Tietoja talosta:
- 1810 rakennettu hirsitalo, vintillä kutterin lastua ja ikkunat ok hyvät
- luultavasti noin 400 neliötä, talon ulkomitat 10 kertaa 20 metriä
- huonekorkeus alhaalla 2,5m ja yläkerrassa 3m
- patterilämmitys
- huonoa sekapuuta palanut vuodessa noin 60 pinomottia
Yllättävänkin samoihin päädyin laskennassa.
Liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Taasen muistutan, että
tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus!Sitovan takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
...
Kommentoisin vähän pumppu koon valintaa...
Monesti ajatellaan, että isompitehoinen lämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä.
Asia ei kuitenkaan ole niin.
Isompitehoinen ottaa kyllä sähköverkosta kompressorin käynnin aikana enemmän tehoa sähköverkosta.
Mutta, sen isompitehoisen ei tarvitse käydä yhtä pitkään, kuin sen pienempitehoisen.
Tuottaahan se isompitehoinen enemmän lämpötehoakin, josta johtuen sen tarvitsee käydä vähemmän aikaa, kuin sen pienempitehoisen pumpun.
Lopputulos on, että molemmat pumput, niin se isompitehoinen, kuin se toinen pienempitehoinen tarvitsevat suunnilleen saman verran verkkosähköä, tuottaakseen esimerkiksi yhden päivän lämmitystarpeen.
Otetaan pieni esimerkki.Pumppu A on pienempitehoinen. Antoteho on 18 kW, hyötysuhde, COP = 3, jolloin pumpun sähköverkosta ottama teho = 18 kW / 3 = 6 kW.
Pumppu B on isompitehoinen. Antoteho on 27 kW, tämänkin hyötysuhde COP = 3, jolloin pumpun sähköverkosta ottama teho = 27 kW / 3 = 9 kW.
Isompitehoinen ottaa selvästi enemmän tehoa sähköverkosta, mutta, mutta...
Kun meillä on iso talokin, johon noita pumppuja suunnitellaan tarvitsee se kylmähkönä pakkasvuorokautena lämpötehoa 432 kWh.
Pienempi pumppu A tarvitsee käydä sen tuottaakseen 432 kWh / 18 kW = 24 h sen verkosta ottama sähköteho on 24 h * 6 kW = 144 kWh.
Isompi pumppu B tarvitsee käydä sen tuottaakseen 432 kWh / 27 kW = 16 h sen verkosta ottama sähköteho on 16 h * 9 kW = 144 kWh.
Molemmat tarvitsivat ihan yhtä paljon apua sähköyhtiöltä yhden talon yhden pakkasvuorokauden lämmitystarpeeseen.
Mutta, entäs sitten, kun tuli vieläkin kylmempi pakkaspäivä, jolloin saman talon lämmitysenergian tarve onkin jo
540 kWh lämpötehoa päivässä.
Isompi pumppu B tarvitsee käydä sen tuottaakseen 540 kWh / 27 kW = 20 h sen verkosta ottama sähköteho on 20 h * 9 kW = 180 kWh.
Pienempi pumppu A tarvitsee käydä sen tuottaakseen 540 kWh / 18 kW = 30 h. Nyt tuli ongelma. Vuorokaudessa on vain 24 h.
Pienempi pumppu A pystyy tuottamaan vuorokaudessa enintään 24 h * 18 kW = 432 kWh. Jää puuttumaan 540 kWh - 432 kWh = 108 kWh lämpöä, joka joudutaan tuottamaan sähkövastuksilla.
Nyt saadaankin pienemmän lämpöpumppu A :n vuorokaudessa tarvitsemaksi sähköyhtiöltä otettavaksi tehoksi
24 h * 6 kW = 144 kWh + tuo vastusten tarvitsema sähköteho, 108 kWh = 252 kWh.
Pienempi pumppu A kuluttikin nyt 252 kWh - 180 kWh = 72 kWh enemmän sähkötehoa sähköyhtiöltä!Päätelmä: Isompi pumppu ei tarvitse enemmän sähköä sähköyhtiöltä, kuin pienempi.
Se onkin päinvastoin. Alitehoinen, se pienempi ottaakin enemmän ostosähköä!