Tyhmiä kysymyksiä

[seppaant]

Minullahan on keruupiirissä energiamittari.
Viime aikojen keskilämpötila täällä Itäisellä Uudellamaalla on ollut n. -17C
Kaivosta tulo parin tunnin käyntijakson lopulla on +1,6 C ja meno -1,0C.
Kaivoveden lämpötila 25m maanpinnasta (15m vedenpinnasta) vrk keskiarvo 2,7C, vuorokauden min 2,4C ja max 2,9C.
Kaivosta otetaan tehoa keskimäärin 29W/m pumpun käynnin aikana, käyntiaikasuhteen ollessa 80%
Kaivo on "hyvävetinen" ja porattu punaiseen rapakivigraniittiin.

ATS

[Xargo]

Mulla kaivosta revitään nyt käyntijakson aikana n. 69W/m (tuossa on IV:n esilämmitys ja jäteilmapatterin extra talteenotto mukana) ja käyntiaikasuhde jossain reilussa 50%:ssa . Käyntijakson ulkopuolella otetaan sitten vielä nettona 6W/m (eli siis esilämmitys haukkaa enempi kuin jäteilmapatterilta saadaan). Kohtuu kovilla siis kaivo näillä keleillä. Kaivolta nousee jostain 10m syvyydeltä vesiautomaatilla 2,2C vesi.

[Matias]

Kaivosta tulo parin tunnin käyntijakson lopulla on +1,6 C ja meno -1,0C.
Kaivoveden lämpötila 25m maanpinnasta (15m vedenpinnasta) vrk keskiarvo 2,7C, vuorokauden min 2,4C ja max 2,9C.

Miten kaivon veden lämpötila vaihtelee?

Laskeeko esim kaivon veden lämpö keruuliuoksen jäähtyessä silloin kun kompressori käy ja nousee kompressorin taukojakson aikana? Siis kompressorin käyntisyklien tahdissa?

Vai onko kaivon veden jäähtymiselle/lämpiämiselle joku viive verrattuna keruuliuoksen lämpötilavaihteluun?

Oletko kokeillut kovemmilla pakkasilla että vaikuttako kaivon veden lämpötilaan tuossa -25m kohdalla jos liuospumppu pyörii jatkuvasti?

[seppaant]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin.....
Kuvassa on 12 tunnin jaksot tammikuun alusta kun ulkolämpötila oli +4,5C ja tältä päivää kun ulkona oli -20C.

ATS

[Matias]

Kiitoksia erikoisesta trendistä

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=4774.0;attach=1784;image

Tuossa näyttäisi pienemmän kuormituksen aikaan kaivon vesi jäähtyvän ja lämpötilan palautuvan verkkaisella n 1h viiveellä.

Kovilla pakkasilla näyttää kaivon jäähtyminen pisimmän käyntijakson n 5h jälkeen palautuvan varsin nopeasti n 30min aikana.

Tuostahan voisi päätellä että jos lämpöpumppu pyörii jatkuvasti ja kaivo alkaa oireilla jäätymisestä (nestepinta nousee paisuntasäiliössä) niin jo 30 min tauko 5-6 kertaa/vrk pienentäisi jäätymisvaaraa huomattavasti

[rrs]

Ilmeisesti käyrissä ei ole keruupiirin pumppu käynnissä taukojakson aikana kun kaivoon menevää nestettä mittaavan anturin lämpö nousee noinkin suureksi.

Alkuun kiinnittää huomiota vasemman puoleisen kuvan kaivoon menevän putken anturin lämmön voimakas nousupiikki kompressorin sammuttua.
Kylmäaine pyrkii siirtymään aina kylmimpään paikaan jos sillä on sinne pääsy, maapiirin höyrystin on se kylmin paikka.  Voisiko paineellisesta lauhduttimesta höyrystimeen vuotava kylmäaine luovuttaa lämpöä höyrystimeen(hiukan jäähdyttää alkuun) ja aiheuttaa näin maapiiriin hiukan kiertoa jolloin anturi näkee lämmön.  Kun lämmön luovutusta ei enää tapahdu kierto hidastuu ja anturin kohtaan siirtyy kylmempää nestettä, kierto lähes pysähtyy ja alkaa normaali anturilämmön nousu kuten "kaivosta" anturillakin.
Eikös lämpöässässä ole toisessa linjassa magneettiventtiili ja toisessa kompressorin "takaisku" estämässä takaisinvirtausta. Tietysti ainahan nuo vuotavat vähän olisiko nyt kuitenkin vähän normaalia enemmän.
Vai onko tuolle joku yksinkertaisempi selitys.

"30 min tauko 5-6 kertaa/vrk pienentäisi jäätymisvaaraa huomattavasti"
Samaa mieltä, ja vielä keruupiirin pumppu päällä jolloin lämpöä siirtyisi myös alhaalta kaivosta kaivon kylmempään yläosaan.

[peki]

Kaivon mitoituksesta:
Mitä nämä tälläkin foorumilla käytetyt mitoitusohjelmat antavat kaivon tuotoksi metrille?
Tuntuu siltä että mitään yhtenäistä linjaa ei ole, vaan kukin kauppias tulkitsee kaivon syvyyden enempi asiakkaan lompakon
kuin pumpun tai kohteen mukaan.
Näinhän se kyllä pelaa autokaupassakin
No itsellä mitoitus on näköjään tehty 17w/m täällä etelässä, ja tuntuu riittävän. Mitä esim. Tomppelin käyttämä ohjelma antaisi?
Edit:
Patteritaloon, jossa kierrossa on lämpöisempää vettä mitoitus varmaan erilainen?

Kaivon tuotto riippuu maaperän lämpötilasta. Pohjoisempana energiaa saadaan huonommin ja etelässä paremmin ilman että kaivo jäätyy pitkässä juoksussa.

Luulisin että kauppiaiden mitoitussoftissa on joitain parametrejä millä tuloksesta saa halutunlaisen jos haluaa edullista tarjousta tehdä matalalla kaivolla(kusetusta). Tai sitten järjestelmä myydään reilusti osatehoisena mutta ostaja ei välttämättä tajua mitä tuo oikeasti tarkoittaa.

Kun tiedätään talon kokonaiskulutus ja lämmönjakotapa voidaan päätellä tarvittavan veden lämpötila. Lämpötilahan taasen kertoo pumpun copin ja siitä voidaan päätellä tuleeko kaivosta kokonaisenergiasta 2/3(66%,cop 3) osaa vaiko 4/5 (80%,cop 5). Talo jonka kokonaiskulutus sähköllä on 20000kWh vuodessa ja lämmönjakotapa on patterit(45 asteinen vesi, cop 3), tarvitsee kaivon mistä voidaan ammentaa 13200kWh energiaa vuodessa. Jos kyseessä olisi lattialämmitys(35 astetta,cop 5) kaivosta täytyisi saada 16000kWh energiaa.

Eli jos pattereilla riittäisi 150m kaivo täytyisi lattialämmityksella olla 21% ((13200/16000-1)*100) syvempi kaivo joka on 180m (1,21*150m)

No niinpä tietysti juuri noin. Olenkin pähkäillyt tuota patteri/lattia mielestäni hullunkurista mitoitusta.
Tyhmempänä luulin että tarvitsisi syvemmän kaivon kun litkukin täytyy olla lämpöisempää patteritaloon.
Kiitos

[peki]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin.....
Kuvassa on 12 tunnin jaksot tammikuun alusta kun ulkolämpötila oli +4,5C ja tältä päivää kun ulkona oli -20C.

ATS

Seppaantin kone, ainakin oman muistin mukaan on ensimmäinen kone joka EI käy pätkää normiviritteisistä lämpöässän vehkeistä. Oliko sulla puskuri?

[seppaant]

Ilmeisesti käyrissä ei ole keruupiirin pumppu käynnissä taukojakson aikana kun kaivoon menevää nestettä mittaavan anturin lämpö nousee noinkin suureksi.
Ei ole käynnissä

Alkuun kiinnittää huomiota vasemman puoleisen kuvan kaivoon menevän putken anturin lämmön voimakas nousupiikki kompressorin sammuttua.
Kylmäaine pyrkii siirtymään aina kylmimpään paikaan jos sillä on sinne pääsy, maapiirin höyrystin on se kylmin paikka.  Voisiko paineellisesta lauhduttimesta höyrystimeen vuotava kylmäaine luovuttaa lämpöä höyrystimeen(hiukan jäähdyttää alkuun) ja aiheuttaa näin maapiiriin hiukan kiertoa jolloin anturi näkee lämmön.  Kun lämmön luovutusta ei enää tapahdu kierto hidastuu ja anturin kohtaan siirtyy kylmempää nestettä, kierto lähes pysähtyy ja alkaa normaali anturilämmön nousu kuten "kaivosta" anturillakin.
Eikös lämpöässässä ole toisessa linjassa magneettiventtiili ja toisessa kompressorin "takaisku" estämässä takaisinvirtausta. Tietysti ainahan nuo vuotavat vähän olisiko nyt kuitenkin vähän normaalia enemmän.
Vai onko tuolle joku yksinkertaisempi selitys.

Kummassakin kuvassa on nuo samat piikit.
Kompressorin jälkeen on takaisku sekä lauhduttimen ja höyrystimen välissä on magneettiventtiili. Nämä estävät lauhduttimessa olevan kylmäaineen pääsyn höyrystimeen.
Kompressorin ja höyrystimen välissä ei ole mitään venttiilejä. Kompressorin pysähtyessä  siellä olevalla kuumalla paineenalaisella kylmäaineella vapaa pääsy takaperin höyrystimeen lämmittäen sitä.
Koneen pysähtyessä jää kaivopiiriin pieni luonnonkierto johtuen meno- ja  tuloputken lämpötila / tiheyseroista.
Energiamittarin virtausmittauksen mukaan virtaus on aluksi n. 0,7 l/min, mikä tekee nopeudeksi vajaan metrin minuutissa.
Virtaus loppuu muutamassa minuutissa.

 
"30 min tauko 5-6 kertaa/vrk pienentäisi jäätymisvaaraa huomattavasti"
Samaa mieltä, ja vielä keruupiirin pumppu päällä jolloin lämpöä siirtyisi myös alhaalta kaivosta kaivon kylmempään yläosaan.
Minullahan ei ole mitään vaaraa kaivon jäätymisestä, koska kaivon kylmimmässäkin kohtaa veden lämpötila on vielä +2,5C

[seppaant]

Yksi kuva kertoo enemmän kuin.....
Kuvassa on 12 tunnin jaksot tammikuun alusta kun ulkolämpötila oli +4,5C ja tältä päivää kun ulkona oli -20C.

ATS

Seppaantin kone, ainakin oman muistin mukaan on ensimmäinen kone joka EI käy pätkää normiviritteisistä lämpöässän vehkeistä. Oliko sulla puskuri?

Ainoastaan vanhat V-mallit, ennen vuotta 2007 valmistuneet käyvät pätkää, muut eivät.

ATS

[rrs]

"Kummassakin kuvassa on nuo samat piikit"

En saanut piikkiä aikaiseksi vaikka keruupumppu oli seis kompressorin pysähdyttyä
Sen sijaan tällaiset arvot putkista mitattuna

Aika Keruulta keruulle
1min   0,3   0,6
2   0,9   0,7
3   1,0   0,9
4   1,0   1,1
5   1,1   1,3
6   1,1   1,4
7   1,1   1,5
8   1,1   1,6
9   1,1   1,7
10   1,1   1,8
11   1,1   1,9
12   1,1   1,9
13   1,1   2,0

20   1,1   2,5
25   1,1   2,7
30   1,1   2,9

[seppaant]

Tutkiskelin tänään vähän tarkemmin tätä ilmiötä.
Pumpun pysähdyttyä jatkoi virtaus vanhalla vauhdilla puolisen minuuttia laskien lähtöarvosta 1,40 m3/h arvoon 0,04 m3/h.
Tästä virtaus putosi tasaisesti nollaan n. 25 min aikana.
Nestettä liikkui tänä aikana n. 11 litraa eli putkessa n. 13 metrin matkan.

Lisäksi pyöritin liuosta hullunkierrolla n. 20 min ajan, vähän reilu kierros.
Tämän jälkeen liuospumpun pysähdyttyä meni virtaus suoraan nollaan n. 20 sekunnissa.
Ei luonnonkiertoa kun liuos oli koko putkistossa tasalämmin.

Jos olet katsellut täällä olevia kaivojen keruuliuosten trendejä, niin varsin monessa on havaittavissa "piikki" ei kuitenkaan kaikissa.
Koska lämpötila / tiheyserot ovat hyvin pieniä, niin pienikin häiriö esim vaakavetojen pituus ja toteutus voi estää luonnonkierron.

ATS

[tomppeli]

Kierrossa oleva takaiskuventtiili voi estää "piikin".

[rrs]

Testailin myös tänään.  Taukojaksot vasemmalta lukien ruutu 15min

1. Keruupumppu koko ajan päällä
  lämpö nousee kun 15min kaivokierros on täynnä

2. Keruupumppu ei ole päällä

3. Keruupumppu ei ole päällä
   Tästä jaksosta aiemmat mittaukset

4. Keruupumpulla 10 minuutin jälkikäynti

5. Keruupumppu jatkuvalla. Jaksoa edeltää käyttöveden teko jossa kaivosta otettu teho laskee loppua kohden.


Noista voisi ehkä päätellä, että luonnonkiertoa on aika paljonkin kun esim 3 jaksossa keruulta tulevan nesteen anturi pysyi 1,1 asteessa lähes koko jakson (sai uutta kylmää nestettä koko ajan).
Se mahdollinen piikki on vain minulla levinnyt laajemmalle alueelle voimakkaamman jälkikierron takia.
Ja tosiaan kun putkisto alkaa olemaan tasalämpöisempi luonnonkierto hidastuu niin anturilämpö nousee minulla nopeasti (jakso4 10min jälkikäynti)
Syksyllä molemmat anturilämmöt nousivat huomattavasti nopeammin, myös kaivolta tuleva.

[peki]

Onko tuo mäntäkone? Seppaant selvitti tuossa aikaisemmin eräässä toisessa viestiketjussa että tuo takaisku ei ole kuin mäntävehkeissä kun ihmettelin menolitkun karkaamisia.

[rrs]

Onko tuo mäntäkone? Seppaant selvitti tuossa aikaisemmin eräässä toisessa viestiketjussa että tuo takaisku ei ole kuin mäntävehkeissä kun ihmettelin menolitkun karkaamisia.

Mulla ainakin on tuollainen scrolli. Tosin tyyppi on ZR34K3E-TFD-522 . Pitää kovemmilla paineilla pientä kilkutusta jonka juurikin kuvittelen tulevan takaiskusta.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2840.0

[seppaant]

Oheisissa kuvissa tarkemmin lämpötilojen käyttäytyminen kompressorin pysähtyessä.
Kaaviokuvassa olevat mittauspaikkojen numerot vastaavat Exellin trendien numeroita.
Lämpötilojen käyttäytymisestä näkee selvästi kuinka kompressorista virtaa nurinperin lämmintä kylmäainetta höyrystimeen lämmittäen vanhalla vauhdilla ja luonnonkierrolla virtaavaa viinaa.

ATS

[rrs]

Käsittääkseni kompressorissa on käynnin loputtua suurimmaksi osaksi tulistunutta imukaasua joka on vain vähän korkeammassa paineessa kuin höyrystimessä ja vähän kuumakaasua spiraalin päällä korkeammassa paineessa.
Ei tuosta luulisi kovin paljon energiaa saatavan maapiirin nesteeseen. Varmaankin lahduttimelta vuotaa jonkin verran kuumakaasua korkeasta paineesta takaisinpäin kompressorille paineiden tasaantuessa vaikka siellä takaisku olisikin. Lämpöässässä on näköjään imukaasunlämmönvaihdinkin, sitä ei Geopro GS:ssä ole eikä tulistinvaihdinta.

Täytyy jossain vaiheessa mitata Geoprostakin ainakin kompressorin kuumakaasuputken ja imuputken lämpötilojen muutokset kompressorin käynnin jälkeen.
En saanut tuota tiedostoa auki Office 2003 exelillä. Oliko lämpötilamittausotos kuinkakin pitkä ?

[Matias]

En saanut tuota tiedostoa auki Office 2003 exelillä.

Jos lataat ilmaisen Open Officen niin sillä aukeaa .xlxs tiedostot

http://www.openoffice.org/fi/

[seppaant]

Tässä Exellin kuva kuvana.
Energiana tuo takaisin virtaus on hyvin pieni, pitää yrittää laskea.
ATS

[seppaant]

Energiana tuo takaisin virtaus on hyvin pieni, pitää yrittää laskea.

Aiemmin laskin, että viinaa virtaisi vanhan vauhdin ja luonnonkierron vaikutuksesta n.11 litraa.
Hatusta vedettynä arvaan, että höyrystimessä olisi viinaa 4 litraa.
Kuvan mukaan lämpötila nousee keskimäärin n. 6C.
Näistä laskettuna saadaan että höyrystimeen menee suuruusluokaltaan energiaa
- 375kJ = 0,10 kWh

ATS

[peki]

Tiedätkö mikä on kompuran lepolämpötila käyntien väleillä?
Itsellä tipahtaa noin 26-28C ja esim noissa uusissa lämpötila asettuu johonkin 35C seutuville tai vähän ylitse.

[rrs]

Tuli nyt jotain mitattua. Keruupumppu päällä koko ajan. Ennen kompressoria lämpö käyttäytyy aivan eri tavoin kuin seppaantilla. Kompressorin lämpö putoaa lähelle pekin antamia arvoja.
Imukaasuputkesta noin 10cm kompressorista eristeen alta mitattu
Kuumakaasuputkesta noin 10cm kompressorista ei eristettä
Kuumakaasu käynnissä yleensä noin 80-90 astetta imu noin 10
Aika käynnin lopusta

min    KK    Imu
2,5    50     21,1
5       44,3    24,6
7,5    38,4    27,7
10     36       29,7
12,5  34,2    30,6
15     32,6    31,1
17,5  32,3    31,2
20     32       31,3
22,5  32       31,3
25     31,3    31,2
27,5  30,8    30,9

[Scaramanga]

Kannattaako vaihtuvalauhdutteisella pumpulla kirnuta käyttövettä, vai olisiko parempi tehdä käyttövesi sähköllä?

[justus01]

Kannattaako vaihtuvalauhdutteisella pumpulla kirnuta käyttövettä, vai olisiko parempi tehdä käyttövesi sähköllä?

Riippuu siitä kuinka kuumaa vettä haluaa lämmittää, +55c ja sen alle pystyy ja kannattaa. +60c ilmeisesti onnistuu joillakin pumpuilla, mutta kompura alkaa todennäköisesti olemaan lujilla. Jos ei tarvitse mihinkään erityisen kuumaa vettä, niin varaaja on mielestäni turha pitää yli +50c asteen. Legionellakuumennus 2-4 viikon välein +60..+65c asteeseen sähkövastuksella (jos haluaa)

[erkka]

Onko jollain olemassa kaavaa/xls-tiedostoa jolla voi helposti laskea painehäviöt keruuputkistossa eri virtausnopeuksilla?
Tarkoituksena olisi katsoa että millä kiertopumpulla saavutettaisiin keruulle dT3k ja turbulentti virtaus. Thermian mukaan virtaus pitäisi olla 0,6l/s kylmäpuolella. Nykyinen kiertopumppu on Wilo Stratos Para 25/1-11 ja ajatuksena olisi joko korvata se Wilo Stratos Para 25/1-12 tai Grundfos Magna3 25-120 pumpulla ja pistää nykyinen maaviileälle.

Sitten toinen kysymys: Olenko lukenut alla olevaa graaffia oikein ja yksi kierto kestää 14min putkistossani?

Pumppu käynnistyy 13:21:15 ja 13:35:15 liuos on tehnyt yhden kierroksen. Antureiden erotus alussa oli 0,05K ja pollaus tapahtui 15sek välein. Kiertopumppu oli käynnissä kun pumppu käynnistyi.

[fraatti]

Onko jollain olemassa kaavaa/xls-tiedostoa jolla voi helposti laskea painehäviöt keruuputkistossa eri virtausnopeuksilla?
Tarkoituksena olisi katsoa että millä kiertopumpulla saavutettaisiin keruulle dT3k ja turbulentti virtaus. Thermian mukaan virtaus pitäisi olla 0,6l/s kylmäpuolella. Nykyinen kiertopumppu on Wilo Stratos Para 25/1-11 ja ajatuksena olisi joko korvata se Wilo Stratos Para 25/1-12 tai Grundfos Magna3 25-120 pumpulla ja pistää nykyinen maaviileälle.

Sitten toinen kysymys: Olenko lukenut alla olevaa graaffia oikein ja yksi kierto kestää 14min putkistossani?

Pumppu käynnistyy 13:21:15 ja 13:35:15 liuos on tehnyt yhden kierroksen. Antureiden erotus alussa oli 0,05K ja pollaus tapahtui 15sek välein. Kiertopumppu oli käynnissä kun pumppu käynnistyi.

Mikä mlp kyseessä? Pukkaapa tähän tietoja keruupiiristä niin katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Lähtisin ehkä siitä liikenteeseen että tekisin keruuputkistolle ominaispainehäviö kaavion. Tuon päälle on sitten helppo sovitella eri pumppu vaihtoehtoja.  Tuolla mietin vastaavia asioita http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg53479#msg53479 Mutta ainakin omassa tapauksessa huomasin että oletukset siitä tehosta mitä kaivosta otetaan voivat mennä aivan metsään. Tuon pumpun copppi kuitenkin vaihtuu kokoajan riippuen siitä mitä höyrystimessä/lauhduttimessa virtaa...

[erkka]

Kyseessä Thermia Diplomat Optimum duo 12kW . Putkea yhteensä 447m kahdessa kaivossa, 6 90-asteen kulmaa, takaisku ja lauhdutin. Omien laskujen mukaan virtaus olisi aboot 0,51l/s eli melkein turbulenttia.

[Mika K]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

[Xargo]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Itse dumppaan hukkalämmöt kaivoon. Suunnittelijat ja maalämpökauppiaat pitivät hukkaanheitettynä rahana. Itse olin (ja olen) eri mieltä. Tässä ketjussa jotain juttua:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2814.0

Muihinkin ketjuihin on tullut ripoteltua tiedonjyväsiä. Pähkinänkuoressa kuitenkin niin, että tuolla tavalla voi korvata osan keruusta + loppukesästä tulee käyttövesi melkoisen hyvällä lämpökertoimella kun on lämmitelty keruu.

[seppaant]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.

ATS

[Mika K]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Itse dumppaan hukkalämmöt kaivoon. Suunnittelijat ja maalämpökauppiaat pitivät hukkaanheitettynä rahana. Itse olin (ja olen) eri mieltä. Tässä ketjussa jotain juttua:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2814.0

Muihinkin ketjuihin on tullut ripoteltua tiedonjyväsiä. Pähkinänkuoressa kuitenkin niin, että tuolla tavalla voi korvata osan keruusta + loppukesästä tulee käyttövesi melkoisen hyvällä lämpökertoimella kun on lämmitelty keruu.

Täytyypä laittaa muistiin, asioita on kuitenkin harrastuksenomaisesti mukava näperrellä:)

[Mika K]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.

ATS

No onhan se oikeastaan ongelma jollei o kannattavaa, vaikkei teknistä ongelmaa oliskaan:)

[peki]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.

ATS

No onhan se oikeastaan ongelma jollei o kannattavaa, vaikkei teknistä ongelmaa oliskaan:)

Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin.

[fraatti]

Joskus tullu mieleen et kannattaisko maapiirin rinnalle laittaa toinen piiri jota lämmitettäisiin ilmalla(silloin kun ilma on lämpimämpää mitä kaivo/maa), eli siis vastaavasti kuin ilmavesipumpuissa. Varmaankaan tää ei ole mitenkään uniikki ajatus, mutta koska tollaisia ei kai ole, niin mikä ongelma tossa on?

Ei siinä mitään ongelmaa ole, mutta kannattavuus on pienenlainen.
Itsellä kaivo.
Ulkoilman lämpötila on kaivosta tulevaa nestettä lämpimämpi keväästä syksyyn n. puolen vuoden ajan.
Tänä aikana lämpöpumpun käyttämä sähkö on n. 20% koko vuoden kulutuksesta ja kun vaikutus tulee hyötysuhteen kautta on vuotuinen säästö pieni.

ATS

No onhan se oikeastaan ongelma jollei o kannattavaa, vaikkei teknistä ongelmaa oliskaan:)

Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin.

peki: lattialämmityspiirin vesitilavuus on onnettoman pieni ja ilman varaajaa vesi todennäköisesti alkaisin kiehumaan. Oikea tapa olisi ladata varaajaa josta vesi sitten shuntataan kiertoon.

Luulisin että kaivon lataaminen olisi helppo toteuttaa aurinkokeräimellä. Jotkutovat tuollaisia viritelleet uimealtaiden lämmitykseen vanhoista mustaksimaalatuista pattereista. Vieläkun tekisi niin että kiertovesipumppukin pyörisi aurinkokennon perästä. Tosin taitaisi olla järkevämpi ostaa vain sähköä tuottavia paneeleita ja laittaa ne invertterin perään ja tuottaa sillä COP 1 käyttösähköä....

Ilmalla lämmittämisessä on se ongelma että se vaatii vielä yhden puhaltimen liuospumpun lisäksi siirtämään ilmaa.

[peki]

Putkia ei ole tarkoitus laittaa takan sisälle vaan erilliseen valettavaan takan päälle tulevaan "hattuun" jonka päällystäisin
samanlaisella liuskekivellä kun takkakin.
Tuon hatun voisi täyttää erillisellä säiliöllä tai sitten upottaisi putken valuun. Joku vanha vesipatterikin toimisi varmasti hyvin jos vaan
koko olisi sopiva.
Tuo kiehuminen ei liene ongelma.

[bergvärme]

Peki:
"Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin."

Kunhan et vaan yhdistä "kontrolloimaton" kuuma vesi takasta lattialämmityspiiriin, joihin muoviputkiin ei saa laittaa yli +40 asteista vettä. Ei ainakaan yli +45 aseista. Se olisi toimivan lattialämmityksen putkien tuho, ainakin pitemmän päälle.

[peki]

Peki:
"Mulla olisi tarkoitus valaa tuon takan päälle betonikakku jonka sisällä olisi vesikiertoputkisto. Tämä taas olis yhdistetty tuon yläkerran peltilattiassa olevaan piiriin. Helpohko toteuttaa ja tulisi polteltua tuota takkaakin."

Kunhan et vaan yhdistä "kontrolloimaton" kuuma vesi takasta lattialämmityspiiriin, joihin muoviputkiin ei saa laittaa yli +40 asteista vettä. Ei ainakaan yli +45 aseista. Se olisi toimivan lattialämmityksen putkien tuho, ainakin pitemmän päälle.

Juu tiedossa on tuo rajoite. Tuosta hatusta tulisi erillinen osa joka ei välttämättä olisi kosketuksessa koko alaltaan takan kanssa.
Lisäksi hankaluutta aiheuttaa tuo savupelti jota täytyisi pystyä käyttämään esteettä.
Kiertoveteen saa kyllä helposti termarin joka katkaisi kierron jos nesteen lämmöt  uhkaa nousta liikaa.
Juuri tuon takia olisi varmaan hyvä käyttää jotain radiaattoria muoviputkien sijaan.
Tuo hässäkkä ei paljoa maksa ja takaisin maksu aika näin ollen lyhyt.
Lisäys:

Ajelin vastuksilla (5.8kw) yhden lämmitysjakson ja minulla täsmää täysin tuo teho pumpun ilmoitetun nimellisen virtauksen kanssa.
DT oli koko jakson ajan 5,6-5,5C ja ollen aika tarkkaan 900l/h. Sähkö paloi vähän yli 11kwh

Miten muilla pätee tuo ilmoitettu virtaama?

[peki]

Tuossa tuo vastusajo ja sitten muutama veto kompuralla. Aika paljon muuttuu käyntiajat vaikkei tehoissa (vastus/pumppu)
olekkaan kuin joku 1,4kw ero. Muuten säädöt samat ja ulkolämpökin muuttumaton.

[fraatti]

Miten muilla pätee tuo ilmoitettu virtaama?

virtaus riippuu täysin ll-piirin painehäviöstä ja pumpun tehosta