo lähtökohtaisesti viisaat liian pienen pumpun antaneet...
- Lämmönjakona lattialämmitys
- kulutus oli siis 1.12.05-31.3.06 ajalta
- ei ole poreallasta, eikä muutenkaan turhia vettä roiskita
- takkaa lämmitetty samalla aikavälillä 2-5 kertaa viikossa. Välilllä joka päivä (kivitakka 2800 kg)
- IV-kone on Vallox Digit SE (ykkösellä koko talven)
- kulutuksessa ei ole rakennusajan sähköä
- vertailutalona kaverin talo, joka on lähes samoilla piirustuksilla, samasta Säynätsalon tehtaasta ja Geopro GS-pumpulla, kulutus 15500 kWh vuodessa ja n. 3000 tuntia kompuraa ja huom! 0 tuntia vastusta!! hänellä tosin pumppu talossa, ei tallissa ja ei lämmintä tallia
- jos vastus pois päältä tuolla välillä, ei kahta ihmistä ehtinyt käydä suihkussa kun lämminvesi jo loppui
- valikot ja koneen huoltotilankin asetukset käytiin tosiaan tehtaan miehen kanssa läpi ja tuumas, että kylläpä joku nyt mättää kun asetuksetkin oli ok. (Voin laittaa tänne jossain välissä)

Jos minulla menisi 7500 kWh edes kuukautta lyhyemmältä ajalta niin olisin tyytyväinen...

No. Odotetaan virallista edustajaa paikalle anaalisoimaan tilanne ja katsotaan mitä sanoo.

[Jarno]

Meillä myös SH7 ja vieläpä pienemmällä 330l varaajalla, lämmitettäviä kuutioita n. 1000m3 (lasketaan muuten eristeen ulkopinnasta, ei sisäpintojen mukaan), mutta matalaenergiatasoon eristettynä. Meillä riittää suihkutteluun vettä, mutta ammeen kanssa on hieman hankaluuksia ilman vastusta.

Teidän pitää saada varaajan lämpöasetukset sellaisiksi, että lämmintä vettä riittää ilman vastuksen käyttöä muulloin kuin huippupakkasten aikaan. Eli varaajan yläosan lämpöä niin paljon ylös, että varaajassa riittää lämmintä vettä suihkuille, ettei vastuksen apua ko. aikana tarvita. Itselläni varaajan yläosan asetusarvoina on +68 astetta. Tällöin tulistin säätyy tekemään +73 asteista vettä, mutta tähän liittyy sellainen pointti, että olen itse kuristanut pumpun lauhdutinkierron virtausta siten, että tulistin pystyy tälläistä tuottamaan normaalin lämmityksen sivutuotteena, kun varaajan alaosan veden lämpö on luokkaa +27 astetta. Kun tämä kierto oli nopeampi, ei tulistin kyennyt tekemään noin lämmintä vettä. Olisi mielenkiintoista saada tehtaan inssin käydessä selvitettyä, minkä lämpöistä käyttövettä pumppusi tulistin tehdassäädöillä pystyy käytännössä tekemään, siis ilman vastuksen apua?

Pumpussa ei ollut mitään säätöjä tuolle kierrolle kokeilin kuristaa kiertopumpun sulkuventtilejä, ja sillä sain kierron hallintaan, tosin pumpun saa varmaan epäkuntoon, jos niitä liikaa kuristaa, riskinä lähinnä se, että kierron pitää olla riittävän suuri, että vastuksenkin teho saadaan siirrettyä varaajaan alle 100 asteisena.

Meillä vastusta ei tarvita apuna ennen kuin n. -17 asteen lämpötilaa suuremmalla pakkasella, tuohon asti riittää suihkuvesikin useammalle henkilölle (mutta ammeelle ei).

Ko. pumpussa on mielestäni se vika, että käyttöveden lämmittämiseen otetaan sähkövastus liian hanakasti avuksi, kun ilmankin pärjäisi. Eli huippupakkasten ulkopuolella pumppu voisi itse käydä pidempään, ja vastus olla pois päältä. Nyt on ollut ratkaisuna muuttaa ohjaustapaa (vastus+kompressori, tai pelkkä kompressori) ulkolämpötilan mukaan, eli vastusta avuksi huippupakkasilla, ei muulloin.

Meillä lämpimän veden kierto rakennettu, mutta huomasin sen käytännössä syövän liikaa käyttöveden energiaa, joka siis tässä pumpussa syö vastusta, ja voi olla ettei tehdassäätöinen tulistinkierto edes voi tuottaa niin paljon energiaa, että käyttöveden kiertoa voisi pitää päällä. Varsinkaan rakennusten välillä! (Meillä pumppu kellarissa talon vaipan sisällä.) Eli nyt kierto on pois päältä, mutta tulossa kellokytkin.

Onko teillä rakennusten välillä jatkuva kierto vai onko se ohjattu kellokytkimellä? Ei kai pumppu ja varaaja ole eri rakennuksissa? Geopro tälläistä mahdollisuutta esitteissään markkinoi, mutta se kyllä romuttaa myös lämpimän käyttöveden tuoton käytännössä, kun tulistimen vesi kiertäisi siellä ecoflexissä???

Eli summana SH-pumpussa on ongelmia sähkövastuksen käytön optimoinnin suhteen, johtuen säätimen ominaisuuksta, sekä lauhdutuskierron mitoituksesta. Geoprokin osaa sanoa, että lauhdutuspumppu pitää laittaa I-asentoon, niin käyttövettä saadaan enemmän, mutta vitsi onkin siinä, että oikeampi asento olisi kai 0,4, mutta sellaistahan ei tietenkään ole.

HUOM. Kun lauhdutuskiertoa hidatetaan, jossain vaiheessa tulee lauhduttimen kapasiteetti vastaan ja lauhdelämpötila lähtee nousuun (l. lauhdepaine kasvaa) ja kompressorin sähkönkulutus nousee. Itse tein säädön niin, että mittarilla seurasin lauhduttimelta tulevan kylmäaineen lämpötilaa (sen kupariputken läpi) ja kuristin kiertoa siihen pisteeseen saakka, että havaitsin tässä lämpötilassa yhden asteen nousun. Nykyisellä säädöllä kykenee pumppu tulistamaan käyttövettä siis 27->72 = 45 astetta jatkuvasti (tosin hitaasti, tulistinkierron moottoriventtiili lähes kiinni, kun alalämpö on noin alhaalla, kun alalämpö nousee, myös käyttövettä saadaan isommalla teholla).

[Maalampo]

Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tuo väite että lämpimän veden ns. hullun kierto syö älyttömästi energiaa, meillä on lämpimän veden kierto ja pumppu sijaitsee erillisessä teknisessä tilassa josta on 17 m ecoflex  putki kodinhoitohuoneeseen ja kierron määrä on säädetty minimiin niin että hanoista tulee kuitenkin heti lämmintä vettä ! Lämmintä alaa on 225 m2 ja 5 henkinen perhe joka käyttää reilusti vettä ! Eikä lisälämmitystä puu-uuneilla.Pumpun käyntiajat  ovat n.4000 h/v ja talon kokonais sähkönkulutus on n.16 000kwh/v.
Joten vika ei varmaan ole hullun kierrossa !

[huuru]

Kiitos Jarno vastauksesta!

Yksi asia pistää tuossa nyt minulla kellot huutamaan ja kun nyt tarkistin taulukostani, niin alalämpö on ollut luokkaa 44 astetta.... Tosin tuota pannun lämpöä en ole valitettavasti ylöskirjannut saatikka seurannut kun nyt ihan viime aikoina vasta.

Minulla on eskelillä tehty taulukko ja jos kiinnostaa sitä tulkita, niin voin lähettää. Ehkäpä osaat tulkita sitä.

Niin vielä, varaaja pumpun vieressä ja kiertovesipumpussa ei ole ajastinta.

[Tero]

Huuru: Mikä on alaosan minimi?

Minua henkilökohtaisesti ärsyttää tuo väite että lämpimän veden ns. hullun kierto syö älyttömästi energiaa, meillä on lämpimän veden kierto ja pumppu sijaitsee erillisessä teknisessä tilassa josta on 17 m ecoflex  putki kodinhoitohuoneeseen ja kierron määrä on säädetty minimiin niin että hanoista tulee kuitenkin heti lämmintä vettä ! .

Joten vika ei varmaan ole hullun kierrossa !

D2:n mukaan LV kierron paluuveden lämpötila tulee olla muistaakseni 50 vai 51 astetta, joten energiaa kuluu varmasti ja vieläpä sitä korkeaa lämpötilaa.

Kaksoisvaippavaraajassa tuo energia tehdään erillisellä sähkövaraajalla, jotta lämpöpumppu ja sen säiliön kerrostumat ei sekoa. Jos asennuksen on tehnyt osaava putkiliike, niin kierto on lain mukainen.

Luulempa, että Huurulla nimenomaan kierto vie energiaa paljon.

[formia]

Jos alaosan lämpö säädetty 44-asteeseen, niin varmaan kuluu "simona" sähköä. Vähän vaikuttaa siltä että henkilö huurre kyselee ja heittelee lukujaan, en sano mistä Että on muka tehtaan edustajan kanssa käyneet puhelimessa asetukset läpi ja perusasetukset vähän vieläkin pielessä Ja kaverin GS ei muka ole käyttänyt vuoden aikana ollenkaan sähkövastusta apuna (lämmittää ilmeisesti koirankoppia). Joten miettikää vähän mitä tuolla kyselyllä haetaan.

[huuru]

Kaikella kunnioituksella...

Faktaa kirjoittelen kun turhan jauhajia on tarpeeksi joka paikassa ja minä en heihin katso kuuluvani. Yleensähän ne tunnistaa siitä, kuinka hyvin omat jutut ja vehkeet toimii, eikä niissä ole mitään vikaa tai kyseenalaistamista. Lisäksi kirjoittajat olevat yleensä anonyymejä. Jopas saa tällä palstalla vähällä epäilyttävän tyypin maineen.

Tarkistanpa nuo asetukset ja listaan oikein tarkkaan, niin keskustelija formia voi vedellä siitäkin sitten omia johtopäätöksiään.

Se mitä koirankoppiin tulee, pitää myös paikkansa. Siellä on myös n. 3 tonnia painava varaava takka, jota lämmitellään pari-kolme kertaa viikossa. Ehkäpä siellä on tehty vaan jotakin niin pahisn hyvin, ettei muualla ole onnistunut.  

[Tutkija]

Kommentoinpa

1. pelkkä talonpaikka eli pienoisilmasto voi tarkoittaa helposti muutaman asteen eroa keskilämpötilassa eli suoraan kilowatteja. Lisäksi esim tuulen vaikutus on merkittävä. Parhaimmista koneista saa astepäiväluvut (lämmitystarveluvut) ulos, eli todellisen lämmitystarpeen.

2. pieneltä vaikuttavat erot talon rakenteissa / asumistavoissa voivat vaikuttaa loppukulutukseen ratkaisevasti.

Kohtalainen merkitys on maapiiriä ympäröivän maan kosteus/lämmönsiirtämiskyky, löydätte käppyröitä netistä.

3. kokonaissähkönkulutus ei korreloi juurikaan lämmityskuluihin, koneen käyntitunnit + vastuksen käyntitunnit ainut mitä voi luotettavasti vertailla, jollei pumpulla ole omaa sähkömittaria - valitettavasti tämä on totuus

4. jos sähkövastus on päällä 500h vuodessa on pumpun säädöt varmasti väärin jos pumppu on oikein valittu.  Tietysti vaikuttaa mille teholle vastus kytketty 3kw =1500kwh ei paha , mutta 9kw=4500kwh on ihan eri asia.

5. jos sähkövastus ei käy ollenkaan osatehoisissa on pumppu väärin valittu tai talossa lämpötila heittelee rajusti.

6. kuuman veden riittävyyteen on omat konstinsa, luepa näitä sivuja.

7. suosittelen ottamaan laitteen myyjään yhteyttä ja vaatimaan häntä vastuuseen lupaamistaan asioista eli säätämään pumpun kohdalleen tai vaihtamaan uuden jos se on rikki.

8. käyttöveden kierto; kulutus riippuu miten toteutettu, parhaimmillaan vaikutus olematon, pahimmillaan kaataa koko systeemin. Olen nähnyt sellaisenkin jossa käyttövesiputket kulki lämmittämättömässä alapohjassa ja lämmitti sitä kierrollaan.

9. enpä usko kirjoittajan olevan Fortumin asialla.

[Maalampo]

Tero: Väität että kaksoisvaippavaraajassa  lämmin vesi tehdään sähkövastuksilla , olet oikeassa siinä suhteen että kompura ottaa sähköä kun se pyörii mutta mitään lisävastuksia ei ainakaan meillä tarvita muuhun kun kerran kuussa tapahtuvaan ylilämmitykseen(65 astetta) ja asennuksen on tehnyt varsin hyvämaineinen iso putkiliike !

[Tero]

Osuiko kirjoitukseni nilkkaan

Alla suora kopio kirjoituksestani....

****************************************
Tero kirjoitti:
D2:n mukaan LV kierron paluuveden lämpötila tulee olla muistaakseni 50 vai 51 astetta, joten energiaa kuluu varmasti ja vieläpä sitä korkeaa lämpötilaa.  
 
Kaksoisvaippavaraajassa tuo energia tehdään erillisellä sähkövaraajalla, jotta lämpöpumppu ja sen säiliön kerrostumat ei sekoa. Jos asennuksen on tehnyt osaava putkiliike, niin kierto on lain mukainen.
************************************'

ja sinun kommentit..... alla.

Tero: Väität että kaksoisvaippavaraajassa  lämmin vesi tehdään sähkövastuksilla , olet oikeassa siinä suhteen että kompura ottaa sähköä kun se pyörii mutta mitään lisävastuksia ei ainakaan meillä tarvita muuhun kun kerran kuussa tapahtuvaan ylilämmitykseen(65 astetta) ja asennuksen on tehnyt varsin hyvämaineinen iso putkiliike !

Asiantuntevalta taholta olen kuullut, että:

Kun ruotsalaistyyppisellä varaajalla tehdään lämpöisen kiertoveden vaatima energia, niin se energia tulee tehdä AINA erillisellä suorasähkövaraajalla. Silloin lämpöisen veden kerrostumat säiliössä ei sekoa. Tämä on elinarvoisen tärkeää ruotasalaistyyppisen lämpöpumpun toiminnan kannalta  kaksoisvaippavaraajassa.

Näin se vaan on...


Edit: kiroituvirheet

[huuru]

Lupasin numeroita lisää. Huomaan näköjään olevani täysin tietämätön idiootti MLP:n tekniikassa ja osa asioista menee yli..mutta mutta..tapana on ollut ottaa selvää ja vääntää itselle rautalankamalli jotta valkenee.

Geopro 202s v.1.05   04331781

ML-asetukset:
- varaaja ala min 30
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56  (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h

L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
                    0=28
                +20=19

- yöalennus 0
- minimiraja 26
- max raja 42
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40

L1 Menovesi
- käyrän muk. 28
- syyskuivaus 0
- ulkol. hid 0
- max raja vaik. 0
- min raja vaik. 0
- Yhteisvaik. 28

L1 ohjaintavat
* autom.säätö

HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h

L1 viritys
- P-alue 140 C
- I-aika 50 s
- D-aika 0.0 s

L1 Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s

ML-viritys
- P-alue 250 C
- I-aika 25 s
- D-aika 0.0 s

ML-asetus
- Var.AlaEro 5 (Oli ennen 3, muutettu tehtaan ohjeesta)
- Var.YläEro 3 (Oli ennen 5, muutettu tehtaan ohjeesta)
- JV esiavaus 40%
- JV esto 60 s
- Maaliuoshälytys -6 C

ML Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s

JV ohj.tapa
- Autom.säätö

Jotta noin.. Onko siis suositeltavaa pitää ylälämpöä missä asetuksessa?

Nappasin just käyttöveden kiertovesipumpun töpselin pois seinästä. Katsomme mitä tapahtuu.

Kiitos ja anteeksi..

Ja vielä löytyi mitoituskaavake jonka sain kun oikein nätisti pyysin.

Tilavuus: 500m3
Lämmin pinta-ala: 193m2
Puolilämmin tilavuus: 100m3
Lämmitystehon tarve: 10,2 kW

Kompura ottoteho  1,8 kW(0C/35C) 2,4 kW(0C/50C)
Lämpöteho             7,5 kW               7,3kW
vastus 6 kW

Sulakekoko 25A, max käyntivirta 5,6A käynnistys 39A

Pumput maakiertopiiri 245W, lämmityspiiri 90W
nimellisvirtaus              0,47                        0,23

Kylmäaine R407C 1,5 kg

Energiankäyttö:
lämmitys          19800 kWh
Iv                      4200 kWh
käyttövesi         4400 kWh
YHT.                 28400 kWh  51,6 kW/m3/v

lämmitystehontarve 10,2 kW, pumpun mitoitusteho 7,5 kW

Pumppu SH7

Pumpulla tuotettava energiamäärä 27867 kWh
Tarvittava lisälämmitysenergia            533 kWh
YHT.                                                 28400 kWh

Energian hankinta:

ilmaisenergia (=säästö)            18578 kWh
pumpun sähkö                            9289 kWh
lisälämmitysenergia                      533 kWh
Energian käyttö lämmitykseen   28400 kWh

Taloussähkö                                 7325 kWh


Tehomitoitus
                                       osuus
                            teho    huip.teh. E.määrä     E.osuus
Pumpun energia 7,5 kW  73,6%   27867 kWh  98,1%
lisälämmitys        2,7 kW  26,5%       533 kWh    1,9%
YHT.                  10,2 kW  100%    28400 kWh  100%

Jotta näin.

[Maalampo]

 Tero : Taitaa olla se sinun asiantunteva taho jonkun muun pumpputyypin myyjä kun ei tiedä asioista mitään. Olen valmis esittelemään sinulle toimivan kaksoisvaipallisella varaajalla olevan systeemin jossa on lämpimän veden kierrätys eikä tarvita sähkövastuksia veden lämmitykseen ! Tosin jo muilla palstoillakin olen kirjoittanut etten yritäkkään  tehdä yli 55 asteista lämmintä vettä, jos yrittäisin niin silloin olisit oikeassa ja joutuisin käyttämään  sähkövastusta veden lämmitykseen. Mutta kyllä minulle riittää tuo n. 55 asteinen vesi hyvin ja sitä meillä on reilusti kun on lisäsäiliö pumpun vieressä , lämmintä vettä yhteensä 460 l.

[Kuumaa_kalliosta]

OAsiantuntevalta taholta olen kuullut, että:

Kun ruotsalaistyyppisellä varaajalla tehdään lämpöisen kiertoveden vaatima energia, niin se energia tulee tehdä AINA erillisellä suorasähkövaraajalla. Silloin lämpöisen veden kerrostumat säiliössä ei sekoa. Tämä on elinarvoisen tärkeää ruotasalaistyyppisen lämpöpumpun toiminnan kannalta  kaksoisvaippavaraajassa.

Kuka on asiantuntijasi, Tero?

Meidän kaksoisvaippavaraajassamme on sitten jotain vikaa,  kun se pitää käyttöveden lämpimänä lämpöpumpun eikä sähkövastuksen avulla.  

[Jarno]

Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Voisitteko muuten kaksoisvaippamiehet mennä jollekin toiselle foorumille tappelemaan :-?

Ja vielä löytyi mitoituskaavake jonka sain kun oikein nätisti pyysin.
..
vastus 6 kW
..
Tarvittava lisälämmitysenergia            533 kWh
..
Jotta näin.

Näistä selviää, että VUODESSA vastuksen tulisi olla päällä 533kWh/6kW = 88h. Esitäpä tämä luku tehtaan miehille ja käske säätää systeemi niin, että toimii niinkuin on luvattu!

Lisää:

Lupasin numeroita lisää.
..
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56  (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)

Pienempi ylälämpö => vähemmän lämmintä käyttövettä. Huomannet, että lämmin käyttövesi loppuu, kun yläosan lämpötila laskee alle 40 asteen!
..
L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
                    0=28
                +20=19

- yöalennus 0
- minimiraja 26
- max raja 42
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40
..
HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h
..

Jotta noin.. Onko siis suositeltavaa pitää ylälämpöä missä asetuksessa?

Suurin syypää sähkön suureen kulutukseen löytyy melko suurella varmuudella näistä lihavoiduista arvoista. Teillä käy niin, että kun lämmityskaudella ulkolämpötilan vuorokausivaihtelu on suurta, niin lattialaattoja yritetään yöllä lämmittää monta astetta lämpimämmäksi kuin päivällä. Tämä vaatii enemmän aikaa kuin 45 minuuttia, joten pahimmillaan vastus on koko yön päällä, ja sitten kun ulkolämpötila aamulla nousee, on pumppu seis koko päivän.

Riippuen talon varaavasta massasta tämän saattaa havaita vain "mukavan lämpöisestä" kylppärin lattiasta aamulla, talon sisälämpötilan heiluessa vähemmän. Mitä materiaalia muuten on lattiat?

Korjausehdotuksia:

- SV viive 120 min, ehtii pumppu paremmin hoitaa lämmönnousun
- L1 käyrä -20=30, alempikin saattaa riittää!
- Ulkol. hidas 20 h, laatan lämpö säädetään vuorokautisen keskilämmön mukaan!

Tätä voi monimutkaistaa, jos IV-koneessa on vesipatteri, ja se on samassa lämmityspiirissä. Kerro jos on, ja onko kuutio- vai pyörivä kenno koneessa.

Ylläolevia arvoja viilataan sitten sen mukaan, miten lämpöä riittää, paras säätää "normaalilla talvisäällä" siten, että vastus ei ole käytössä ollenkaan:

- Jos kämpän sisälämpötila laskee pakkasyöllä liikaa, täytyy "Ulkol. hidas." arvoa pienentää asteittain alemmas tuosta 20 tunnista.
- Jos -10 asteen pakkasella kämppä on kylmä läpi vuorokauden, täytyy "L1 käyrä -20" arvoa nostaa aste kerrallaan, ja antaa tasaantua pari vuorokautta.
- Jos huippupakkasilla ei lämpö riitä, täytyy vastuksen viiveaikaa pienentää, niin että ehtii mukaan aiemmin (huippupakkasilla vastus käytössä).

Seuraavat ei liity tähän lämmityskauden ongelmaan, mutta aiheuttavat ongelmia keväällä-kesällä:

- minimiraja 19, 26 on liikaa kesällä!
- vent. kesäsulku 18, kesäsulku tulee päälle, kun ulkona yli 18, eli silloin ei laattoihin lisää lämpöä ollenkaan

Nappasin just käyttöveden kiertovesipumpun töpselin pois seinästä. Katsomme mitä tapahtuu.

Laittaisitko vielä "Mittaus" valikosta mittaustiedot, seuraavissa tilanteissa:

1) Käyttövettä ei käytetty, pumppu käynnistyy lämmityksen takia, mittaustiedot 3 minuuttia käynnistymisen jälkeen
2) Juuri ennen pumpun pysähtymistä 1. jälkeen, vaikkapa kun keskiosan lämpö on asteen alle tavoitearvon
3) Käyttövettä käytetty, pumppu käynnistyy käyttöveden takia (saattaa tehdä tämän aika pian suihkun avaamisen jälkeen, yläosan lämpö laskee sen 3 astetta varsin nopeasti), mittaustiedot 3 minuuttia käynnistymisen jälkeen
4) Juuri ennen pumpun pysähtymistä 3. jälkeen, kun yläosan lämpö on asteen alle tavoitearvon

Niin, ja nämä kaikki sekä ohjaustavalla "kompressori" ja "kompressori+vastus". Näillä saa sitten pähkäiltyä sitä käyttöveden riittävyyttä. Erityisesti "yläosa meno" ja "varaaja alaosa" (tjsp.) ovat mielenkiintoisia käyttöveden tuoton kannalta.

Todennäköisesti tehtaan tyyppi ei jaksa olla paikalla tarpeeksi pitkään näitä seuratakseen...

[formia]

Mitoitukset ja asetukset näyttävät olevan kohdallaan. KV-kierrätys jatkuvana ja 15m maanalla rakennusten välillä (kierrossa yht. 30m lisää lämmitettävää putkea ), näyttää vievän melko paljon tehoa yläosasta. KV-pumppu kellon perään, jos mahdollista ennustaa kuumanveden käyttöä. Putkiston eristykset kuntoon. SV-viive mielummin vaikka puolet lisää esim 90min. Varaaja ylä 56-58 ihan miltä suihkuveden riittävyys vaikuttaa.
Mitähän mahtaa olla maapiiriin menevän nesteen lämpötila pumpun käydessä tähän aikaan vuodesta?
Joku tossa ehdotti ulko hidastukseksi jopa 20h?? kas kun ei samalla kahta viikkoa. Kyllä tuo 2h on lähempänä oikeaa, varsinkin jos on asentanut (asennat) huoneanturin TMR näin saat Oumanin itseoppivaksi säätimeksi ja lämpökäyrä säätyy automaattisesti myös sisälämpötilan mukaan. Maksaa itsensä nopeasti takaisin, eikä tarvitse säädellä käyriä lämpötilojen vaihdellessa melko rajusti näin keväällä (yö-20 päivä +10).

[mnk]

Tämä on hieman sivuraidetta alkuperäiseen kirjoitukseen ja pitäisi olla kohdassa lämpöisen veden riittävyys / hullunkierto.

Kaksoisvaippavaraajaympäristön viritys LV-kiertoon jatkuu täällä:

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1138990087;start=0#2

[Tero]

Tommy200 ymmärsi asian jota ajoin takaa!

"Kuumaa kalliosta" ja "maalämpö" katsokaa Tommyn linkistä lisää muutekin tämä ei kuulu tähän.

Ja tiedoin sain muuten ihan putkiliikkeestä. Kytkentä tapa lisävaraajalla on ihan normaali juttu niin Nibe - Geopro GS - IVT ym. kaksoisvaippavaraajilla.
Kerrostumia ei saa sekoittaa ja jos tekee lain vaatiman virtauksen ne sekoaa .

[formia]

Niin lisävarusteita löytyy:
http://www.ouman.fi/suomi/hinnasto/index.html
Sieltä koneen mukaan kauppoja hieroessa huoneanturi TMR ja pinta-anturi TMS ja samantien Fargo Maestro 20, kumminkin niitä sitten jälkeenpäin haikailee.

[sailor]

LÄ:n omistajana löydän muutaman kokeiltavan kohdan. * merkitty ehdotukset/ajatukset.
ML-asetukset:
- varaaja ala min 30  
* itselläni laskettu lähelle käyrän arvoa
- SV viive 45 min
* tätä luulisi voivan nostaa, tällöin sv (sähkövastus ei lähde turhaan päälle)
- Varaaja Ylä 56  (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
* 55 riittää
- lisälämmitys 52
* tämä johonkin 45 asteeseen, jolloin SV lähtee päälle vasta kun pumpun teho ei kertakaikkiaan riitä
- lisälämmitysaika 2 h
* tämä vaikka 1/2 tunniksi, SV ei kulu, vaikka se käynnistelisi 1/2 tunnin välein
 
L1-asetukset
- L1 käyrä -20=36
* tämä johonkin 30-32 nurkille
     0=28
      +20=19
 
- yöalennus 0
- minimiraja 26
* tämä 20 asteeseen, luku on vain suoja sille että lattiaan menee kaikesta huolimatta väh. 20 asteista vettä. Alentaminen mahdollistaa alle 26 asteen alaminimin. Muutoin sulla menee AINA väh. 26 asteista lattiavettä lattiaan, sanoi käyrä mitä tahansa!!
- max raja 42
* Koska sulla on ollut -20 arvo korkella (+36) niin kun käyrällä 42 astetta ylittyy edes hetkellisesti pumpun käynnistyessä niin lattiaveden kiertovesipumppu lakkaa toimimasta. Nosta huoletta 45-50  asteeseen.
- syyskuivaus 2
- vent. kesäsulku 40
* kannattaa laskea johonkin +20 asteeseen, jolloin yleensä talon lämmitystä ei tarvita, vain mikäli haluat kosteisiin tiloihin lämmitystä kesäkuumalla niin sitten tämä pitää olla isolla ja vääntää muiden tilojen lämmöt pois jakotukilta.
 
L1 Menovesi
- käyrän muk. 28
- syyskuivaus 0
- ulkol. hid 0
- max raja vaik. 0
- min raja vaik. 0
- Yhteisvaik. 28
 
L1 ohjaintavat
* autom.säätö
 
HUOLTOTILAN ASETUKSET
- Ulkol. hidas 2 h
- Esikorotus 0 h
 
L1 viritys
- P-alue 140 C
- I-aika 50 s
- D-aika 0.0 s
 
L1 Moot.valinta
* 3tila/aika 35 s
 
ML-viritys
- P-alue 250 C
- I-aika 25 s
- D-aika 0.0 s
 
ML-asetus
- Var.AlaEro 5 (Oli ennen 3, muutettu tehtaan ohjeesta)
* tämä kylmästi maksimiin, jolloin pummpu käy reilun tovin kerrallaan, muutetaan huoltoasetuksista. Yhdessä alennetun alaminimin kanssa saat parhaan hyötysuhteen.
- Var.YläEro 3 (Oli ennen 5, muutettu tehtaan ohjeesta)
* järkyttävän pieni ero, sullahan nousee alalämmöt aina ylämaksimi-3 astetta. Tämä arvo maksimiin kun on iso säiliö. Koko säiliötä ei ole syytä lämmittää lähes 50 asteiseksi. Vain se yläosa, mistä otetaan käyttövettä.

Pistän sulle privana huoltokoodin, jolla pääset muuttamaan alaerotuksen suuremmaksi.

Summa summarum: Ota koko sähkövastus pois käytöstä. Optimoi nyt lauhalla kelilä pumpppu toimimaan pelkällä kompuralla. Pakkasten taas tullessa muuttelet asetuksia pikkhiljaa. Vasta yli 15 asteen pakkasilla pitäisi SV:n käyttöä harkita.

Jani

[huuru]

Lyhyesti taas tässä vaiheessa:

- Lattiat on kuivissa tiloissa laminaattia, kylppärit, vessat ja khh + tuulikaappi laattaa (kaikki yht. n. 45m2). Ja ovat tosiaan välillä oikein mukavan lämpösiä
- IV-kone Vallox Digit SE ja ihan paikallaanpysyvä kenno ja neste ei kierrä (Thermian kauppias suositteli pyörivää kennoa ja urakan vienyt LVI-kauppias tätä)
- Maapiiriin menevän nesteen lämpö ollut +2 astetta noin viimeisen kolmen viikon ajan

Pitää tulostaa nuo teidän jutut ja lukea rauhassa ajan kanssa. Palailen asiaan mahd. pian ja KAIKILLE suuri kiitos avusta! Ilman tällaisia foorumeja maailma ei pelastuisi ja tarvittaisiin lisää sähkölaitoksia

[formia]

Huom. sailori tässä on kyseessä TULISTUSVARAAJA SH-lla ei lämmitellä KOKO varaajaa. Ylä- ja alaosan läpötilat saadaan pysymään kerrostuneina, jolloin eroa voi olla jopa 50-55 astettakin. LÄ-varaajassa puhalletaan ilmeisesti koko pönttö kuumaksi, vaikka olisi tarvetta vain kuumentaa yläosan käyttövettä. Joten ÄLÄ vaan muuta asetuksia. LÄ:ssässäs ei ole ns.tulistuksen ohjausta kolmitieventtiilillä

[Tero]

Huuru; oliko talo mitoitettu LTO sähköisellä jälkivastuksella vai nestekierrolla? Sinulla nähtävästi nestekierto?

[enins]

Mitoituskaavakkeessa näytti Geopro laskeneen IV-koneen vesipatterille.

Noista arvoista en äkkiseltään löytänyt mitään mullistavaa, mutta tutkailen niitä myöhemmin.

Itsekin olen huomannut tuon sähkövastuksen päälleohjauksen olevan ongelma, sillä esim. SV-viiveajan muuttaminen ei vaikuta vastuksen päällemenemiseen, jos pyyntö tulee kuuman veden kautta. Tosin minun vanhemmassa säätimessäni koko asetusta ei ole. Ainakin sinulla lienee paljon turhia SV kWh:ja. Itsellä ei vastus ole ollut kertaakaan päällä (sulake nollilla käyttöönotosta asti).

Millä nopeudella liuospumppusi on ja mitkä ovat meno/paluulämmöt pumpun käydessä?

Pidä nuo nykyiset yläero ja alaero arvosi ennallaan, sillä jos koko varaaja lämpenee, se johtuu jostain muusta syystä. Yläeron arvolla ei ole suurta merkitystä, sillä reilun suihkun aikana lämmöt tippuu varmasti alle käynnistysrajojen.

Vikaa pitänee etsiä muualta, esim riittämättömästä kylmäainetäytöstä tms.

[sailor]

Huom. sailori tässä on kyseessä TULISTUSVARAAJA SH-lla ei lämmitellä KOKO varaajaa. Ylä- ja alaosan läpötilat saadaan pysymään kerrostuneina, jolloin eroa voi olla jopa 50-55 astettakin. LÄ-varaajassa puhalletaan ilmeisesti koko pönttö kuumaksi, vaikka olisi tarvetta vain kuumentaa yläosan käyttövettä. Joten ÄLÄ vaan muuta asetuksia. LÄ:ssässäs ei ole ns.tulistuksen ohjausta kolmitieventtiilillä

Geopro:ko ei tulista säiliön yläosaa, kun pumppu käynnistyy alaosan ohjaamana kuten LÄ tekee? Ala- ja yläerotuksetko eivät vaikuta käynnistymisiin samoin kuin LÄ:n V-mallissa. Onko OUMAN keksinyt jokaiselle asetuksen sanalle uuden merkityksen ja toiminnon.


Jani

P.S LÄ tietämyksesi häikäisee (kuten minun GP-tietämykseni)

[huuru]

Kyllä mitoituslapussa lukee:

"LTO, jälkilämmitys nestekierrolla" ja talossa siis sähköinen LTO jälkilämmitys.

Liuospumpun todellisesta nopeudesta en osaa sanoa. Mistähän sen tiedon löytää? Pumpun kilvestä? Menolämmön mittausta ei ole. Kysyin samaa tehtaan mieheltä ja se sanoi, ettei sitä tarvitse(!?!), josta rohkenin olla hieman eri mieltä ihan vaan vaikka uteliaisuuspohjalta.

hmm....taidanpa hälyttää asentaneen LVI-miehen paikanpäälle tutkimaan mittareidensa kanssa. Lyön monitorin ja tietokoneen ja tämän palstan auki siihen viereen, niin katsokoon kaiken läpi.

Miten muuten teillä muilla, joilla on suurin piirtein sama laitteisto. Onko noita mittauspisteitä ja antureita alkuperäisasennuksina laitettu kuinka paljon. Minulla on käsittääkseni vain:

- ulkolämpö
- maaliuos paluu
- varaajan ylä, keski, ala
- ylämeno
- menovesi

Siinä ne. Kollegalla Ekowell ja siinä 15 mittausta..

[Tero]

Kyllä mitoituslapussa lukee:

"
- ulkolämpö
- maaliuos paluu
- varaajan ylä, keski, ala
- ylämeno
- menovesi

Siinä ne. Kollegalla Ekowell ja siinä 15 mittausta..

Muuta ei normaalikäyttäjä tarvitsekaan.
Erikseen on sitten tämän palstan aktiiviharrastajat

[sailor]

Lukaisin manuaalin ja tässä on vika:

ML-asetukset:

- SV viive 45 min
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h

Vastuksen anturi on säiliön keskiosassa, vastus kytkeytyy, mikäli pumppu on käynyt 45 min, eikä keskiosa ole lämminnyt tarpeeksi (52 asteeseen), tällöin vastus kuumottaa 2 tuntia tjms. Koska sinulla on niukka mitoitus niin kompura ei ole kerinnyt 45 minuutissa tehdä keskiosaa riittävän lämpimäksi ja vastus on napsahtanut kerta toisensa jälkeen päälle...

Viive maksimiin 120min ja lisälämmitys 30 asteeseen ja lisälämmitysaika minimiin. Ensi talvena sitten korottellet arvoja, jos loppuu puhti kesken....

Jani

P.S Käyttöohjeen sivu 18/25

http://www.geopro.fi/ladattavat_ohjeet/


EDIT: näyttää GEOPRO tehdasasetukset tukevan viidettä ydinvoimala hanketta s. 21. Taas on öljylämmittäjät tehneet MLP-asetuksia

[hillo]

Mulla on sh7, mutten ole huomannut tuota maapiirin paluulämpötilaa. Onko niin että sen saa näkyviin jotenkin kikkailemalla??

[huuru]

Minulla ainoastaan maapiirin paluulämpötila, ei tuloa ollenkaan. Tämä lienee "normaali" konffaus. Sehän selvisi kun revin kuoret auki ja katsoin mihin piuha meni. Itseasiassa sisälmykset oli pienoinen pettymys kun odotti näkevänsä suurinpiirtein ydinvoimalan Taitaa olla pumpuissa hyvä kate.

[hillo]

Kiitos huurulle??!
Tarkoitin lähinnä, että miten saan sen lämpötilan näkyviin siihen oumannin näytölle??