Märässä betonivalussa on reilusti vettä mikä pitää haihduttaa pois. Siihen palaa aikalailla energiaa. Lisäksi nuo mainitsemasi tuuletukset sun muut ovat ylimääräistä kuormaa normaaliin asumiseen verraten.
Eli yksinkertainen vastaus on että kyllähän se raksa-aikainen käyttö kuormittaa kaivoa aikalailla varsinkin kun menoveden lämmöt on normikäyttöä matalammat jolloin lämpökerroin on parempi -> suurempi osuus antotehosta tulee kaivosta -> kaivoa kuormitetaan enemmän.
Kuten tuossa jo vastattiinkin niin jos kaivolta tuleva litku on pysynyt plussan puolella pakkasilla niin ei minkäänlaista huolta. Normaalikäytössä kaivo käy melko todennäköisesti lämpimämpänä kuin valuja kuivatellessa eikä hetkelliset pakkasen puolelle menemiset normikäytössäkään ihmeemmin haittaa. Toki ainahan se on parempi mitä lämpimämpää litkua on tarjolla noin lämpökertoimen kannalta.
Tottakai ja jos on mahdollista hifistellä pelkkiä asetuksia rukaamalla niin silloin niin tehdään. Elikä yritetään saada mahdollisimman hyvä cop. Maaliskuun lämmitystarpeella tuon litkun lämpötila oli mennyt joitain kymmenyksiä pakkaselle. Ainakin vanhemmista viessmannin pumpuista on löytynyt parametri optimi käyttöaika josta tosin en kyllä tiedä mitä se on vaikuttanut laitteen toimintaan...
Toisesta opuksesta katsottuna se on englanniksi runoiltu malliin
"Due to the permanent energy extraction in brine/water heat pumps, compressor runtimes which are too long can lower the temperature of the geothermal probe so far that the efficiency is reduced. This depends on the primary circuit version and the
heat transfer in the ground. The optimum operating range is the time during which the coefficient of performance (COP) over time is almost linear. The optimum runtime is the time from the compressor start to the end of the optimum operating range.
A Optimum operating range
B Primary temperature drop
C Optimum runtime"
Äkkiseltään laskien pumppu nappaa käynnissä olleessaan kaivosta 8,5kw tehoa. Pumpun käydessä yhtajaksoisesti pitkään, yli 8h tms laskee tulevan nesteen lämpötila kokoajan pikkuhiljaa. Epäilen että kaivon hetkellinen lämmönluovutuskyky on liian pieni sieltä revittyyn tehoon nähden. Sen takia käyntijaksoja pilkkomalla useampaan/vrk olisi mahdollista hilata coppeloa hiukan ylemmäksi.
Parashan kaivosta tulevan litkun lämpötilan kannalta olisi että kaivoa kuormitettaisiin 24h/vrk ja juuri niin vähän kuin mahdollista.
Elenian energian seurannasta näkee selvästi että kun pumppu käy pitkiä jaksoja kaivosta tuleva litku jäähtyy ja ottoteho kasvaa. Nyt kun tuo laatan koko on noin massiivinen ja varauskyky mallia jäätävä täytyisi varmaan tuota toision hystereesiä pudottaa pienemmäksi. Tämä myös tasoittaa huonelämpötilaja. Ainut mutta siinä on että hystereesi on fiksuun tapaan laitettu Viessmannin ingejöörien toimesta piiloon expert-käyttöoikeustason taakse. Mutta tietysti jostain netistä nuo on kylläkin löytynyt jo omiin silmiin.. Millä tapaa muissa pumpuissa on tuo päälle/pois ohjaus toteutettu? Joskus olen kuullut puhuttavan asteminuuteista...tms?
Tälläisen parametrin löysin ja ajattelin että tuon pienentäminen saattaisi auttaa asiaan. Ajatuksia?
7304 Hysteresis secondary
The secondary circuit set temperature results accordingly from the current heat demands. The hysteresis of the secondary circuit temperature specifies the deviation from the set return temperature at which one of the available heat sources (heat pump, external heat source, instantaneous heating water heater) starts or stops. Heating circuits connected to the heating water buffer cylinder are regulated to the flow temperature; direct heating circuits without a heating water buffer cylinder are regulated to the return temperature, taking a fixed spread of 5 K into account.
Säätö on 0,5K - 5K, vakiona arvo on 2K. Tarkoittaako tuo " taking a fixed spread of 5 K into account" että jos kyseessä on järjestelmä ilman puskurivaraajaa käynnityslämpötila on pyynti - 5K - parametrin arvo? Vai viittaako tuo jotenkin toisiopuolen lämpötilaeroihin pumpun käydessä?
