Käyttövesi tunnit

[peki]

Kesän kunniaksi kun pumput ei tee mitään muuta kuin käyttövettä, voisi laittaa tänne tuntiseurannan kv- tunneista.
Jos on kwh- mittari niin sähkön kulutuskin olisi mukava nähdä.

Itsellä näin:
Tämän viikon KA.
Perheessä 3 henkilöä, joista kaksi pois viikonlopun.
Veden kulutus noin 0.3m3 vrk.
Pumppu käy noin 50 minuuttia vuorokaudessa ja sähköä 2kwh.
Yllättävän vähän vaikuttaa perheen koko kulutukseen.
Pienimmillään pumppu vie 1.5kwh ja suurin tämän viikon kulutus on ollu 2,5kwh.
Pumpppu on Kesäkuussa käynyt 42h, joista osa vielä lämmitykseen.

[Seagear]

Kesäkuun lukemat, jussina oltiin mökillä jolloin pumppu oli seis:
- vedenkulutus 10 m3, 2+2 henkilöä
- pumpun käyntiaika 27h
- pumpun sähkönkulutus 70 kWh
- lämpimän käyttöveden kierto normaalisti ajastimella, nyt kesällä kokonaan seis
- pumppu käy 2 kertaa vuorokaudessa

[seppaant]

Talo oli tyhjillään juhannuksen kahta puolen 11 päivää ja sen jälkeen asuttuna 3 päivää asukkaita 2-3.
Talon tyhjillään ollessa lämpöpumppu oli normaalisti päällä. Kaikki mitä se sinä aikana teki lämpöä hävisi lämpövuotona ympäristöön.
- Kulutus kWh/vrk    1,71 / 2,70  (talo tyhjillään / asuttu)
- Antoteho kWh/vrk  5,14 / 7,83
- COP                      3,00 / 2,91
- Kuuma vesi l/vrk    0 / 85

Tästä voidaan päätellä, että
- Kuuman veden tekemiseen kuluu 0,99 kWh/vrk
- kuumaa vettä kuluu vuorokaudessa 7,83-5,14 = 2,69 kWh
- Lämpövuoto on 5,14 kWh/vrk, mikä tekee jatkuvana häviötehona 214 W

ATS

[Matias]

Normaali kesäkuun kulutus,ei talon lämmitystä,ainoastaan käyttöveden lämmitys.

Ottoteho 99kwh/30vrk

Antoteho 332kwh/30vrk.


Käyntiaikakelloa ei ole mutta antoteho n 12kw joten 332kwh:n tuottamiseen mennyt suunnilleen 28h kesäkuussa.

edit:varaajan lämpöhäviöt 7kwh/vrk

[Xargo]

Tällästä täällä kesäkuussa. KV-ajoa kertyi 24h 28min. Ei tainnut olla ollenkaan lämmityskäyntiä.

MLP:n omilta (siis sähkökaappiin asennetuilta) mittareilta lukien kompura + legioonalaisvastukset otti 58,73kWh ja kiertovesipumput 8,4kWh eli yhteensä 67,13kWh. Tuohon vielä päälle IV-kierron viinapumppu n. 60W jatkuvasti.

Suihkussa tulee läträttyä n. 200l/vrk eli oisko se nyt sitten luokkaa 200kWh kuussa viemäristä alas lämmitetyn veden muodossa eli siinä kolmosen paikkeilla taitaa lämpimän veden COP täälläkin mennä häviöineen. Aika karkea arvio kyllä tämä kun ei ole antotehon mittaukseen härveleitä. Tuossa nyt kuitenkin liitteenä esimerkki KV-ajosta kun ei ole kulutusta. Pari päivää oltiin siis poissa ennen Juhannusta.

Mun kuvasivusto muuten kuoli kun en jaksa maksaa siitä melkein neljääkymppiä vuodessa. Jos joku kaipaa jotain mun viestien liitekuvia niin mulla on kyllä ne tallessa jos joku haluaa ne jonnekin säilöä.

Niin ja tuo legioonalaisten tappo otti 6,79kWh.

[Jarde]

Tässäpä kesäkuun 2013 pumpun lukemat:

Lämm.tarv.luku: 0
Kulutus kWh: 70,4
Tunnit: 25
Tunnit / vrk: 0,83
kW / h: 2,82
kW / vrk: 2,35
Keskilämpötila C: 16,8
Käyttöaste-%: 3,5
KV tunnit: 21
KV osuus-%: 84,0

[Kallioniemi]

Kesäkuun 2013 lukemat  2 hengen taloudessa:

Kulutus 136 kWh,  4,53 kWh/vrk
Käynnistyskertoja 251,  8,4/vrk
Käyntitunteja 34,  1h 8'/vrk
Käyntijakso keskim. 8' 8''
Keskilämpötila  17

Rinnetalossa tulee vielä kesäkuussakin kerran pari viikossa pidettyä myös patterilämmitystä päällä alakerrassa  öisin. 
Silti tuntuu, että erillisvaraajan puuttuessa käyttöveden lämmitykseen kuluu kohtuuttomasti sähköä. Tosin ne kv:n lämpöhäviöt viime kuussa tulivat tarpeeseen alakerrassa.

IVT C9, kaivo 176 m

[peki]

Kesäkuun 2013 lukemat  2 hengen taloudessa:

Kulutus 136 kWh,  4,53 kWh/vrk
Käynnistyskertoja 251,  8,4/vrk
Käyntitunteja 34,  1h 8'/vrk
Käyntijakso keskim. 8' 8''
Keskilämpötila  17

Rinnetalossa tulee vielä kesäkuussakin kerran pari viikossa pidettyä myös patterilämmitystä päällä alakerrassa  öisin. 
Silti tuntuu, että erillisvaraajan puuttuessa käyttöveden lämmitykseen kuluu kohtuuttomasti sähköä. Tosin ne kv:n lämpöhäviöt viime kuussa tulivat tarpeeseen alakerrassa.

IVT C9, kaivo 176 m

Onko tehtaan asetukset?
Tossa mun käppyrä eiliseltä. Läppäri kaatu välillä, enkä saanu Husdatalta tietoja ylös, mutta normi "vaimoke kotona" päivä.
Kulutus 2,5kwh/vrk.
Huomioi suurempi DT mulla kuin mitä tehtaan asetukset.
Lisäksi KV-ajo estetty 23-06 välisenä aikana.
Manttelin tilavuus on näissä IVT:n pumpuissa, varsinkin isommilla kompuroilla pienehkö, joka tekee väkisinkin koneesta pätkäkäyntisen. Itsellä käyntikerrat kohtuulliset 3-6 vrk.

[juippi]

Kesäkuun 2013 lukemia.

kulutus: 188kWh (kiertopumput mukana)
käyntitunnit: 56h, joista kv-osuus 33h. Ei vastuskäyttöä.
käynnistyksiä: 124kpl


Kosteiden tilojen lattioissa pientä pohjalämpöä yritetty pitää, joka on nostanut kulutuslukemaa. Ottotehon keskiarvoa ei voi laskea, koska kiertovesipumput ovat kulutuslukemassa mukana ja kesällä niiden kulutus suhteessa pumpun kulutukseen on kohtuuttoman suuri. Neljän hengen talous Pirkanmaalla ja paikalla on oltu koko kuukausi.

[Samiaa]

Minulla ict c11. Mikä on järkevin käyttöveden startstop? Kannattaako ajaa pitkää väliä vai esim 40-50?

[Xargo]

Kannattaako ajaa pitkää väliä vai esim 40-50?

Niin pitkää väliä kuin mukavuus antaa myöten. Eli kannattaa antaa lämpöjen tippua niin alas kunnes suihkusta tulee juuri ja juuri riittävän kuumaa vettä. Tällöin lämpökerroin on paras mahdollinen.

[peki]

Kannattaako ajaa pitkää väliä vai esim 40-50?

Niin pitkää väliä kuin mukavuus antaa myöten. Eli kannattaa antaa lämpöjen tippua niin alas kunnes suihkusta tulee juuri ja juuri riittävän kuumaa vettä. Tällöin lämpökerroin on paras mahdollinen.

Tuosta lämpökertoimesta en tiedä, mutta käynnistyskerrat vuorokaudessa ainakin näissä manttelivehkeissä suorastaan romahtaa
Lisäksi tuo tehdasasetus manttelin korkeimmaksi lämpötilaksi on legionellan takia aivan liian alhainen.
Mantteli on syytä lämmittää niin lämpöiseksi kuin mahdollista vaikka kertoimet hetkellisesti huonontuisi.
Olipa taas äidinkieli hakusessa

[Seagear]

Mökillä vietettiin 8 päivää, jona aikana pumppu oli virrat pois. Kotiin tullessa laitettiin virrat päälle ja 180-litran varaaja näytti 25 astetta.
Käyntijakso oli 55 min, jolloin aikana pumppu haukkasi 2,3 kWh. Juuri ennen kuin presso pysäytti kompuran oli ottoteho 3,05 kW. Loppulämmöt olivat 54/58 eli keskimäärin ilmeisesti 56 astetta. Delta T siis 31 astetta. Keruun paluu oli 6/5 astetta ja DT 3 astetta (Danfossista näkee lämmöt vain kokonaisina asteina).

4186 J/(31 K *180 kg) = 23,36 MJ. Koska kWh = 3,6 MJ niin tuossa vesimäärän lämpenemisessä siis kului 6,49 kWh. Ja kun pumppu haukkasi 2,3 kWh ostosähköä, niin COP lienee ollut 2,82.

[tomppeli]

Tässä lähdettiin tuottamaan lämmintä käyttövettä +25C lämpötilasta ylöspäin.
Lämpöisen käyttöveden tuottamisessa alkuvaihe tehtiin normaalia käyttötilannetta alhaisemassa lämpötilassa, jossa COP on aina vähän parempi.
Tavanomaisessa käytössä aloituslämpötila on noin +40C. Silloin COP jäänee vähän huonommaksi.

Danfossin/Thermian tulistuskone, kuten muutkin tulistuskoneet tekevät lämmityskaudella käyttöveden paremmalla hyötysuhteella, kuin kesällä.
Hyötysuhteeseen saadaan vielä lisäparannusta tulistusvaraajalla.

[Seagear]

Toki näin, normaali käynnistymislämpö on 37 astetta. Huomaahan sen jo kompuran käyntiäänestäkin että joutuu jo tekemään kovemmin töitä kun ollaan 50 asteen yläpuolella. Ja kulutusmittarin mukaan käyttövesikuumennuksen alkuvaiheessa kompura ottaa jonkun 1,8 kW ja loppurutistuksessa siis yli 3 kW. Saman energiamäärän se veden kuumentaminen asteella vaatii olipa lämpötila sitten 25 tai 55.

Joka tapauksessa tulistuspumppu on käsittääkseni niin paljon vaihtovenapumppua kalliimpi että hankintahinnan eron kuoletus paremmalla hyötysuhteella ei tapahdukaan välttämättä ihan kädenkäänteessä. Meillä meni öljyä aiemmin 2,9 m³/a Maalämmöllä 1. vuoden kulutus oli 7000 kWh, euroina 830 € ja 7/12-7/13 kulutus on ollut kylmemmän talven johdosta 7500 kWh. Aika kohdallaan on hyötysuhteet minusta tässäkin tapauksessa.

Jos 2. vuoden 900 euron sähkölaskusta pystyisi tulistuspumppu nipistämään vaikkapa 200 euroa (veikkaus) niin mikä on silloin tulistuksen takaisinmaksuaika? Minä en sitä tiedä kun en tiedä tulistuspumppujen hintoja mutta joku muu varmaan tietää.

[Renoo]

Toki näin, normaali käynnistymislämpö on 37 astetta. Huomaahan sen jo kompuran käyntiäänestäkin että joutuu jo tekemään kovemmin töitä kun ollaan 50 asteen yläpuolella. Ja kulutusmittarin mukaan käyttövesikuumennuksen alkuvaiheessa kompura ottaa jonkun 1,8 kW ja loppurutistuksessa siis yli 3 kW. Saman energiamäärän se veden kuumentaminen asteella vaatii olipa lämpötila sitten 25 tai 55.

Joka tapauksessa tulistuspumppu on käsittääkseni niin paljon vaihtovenapumppua kalliimpi että hankintahinnan eron kuoletus paremmalla hyötysuhteella ei tapahdukaan välttämättä ihan kädenkäänteessä. Meillä meni öljyä aiemmin 2,9 m³/a Maalämmöllä 1. vuoden kulutus oli 7000 kWh, euroina 830 € ja 7/12-7/13 kulutus on ollut kylmemmän talven johdosta 7500 kWh. Aika kohdallaan on hyötysuhteet minusta tässäkin tapauksessa.

Jos 2. vuoden 900 euron sähkölaskusta pystyisi tulistuspumppu nipistämään vaikkapa 200 euroa (veikkaus) niin mikä on silloin tulistuksen takaisinmaksuaika? Minä en sitä tiedä kun en tiedä tulistuspumppujen hintoja mutta joku muu varmaan tietää.

Ei nyt tehdä tästä ketjusta tulistin/vaihtovena taistelua . Mutta itse olen sitä mieltä, että vaikka lämmityskaudella tulistin tekee käyttövettä paremmalla Copilla kuin vaihtovena niin tämä säästö häviää siihen, että mielestäni vaihtovena tekee talon lämmitysveden (lattialämmitys talossa) taas paremmalla Copilla kuin tulistinpumppu. Tulistinpumpulla tässä tarkoitan Lämpöässän laitetta, koska muista ei ole minulla kokemusta. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että vuositasolla käyttöveteen menevä energiamäärä on aika marginaalinen verrattuna talon lämmityksen vaatimaan energiaan.

[Roori]

Jos 2. vuoden 900 euron sähkölaskusta pystyisi tulistuspumppu nipistämään vaikkapa 200 euroa (veikkaus) niin mikä on silloin tulistuksen takaisinmaksuaika? Minä en sitä tiedä kun en tiedä tulistuspumppujen hintoja mutta joku muu varmaan tietää.

Kyllä mun mielestä tuo veikkaus on reippaasti yläkaaaaanttiin (>20%), itse veikkaisin, tuossa suuruusluokassa, eron olevan <5%...
Ei noiden välistä valintaa tuolla erolla saa perustelluksi, kyllä syy valintaan täytyy löytyä jostain muualta...

[Seagear]

Kyllä mun mielestä tuo veikkaus on reippaasti yläkaaaaanttiin (>20%), itse veikkaisin, tuossa suuruusluokassa, eron olevan <5%...
Ei noiden välistä valintaa tuolla erolla saa perustelluksi, kyllä syy valintaan täytyy löytyä jostain muualta...

No joo, ajattelin heittää ainakin riittävän optimistisen lukeman tulistinpumpun eduksi. Mutta jos se paremman COP:n tuoma sähkönsäästö tulistinpumpulla on sitten vaikkapa vain 50 € ja hinta vaikkapa 3000 € kalliimpi verrattuna vaihtovenapumppuun niin mistä se syy sitten löytyy?

[Roori]

No joo, ajattelin heittää ainakin riittävän optimistisen lukeman tulistinpumpun eduksi. Mutta jos se paremman COP:n tuoma sähkönsäästö tulistinpumpulla on sitten vaikkapa vain 50 € ja hinta vaikkapa 3000 € kalliimpi verrattuna vaihtovenapumppuun niin mistä se syy sitten löytyy?

Jaaa a, ihan tapauskohtaista +henkilökohtaista eli mikä nyt sattuu natsaamaan kohteeseen, pirtaan ja partaan 

[tomppeli]

Jaaa a, ihan tapauskohtaista +henkilökohtaista eli mikä nyt sattuu natsaamaan kohteeseen, pirtaan ja partaan 

Näin on.
Jos esimerkiksi tarvitaan normaalia kuumempaa käyttövettä,
kuten esimerkiksi karjataloudessa tai muussa vastaavassa, jossa tarvitaan paljon kuumaa pesuvettä, on hyvä tulistusvaraajallinen pumppu sopiva.

[Mika K]

Pitää nyt kuitenkin muistaa, että vuositasolla käyttöveteen menevä energiamäärä on aika marginaalinen verrattuna talon lämmityksen vaatimaan energiaan.

Motivan mukaan http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/vedenkulutus "Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen.". Se on sit eriasia kuinka merkittävä toi on, mut ei mun mielestä ihan kuitenkaan marginaalinen. Ja toi suhdehan riippuu toki siitä kuinka hyvin eristetty talo on, ja paljonko on asukkeja.

Pitäs selkeesti joskus laittaa energiamittari lämpimään veteen, tai oikeastaan pelkkä vesimittarikin piisais, kun aika tasalämpöstä vettä putkistoon kuitenkin menee.

[tomppeli]

Pitää nyt kuitenkin muistaa, että vuositasolla käyttöveteen menevä energiamäärä on aika marginaalinen verrattuna talon lämmityksen vaatimaan energiaan.

Uusissa taloissa, joissa on hyvä lämpöeristämisen taso ja varsinkin ns. matalaenegiataloissa käyttöveden energiatarve saattaa olla suurikin,
esimerkiksi 1/3 osa kaikesta lämmitysenergian kulutuksesta.
Mitä energiapihimpi rakennus, sitä suurempi on käyttöveden osuus energiantarpeesta.

Laskennassa käytetään usein lämpimän käyttöveden energiankulutukseksi 1000 - 1200 kWh/vuosi/henkilö.
Uusissa taloissa, joissa on asuntokohtainen lämpimän käyttöveden kulutusmittaus, on lämpimän käyttöveden lämpöenergian kulutus noin 800 kWh/vuosi/henkilö.

Käyttövedenkin hukkaenergiaa voidaan ottaa talteen; viemäriin menevien kylpyvesien lämpöä otetaan talteen kylpylöissä ja uimahalleissa.
Kotitaloudessa viemäriin menevän lämpöenergian talteenotto ei vielä ole taloudellista.

[Renoo]

Pitää nyt kuitenkin muistaa, että vuositasolla käyttöveteen menevä energiamäärä on aika marginaalinen verrattuna talon lämmityksen vaatimaan energiaan.

Uusissa taloissa, joissa on hyvä lämpöeristämisen taso ja varsinkin ns. matalaenegiataloissa käyttöveden energiatarve saattaa olla suurikin,
esimerkiksi 1/3 osa kaikesta lämmitysenergian kulutuksesta.
Mitä energiapihimpi rakennus, sitä suurempi on käyttöveden osuus energiantarpeesta.

Laskennassa käytetään usein lämpimän käyttöveden energiankulutukseksi 1000 - 1200 kWh/vuosi/henkilö.
Uusissa taloissa, joissa on asuntokohtainen lämpimän käyttöveden kulutusmittaus, on lämpimän käyttöveden lämpöenergian kulutus noin 800 kWh/vuosi/henkilö.

Käyttövedenkin hukkaenergiaa voidaan ottaa talteen; viemäriin menevien kylpyvesien lämpöä otetaan talteen kylpylöissä ja uimahalleissa.
Kotitaloudessa viemäriin menevän lämpöenergian talteenotto ei vielä ole taloudellista.

Täällä foorumilla on vilahdellut noita vv-pumppujen tuntimittauksia, vv-konehan antaa tuntimäärät lämmitykselle ja käyttövedelle. Näin ulkomuistista täällä on ollut noissa noin 10-20% välillä nuo käyttöveden tunnit verrattuna lämmitys tunnit (poislukien jäsen pekin mantteli ja lutraava perhe ).


Tokihan tämä vaihtelee ruokakunnittain aika reilustikin, mutta vaikka otetaan lukema 30% tarkasteluun niin tästähän saa ottaa melkein puolet jo pois, koska nyt se, että tulistin tekee paremmalla suhteella käyttäveden koskee vain lämmityskautta ja lämmityskauden voi jokainen määritellä itse.


Mutta oli tuo käyttöveden prosentti mikä tahansa, puhutaan kuitenkin marginaalisista säästöistä (kumman tahansa laitteen hyväksi). Mielestäni sama koskee kyllä myös pumpun kokonais käyttöä. Sanoisin että maalampötalot vievät kuitenkin sen 3000 - 6000 kWh vuodessa sisältäen kaiken, tästä on joillain 10% paremmalla Copilla vaikea niistää hirveitä säästöjä vuositasolla. Olen samaa mieltä kuin täällä jo muutama muukin, pumpun hyvä säätö on se kaiken a ja o sekä se, että pumppu on edes jotenkuten oikein mitoitettu kohteeseen.

[Matias]

Laskennassa käytetään usein lämpimän käyttöveden energiankulutukseksi 1000 - 1200 kWh/vuosi/henkilö.

Onkohan tässä energian kulutus laskettu lämpöpumpun otto- vai antotehon mukaan?

Meillä koko huushollin(2h) käyttöveden kulutuksen ottoteho(sähköverkosta) on n 1000kwh/v ja antotehosta(tulistin/lauhdutin) laskien kulutus on n 3000kwh/v

Siis 500kwh/hlö/vuosi ottoteho
tai 1500kwh/hlö/vuosi antoteho (?)

edit:Vuodessa veden kokonaiskulutus on 112m3.....9,3m3/kk.......311l/vrk......13l/h

[tomppeli]

Laskennassa käytetään usein lämpimän käyttöveden energiankulutukseksi 1000 - 1200 kWh/vuosi/henkilö.
Tarkoittaa vedessä olevaa lämmitysenergiaa, joka voi olla sitten tuotettu miten vaan.

- Jos se on tuotettu sähkövaraajalla,
on veden lämmittämiseen käytetty tuo noin 1000 kWh/vuosi /henkilö ostosähköä. 5 henkilön taloudessa ostosähköä 5000 kWh/a. (= n. 675 euroa)

- Jos se on tuotettu vaihtoventtiilipumpulla, hyötysuhteella COP 2,5,
on ostosähköä mennyt noin 400 kWh/Vuosi/hlö. 5 henkilön taloudessa ostosähköä 2000 kWh/a. (= n. 270 euroa)

- Jos se on tuotettu tulistuspumpulla patterilämmitystalossa, on vuotuinen COP noin 3,0.
Ostosähköä menee noin 333 kWh/vuosi/hlö. 5 henkilön taloudessa ostosähköä 1665 kWh/a. (= n. 225 euroa)

- Jos se on tuotettu tulistuspumpulla lattialämmitystalossa, on vuotuinen COP noin 3,8.
Ostosähköä menee noin 263 kWh/vuosi/hlö. 5 henkilön taloudessa ostosähköä 1315 kWh/a. (= n. 177 euroa)


Jos taloudessa on poreamme, on lämpimän käyttöveden energiankulutus noin 1500 kWh/a/hlö.
Lämpimän käyttöveden kulutus on kovasti talouskohtaisesti vaihtelevaa.
Kova saunominen, suihkuttelu ja poreammeen runsas käyttö nostavat kulutusta.
Karjataloustilalla kuuman pesuveden kulutus voi myöskin olla runsasta.

[peki]

Tunnit ja kwh:t tänne vaan.
Heinäkuun kulutus puolelta kuulta 32kwh ja 11h pumppu pyöriny.  Kulutusta lisäsi Legonellatappotalkoot 6kwh.
Tosin yksi pääsääntöisesti kotona, mitä nyt me vaimokkeen kanssa katsastamassa vahinkoja neljänä päivänä.
Sankakassin ostamatta jättäminen ruokakaupassa toisi melkein saman säästön kun jos sulkisi tuon pumpun

[peki]

Normaali kesäkuun kulutus,ei talon lämmitystä,ainoastaan käyttöveden lämmitys.

Ottoteho 99kwh/30vrk

Antoteho 332kwh/30vrk.


Käyntiaikakelloa ei ole mutta antoteho n 12kw joten 332kwh:n tuottamiseen mennyt suunnilleen 28h kesäkuussa.

edit:varaajan lämpöhäviöt 7kwh/vrk

Muistaakseni otat kesäkuukausina käyttöön sen kuution varaajan, miksi kun lämpöhäviöt noin suuret?

[maalämmittää]

Nyt loma-aikana talo on käytännössä tyhjillään, niin pumppu käynnistyy käyttöveden lämpimänä pitämiseksi n. 28h välein ja käy noin 20 minuuttia.
Tästä 2,5 kWh teholla laskettuna meen varaajan lämpöhäviöksi tulee n. 0,7kWh/vrk, eli alle 3€/kk. Ei oo paha, kun öljyaikana kesäkulutus oli 40-50l/kk.

[Matias]

Muistaakseni otat kesäkuukausina käyttöön sen kuution varaajan, miksi kun lämpöhäviöt noin suuret?

Tässähän on 160l:n tulistinvaraaja käyttövedelle ja lämmitysverkolle 1250l:n varaaja,eipä tuota isoa varaajaa muuten olisi laitettu mutta alkujaan meillä oli varaava yösähkölämmitys+puukattila niin maalämpöön vaihdon yhteydessä toi iso varaaja jäi käyttöön sillä kun oli valmiina paikoillaan.

Kesäaikana siis 160l:n tulistinvaraaja on kylmänä ja käyttövesikäytössä ainoastaan 1250l:n varaaja johon menee tulistus- ja lauhdutinteho.


Onhan siinä hulppeat häviöt,tuosta 332kwh:n antotehosta näyttää varaajahäviöihin menevän n 210kwh,nuo on kuitenkin kuukauden kulutuslukemia antotehopuolelta ja koska ottoteho on vain n 99kwh/kk( n14e) niin tuollaisella lämpöhäviöllä ei ole käytännössä merkitystä tuleeko vai meneekö

Jos nuot häviöt haluaisi/saisi kokonaan pois niin rahallista säästöä tulisi 9e/kk,saattaisi se  TMA olla "pitkässä kuusessa"

Etuna tuossa ison varaajan käyttövesikäytössä on reilu kapasiteetti ja harvat käyntijaksot kompressorille,2-3krt/vrk ja n 35min kerrallaan.

[peki]

Jatketaanpa tätäkin ketjua
Heinäkuussa pumppu kävi 27h.
Kuun vaihteessa laitoin lauhduttimen pumpun kakkoselle ja tiputun puolitoista astetta pysäytyslämpötilaa ja tulos on että pumpun käyntitunnit tippui 7h/11vrk. Kotona on oltu melkein koko alkukuu toisin kuin Heinäkuussa.
Rahallista hyötyä tuosta ei juuri ole, mutta tiputus on iso.

[peki]

Elokuun tunnit 28 josta abaut 4 lämmitykseen Kolme kotona paitsi viikonloput, jolloin yksi kotona.
Viime vuonna vastaava tuntimäärä oli 39h samalla porukalla ja viikonloput me pois kotoo.