Kytketyt ok-talot öljystä maalämpöön?

[fin2cv]

Terve. Ajatus olisi siirtyä öljyn poltosta kehittyneempiin lämmöntuottomuotoihin yhdessä naapurin kanssa. Tilanne nyt:

- 2 yhteen kytkettyä ok-taloa, eteläinen Lahti
- tontit 1800 m2 molemmilla, savimaa
- vaikka on Lahdessa kaava-alueella, on päättyvän tien varressa jossa 6 ok-taloa joten ei kunnallistekniikkaa tulossakaan 10 v sisällä

Talo A:
- 140 m2, 451 m3, 2 kerrosta, rak.vuosi 1979
- alaosa tiiliverhottu, yläosa puurakenteinen
- lämmitys vesikiertoisilla pattereilla, termostaatit löytyy
- ilmanvaihto huippuimurilla, ei lämmön talteenottoa
- ei lisälämmöneristyksiä tehtyinä, ikkunat ja ulko-ovet vaihdettu n. 5 v sitten
- pienehkö varaava takka jälkiasennettuna muutama v sitten
- 4 aikuista asukasta, saunotaan lähes päivittäin (hetivalmis kiuas)

Talo B kuin yllä paitsi:
- 120 m2, 397 m3
- ei lisälämmöneristyksiä, ikkunat ja ulko-ovet alkuperäiset
- ei takkaa
- 2 aikuista asukasta

Välissä yhteinen tekninen tila ja varastot (lämmitys "hukkalämmöllä")
- alkuperäinen öljykattila, poltin vaihdettu 2007, järjestelmän säätö = kädellä kiertäen pyyntöä lisää/pois
- öljysäiliö 4000 l
- öljyn vuosikulutus yhteensä n. 4000 l
- ei lämpimän veden kulutuksen mittauksia, öljylasku jaettu raakasti kuutioiden mukaan, joka rasittaa itseä, kun takan käyttö keventää myös naapurin kuluja, ei myöskään huomioitu tehtyjä remontteja (ikkunat)
- yhteinen oma kaivo ja umpisäiliö
- yksi sähköliittymä etäluettavalla mittarilla, molemmilla omat perinteiset mittarit, joiden lisäksi teknisen tilan sähkökulunki jaetaan jollakin algoritmilla

Tämmöiseen kommuuniin olisi tarkoitus saada järkevää energiankulutusta. Öljy ei ainakaan halpene, joitakin juttuja täältä lukeneena kiinnostus heräsi järjestelmän uusimiseen. Vanha alkaa olla tiensä päässä milloin vain. Lähinnä tässä mietityttää:
- soveltuuko maalämpö tällaiseen kohteeseen, erityisesti kun 2 taloa lämpenee vesikiertopattereilla
- keruu maapiirillä vai porakaivolla (kustannukset..)
- järjestelmän muutoskustannukset ja käyttökustannukset ja sitä kautta hyöty/sijoitettu euro
- naapurien suostuttelu "kun tää on ollut niin halpaa asumista, korjataan kun jotain menee rikki"
- toisaalta kustannuksia voisi jakaa

Ehdotuksia, näkökulmia, kokemuksia ym ym, kiitokset!


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[tomppeli]

Laitoin noita tietoja taulukkoon.
Hämmästelen hiukan tuota pientä öljyn vuosikulutusta. Onko talo ikäisekseen hyvin eristetty?
Laskelmassani öljyn kulutus väkisinkin nousee vähän korkeammaksi.

Laskelman mukaan noin 13kW -antotehoinen lämpöpumppu riittäisi, mutta silti kovasti suosittaisin noin 15kW -tehoisen lämpöpumpun hankintaa.
Jos osoittautuisi, että pumpun lämmitysteho ei sitten ihan kovimmilla pakkasilla riittäisikään, voisi siitä tulla jopa kiistan aihe.
Parempi hankkia riittävästi tehoa, eli siis se 15kW.
Kahta erillistä pumppua tuskin kannattaa hankkia.
Kaivoja tarvitaan kaksi kpl á 150 metriä aktiivisyvyyttä tai vaakakeruupiiriä 2 x 400 metrin lenkit.

PDF -tulosteen liitin tuohon omaan viestiisi.
Jos olen ymmärtänyt jotain väärin, kerro, niin korjaan asian laskelmaan.

Haluan vielä tässäkin huomauttaa, että tämä laskelma ei ole mikään takuu -arvo; on vain suuntaa -antava.
Takuumitoituksen voi tehdä alan ammattisuunnittelija tai vastuullinen pumpputoimittaja.

[fin2cv]

Kiitost nopeasta vastauksesta. Öljyn kulutus pitää melko tarkasti paikkansa, tiedän että naapuri pitää melko niukkaa linjaa lämpöjen ja lämpimän käytöveden suhteen, ja me lämmitämme takalla pahimmilla pakkaskeleillä.

Talot ovat harjakattoisia ns. "Peukalopotti" -mallistoa (olikohan Koskisen tuote..), jos se vaikuttaa kulutuslaskelmiin jotenkin. Alakerrat ovat pääosin avointa tilaa, ts. ovia ei ole kuin vessaan ja saunaan. Yläkerrassa meillä 4 pienehköä mh ja pieni wc vinoilla sisäkatoilla. Mh päällä käyttöparvet (lähinnä säilytystila/avoin kokonaan) molemmin puolin.

Mitä tuo vaakakeruupiiri 2 x 400 m tarkoittaa maankäytöllisesti? Ts. saataisiinko sopimaan tonteille? Ja vaakapiirin hinta verrattuna porakaivoon? Ts. kannattaako alkaa pihaa mylläämään ja omenapuut/marjapensaat ym. uusimaan?

[tomppeli]

Mitoitus kannattaa kuitenkin tehdä niin, että otetaan huomioon ihmisen ikääntyminen tai sairastuminen, jolloin ei pystytä lämmittämään takkaa ja silloinkin lämmityksen tulisi olla riittävä.
Myöskin, jos myytte mahdollisesti joskus talonne, voi uusi omistaja vaatia korvausta siitä, että talon lämmitysjärjestelmä on alitehoinen.
Sisälämpötila ei vastaa asumisen normeja.
Lämpöpumpuissa on toki sähkövastuksilla toimiva lisälämmityssysteemi, mutta kun hankitaan maalämmitys, tulisi lähtökohtana olla, että todellakin lämmitämme maalämmöllä, eikä suorasähköllä.
Tulevaisuudessa suorasähkölämmitystä tullaan karsastamaan yhä vain pahemmin yhteiskuntammekin toimesta. On syytä varautua siihenkin.

Lämmönkeruu:

Maakeruuputket (=vaakakeruuputket) tulisi asentaa maahan vähintään noin 1,5 metrin etäisyydelle toisistaan.
2 x 400 metrin lenkit saa upotettua maahan vajaan 2000m2 alueelle.
Esimerkiksi voit valita 100m x 14m = alueen, johon laitat pituussuunnassaan 8 kpl (4 + 4) putkia rinnakkain.
Tai laitat 6 + 6 lenkkiä noin 70 metriä pitkälle ja noin 20 metriä leveälle alueelle.

[Matias]

Mitä tuo vaakakeruupiiri 2 x 400 m tarkoittaa maankäytöllisesti?

2kpl 400m:n pituista putkea pitäisi upottaa maahan 0,8-1m syvyyteen siten että sivusuunnassa putkien minimietäisyys toisistaan ja talosta on 1,5m.Ylläolevasta tomppelin kuvasta vasemmalle lähtevien putkilenkkien tapaan.

Nykyisin maksimipituus yhdelle putkilenkille on tuossa 400m:n tienoilla virtausvastuksen takia,sen takia pidemmille keruuputkille joutuu tekemään 2 tai useamman lenkin ettei virtausvastus kasva liikaa.Virtausvastus hidastaa keruuliuoksen virtausta putken sisällä.

Ts. saataisiinko sopimaan tonteille?

Meillä on 2X200m putket n 600m2:n alalla upotettuna.2X400m tarvitsee siis vähintään 1200m2 alan(laskennallisesti) pelkästään keruuputkia varten että mahtuu.Lisäksi tarvii putkien päät viedä kokoojakaivoon tai talon sisälle ja se tarvitsee myös tilaa.
Ahtaalle alalle putkien sijoittaminen on hankalaa joten jos tilaa on enemmän niin putkien asennus on helpompaa.

Ja vaakapiirin hinta verrattuna porakaivoon? Ts. kannattaako alkaa pihaa mylläämään ja omenapuut/marjapensaat ym. uusimaan?

Porakaivon hinnat on olleet yleensä n 30e/m.
Huomaa että yhteen porakaivoon menee kaksi putkea,eli teillä tarvittais 2 kpl n 150m:n syvyistä porakaivoa kun yhteen 150m syvään porakaivoon menee 300m keruuputkea ,siis jos ilmoittamasi lämmönkulutus pitää paikkansa.

Vaakaputkisto tulee yleensä halvemmaksi  mutta siinä on melkoinen operaatio jos  nurmikko ym menee uusiksi ja lisähintaa tulee siitäkin.

Omenapuut,marjapensaat yms säilyi meillä "hengissä" kun kaivinkone nosteli ne reilun juuripaakun kanssa tontin reunalle putken kaivun ajaksi ja kun putket oli maassa niin sitten takaisin,taisi siinä tosin puiden ja pensaiden sijainti myös muuttua sopivampaan järjestykseen  (vaimon näkemyksen mukaisesti) mutta kaikki tosiaan säilyi evakoinnin ajan vahingoittumattomina.

Teillä taytyy olla todella hyvin rakennettu ja varsinkin lämpöeristetty talo jos tuo ilmoittamasi kulutus tosiaan pitää paikkansa kun huomioidaan talon pinta-ala ja rakennusvuosi.
Sellainen asia kannattaisi nyt lähiaikoina tarkistaa että millainen menoveden lämpötila on esim 15-20 asteen pakkasilla?
Jos riittää 50 astetta niin se olisi hyvä,jos tarvitaan kuumempaa menovettä niin silloin joutuu suurentamaan pattereita että tuo 50 astetta riittää normaaliin huonelämpötilaan kovemmilla pakkasilla.
Maalämpökoneella kun taloudellisen toimintalämpötilan raja on tuossa 50 asteessa,jos otetaan talon lämmitykseen kuumempaa menovettä niin hyötysuhde alkaa laskea ja jos joutuu käyttämään lisälämmitysenä vastuksia niin ne syö äkkiä saavutetun hyödyn.

[fin2cv]

Yksi puolituttu taisi mainita vaakaputkiston hinnaksi n. 2000 € n. 5 v sitten rakennettuun taloon (sis. putket ja kaivurin).  Toki uudehko talo pärjää pienemmällä putkistolla. Eli voisiko arvioida meitin vaakaputkiston hinnaksi n 5000 €? Ja siihen päälle omaa työtä ja pihatainta ym.

Ja ylläolevan hinnan mukaan porakaivojen hinnaksi tulisi 9000 €.

Ollaanko suunnilleen oikeissa lukemissa?

[Matias]

Eli voisiko arvioida meitin vaakaputkiston hinnaksi n 5000 €? Ja siihen päälle omaa työtä ja pihatainta ym.

Kyllä tuon 5000e pitäisi piisata myös viimeistelytöihin.

http://www.taloon.com/muoviputki-siniraita-pelm-40-10-400m/LVIN-1812043/dp?ref=nosto_0000_katsoimyos

[fin2cv]

Pitäsköhän aloittaa uusi ketju.. no, mennään tällä. Naapuri teki päätöksen ettei osallistu yhteisen lämmityslaitteiston uusintaan, "tää on toiminut niin hyvin ja on ollut halpaa lämmitystä". Tiesi kyllä että me tehdään siinä tapauksessa oma ratkaisu. Ei ollut kiinnostunut kuulemaan edes tarjouksia. Kerrottiin käyttökulujen suuruusluokka kyllä, mutta kun ei niin ei.

No, laskelmat menee sitten uusiksi, eli noista aloitusviestin tiedoista voi raakata jälkimmäisen talon pois kokonaan. Minkälaisia arvoja olisi meidän talon tiedoilla/käytöllä odotettavissa?

Öljyä on mennyt meillä hieman enemmän (jyrkkä mutu) koska useampi käyttämässä lämmintä vettä. Olisko nuin 2200 l/vuosi.

Pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys, toisaalta taas HetiValmis hohkaa 24/7.

Lähtevän/palaavan patteriveden lämpöjä en ole mitannut, pakkasen perkuleet tais mennä ohi. No, huomenna aamulla luvattu 13-15 astetta, koitetaan saada jotain lukemaa.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

No, laskelmat menee sitten uusiksi, eli noista aloitusviestin tiedoista voi raakata jälkimmäisen talon pois kokonaan. Minkälaisia arvoja olisi meidän talon tiedoilla/käytöllä odotettavissa?

Öljyä on mennyt meillä hieman enemmän (jyrkkä mutu) koska useampi käyttämässä lämmintä vettä. Olisko nuin 2200 l/vuosi.

Pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys, toisaalta taas HetiValmis hohkaa 24/7.

Jätin toisen pään talosta pois laskelmasta.
Liitin uuden laskelman PDF -tulosteen omaan viestiisi tämän yläpuolelle.
7 kW tehoinen lämpöpumppu ja noin 150 metrinen lämpökaivo näyttäisivät riittävän.

Nytkin huomautan, että tämä mitoitus ei ole mikään takuuarvo; on vain suuntaa -antava.
Alan ammattisuunnitelijalta ja vastuulliselta lämpöpumpputoimittajalta saat sitovan mitoituksen!

[fin2cv]

Kiitos tomppelille uudesta laskelmasta.

Yksi edustaja puhelimessa annettujen tietojen perusteella arvioi pumpun kooksi 6-8 kW, suositteli vaakakeruupiiriä hinnan vuoksi. Kysyin alustavasti onko pumppu täysitehoinen vai osatehoinen, sanoi että n. 20 pakkasasteeseen hän laskee tehontarpeen, loput vastuksilla. Mitoituksen tekisi niin että talvessa puhutaan max 100 euron luokkaa olevasta vastuskäytöstä. Meneeköhän tää näin oikeassa elämässä? No, tulee ensi vkolla livenä katsastamaan paikat ja laskemaan tarjousta.

Pyysin kunnalta tietoja tontista, ei ole ainakaan pohjaveden muodostumisalueella eli porakaivo on mahdollinen sen puoleen. Eivät osanneet sanoa onko maapohja savea vai muuta (ei löytynyt maaperäkartan osaavaa värien tulkitsijaa, heh) tai sitä kuinka syvällä peruskallio on. No, homma etenee kuitenkin.

Niin rouwa pyysi kysymään, että jos laitetaan vaakakeruupiiri takapihalle, jossa on omenapuita ja marjapensaita, niin vaikuttaako maasta otettava lämpö omenan/marjantuottoon tai jos sinne tekis joskus pottumaata? Tutuilla oli Sawossa 80-luvun alussa rakennettu koetalo, johon tuli maalämpö (vaakakeruupiirillä) ja jotain aurinkokeräimiä katolle (talon rakentaja/omistaja oli amiksessa putkipuolen opettajana..). Muistan vaan ette heillä takapihalla oli vielä keväällä se 20 cm lunta kun naapureilla tontit oli lumettomia.

Niin ja onko vaakakeruupiirillä hyötyjä/haittoja esim. saatavan tehon suhteen verrattuna porakaivopiiriin?

[Matias]

Niin rouwa pyysi kysymään, että jos laitetaan vaakakeruupiiri takapihalle, jossa on omenapuita ja marjapensaita, niin vaikuttaako maasta otettava lämpö omenan/marjantuottoon tai jos sinne tekis joskus pottumaata?

14 vuoden kokemuksella voin sanoa ettei vaikuta.Joskus kyllä toivois että vaikuttais vaikka vähän kun nurmikkoa joutuu kesällä kahdesti viikossa leikkaamaan

Tutuilla oli Sawossa 80-luvun alussa rakennettu koetalo, johon tuli maalämpö (vaakakeruupiirillä) ja jotain aurinkokeräimiä katolle (talon rakentaja/omistaja oli amiksessa putkipuolen opettajana..). Muistan vaan ette heillä takapihalla oli vielä keväällä se 20 cm lunta kun naapureilla tontit oli lumettomia.

80 luvulla upotettiin maapiirin keruuputket yli 2 m syvyyteen ja jos kesäaikaan ei keruukentän lämpö päässyt palautumaan niin jäätyyhän se muutamassa vuodessa.
Ei kuitenkaan maanpinnasta vaan keruuputkien ympäriltä.

Meillä on keruuputket maassa n 1m:n syvyydessä ja tuossa liitteessa maan lämpötila putkien vieressä maan sisällä.

Muistan vaan ette heillä takapihalla oli vielä keväällä se 20 cm lunta kun naapureilla tontit oli lumettomia.

[fin2cv]

Parilta virmalta tullut tarjouksia (kävivät paikan päällä), 7 tai 8 kW  pumppu vermeineen + varaaja 150-200 litraa (toisessa "sisäänrakennettuna") + porakaivo n. 130 m putkituksineen pumpulle + putkityöt + sähkötyöt + luvat ja kuvat. Eli avaimet käteen -paketti, hinnat ovat näillä kahdella liikuttavan yksimieliset (hintaero parinsadan euron luokkaa). Vaakakeruupiiriin eivät innostuneet mutta toinen teki vaihtoehtoisen tarjouksen sille perustuen (putkisto omana työnä kaivettuna takapihalle). Yllättävän kallista kaikkinensa, porakaivolla reilusti yli 17 k€, 5 v takuulla molemmat.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa netistä/Virosta kaikki ja pyytää asentaja (mistäs tiedät ken on osaava asentaja/säätäjä??) tekemään työ loppuun. Pystyisin itse tekemään "karkeammat työt", vetämään sähköt (kytkentä ammattilaiselle tietty), vanhat putket menevät maalämpöpumpun ajatellun sijoituspaikan päältä. Kysymys onkin siinä, että ostanko tuolla 6-7 k€:llä mielenrauhaa/varmuutta vai teenkö pääosin itse ja kärsin mahdollisesti kohonneesta verenpaineesta ja emännän merkitsevistä katseista kun pakkasella lämmintä ei riitäkään. Voi valinnan vaikeutta, voi...

[Karjusaarenmies]

  Siis 7-8 kW :n pumppu molempiin ?  Eli 2 konetta ?  Kahteen se ei kyllä riitä !  Oma projekti onnistui kyllä hyvin.
Tom Allenin kanssa ei ollut ongelma jakaa projektia niin , että tein itse ison osan ja he tuunasivat kaivon ja koneen
paikoilleen . Hyvä tuli ja kohtuu hintaan !

[fin2cv]

Juu siis nyt puhutaan vain meitin torpasta, naapuri ei lähde rojektiin mukaan. Saa pitää 34 v vanhan öljykattilan ihan issellään.

[fin2cv]

Niin piti tarkennella vielä kun käsittääkseni nyt tarjotut pumput ovat vaihtoventtiilipumppuja (Danfoss DHP-H8 ja Oilon MH 7). Monissa threadeissa patteriverkostoon kytkettäväksi pumpuksi suositellaan tulistuspumppua. Molemmat myyjät vakuuttelivat että nämä riittävät meidän tapauksessa. Hmm.. kuis on oikeasti?

[Matias]

Kyllä ne molemmat talonlämmityksen osalta samalla periaatteella toimii,eroja tulee käyttöveden lämmityksen puolella.

Yleensä tulistinpumppu on varaajien ja shuntin osalta suoraan liitettävissä patteriverkkoon koska ne on valmiina pumpun koneikossa.

Vaihtoventtiilipumpussa joutuu patteritalossa lisäämään puskurivaraajan ja ehkä myös shuntin joilla saadaan menoveden lämpö pidettyä tasaisena.
Lattialämmitystalossa ei normaalisti tarvita puskurivaraajaa eikä shunttia koska lattian betonilaatta toimii massiivisena varaajana.

Eli molemmat toimii ja hoitaa lämmityksen mutta hiukan eritavalla.

[tomppeli]

Tulistusvaraajallinen maalämpöpumppu on yleensä yksinkertaisempi ja helpompi systeeminä.
Ei tarvitse taistella hullunkierron kanssa.
Toinen tärkeä etu tulistuspumpulla on se, että patteriverkkoon syötetään lähes tasalämpöistä kiertovettä.

Tulistinlämpöpumpulla lämmin käyttövesi tuotetaan kiertoveden lämmityksen kylkiäisenä.
Lämmin käyttövesi tuotetaan siksi vähän paremmalla hyötysuhteella.
Tulistusvaraajallisen miinuksena on tavallisesti sen vähän korkeampi hinta.

[fin2cv]

Jos samantehoisten vaihtoventtiilipumpun ja tulistinpumpun hintaa vertaa, paljonko se olisi, noin hintaluokkana?

[Matias]

Niben hintoja,vaihtoventtiilipumppu


Lämpöässän hintoja vuodelta 2011,tulistinpumppu

[tomppeli]

Täydennän vielä tuota aikaiasempaa vastaustani.

Kun ollaan asentamassa patteriverkkoon vaihtoventtiilipumppua (Nibe, IVT, Thermia, saksalaispumput, jne..), tarvitaan siihen yleensä lisävaraaja patteriveden kiertoon.
Lisäksi tarvitaan kiertopumppu ja venttiilejä hullunkiertoon.

Tuollainen varaaja ja nuo muut tarvikkeet sisältyvät tavallisesti jo tulistusvaraajallisen pumpun peruskokoonpanoon. Se tasaa hintaeroa.

[fin2cv]

No tuo Danfossia tarjonnut heppu sanoi että tulistuspumppu on heillä n. 2000 eur kalliimpi ja väitti että sähkönsäästö tulistinpumpulla (jos siis Danfoss DHP-H8 teholtaan ja tuotoltaan riittää) on vuositasolla "kymmeniä euroja, ei satoja". En muistanu kysyä "hullunkierrosta" venttiileineen mithän.

[Dr.Fell]

Täydennän vielä tuota aikaiasempaa vastaustani.

Kun ollaan asentamassa patteriverkkoon vaihtoventtiilipumppua (Nibe, IVT, Thermia, saksalaispumput, jne..), tarvitaan siihen yleensä lisävaraaja patteriveden kiertoon.
Lisäksi tarvitaan kiertopumppu ja venttiilejä hullunkiertoon.

Tuollainen varaaja ja nuo muut tarvikkeet sisältyvät tavallisesti jo tulistusvaraajallisen pumpun peruskokoonpanoon. Se tasaa hintaeroa.

Eikös markkinoilla ole vaihtovenapumppuja jotka EI tarvitse puskurivaraajaa?

Ei patterikierto ole syy tulistuspumpun hankintaan..

[NiceMan]

Mikä haitta siitä puskurista on jos vain mahtuu? 100l ole niin iso...

[Matias]

Eikös markkinoilla ole vaihtovenapumppuja jotka EI tarvitse puskurivaraajaa?

IVT X11 ja X15(ainakin) ei tarvitse puskurivaraajaa ja ovat vaihtoventtiilipumppuja.
Toiminnallisesti nuo poikkeaa normaaleista lämpöpumpuista sillä että niissä on portaaton  lämmitystehon säätö.
Tämän mallin lämpöpumput pyörii siis jatkuvasti ja kompressorin ym pyörimisnopeutta säädetään kulloisen tehontarpeen mukaiseksi.
IVT ketjusta löytyy käyttäjien kokemuksia.

Vakio lämpöpumpuissa ei ole lämmitystehon säätömahdollisuutta vaan niissä on aina maksimi lämmitysteho kompressorin käydessä.
Tämän takia patteritaloissa tarvitaan patteriverkolle puskurivaraaja että lämpötilavaihtelua saadaan tasattua

[Dr.Fell]

No just.
Molemmat em.mallit on poistuneet markkinoilta jo aikaa sitten.Ja sitäpaitsi niiden invertterin hertzialue on varsin suppea.
Ainakin näin pikaisesti netistä kaivettuna selvisi Geopro MH on vaihtovenakone joka ei tarvitse puskuria jatkuvan lämmönkierron takia,mutta onko muita?

[sam68]

Eihän sitä puskuria ole pakko olla ja varsinkaan mitään ulkoisia kiertopumppuja.
Puskurin hinta on vain sellainen että se kannattaa laittaa patteritalossa jos tilaa löytyy.

Suurin syy sen laittamiseen on käyttöveden lämmityksen jälkeinen putkistojen hetkellinen napsuminen. Tämäkin on vain osassa taloja. Vaikutus käyntiaikoihin ja laitteiden kestävyyteen on minimaalinen jos mitoitus on kohdallaan.

[justus01]

Eikös markkinoilla ole vaihtovenapumppuja jotka EI tarvitse puskurivaraajaa?

Ei patterikierto ole syy tulistuspumpun hankintaan..

Meillä päin ei vainhtoventtiilipumppuille asenneta puskurivaraajia ja/tai hullunkiertoja. Ainakin 70-80-luvun taloissa tuntuu toimivan pääosin ongelmitta noinkin. Yhden talouden tiedän jossa yksi patteri pitää jonkinlaista ritinää ja omistaja on nyt pari vuotta harkinnut vaihtaisiko tuon patterin samanlaiseksi kuin talon muutkin patterit....

Itse varmaan laittaisin puskurivaraajan ns. läpivirtaavana ilman hullunkiertoa, jos vain tilaa löytyy. Ei maksa paljon ja käyntijaksot saa pidettyä vähän pidempänä. Mitä isompi tehoinen pumppu suhteessa patteriverkoston vesitilavuuteen sitä enemmän puskurista hyötyä.

[sam68]

Eihän niitä ole kuin muutamassa prosentissa vanhempia asennuksia. Ehkä sitä itsekkin on osasyyllinen tähän "puskurihysteriaan" Jos pumppu ei ole ylitehoinen niin vaikutus on tosiaan pieni, mutta kokonaisinvestointi on sen verran iso että tuo hinta kannattaa maksaa.

[tomppeli]

Puskurivaraaja vähentää myöskin pätkäkäyntisyyttä, ilman, että tarvitaan niin suurta asteminuuttien lisäystä.

[fin2cv]

Ainakin näin pikaisesti netistä kaivettuna selvisi Geopro MH on vaihtovenakone joka ei tarvitse puskuria jatkuvan lämmönkierron takia,mutta onko muita?

Jos tuo Geopro MH on sama kuin meille tarjottu Oilon MH-sarjan kone niin siinä on sisäänrakennettuna puskurivaraaja, siis saman kuoren alle tehtynä. Tosin kuoretkin on vähän isommat, leveys metrin.

http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-mh/

[peki]

Eihän sitä puskuria ole pakko olla ja varsinkaan mitään ulkoisia kiertopumppuja.
Puskurin hinta on vain sellainen että se kannattaa laittaa patteritalossa jos tilaa löytyy.

Suurin syy sen laittamiseen on käyttöveden lämmityksen jälkeinen putkistojen hetkellinen napsuminen. Tämäkin on vain osassa taloja. Vaikutus käyntiaikoihin ja laitteiden kestävyyteen on minimaalinen jos mitoitus on kohdallaan.

Tuo ulkoinen kiertovesipumppu on kyllä ihan järki investointi. Varsinkin nämä uudet Alfat.
Pumpun säädettävyys paranee.
Lauhdutin pumppu on yleensä järeämpi ja sen ei tarvitse pyörii koko aikaa vaan vain silloin kun kompurakin käy.
Hullunkiertoon tarvii kaksi t yhdettä, kaksi 90 asteen kulmaa ja pätkän putkee.

[Dr.Fell]

Ainakin näin pikaisesti netistä kaivettuna selvisi Geopro MH on vaihtovenakone joka ei tarvitse puskuria jatkuvan lämmönkierron takia,mutta onko muita?

Jos tuo Geopro MH on sama kuin meille tarjottu Oilon MH-sarjan kone niin siinä on sisäänrakennettuna puskurivaraaja, siis saman kuoren alle tehtynä. Tosin kuoretkin on vähän isommat, leveys metrin.

http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-mh/

No ei tasan tarkkaan ole,siinähän on integroitu käyttövedenvaraaja eikä mitään sisäänrakennettua puskurivaraajaa.Kompura on vain jostain syystä päätetty viedä varaajan viereen.

[tomppeli]

Ainakin näin pikaisesti netistä kaivettuna selvisi Geopro MH on vaihtovenakone joka ei tarvitse puskuria jatkuvan lämmönkierron takia,mutta onko muita?

Jos tuo Geopro MH on sama kuin meille tarjottu Oilon MH-sarjan kone niin siinä on sisäänrakennettuna puskurivaraaja, siis saman kuoren alle tehtynä. Tosin kuoretkin on vähän isommat, leveys metrin.

http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-mh/

Löytyi periaatekuva:

Pumppu tekee mustalla värillä piirretyllä varaajatankin kierukalla lämmintä käyttövettä ja
vihreällä piirretty kierukka lämmittää lämmitysverkon kiertovettä lämpimän käyttöveden teon aikana
ja silloinkin, kun kompressori ei käy.
Ei tarvita erillistä puskurivaraajaa.

Kyseessä on ilmeisesti eräänlainen "hullunkierto" käyttövesivaraajan alaosassa olevan kierukan kautta.
Aika fiksu idea!

Oilon MH ja Geopro MH -taitavat olla sama vekotin!
http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/Oilon_Geopro_MHesite_FI_okLOW.pdf

[Dr.Fell]

Ainakin näin pikaisesti netistä kaivettuna selvisi Geopro MH on vaihtovenakone joka ei tarvitse puskuria jatkuvan lämmönkierron takia,mutta onko muita?

Jos tuo Geopro MH on sama kuin meille tarjottu Oilon MH-sarjan kone niin siinä on sisäänrakennettuna puskurivaraaja, siis saman kuoren alle tehtynä. Tosin kuoretkin on vähän isommat, leveys metrin.

http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-mh/

Löytyi periaatekuva:

Pumppu tekee mustalla värillä piirretyllä varaajatankin kierukalla lämmintä käyttövettä ja
vihreällä piirretty kierukka lämmittää lämmitysverkon kiertovettä lämpimän käyttöveden teon aikana
ja silloinkin, kun kompressori ei käy.
Ei tarvita erillistä puskurivaraajaa.

Kyseessä on ilmeisesti eräänlainen "hullunkierto" käyttövesivaraajan alaosassa olevan kierukan kautta.
Aika fiksu idea!

Oilon MH ja Geopro MH -taitavat olla sama vekotin!
http://www.oilon.com/uploadedFiles/OilonHome/Materials/Oilon_Geopro_MHesite_FI_okLOW.pdf

Tuon kaavion mukaan se myös esilämmittää käyttöveden lämmönkierron alakierukalla, koska siinähän on jatkuva lämmönkierto?

[sam68]

Puskurivaraajalla lisätään järjestelmän vesitilavuutta joka on patteritalossa se "ongelma". (20L per kW on nyrkkisääntö). Tuo kierukka lisää sitä varmaan pari litraa eli huu ja haa tuohon asiaan..

Ainut hyvä syy tähän ulkoisen kierron rakentamiseen käyttövedenteon ajaksi on vesipatteri IV-kone. Siinä tuolla katkoksella on merkitystä. Missään muussa tapauksessa ei ole mitään merkitystä sisälämmön/asumismukavuuden kannalta!

[juippi]

Puskurivaraajalla lisätään järjestelmän vesitilavuutta joka on patteritalossa se "ongelma". (20L per kW on nyrkkisääntö). Tuo kierukka lisää sitä varmaan pari litraa eli huu ja haa tuohon asiaan..

Ainut hyvä syy tähän ulkoisen kierron rakentamiseen käyttövedenteon ajaksi on vesipatteri IV-kone. Siinä tuolla katkoksella on merkitystä. Missään muussa tapauksessa ei ole mitään merkitystä sisälämmön/asumismukavuuden kannalta!

Mihin sä nyt unohdit sen putkistojen napsumisen.

[sam68]

Puskurivaraajalla lisätään järjestelmän vesitilavuutta joka on patteritalossa se "ongelma". (20L per kW on nyrkkisääntö). Tuo kierukka lisää sitä varmaan pari litraa eli huu ja haa tuohon asiaan..

Ainut hyvä syy tähän ulkoisen kierron rakentamiseen käyttövedenteon ajaksi on vesipatteri IV-kone. Siinä tuolla katkoksella on merkitystä. Missään muussa tapauksessa ei ole mitään merkitystä sisälämmön/asumismukavuuden kannalta!

Mihin sä nyt unohdit sen putkistojen napsumisen.

Tuossahan oli puhe tuosta kierukasta vrt puskurivaraajaan. Napsuminen oli tuossa pari kommenttia ylempänä ja senhän tuo kierukka varmaan poistaa. Siinä mielessä ihan ok jos se on jollain ongelmana..

[juippi]

Tuon kaavion mukaan se myös esilämmittää käyttöveden lämmönkierron alakierukalla, koska siinähän on jatkuva lämmönkierto?

Ei tuossa alakierukassa taida olla kiertoa, muulloin kuin käyttövesijakson aikana ja silloin kun kompura on sammuksissa. Eli lämmonsiirto alakierukassa on varaajasta kierukkaan.

[Dr.Fell]

Puskurivaraajalla lisätään järjestelmän vesitilavuutta joka on patteritalossa se "ongelma". (20L per kW on nyrkkisääntö). Tuo kierukka lisää sitä varmaan pari litraa eli huu ja haa tuohon asiaan..

Ainut hyvä syy tähän ulkoisen kierron rakentamiseen käyttövedenteon ajaksi on vesipatteri IV-kone. Siinä tuolla katkoksella on merkitystä. Missään muussa tapauksessa ei ole mitään merkitystä sisälämmön/asumismukavuuden kannalta!

Tässä taidetaan mennä mutu-tuntumalla..
Putkien napsuminen on TODELLINEN ongelma.Ja vaihtovenakoneen kanssa ilman puskuria se korostuu.

Tuon kaavion mukaan se myös esilämmittää käyttöveden lämmönkierron alakierukalla, koska siinähän on jatkuva lämmönkierto?

Ei tuossa alakierukassa taida olla kiertoa, muulloin kuin käyttövesijakson aikana ja silloin kun kompura on sammuksissa. Eli lämmonsiirto alakierukassa on varaajasta kierukkaan.

Siis nyt en tajunnut?

Katsoppa kaaviota.Kun pumpussa on jatkuva lämmityspiirin kierto,niin SILLOINHAN SE KÄYTTÖVETTÄ TEHDESSÄÄN esilämmittää käyttöveden lämmönkierron alakierukalla,joka saa massalämmön piiristä.
Ja toivottavasti tähän vastaa joku sellainen jolla on tietoa eikä mutua

[Roori]

Siis nyt en tajunnut?

Katsoppa kaaviota.Kun pumpussa on jatkuva lämmityspiirin kierto,niin SILLOINHAN SE KÄYTTÖVETTÄ TEHDESSÄÄN esilämmittää käyttöveden lämmönkierron alakierukalla,joka saa massalämmön piiristä.
Ja toivottavasti tähän vastaa joku sellainen jolla on tietoa eikä mutua

Tuohan riippuu täysin tilanteesta, jos on kovin kuuman tarvetta pattereissa  sieltä saattaa LKV vaiheen aikana tulla lämpöä kierukalla varaajan alapäähän (hetken aikaa) jos on LKV kulutusta eli varaajan pohja viileämpi kuin paluu pattereilta, jos on kova LKV kulutuspiikki niin saatta käydä niin että kierukka jähdyttää patteripiiriä tehokkaastii.
Jos taas pattereilta palaa esim 30C ja varaaja LKV vaihe loppupäässään niin kierukan kautta tarttuu patteripiiriin lämpöä.

Tuon ratkaisun toiminta on kovasti riippuvainen tilanteesta mikä on päällänsä, voi olla että jonnekin osuu kuin nyrkki ja jossain toisaalla taas ei...