kulutuksia

[Tero]

Lukaisin manuaalin ja tässä on vika:

ML-asetukset:

- SV viive 45 min
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h

Vastuksen anturi on säiliön keskiosassa, vastus kytkeytyy, mikäli pumppu on käynyt 45 min, eikä keskiosa ole lämminnyt tarpeeksi (52 asteeseen), tällöin vastus kuumottaa 2 tuntia tjms. Koska sinulla on niukka mitoitus niin kompura ei ole kerinnyt 45 minuutissa tehdä keskiosaa riittävän lämpimäksi ja vastus on napsahtanut kerta toisensa jälkeen päälle...
D

Ei ei. Lisälämmitys on ns. Saunanappi. Eli sitä ohjataan vain kokonaan erillisellä kärkitiedolla esim kodinhoitohuoneesta.

silloin se ohittaa alaosan normaali asetukset ko. tapauksessa 2:si tunniksi ja alaosan alaosa pyytää 52 astetta, jolloin käyttövettä riittää takuulla koko komppanialle.

Tämän pystyy asettamaan välille 0-6h

[huuru]

hillo: painat sitä kohtaa "mittaukset" oumannista ja kelaat alaspäin. Sieltä pitäis löytyä.

[formia]

Ei löydy Oumannista maastapaluu lämpötilaa ellet ole asentanut mittausanturia (lisävarusteita).
Kyllä geopro tulistaa sitä yläosaakin, mutta tulistettua lämpöä ohjaa säädin sinne mihin sitä tarvitaan.
Ei Ouman ole kai keksinyt uusia sanoja, tässä on vaan kyseessä kaksi vähän eri tavalla toimivaa maalämpölaitetta.

[huuru]

Ok...... minulla "paluu" tarkoittaa pumpulta -> maapiiriin.... sekaannus siis. Tussilla oikein kirjoitettu oli siihen.

[sailor]

Ei ei. Lisälämmitys on ns. Saunanappi. Eli sitä ohjataan vain kokonaan erillisellä kärkitiedolla esim kodinhoitohuoneesta.

silloin se ohittaa alaosan normaali asetukset ko. tapauksessa 2:si tunniksi ja alaosan alaosa pyytää 52 astetta, jolloin käyttövettä riittää takuulla koko komppanialle.

Tämän pystyy asettamaan välille 0-6h

Siis onko SV-viive ainoa parametri, jota tuossa pystyy muuttamaan? Mikä tuon vastuksen "käynnistää" ja sammuttaa, kun anturi on keskellä säiliötä?

Löytyykö huoltovalikosta jotain arvoja, joita ei ole tullut esille? Manuaalissa puhutaan sähkövastuksen kytkeytymisrajasta? Mikä se on ja miten sitä säädetään?

Jani

[Tero]

. Tehdas laittaa miehen paikalle, mutta haluan itse saada varmasti puoluetonta infoa muualta. .

Eli tehdas on siis laittamassa miehen paikalle.

Milloin hän tulee?

Tässä kun on seurannut tätä arpomista, tulee lähinnä huvittunut olo

Jos nyt odotetaan, että tehtaan mies tulee ja katsoo mikä on vikana ja sitten korjaa sen. Sitten Huuru voi kertoa mikä oli vikana.


Vähän sama homma jos mulla on maha kipeä ja aika on tilattu ens viikolle lääkeriin. Sitten keräisin kaverit koolle ja jakaisin kaikille lääkerikirjat ja sitten yhdessä mietitään mikä on vikana etukäteen.

Käsittääkseni kukaan täällä ei ole lämpöpumppu ammattilainen ja ainakaan koulutettu Geopro asentaja... Ei niitä virtauksia ym. saa mennä säätämään ihan vaan käyttöohjeen perusteella.

Taidan tästä muuten lähteä säätämään, bensa opelini ruiskua, onhan mulla ohjekirja

[sailor]

Kysy siltä tehtaan mieheltä samalla miten sitä sähkövastuksen käyttöä säädetään Sano että sähköpattereissakin on yleensä säätönuppi, josta säädetään....

Jani

[Tero]

Kysy siltä tehtaan mieheltä samalla miten sitä sähkövastuksen käyttöä säädetään Sano että sähköpattereissakin on yleensä säätönuppi, josta säädetään....

Jani

Lueppas sivu 20 Siinä lukee miten sitä säädetään.

[sailor]

Lueppas sivu 20 Siinä lukee miten sitä säädetään.

Jos luemme samaa manuaalia, niin säätö on samaa luokkaa kuin halutessasi pysäyttää auton nopeasti, aja se päin kiviseinää.

Tuohan vaatisi ehdottomasti omatoimista virittelyä, elikkä säädettävä SV:n käynnistyslämpötila. Ei varmaan edes vaikea rakentaa vakio-osista.

Tuollaisenaan pumppu täytyy mitoittaa täystehoiseksi ja käyttää pelkällä kompuralla.

Jani

[Tero]

Huomaa hyvin keskustelusta miten palstan taso lähenee Suomi24 keskustelua.
Pelletti foorumin keskustelu palsta on näemmä suljettu. Johtunee lähinnä siitä kuinka huonon kuvan se antaa alasta. täällä käy näemmä samoin.

Et sitten Sailor halua ymmärtää lukemaasi.

Näin nopeasti:
Kaikki perustuu asetettuun säätö käyrään. Kompura käynnistyy kun säädetty ero on saavutettu. Jos haluttua menoveden lämpötilaa ei saavuteta ohjaa automatiikka tietenkin  sähkövastuksen päälle. Eli sähkö vastuksen päälle meno "kelluu" säätökäyrän ja sen asetusten mukaan.

No jos ei saavuteta haluttua menoveden lämpötilaa ja varaajan lämpötila lähtee edelleen laskuun, niin voidaan vielä viivästyttää vastuksen päälle menoa asetusarvoista. Jokainen sitten päättää kuinka kauan uskaltaa sitä viivästyttää vaiko kytkee koko vastuksen pois päältä.

Tämä menee täysin off topicikkiin, mutta kun kaverit haluaa kinastella ja mollata asian vierestä, niin tälläistä kuvaa me annetaan vieraileville kuluttajille.

Voitais mennä vaihteeks jatkamaan lämpöässän haukkumista lämpöässä palstalle. Se kun niin kivasti oli vauhdissa pari kuukautta siitten. Tosin minä en siihen osallistunut, mutta jatkossa kyllä osallistun.

[Jarno]

sähkövastuksen säädöstä: päällekytkeytyminen tapahtuu aina alimman termarin mukaan, eli riittää kun säiliön alaosan lämpö lähtee nousuun SV viive aikana, niin vastus ei mene päälle. Tämä toimii lämmityskäytössä vallan erinomaisesti. Käyttövesipuolella vastus lähtee aina päälle, kun lämpötila laskee muistaakseni asteen kompuran käynnistymisrajasta, eli käytännössä aina kun käyttövettä käytetään. Pitäisi olla erillinen vastuksen käynnistymisraja käyttövedelle, jonka voisi pitää vaikkapa 45 asteessa.

Ulkol. hidas.: oikea arvo riippuu talon eristysvaipan sisäpuolisesta varaavasta massasta. Itsellä sitä on n. 200 tonnia, joten 20 tuntia on ollut oikein hyvä arvo :-) Puutalossa pienempi arvo tarpeen, mutta on niissä betonilaatoissakin jo aika paljon massaa. 2h sopiva varmaan puulattian sisään laitetulle lattialämmitykselle. Eli tämä arvo niin suureksi kuin pystyy, varsinkin kun IV-koneessa ei vettä kierrätetä. Vähentää vuorokautista laatan lämpotilan heiluntaa.

SV viive: niin suureksi kuin pystyy, siten että lämmöt huippupakkasilla riittää. Liian pieni arvo aiheuttaa turhaa sähkövastuksen käyttöä.

L1 käyrä: Liian jyrkkä käyrä syö sähköä, varsinkin jos ulkol. hidas. on niin pieni, että yöllä yritetään lämmittää laattaa. Monestihan halutaan yöllä laskea lämpötilaa sähkön säästämiseksi, joten ei sitä laattaa ainakaan liian kuumaksi kannata lämmittää. Tosin pidemmällä kireän pakkasen jaksolla liian jyrkkä käyrä tietenkin sitten nostaa myös sisälämpötilaa.

Mutta paras kun annat tehtaan hemmojen säätää pelit niin, että vuotuinen sähkövastuksen käyttöaika on luvatut 88 tuntia! Kunhan kerrot meilekin millä arvoilla siihen päästiin!

[Tero]

Pientä rajaa Jarno  

Millä ihmeellä voi luvata käyntitunteja vastukselle, kun se riippuu täysin suihku ja käyttötottumuksista.

Mitoitus on käsittääkseni täysin suuntaa antava energian määrissä. Minäkin olen heittänyt omani mäkeen ajat sitten. Mitoistusohjelmassa käsittääkseni tärkein seikka on pumpun teho luokka ja keruuputkisto.

[huuru]

Huomenna ollaan toivottavasti viisaampia kun tulee joku pesialisti katsoon vehettä.. Ihan kuriositeettinä: nyt kun kiertovesipumppu oli offline vuorokauden, sähköä meni vuorokaudessa puolet vähemmän..

Mutta ei nyt innostuta. Tänään saunon pitkän kaavan kautta ja pyykkikone jyllää kerran ja astianpesukone kerran. Jos vieläkin osoittaa huomattavasti vähempää kulutusta, alan olla taipuvainen uskomaan tähän teoriaan. Lisäksi, alalämpö oli asettunut 28 asteeseen, mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Ja pumppu kävi ilman sähkövastusta vuorokauden aikana 9 tuntia....

jännää.

Jos jollakin on tehdä minulle huomiseksi kysymyslista, niin arvostaisin kovasti. Itsellä alkaa olla pää ihan tohjona valvomisesta ja *****uksesta.

[Tero]

Huomenna ollaan toivottavasti viisaampia kun tulee joku pesialisti katsoon vehettä.. Ihan kuriositeettinä: nyt kun kiertovesipumppu oli offline vuorokauden, sähköä meni vuorokaudessa puolet vähemmän..

Mutta ei nyt innostuta. Tänään saunon pitkän kaavan kautta ja pyykkikone jyllää kerran ja astianpesukone kerran. Jos vieläkin osoittaa huomattavasti vähempää kulutusta, alan olla taipuvainen uskomaan tähän teoriaan. Lisäksi, alalämpö oli asettunut 28 asteeseen, mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Ja pumppu kävi ilman sähkövastusta vuorokauden aikana 9 tuntia....

jännää.

Jos jollakin on tehdä minulle huomiseksi kysymyslista, niin arvostaisin kovasti. Itsellä alkaa olla pää ihan tohjona valvomisesta ja *****uksesta.

Eiköhän pyykkäri ja astianpesukone kuluta kylmää vettä. Onko vastus ollut päällä näilläkin ilmoilla? Ja nyt ilman kiertoa pois...taitaa johtaa ratkaisuun.

Kysy nyt ainakin paljon pienemmällä kiertoa on mahdollista kuristaa.

[formia]

Vähän nolo tilanne kysellä, kun pumppu näyttää toimivan moitteettomasti. Kuten huomasitkin KV-kierrätyksestä sen käyttö kuluttaa energiaa ja riippuu täysin käyttäjästä ei ML-laitteesta.
Tarkistuta ainakin samalla kompuran kylmäaine ja ettei ole vuotoja.
-Maakiertopumpun yhteiden kireys/ei vuotoja
-Kompuran päältä lähtevä kuumin putki ettei käynnissä resonoi liikaa----->tuenta
-Maapiirien tasapainoitus(kuulunee tod.näk. putkim.)
-Pumppujen pyörimisnopeudet (1,2vai3)
-Käsiajolla testaus että koneen sisällä oleva jakoventtiili liikkuu laidasta toiseen (ja takaisin)
Kuten joku jo totesikin niin mitoituslaskelmissa olevat kw-arvot vain suuntaa antavia ei mitään lupauksia. Jokainen käyttökohde on erilainen kuin myös käyttäjätkin.

[Tero]

Kyllä sieltä jotakin löytyy... Odotellaan nyt kun tehtaan kouluttama kaveri on käynyt. Edelleen turha täällä on arpoa.

Aina kun minä olen pyytänyt neuvoa. Olen saanut todella asiallista palvelua. Onhan niissä autoissakin takuuvikoja. esim Mersu...Volvo...Opel... Kaikki on ihmisten tekemiä

[sailor]

@ Jarno

Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Tuota käyttöveden/Sv 1 asteen lämpötilaero on kyllä hankalampi juttu. Käyttöohjeen mukaan sähkövastuksen lämpöanturi mittaa lämpöä säiliön keskivaiheilta. Pitäneekö oikeasti paikkansa? Eikö silloin käyttöveden lämmittämiseksi SV:lla (kytkeytymistieto) kulje johtoa pitkin välillä OUMAN-sähkövastuksen ohjausrele/vast.

Voisiko tuon johdon katkaista ja laittaa väliin kytkimen, jota voisi käyttää ikäänkuin saunakytkimenä (käyttääkö joku oikeasti sitä lisälämpökytkintä?). Kovilla pakkasilla kun pumpppu lähestyy mitoituslämpötilaa, niin antaisi kytkimen olla kokoajan päällä. Ei varmaan tuottaisi ongelmia 300+ litran varaajan kanssa?

Toimiiko alaerotus ja yläerotus pumpun ohjaajana samalla tavalla kuin LÄ:ssä? Eikö silloin näiden arvojen kanssa kannattaisi pelata pitkien käyntijaksojen aikaansaamiseksi ja hyödyntää näin syntynyttä "tulistinenergiaa"?

@ Tero:

Taisi pellettifoorumi mennä nurin VAPO:n edustajien toimesta kun hintavertailu-osio osoitti pienten tuottajien hinnat. Vanha foorumi oli "VAPON" sponsoroima.

Minusta tämä foorumi antaa TÄYSIN OIKEAN KUVAN vieraileville kuluttajille, mainoslehtisten suitsuttaessa osittain skeidaa. Minulla on tarkkaan tiedossa LÄ:n ohjausjärjestelmän heikkoudet, enkä yritä niitä peitellä. Kuluttajan etu on tasan tietää mihin kätensä työntää. Ei pumpun toiminta näyttänyt olevan sinullekkaan ihan kristallin kirkas.

Lähettäkää sinne geoprolle palautetta ja laittakaa tämä keskustelu linkiksi. SV:n käytön ylälämmön mukaan saisi helposti softapäivityksellä muutettua arvosta 1 --> esim. 10 astetta, jolloin lisälämpökytkimellekin tulisi "oikeaa" tarvetta.


Jani

[Jarno]

Pientä rajaa Jarno  

Millä ihmeellä voi luvata käyntitunteja vastukselle, kun se riippuu täysin suihku ja käyttötottumuksista.

Mitoitus on käsittääkseni täysin suuntaa antava energian määrissä. Minäkin olen heittänyt omani mäkeen ajat sitten. Mitoistusohjelmassa käsittääkseni tärkein seikka on pumpun teho luokka ja keruuputkisto.

Niinpä, en ollenkaan epäile, ettetkö olisi mitoituslaskelmaasi heittänyt mäkeen. Asia on kuitenkin niin, että tietyn merkin ja maalämmön valintaan yleensä vaikuttaa se meneekä sähköä siinä sivussa 500, 5000, vai 15000kWh vuodessa. Jollei sähkönkulutuksella olisi väliä, mitä järkeä ottaa maalämpöä ollenkaan?

Ja niistä käyttötottumuksista. Laskelmassa on oletettu tietty energiantarve lämpimälle käyttövedelle, joka arvioidaan asukkaiden lukumäärän perusteella. En ole tarkasti mitannut, mutta näppituntuma on, että 5 minuutin suihkuttelu saa jo sähkövastuksen päälle tässä SH-mallissa. Ihan tavallisella käytöllä siis useampihenkisessä perheessä! Nyt kuitenkin laskelmissa oletetaan että käyttövettä tuotetaan samalla hyötysuhteella kuin lämmitysvettäkin, joka toki tulistuspumpussa olisi sinänsä mahdollista, mutta ei siis Geopro SH:n tapauksessa toteudu käytännössä.

Syykin edelliseen on päivänselvä: Jos tulistuslämpöpumpussa huippupakkaskauden ulkopuolella normaaliin (perheenjäsenet aamulla suihkussa klo 6-8 välillä, saunapäivänä myös illalla) lämpimän käyttövedentarpeeseen tarvitsee sähkövastusta apuna on joko:

- pumppu väärin mitoitettu
- varauskapasiteetti väärin mitoitettu
- varaajan lämpötilatasot väärin säädetty
- pumpun/vastuksen ohjaus väärin toteutettu

Itse olisin taipuvainen tämän pumpun tapauksessa uskomaan viimeiseen vaihtoehtoon, koska sähkövastus otetaan käyttöön paljon ennen kuin suihkulämmin vesi loppuu. Onhan se selvää, että jos ylälämpö on asetettu vaikkapa 55 asteeseen, täytyy vastus ottaa aika pikaisesti avuksi, kun lämpö laskee esim. alle 50 asteen, mutta jos ylälämpö on asetettu vaikkap 65 asteeseen (varauskapasiteetin lisäämiseksi), niin miksi ihmeessä vastus pitäisi ottaa käyttöön jo 60 asteen kohdalla? Miksei vaikkapa siinä samassa 50 asteessa? Korkeimmilla lämmöillä voisi hyvin antaa kompuralle enemmän "tilaa/aikaa" katta lämpimän käyttöveden kulutus!

Tämä asia olisi triviaalia softapäivityksellä korjata, mutta kun Geopro on riippuvainen Oumanista näitä muutoksia tekemään, niin ei olekaan niin helppoa. Ja lisäksi kun päivitys vaatii muistipiirin vaihtamisen, niin se ei olekaan enää ihan ilmaista puuhaa.

Ja sitten asiakkaille annetaan arvioita, joissa sanotaan vuotuiseksi sähkövastuksen kulutukseksi 500kWh!

[Tero]

SV:n käytön ylälämmön mukaan saisi helposti softapäivityksellä muutettua arvosta 1 --> esim. 10 astetta, jolloin lisälämpökytkimellekin tulisi "oikeaa" tarvetta.


Jani

Minulla on katkaisin valmiina kodinhoitohuoneessa.

Lämmintä käyttövettä tulee kuitenkin riittävästi joten teknisessä tilassa johdot on kytkemättä, mutta laitan ne kesällä.

Muutoin lämpöpumppu käytössä lämmin käyttövesi on niin kriittinen asia, että viive/ säädettävä asetus on kaksipiippuinen asia.

Edit: Jarno, onhan tuossakin perää. Sinulla tosin ongelma on mielestäni alamittainen säiliö. Jos minä ostaisin nyt lämpöpumppua ottaisin tietty Geopron, mutta 700 litran varaajalla.

[Jarno]

@ Jarno

Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta. Tuota käyttöveden/Sv 1 asteen lämpötilaero on kyllä hankalampi juttu. Käyttöohjeen mukaan sähkövastuksen lämpöanturi mittaa lämpöä säiliön keskivaiheilta. Pitäneekö oikeasti paikkansa? Eikö

Ei pidä paikkaansa. SH:ssa on yläosassa ("tulistinvaraaja") oma lämpötila-anturi (1 kpl), jolla ohjataan sekä kompressorin että vastuksen käyntiä lämpimän käyttöveden tuottamiseksi. Ouman päättää milloin käytetään kompressoria, milloin vastusta tai molempia. Lisäksi pumpun sisällä on sähkövastuksen jälkeen lämpötila-anturi, jolla ohjataan 3-tieventtiiliä, joka jakaa lauhduttimelta tulevan lämpimän veden joko tulistimelle, tai varaajan keskiosaan, siten, että tulistimen ja vastuksen jälkeen (riippumatta siitä onko vastus päällä vai ei) saadaan aina yläosan asetus+5 asteista vettä, joka sitten kerrostumalla täyttää varaajan ylhäältä päin, kunnes lämmitetty vesi saavuttaa lämpötila-anturin siellä varaajan yläosassa.

Toimiiko alaerotus ja yläerotus pumpun ohjaajana samalla tavalla kuin LÄ:ssä? Eikö silloin näiden arvojen kanssa kannattaisi pelata pitkien käyntijaksojen aikaansaamiseksi ja hyödyntää näin syntynyttä "tulistinenergiaa"?

Ei, koska lämmityskäynti ohjataan päälle keskimmäisen  termarin mukaan, ja pois päältä alimman termarin mukaan. Tällöin pumppu käy "pitkään", vaikka erotus olisi pieni, koska termareiden välissä on vähintään 100 litraa vettä, joka siis lämmitetään joka tapauksessa.

Lisäksi yläerotusta kasvatettaessa lämpimän käyttöveden tuotto tilanteessa, jossa lämpötila on alimmillaan pienenee. Eli jos halutaan varmistaa lämpimän käyttöveden riittävyys samalla tasolla, niin täytyy yläosan asetuslämpötilaa nostaa yhtä monella asteella, kuin erotusta lisätään, jolloin käynnistymislämpötila pysyy samana.

[huuru]

Hellou taas.

Jepjep.. vika löytyi. Ainakin yksi vika, eli kylmäainevuoto juotoksen kohdilta. Nytpä siellä korjaavat vehjettä meidän autotallissa.

KV-pumpputeoriasta päätin olla onneksi liikoja innostumatta ja tämä osoittautui siinä mielessä todeksi, että mittaustulokset (ainakin viimeisen 12 tunnin ajalta) ei enää tukenut sitä. Lisäksi kuulin että asia on ohjeistettu (laki?), eli sitä ei saa kytkeä kellon perään tai pois päältä.

Lisäksi tuo ylätilan mittauspiste on ollut ongelma GS malleissa enemmänkin ja yleisesti tunnustettu. SH:ssa (ainakin minulla tuossa 500L varaajassa) on oikeammassa paikassa.

- Maakiertopumpun yhteiden kireys/ei vuotoja tarkistetu -> ok

- Maapiirien tasapainoitus(kuulunee tod.näk. putkim.) todettu ja dokumentoitu asennusvaiheessa. Asentanut putkimies myös nyt paikalla

- Käsiajolla testaus että koneen sisällä oleva jakoventtiili liikkuu laidasta toiseen (ja takaisin) -> ok

Tällä haavaa näin. Lisäksi sain valaistusta säätöihin ja putkituksiin. On kuulemma melkoisia virityksiä mahdollisuus tehdä varaajan ja käyttökohteiden välillä.

Niin vielä. Mielipide äsken kuultuna oli, ettei missään nimessä vuotuinen vastuksen käyttö saa olla edes sataa tuntia.

[Jarno]

Muutoin lämpöpumppu käytössä lämmin käyttövesi on niin kriittinen asia, että viive/ säädettävä asetus on kaksipiippuinen asia.

Edit: Jarno, onhan tuossakin perää. Sinulla tosin ongelma on mielestäni alamittainen säiliö. Jos minä ostaisin nyt lämpöpumppua ottaisin tietty Geopron, mutta 700 litran varaajalla.

Huippupakkaskauden ulkopuolella minulla on sähkövastuksen käyttö kokonaan estetty ja käyttövettä riittää suihkutteluun yms. normaaliin tarpeeseen, eli ei lopu kesken. Tämän suhteen vartauskapasiteettia on siis riittävästi.

Mutta kun meillä on suihkujen lisäksi amme... kun vastus on apuna vesi riittää tähänkin, mutta ilman vastusta pitäisi käyttää lisälämpönappia. Paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi todellakin isompi varaaja, mutta nappula saa kelvata, kunhan sen saa asennettua.

Lisälämpöohjauksen avulla saa siis varauskapasiteettia nostettua käyttötilanteessa korkeammaksi, muutoin kun se on arpapelia missä tilassa alaosan lämmöt (jossa se. 1. käyttövesikierukka sijaitsee) sattuu olemaan - jos on juuri lämmitetty käyttövettä, alaosan lämmöt on päälle 40, jolloin ammeellekin riittää vettä. Jos käyttövettä ei ole merkittävästi käytetty ja lämmitystehoa tarvitaan, alaosan lämmöt voivat olla alle 30, jolloin ammeen täyttämisen kanssa tulee ongelmia...

[Tero]

Hellou taas.

Jepjep.. vika löytyi. Ainakin yksi vika, eli kylmäainevuoto juotoksen kohdilta. Nytpä siellä korjaavat vehjettä meidän autotallissa.

.

HIENOA. Vika siis löytyi ja vielä aika kriittinen.
Kone on siis käynyt täysin vajaatäyttöisenä.

Nyt kannattaa katsoa säädöt ym. vielä paikalleen.

[huuru]

Jepjep. On siellä vissiin jotain tekemistä kun on jo viisi tuntia hommia paiskittu ja ei vieläkään valmista.

[Jarno]

-Kompuran päältä lähtevä kuumin putki ettei käynnissä resonoi liikaa----->tuenta

Mulla mielestäni SH7:ssa tämä tärisee ja kojeikon muut osat resonoi mukana aivan liikaa. Havaitsee mm. tarttumalla taustalevyyn tai kanteen (resonassit kuolee).

Onko tähän jotain standardijuttua vai pitäisikö reklamoida takuuseen. Tehtaan henkilö kävi vuosi sitten tekemässä softapäivityksen (kun 1. versio oli raakile), mutta ei ottanut resonanssivalituksia "kuuleviin korviinsa".

Lisäksi, onko kylmäaineen määrän/vuotojen havaitsemiseen mitään tee-se-itse keinoa?

[huuru]

Voipi olla kohtuu hankalaa, kun tuo R407C on väritön, hajuton ja mauton ja sitä on niin vähän että se katoaa ilmaan kuin pieru saharaan. Nytkin tarvittiin mittareita, mutta löyty niillä se vuoto alle 5 minuutin. Putkimies asensi lisäksi jonkun paineensäätöventtiilin tms. KV-kiertovesipumpun yhteyteen ja se kierrättää nyt mahd. rauhalliseen tahtiin vettä..

No, tänään sitten on koetettu kuluttaa lämmintä vettä jne. temput ja ei ole vastus vielä räpsinyt päälle vaikka kaikki muut asetukset on samoja. Alalämpö on nyt rauhoittunut 26-28 asteeseen.

[Jarno]

Voipi olla kohtuu hankalaa, kun tuo R407C on väritön, hajuton ja mauton ja sitä on niin vähän että se katoaa ilmaan kuin pieru saharaan. Nytkin tarvittiin mittareita, mutta löyty niillä se vuoto alle 5 minuutin. Putkimies asensi lisäksi jonkun paineensäätöventtiilin tms. KV-kiertovesipumpun yhteyteen ja se kierrättää nyt mahd. rauhalliseen tahtiin vettä..

No, tänään sitten on koetettu kuluttaa lämmintä vettä jne. temput ja ei ole vastus vielä räpsinyt päälle vaikka kaikki muut asetukset on samoja. Alalämpö on nyt rauhoittunut 26-28 asteeseen.

Olisitko halukas antamaan yhteystiedot tehtaan henkilöihin, jotka kävivät säätämässä? Mun koneessa ei ole tuota säätöventtiiliä (jonka puutetta olen korvannut kietämällä sulkuventtiilejä "puoliksi kiinni"), olisi kiinnostusta saada ko. tarkempi venttiili koneeseen asennettua.

Tiedätkö tekivätkö softapäivitystä? Eikös huoltovalikosta tms. näkynyt se Oumanin softaversio? Luulisin, ettei tuota vastuksen kytkeytymistä käyttöveden lämmittämiseksi normaalikäytössäkin voisi muuten estää??

Onko teillä nyt ollut lämpimän veden kierto ollut päällä normaalisti? Ja silti ei vedä vastusta päälle ja/tai lämmitä myös varaajan alaosaa kuumemmaksi kuin mainitut 26-28 astetta?

Saitko muuten mitään selvitystä siitä mitä kaikkea tekivät?

[jaris]

Huuru,

Kerrotko vielä Oumanin asetukset tehtaan miesten käynnin jälkeen. Näin saisimme me muutkin oppia.

Minulla ei ole moista paineensäätöventtiiliä hullunkierrossa:  En saa alaosan lämpöjä oikein pysymään kurissa, jos LV-kiertovesipumppu on päällä. Kun yläosa lämpiää, alaosa nousee enimmillään + 45 asteeseen, jos tavoittelee +56 astetta (yläerolla 3 astetta). Kun nostaa yläeroa 10 asteeseen ja vastaavasti ylälämmön 63 asteeseen, näkee alaosan nousevan jo 50 asteeseen kuumimmillaan. Tämän vielä ymmärtää, mutta kun hullunkierto jäähdyttää yläosaa niin että yläosaa lämmitetään vähintään viiden tunnin välein, tuntuu tämä tuhlaukselta.

Jasso

[huuru]

Sori kun on kestänyt vastata.

Niin se paineensäätöventtiili tuli siis varaajasta taloonpäin lähtevän putken ja KV-pumpun välille.

Kaverit eivät olleet suoraan itse tehtaalta, vaan paikallisempia edustajia ja olivat tehtaalle kännykkäyhteydessä.

Softapäivitystä ei tehty, se on edelleen 1.05

Nyt on ainakin lämmöt pysynyt alhaalla oikeassa tasossa eli noin 27-28 astetta. Heidän mukaan alaosalämpeni jo siitäkin syystä, että pumppu kävi lähes kokoajan ja pukkas lämmintä varaajaan joten pakostakin sitä siirty alas tms. enivei, nyt näyttää oikein hyvältä.

Uskon myös hyvin sen asian, ettei kv-pumppua kannata sammuttaa, sillä jos on pitemmän aikaa käyttämättä vettä (esim. lomareissu), tapahtuu samaa efekti kuin lämpimälle vedelle astiassa, eli alkaa sitä limasuutta tulla pintoihin.

Periaatteessa tehtiin vuodon korjaus, uusi kylmäainetäyttö, ko. venttiilin asennus ja säätö, asetusten tarkistus ja noin 4 tuntia testauksia ja seurantaa.

Jahka ehdin pumpun ääreen talliin, niin räplään asetukset tänne näkösälle. Sain aika hyvät vastaargumentit muuten niihin muutosehdotuksiin, mitä tuli. Mm. niihin ala ja yläeroihin ei tulisi kajota. Olisi pitänyt kirjoittaa vissiin kaikki paperille tuoreeltaan, nyt alkaa taas väsyny pää unohteleen ja minun kaupallinen koulutus ei anna muuta perustetta kun yrittää olla maksamatta sähköyhtiöille liikaa rahaa tai katetta

No odotellaan ja katsellaan. Ainakin vuorokautinen sähkönkulutus on tippunut reilusti. Toisaalta ulkolämpökin on ollut lämpenemään päin.

Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että ottivat asian vakavasti ja reagoivat kohtuu vauhdikkaasti. Nyt jää vielä keskustelut, korvaako vakuutus vai kuka menetetyt sähkökulut, jotka eivät ole olleet vain hypoteettisia. Tässä kävi yksi sähköpuolen dippainssi pyörähtään ja laskeskeli, että kyllä meillä pitäis keveästi päästä alle 17 000 kWh:n per vuosi.

[mnk]

Lisäksi, onko kylmäaineen määrän/vuotojen havaitsemiseen mitään tee-se-itse keinoa?

Mikäli tehtaalla toimittu oikein , niin kylmäaineen mukana laitettu pieni määrä kylmäaineeseen sekottuvaa värireagenssia, joka näkyy UV-valossa vuotokohdista  helpommin.

Vuodot tulevat kaasumaisessa muodossa yleensä ulos ja isommista  vuotokohdista näkee kylmäaineeseen sekottuneen voiteluaineen, johon pölytöhnää tarttuu.

[jaris]

Tämähän käy koko ajan mielenkiintoisemmaksi.

Nyt kiinnostavat erityisesti perustelut sille, miksi ylä-ja alaerotukseen ei pitäisi kajota.

Hieno homma, että saivat laitteet korjattua.

jasso

[kipi]

"ML-asetukset:
- varaaja ala min 30  
- SV viive 45 min
- Varaaja Ylä 56  (muutin nyt kokeeksi, LVI:n jäliltä oli 60 C)
- lisälämmitys 52
- lisälämmitysaika 2 h"

En ole oman GS:n äärellä eikä kaikki termit ja asetukset ole täysin vielä ulkomuistissa mutta meillä lisälämmitys on (varmasti) 12 astetta ja normaalisti varaaja tekee 53 asteista. Näin sitten lisälämmityksellä saadaan 53+12=65 asteista vettä. Jos sulla on 56+lisälämmitys 52, tehnee se silloin sinulle 108 asteista vettä.
Tämähän on tietenkin mahdotonta ja voisi ehkä johtaa siihen että vastus tekee työtä joka ei kuitenkaan onnistu.
Olen havainnut, että tehtaalla tai myyjällä ei välttämättä ole aina täyttä selkoa siitä missä mennään. Varmista kuitenkin asiantuntijalta se miten sinulla pitää lisälämpö olla.
Toivomuksena täällä käytyyn keskusteluun, ja siihen kuinka taso uhkaa lähestyä suomi24:n tasoa, esittäisin että pyritään olemaan parempia täällä ja jätetään kaikki naljailu pois. Tätä palstaa on ollut kiva seurata kun ollaan pysytty asiassa. Pysytään vastakin.  

[formia]

Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.
GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää.
Eli SH-ssa valikoissa "kummittelevat" lisälämmitys ja lisälämmitysaika, niiden säädöillä/arvoilla ei ole mitään merkitystä. Käytännössä kone vain sammuu kun painaa katkaisijaa.
Kylmäaine vuodot kyllä havaitsee ihan silmämääräisestikin, koska nesteen joukossa aina voiteluainetta joka ei ainakaan välittömästi haihdu.

[jaris]

Kipi,

SH ja GS ovat erilaisia varsinkin varaajan osalta, ja siksi säädöt vaikuttavat eri tavoin.

Tekstissäsi taitaa olla looginen virhe: ainakin SH:ssa lisälämpönappi (se saunanappi) nostaa alaosan minimilämmön lisälämpöarvoon lisälämpöajaksi. Epäilen vahvasti, että tilanne on GS-pumpussa sama.

Omat ajatukseni ylä- ja alaeroista menevät jotenkin näin:
1) Jokainen talo on yksilö, ja siksi pitää etsiä jokaiselle omat asetukset
2) Kannattaa lähteä alalämmön maksimin etsimisestä ja tarkkailla vain niitä tapauksia, jolloin pumppu lämmittää alaosan pyynnöstä. Kummasta käynnistyssignaali on tullut näkee Oumanin näytön ML asennosta. Se kertoo sen varaajaosan lämmön, joka käyntiä sillä hetkellä ohjaa, kun pumppu käy.
3) Alalämmön maksimi kannattaa saada alas. Näin hyötysuhde on parhain. Minulla Ouman ei anna asettaa alaosan minimilämpöä kuin 30 asteeseen, joten minulla alaosa lämpää aina vähintään 35 asteeseen. (Olen töissä, tarkka kaava on ohjeissa kotona)
4) Kun alaosa lämpiää aina 35 asteesen, alaero +5 astetta tarkoittaa juuri tätä.
5) Yläosan YläLämpö on maksimi, mihin pumppu (ja tulistin) sen lämmittävät. Mitä matalampana voi pitää, parempi. Talosta riippuen (mm. miten pitkä on Ecoflex, jos sellainen on, suihkuttelun pituudesta  ja määrästä, ammesta ym) arvo on erilainen. Harvemmin tuleva speciaalitarve katetaan saunanappulalla, jotta ajatkuvasti ei tarvitse pitää Ylälämpöä hyvin korkeana.
6) Yläerotus määrää, kuinka alas yläosan maksimista lämmön sallitaan putoavan, ennen kuin pumppu ryhtyy töihin.
7) Hullunkierto syö ylöosan lämpöjä - ei voi mitään. Paitsi kuristaa kierron paluuputkessa KV pumpun jälkeen minimiin, mutta niin että silti virtaa. (minulla KV pumppu on paluuputkessa, mutta ei kait kaikilla)
8) Etsitään yläerotus, jossa lämpö ei laske mukavuuden kannalta liian alas ja, jossa pumppu käynnistyy lämmittämään yläosaa mahdollisimman harvakseen, nyt talvikauden ulkopuolella tähdäten samaan aikaan, jolloin alaosassa jäähtyminen vaatii pumpun käynnistymisen.
9) Vastuksen mukaantulon viive alaosan lämmittämiseen maksimiin (=120 )
10) Lämpökäyrän viiveaika vastaamaan talon lämpötilan muuttumisnopeutta ja säätökäyrää mahdollisimman vaakasuoraan.

Minulla näin laitellen on:
YläLämpö = 60
YläErotus=8
Alaerotus =5
SVViive = 120

Edit:
Saunanappi nostaa alaosan 50 asteeseen 2 tunniksi, jolloin yläosan lämpö nousee 63 asteeseen.

Jasso

[jaris]

Formia,

Minulla saunanappi kyllä toimii moitteetta. Jos kone sammuu, kurkkaisin yläkannen alle (neljä tähti ruuvia irti), mihin sähkörivan reikiin piuhat on törkätty.

jasso

[kipi]

"Tekstissäsi taitaa olla looginen virhe: ainakin SH:ssa lisälämpönappi (se saunanappi) nostaa alaosan minimilämmön lisälämpöarvoon lisälämpöajaksi. Epäilen vahvasti, että tilanne on GS-pumpussa sama."

Ilmeisesti GS toimii eri tavalla koska mulla lisälämpö on asetettu 12 asteeseen. Silloin kun lisälämpö on päällä saan 65 asteista vettä.

Tämähän oli mun kirjoituksen keskeinen pointti. Kannattaa siis tarkistaa miten on.

Liekö sillä sitten vaikutusta, että mulla tuo toiminta on ajastettu vakiosaunaillalle eikä saunakytkimen takana.

Saunakytkin kun olikin yllättäen lisävaruste eikä ole ollut aikaa hoitaa juttua kuntoon.

[sailor]

Kipi,

6) Yläerotus määrää, kuinka alas yläosan maksimista lämmön sallitaan putoavan, ennen kuin pumppu ryhtyy töihin.

Oletko varma tästä kohdasta? Vaikka nimitys viittaisi samantapaiseen toimintaan kuin alaerotus, niin LÄ:ssä tämä liittyy pumpun toimintaan ylälämmön ohjaamana verrattuna alalämmön arvoon.

Toiminta selviää V9:n tekemästä excel-pohjasta. Toiminto selviää parhaiten syöttämällä taulukkoon muuten samat arvot, mutta muutat yläerotuksen arvoa.
linkki: http://www.kanetti.fi/~sailor/V9+maal%e4mp%f6+optimointi.xls

Jani

[jaris]

Kipi,

Selvä pyy. GS ja SH ovat aika erilaiset masiinat.

Sailor,

SH:ssa tämä toimii kuvaamallani tavalla. LÄ on ratkaissut tuon siis eri tavalla.

Huuru & muut

Tehdas ehdotti minullekin manuaalin erotusten kääntämistä päälaelleen, mutta perusteluna oli ainoastaan " näin se toimii paremmin". Pidin siinä syksyn, ja toimihan se kivemmin kuin painetun version erotukset.

Malibran innoittamana kolvailin itselleni tammikuussa dataloggerin, jolla olen seurannut pumpun sielunelämää siitä pitäen parin viikon kestänyttä tietokonerikkoa lukuunottamatta. Kannustan muitakin dataloggerin tekoon: pieni vaiva, pieni kustannus ja kova säästöpotentiaali. Minulla ainakin pysyminen vakiosäädöissä olisi ollut paljon kalliimpaa. Ja olen käyräfriikki. Mutta hei: jokaisella on oma totuutensa.

Edit: Saunanappina minulla on Puukeskuksesta ostettu ovikello 1, 90 Eur + piuhaa Biltemasta 5,90 Eur (jäi yli runsaasti). Toimii. Saahan tuo olla hienokin - yli 500 Eur nappeja löytyy. Minä ostin tyttärelle mieluummin polkupyörän.

jasso

[Jarno]

Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.
GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää.
Eli SH-ssa valikoissa "kummittelevat" lisälämmitys ja lisälämmitysaika, niiden säädöillä/arvoilla ei ole mitään merkitystä. Käytännössä kone vain sammuu kun painaa katkaisijaa.

Kuten tuossa jo sanottiinkin, luulen että olet erehtynyt. SH:ssa ei ole valmiiksi asennettua lisälämpönappia, se täytyy siis ostaa erikseen, ja kytkeä Oumanin riviliittimiin. Eli kyseessä on siis Oumanin säätimen ominaisuus, jota SH:ssa ei normaalisti ole mitenkään otettu käyttöön.

Osaisitko kuvailla "sammutus" -katkaisijaa hieman tarkemmin?

[kipi]

"Siis SH-mallissa tuo ns.lisälämmitys (saunakytkin ym...), lisävarusteena. Kytkin on kyllä siinä kannen alla, mutta ei normaalisti toiminnassa.

GS-mallissa on kytketty ja voi käyttää."

Eipä ole GS:ssäkään vakiona vaikka mainoksista sen kuvan saakin.

Ovikellokauppaan siis matkalla...