200 vuotiaaseen taloon maalämpö

[Rupikonna]

Tervehdys kaikille!

Jonkin verran on tullut lueskeltua foorumia ja nyt päätin ihan kirjoittaakkin. Elikkäs maalämpö saneeraus on tämän kesän suunnitelmissa. Pumpun merkkikin on jo vähän päätettynä, eli puoli tutun putkimiehen kanssa olisi Oilonin SH malli asentaa. Pannuhuoneen lattioita jo tuossa vähän piikkailtiin auki kun olisi tarkoitus lämmittää talon pannuhuonetta ynnä muuta tuolla alijäähdyttimellä kun nyt ensin saadaan niihin lattialämmitys putket laitettua...

Mutta nyt asiaan eli pumpun koko kovasti mietityttää... 20kw malli vai 28 kilowattinen. Laskelmissa on saatu talon lämmitystehon tarpeeksi 26,5 kw ja lämmitystarpeeksi 68000 kwh. Eli valitakko osatehoinen vai täysteho malli? Tarkoitus on kytkeä pumppu olemassa olevaan vanhaan 1800 litran varaajaan jossa 2 kpl 6kw sähkövastuksia. Eli 20kw malli käyttäisi kovilla pakkasilla vastusta apuna. Mutta vaikka valitsisin 28kw mallin niin viekö tämä yhtään enempää sähköä kuin pienempi malli, samaa varaajaahan tässä ladataan, käyntiaika vaan on lyhempi kun on enemmän tuota tehoakin pumpussa... Sanokaas te viisaammat. 

1200 metriä on tarkoitus kaivaa putkea maahan tuollaiseen vesijättömaahan lammen rantaan. Lieneekö tollainen kostea maa hyvä juttu?

Tietoja talosta:
- 1810 rakennettu hirsitalo, vintillä kutterin lastua ja ikkunat ok hyvät
- luultavasti noin 400 neliötä, talon ulkomitat 10 kertaa 20 metriä
- huonekorkeus alhaalla 2,5m ja yläkerrassa 3m
- patterilämmitys
- huonoa sekapuuta palanut vuodessa noin 60 pinomottia

Että tämmöinen juttu, kertokaas mitä mieltä olette 



...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Tietoja talosta:
- 1810 rakennettu hirsitalo, vintillä kutterin lastua ja ikkunat ok hyvät
- luultavasti noin 400 neliötä, talon ulkomitat 10 kertaa 20 metriä
- huonekorkeus alhaalla 2,5m ja yläkerrassa 3m
- patterilämmitys
- huonoa sekapuuta palanut vuodessa noin 60 pinomottia

Yllättävänkin samoihin päädyin laskennassa.
Liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi.

Taasen muistutan, että tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!
Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
...

Kommentoisin vähän pumppu koon valintaa...
Monesti ajatellaan, että isompitehoinen lämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä.
Asia ei kuitenkaan ole niin.
Isompitehoinen ottaa kyllä sähköverkosta kompressorin käynnin aikana enemmän tehoa sähköverkosta.
Mutta, sen isompitehoisen ei tarvitse käydä yhtä pitkään, kuin sen pienempitehoisen.
Tuottaahan se isompitehoinen enemmän lämpötehoakin, josta johtuen sen tarvitsee käydä vähemmän aikaa, kuin sen pienempitehoisen pumpun.
Lopputulos on, että molemmat pumput, niin se isompitehoinen, kuin se toinen pienempitehoinen tarvitsevat suunnilleen saman verran verkkosähköä, tuottaakseen esimerkiksi yhden päivän lämmitystarpeen.

Otetaan pieni esimerkki.
Pumppu A on pienempitehoinen. Antoteho on 18 kW, hyötysuhde, COP = 3, jolloin pumpun sähköverkosta ottama teho  = 18 kW / 3 = 6 kW.
Pumppu B on isompitehoinen. Antoteho on 27 kW, tämänkin hyötysuhde COP = 3, jolloin pumpun sähköverkosta ottama teho  = 27 kW / 3 = 9 kW.
Isompitehoinen ottaa selvästi enemmän tehoa sähköverkosta, mutta, mutta...

Kun meillä on iso talokin, johon noita pumppuja suunnitellaan tarvitsee se kylmähkönä pakkasvuorokautena lämpötehoa 432 kWh.

Pienempi pumppu A tarvitsee käydä sen tuottaakseen 432 kWh / 18 kW = 24 h sen verkosta ottama sähköteho on 24 h * 6 kW = 144 kWh.
Isompi pumppu B tarvitsee käydä sen tuottaakseen 432 kWh / 27 kW = 16 h sen verkosta ottama sähköteho on 16 h * 9 kW = 144 kWh.
Molemmat tarvitsivat ihan yhtä paljon apua sähköyhtiöltä yhden talon yhden pakkasvuorokauden lämmitystarpeeseen.

Mutta, entäs sitten, kun tuli vieläkin kylmempi pakkaspäivä, jolloin saman talon lämmitysenergian tarve onkin jo 540 kWh lämpötehoa päivässä.

Isompi pumppu B tarvitsee käydä sen tuottaakseen 540 kWh / 27 kW = 20 h sen verkosta ottama sähköteho on 20 h * 9 kW = 180 kWh.

Pienempi pumppu A tarvitsee käydä sen tuottaakseen 540 kWh / 18 kW = 30 h. Nyt tuli ongelma. Vuorokaudessa on vain 24 h.
Pienempi pumppu A pystyy tuottamaan vuorokaudessa enintään 24 h * 18 kW = 432 kWh. Jää puuttumaan 540 kWh - 432 kWh = 108 kWh lämpöä, joka joudutaan tuottamaan sähkövastuksilla.
Nyt saadaankin pienemmän lämpöpumppu A :n vuorokaudessa tarvitsemaksi sähköyhtiöltä otettavaksi tehoksi
24 h * 6 kW = 144 kWh + tuo vastusten tarvitsema sähköteho, 108 kWh = 252 kWh.
Pienempi pumppu A kuluttikin nyt 252 kWh - 180 kWh = 72 kWh enemmän sähkötehoa sähköyhtiöltä!

Päätelmä: Isompi pumppu ei tarvitse enemmän sähköä sähköyhtiöltä, kuin pienempi.
Se onkin päinvastoin. Alitehoinen, se pienempi ottaakin enemmän ostosähköä!

[tomppeli]

Palaan vielä tuohon mitoitukseen.
Oilonin sivuilla http://www.oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-sh/
on tietoja Geopro SH pumpuista.

SH 28 pumpun antoteho (=lämmitysteho) on B0 / W35 lämpötiloilla 27,5 kW ja B0 / W45 lämpötiloilla 26,3 kW
Kun puhutaan patterilämmitystalosta, pitäisi oikeastaan olla käytössä B0 / W50 (= maasta 0C neste / pattereille 50C kiertovesi)
ja silloin antoteho on jälleen pienempi, korkeintaan 26 kW.
Siksi olen laskelmaan valinnut 26 kW -tehoisen pumpun. Se on käytännössä Geopro SH28.

Joskus on moitittu, että tämä foorumi on liiaksi "friikkien" foorumi, siksi vähän perustietoakin mukaan..
Mitä B0 / W45 tarkoittaa:
- B0 on maasta tulevan maakiertonesteen lämpötila, tässä se on 0 astetta Celsiusta,
- W45 tarkoittaa lämmönjakoon (tässä tapauksessa varaajatankkiin) lähtevän kiertoveden lämpötilaa, tässä esimerkissä se on puolestaan +45C -astetta.

SH pumppu soveltuu hyvin tuohon 1800 litraiseen varaajaan liitettäväksi, kunhan varaaja vain on vielä riittävän hyvässä kunnossa.
SH -pumpussa on kaikki valmius varaajaan liittämiseksi.
Se pystyy myöskin ohjaamaan kahta lämmönjakopiiriä tarvittaessa.

[Rupikonna]

Kiitokset laskelmasta! Tuli mukavasti uskonvahvistusta tähän omaan maalämpö projektiin. Kai se on hommattava tuo isompi 28 kw malli, tuskin se paljoa kalliimpikaan varmaan on. Varaajan kunto on vielä tarkistamatta. Suunnitelmissa oli laittaa tuon vanhan 1800 litraisen pöntön rinnalle joku pienempi varaaja johon se pumpun tuottama kuumempi lämpö johdetaan. Oilonin ohjekirjassa oli ainakin piirretty semmoisen kytkennän kaaviokuva. Eli eiköhän tää tästä...

[tomppeli]

Tämä rakennus on varsin iso.
Rakennuksen lämpöeristys on ilmeisesti aika paljolti alkuperäisessä kuosissa, eli ei kovin hyvä.
Arvokkaan talovanhuksen rakenteisiin ei voi kovalla rakentajan kädellä puuttua.
Tuon laskelman mukaan rakennuksen vuotuinen lämmitystarve olisi 12,9 Wh/m3/astepäivä/vuosi (Wattituntia /kuutiometri/astepäivä/vuosi), joka ei ole ollenkaan paha näinkin iäkkäälle rakennukselle.
Talossa on kuitenkin sisäilmakuutioita peräti 1025 m3 ja tuo suuri tilavuus nostaa lämmitystarpeen aika suureksi.

Puuttumatta talon ulkonäköön, voisi lämmitystarvetta vähentää vajaaseen 60.000 kWh/vuosi,
lisäämällä rakennuksen yläpohjan päälle noin 30-40 cm puhallusvillaa, jos ullakolla vain on tilaa sille.
Puhallusvillan laittaminen ei ole kallis toimenpide, eikä vaikuta ulkonäköön mitenkään.
Puhallusvillan laiton jälkeen riittäisi noin 3-4 kW pienitehoisempi lämpöpumppu.
...
Tulistuspumppu kahdella varaajalla:


Toinen varaajatankki on hyvä ajatus. Se toimii varaajan tulistusosana.
Molempiin varaajiin lämpimän käyttöveden kierukat.
Kylmä vesijohtovesi esilämmitetään suuremmassa varaajassa +30 ... +50C -lämpötilaan ulkoilman lämpötilasta riippuen
ja loppukuumennus +60 ... +70 asteeseen tapahtuu pienemmän varaajan kierukassa.

[Roori]

Kiitokset laskelmasta! Tuli mukavasti uskonvahvistusta tähän omaan maalämpö projektiin. Kai se on hommattava tuo isompi 28 kw malli, tuskin se paljoa kalliimpikaan varmaan on. Varaajan kunto on vielä tarkistamatta. Suunnitelmissa oli laittaa tuon vanhan 1800 litraisen pöntön rinnalle joku pienempi varaaja johon se pumpun tuottama kuumempi lämpö johdetaan. Oilonin ohjekirjassa oli ainakin piirretty semmoisen kytkennän kaaviokuva. Eli eiköhän tää tästä...

Pari kyssärii:
Kuinka kuumaa tarvitaan nykyään pattereille?
Kuinka alas patterimenon saisi jos termarit ei ole käytössä?
Miksi SH pumppu, mitä etuja kohteeseesi (hinta taitaa olla toisarvoista)?
Kuluuko paljon käyttövettä?
Riittääkö alijäähdytin hoitamaan ne kaavailemasi lämmitykset?

2 varaajaa on hyvä ratkaisu, itse olen katunut kun en noita erotellut, siis lämitystä ja käyttövettä...
Kahden varaajan ajatusta lähtisin oletusarvoisesti katsomaan onnistuisiko niin että toiseen varastoidaan lämmitysvettä ja toiseen käyttövettä, eli esim SH tapauksessa RST LKV säiliötä lämmitettäisiin tulistuskierukalla.

[tomppeli]

- Tulistuspumpulla saadaan hiukan kuumempaa käyttövettä, kuin vaihtoventtiilikoneella.
- Tulistuslämpöpumpun, kuten SH -pumppu, yhtenä etuna on, että se ei tee lämmityskaudella erikseen lämmintä käyttövettä.
   Käyttövesi saadaan talon lämmittämisen sivutuotteena.
   Siksi käyttövesi syntyy vähän paremmalla hyötysuhteella, kuin on mahdollista tavallisella vaihtoventtiilikoneella.

On myöskin hyvä huomata, että SH -pumpussa on vain yksi latauspumppu, joka on yhteinen sekä lämmityspuolelle, että käyttövedelle.
Tulistuksen säätämiseksi laitteessa on oma tulistusta jatkuvasti kontroillava ja säätävä kolmitieventtiili, joka optimoi tulistetun veden tuotannon.
Tulistukierron tällaisella rakenteella on se etu,
että liikaa tuotettu tulistettu kiertovesi valuu itsestään tulistusosasta patteripiirin lämmitysvesivaraajaan
ja hyödynnetään talon lämmittämiseen. Täysin erillisellä tulistuspiirillä näin ei tapahdu.

[Rupikonna]

Kuinka kuumaa tarvitaan nykyään pattereille?
- Menisikös tuonne kovilla pakkasilla joku 55 astetta tai jotain sinneppäin. Patterit on joskus 50-luvulla laitetut 2-lehtistä mallia ja jossain huoneessa taitaa olla 3-lehtinenkin.

Kuinka alas patterimenon saisi jos termarit ei ole käytössä?
- En nyt noviisina ymmärtänyt... Siis ilman termareita pärjäisi alempi lämpöisellä vedellä?

Miksi SH pumppu, mitä etuja kohteeseesi (hinta taitaa olla toisarvoista)?
- Ei kai siinä nyt sen kummempaa kun tuo tuttu putkimies sattuu edustamaan Oilonin pumppuja. Vanhemmilla ollut talossaan muutaman vuoden Thermia g2 ja onhan sekin pelannut, vähän semmosta putkien napsunaa siinä ja välillä kuuluu pumpun vonkuna jotenkin läpi putkistoista. (Näistä ilmeisesti pääsisi eroon puskurivaraajalla) Ajattelin että tämmöisessä tulistuspumpussa ei tule noiden hälyäänien kanssa ongelmia, mene ja tiedä sitten. Aika samassa kaikkien tarjousten hinnat olivat mitä kyselin. Lisäksi tässä olisi vielä mahdollisuus lämmittää puukattilalla tuota olemassa olevaa varaajaa.

Kuluuko paljon käyttövettä?
- No meitä on 2 aikuista ja 2 pientä lasta. Vettä on totuttu lutraamaan huolettomasti kun se on melkein ilmaisilla puilla lämmitetty 

Riittääkö alijäähdytin hoitamaan ne kaavailemasi lämmitykset?
- Kellarissa on ehkä noin 15m2 ala jonka lämmityksen alijäähdytin hoitaisi. Ennen näissä tiloissa ei ole ollut mitään lämmitystä, joten kai tuo on tyhjää parempi. Kosteutta voi ehkä poistaa kanssa.

Tarviikohan semmoinen huoneeseen tuleva säätöyksikkö tai mikä lieneekään hommata? Saako näihin Oilonin pumppuihin jonkun gsm-systeemin joka lähettää viestin kännykkään jos värkki menee vikatilaan?

Tuo puhallusvillan lisääminen vintille on ollut harkinnassa. Siellä on nykyisin 25-30 cm paksuudelta jotain kutterinlastua. Arveluttaa vaan kun talossa on vanha saumapeltikatto ilman aluskatetta että jos eristää liian hyvin niin alkaako nuo pellin alla olevat puurakenteet kuinka pehmenemään. Kyllä tuolla vintillä tietysti tuuletus on...

[tomppeli]

Niistä patteritermostaateista.

Patterin termostaatti kuristaa patterin läpi virtaavan kiertoveden määrää.
Tämä on havaittavissa siinä, että lämpöpatteri on vain osaksi lämmin. Patterin venttiili on kuristanut virtauksen niin pieneksi, että patterin alaosa ei lämpene, kun hitaasti patterin läpi virtaava kiertovesi on jäähtynyt patteri yläosassa.
Näin käy, kun patteritermostaatin asetuslämpötila on suunnilleen sama, kuin huoneen lämpötila.
Tästä aiheutuu se, että vain osa patterin lämmönluovutus pinta-alasta on tehokkaassa lämmityskäytössä.
Kun termostaatit käännetään maksimilämpötila -asentoon, tarvitaan vähemmän kuumaa kiertovettä, koska silloin patterissa virtaa kiertovesi riittävän nopeasti, pitääkseen koko patterin lämpöisenä.

On syytä muistaa, että maalämpöpumpun ominaisuuksiin kuuluu termostoitu kiertoveden lämpötilan säätö.
Pumppu lukee ulkolämpötilaa ja laskee sen perusteella tarvittavan kiertoveden lämpötilan.
Pumppu on siis itsessään jo lämmityksen termostaatti.
Silloin ei tarvita patteritermostaatteja, niistä on vain haittaa.

Maalämpöpumpulla tapahtuva lämmitys on ns. matalalämpötekniikkaa. Maalämmityksen toiminnan ja hyötysuhteen kannalta on sitä parempi, mitä alhaisempana pystytään pitämään lämmönjakoon menevän kiertoveden lämpötila.

Maalämmitystä käyttöön otettaessa kannattaa ensin avata kaikkien pattereiden kierrot täysille, niin patteriventtiilit, kuin patterin alaosan liitännässä olevat virtaussäätimet.
Sitten lämmitetään taloa jonkin aikaa ja seurataan huoneiden lämpötiloja.
Jos jossain huoneessa on tarpeettoman lämmintä, voidaan sen huoneen lämpöpattereissa vähän rajoittaa kiertoveden virtausta, jotta saadaan huonelämpötila laskettua haluttuun arvoonsa.