Thermia mlp+aurinko uudisrakennukseen

[Vihernokka]

Tervehdys,

Aloitelllaan keväällä 2krs- oktaloa rakentamaan. Lämmitettäviä kuutioita n.550 (+AT) ja lattialämmitys sekä amme olsi tulossa. Talon lisäksi puolilämmin AT 50m2. Haluaisin, että varaajaan tulisi aurinkolämmityskierukka tulevaisuutta ajatellen (paneeleita ei tulisi heti).
Nyt on pää pyörällä, miten käytännössä toteutus kannattaisi tehdä. Thermian lisävaraaja kiinnostaa, jotta pumpun "hienot" ominaisuudet tulee käytettyä hyväksi, mutta saako niihin aurinkokierukkaa asennettua. Entä jos laittaa esim. akvaterm sol 300l tai 500l varaajan, menetänkö pumpun ominaisuuksia?
Lisäksi maapiiristä otetaan kierto ilman esilämmitys/jäähdytypatterille(VEAB 250).

Yksi tarjous tuli, jossa kaivo on 190m ja 10kW pumppu+300l varaaja.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Aloitelllaan keväällä 2krs- oktaloa rakentamaan. Lämmitettäviä kuutioita n.550 (+AT) ja lattialämmitys sekä amme olsi tulossa. Talon lisäksi puolilämmin AT 50m2.

Tein jonkinlaisen laskelman ja liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Lähtötiedot ovat varsin vähäiset, joten laskelma on siitäkin syystä vähän niin kuin sinne päin!!
Pumpun ja lämpökaivon mitoitus näyttävät tämänkin laskelman perusteella sopivilta.

[Matias]

Haluaisin, että varaajaan tulisi aurinkolämmityskierukka tulevaisuutta ajatellen (paneeleita ei tulisi heti).
Nyt on pää pyörällä, miten käytännössä toteutus kannattaisi tehdä. Thermian lisävaraaja kiinnostaa, jotta pumpun "hienot" ominaisuudet tulee käytettyä hyväksi, mutta saako niihin aurinkokierukkaa asennettua.

Aurinkopanelien lämmönsiirrossa on mahdollista käyttää myös erillista (ulkoista) levylämmönvaihdinta jolloin aurinkokierukkaa ei tarvita varaajassa.
Esim Thermian lisävaraajan lämmitys olisi sopivalla putkikytkennällä mahdollista valita lämmittääkö lisävaraajaa Thermian levylämmönvaihdin vai aurinkokerääjän levylämmönvaihdin.

Tuossa ketjussa jäsen sailorin kokemuksia aurinkolämmityksen liittämisestä maalämpösysteemiin
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2307.0

[juippi]

Aloitelllaan keväällä 2krs- oktaloa rakentamaan. Lämmitettäviä kuutioita n.550 (+AT) ja lattialämmitys sekä amme olsi tulossa. Talon lisäksi puolilämmin AT 50m2.

Tein jonkinlaisen laskelman ja liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Lähtötiedot ovat varsin vähäiset, joten laskelma on siitäkin syystä vähän niin kuin sinne päin!!
Pumpun ja lämpökaivon mitoitus näyttävät tämänkin laskelman perusteella sopivilta.

Mitä vuotuista energiantarvetta olet käyttänyt kaivon syvyyden laskemiseen? Aika matalalta 158m vaikuttaa.

[tomppeli]

Mitä vuotuista energiantarvetta olet käyttänyt kaivon syvyyden laskemiseen? Aika matalalta 158m vaikuttaa.

25 615 kWh/vuosi..
Vastaisi 2 944 litran vuotuista lämmitysöljyn kulutusta.
Huomaa, että paikka on lounaisrannikolla!

[Vihernokka]

Kiitos nopeista kommenteista! Saa nähdä vuoden päästä olenko "vihernokka"!

Nyt nälkä kasvoi, mikäs mahtais olla paras varaaja minulle? Tilaa max. 700litraiselle. Toisessa keskustelussa olikin noista thermian mlp malleista. Täytyy vielä pohtia otanko karvalakin vai kaikilla "herkuilla" ts. rahoille vastinetta.

Vielä kiitos, koska perusasiat kaivon syvyys ja mlp koko alkaa olla kohillaan.

[sam68]

Tuo saamasi tarjous on aika lähellä totuutta. Jos haluat aurinkovarauksen niin extender-varaajalla se onnistuu ja samalla saat käyttöveden esilämmityksen sen kierukasta.
Jos amme on iso niin laittaisin siihen tavallisen pumpun+300L varaajan rinnalle eli 480L varaajatilavuutta=>~800L suihkvettä. 300L/~500L käyttövettä ei mahdollista suihkuhommia heti ammeen täytön jälkeen.
Auringolle onnistuu laittaa erillinen käyttövesivaraaja josta viedään vesi maalämpösysteemiin ja tuon voi laittaa helposti jälkikäteen. Saksasta saa valmiita paketteja edullisesti.

[Vihernokka]

Ammeen tilavuus n.290l. Tuo erillinen aurinkosysteemi kuulostaa hyvältä. Aikakin on seuraavat pari vuotta kortilla, ts. ei aikaa aurinkovirittelyille....
sam68 mikähän pumppumalli extenderin kanssa olisi hintalaatusuhteelta paras?

[Vpetteri]

Itsellä perus DPH ja extender johon liitetty keräimet. Toimii hyvin yhteen vanhassa talossa, miksipä ei uudessakin?
Aurinkokeräimien takaisinmaksuaika saattaa olla melko pitkä...
Tänä vuonna auringosta irronnut 24 kWh eli 8 kWh säästetty mlp käyntiä, eli 1 euro. No, markassa on miljoonan alku jne...eikä kehtaa kaataa naapurin viimeistä pihamäntyä joka vielä varjostaa hankalasti

[Vihernokka]

Kiitos ajatuksen vahvistuksesta, että aurinko on lähinnä harrastamisen iloa. Itsekin tykkään kyllä "viritellä" juttuja, mutta elämäntilanne on tällä hetkellä hieman kiireinen. Sen takia aluksi voisin mennä ihan perussetillä. No tulee sentään tuo ilman esilämmitys/jäähdytys, johon pitää laittaa muutamat anturit.. 

[Vihernokka]

auttakaa vielä varaajasta, nää on teille "bact to basics"- juttuja, mutta nykyinen sähkölämmittäjä ei tajua. Eli mitä eroa on MBH ja extender varaajalla? Itse kuvittelen, että MBH:n sisällä on kierukka,joka lämmittää suoraan käyttövettä. Extederissä käyttövesi menee kierukassa, jota varaajan vesi lämmittää...menikö oikein? Ja tarviiko talon lämmitys jonkun puskurivaraajan? Sam68 jossain viestissä kertoi,että 100l olisi hyvä.

Tieto alkaa lisäämään tuskaa   

[Vpetteri]

Osaan vastata vain Extenderin osalta:
392 litrainen varaaja jossa siis lämmitysjärjestelmän vettä, ei varsinaisesti lisää lämpimän käyttöveden määrää, paitsi siten, että varaajassa on 2 kpl kierukoita jotka voi kytkeä joko siten, että toinen esilämmittää käyttövettä ja toinen on aurinkopiirin käytössä, tai molemmat esilämmittävät vettä. Kummassakin tapauksessa jää vaihtoventtiilipumpun käytövedenlämmitys hyvin vähäisille käyttötunneille.
Jos siis on tilaa ja ylimääräistä rahaa, extenderin voi alkuvaiheessa käyttää hyvinkin ilman aurinkolämmitystä. Jos/kun innostus iskee, pienillä putkimuutoksilla varaajan voi muuttaa myös auringolla lämpeäväksi.
Suhteessa tekniseen laatuun on tuo Extender kyllä törkeästi ylihinnoiteltu...

[sailor]

Suhteessa tekniseen laatuun on tuo Extender kyllä törkeästi ylihinnoiteltu...

Onko tuo paljonkin kalliimpi kuin Xargon ostama "natsipönttö" http://www.g2-energy-systems.de/speicher/pufferspeicher/mit-2-waermetauscher/400-2000-liter-pufferspeicher-mit-2wt.html

[Vihernokka]

Hitto, oliskohan tuo diplomat duo optimum sopiva aluksi...jos ymmärsin siinä olisi 300l(xxm3 40C) kuumaa käyttövettä (valmiina odottamassa ammeen täyttöä). Pienenä etuna paketti olis matalampi, kuin integroidulla varaajalla oleva pumppu. Anyway, pumppua tarvitaan vasta syksyllä, joten eiköhän sopiva yhdistelmä löydy

[Vpetteri]

Ei taida extenderiä alta 2 ke saada jälleenmyyjiltä?
Eli on aika paljon kalliimpi. 

[sam68]

Hitto, oliskohan tuo diplomat duo optimum sopiva aluksi...jos ymmärsin siinä olisi 300l(xxm3 40C) kuumaa käyttövettä (valmiina odottamassa ammeen täyttöä). Pienenä etuna paketti olis matalampi, kuin integroidulla varaajalla oleva pumppu. Anyway, pumppua tarvitaan vasta syksyllä, joten eiköhän sopiva yhdistelmä löydy

Pumpun korkeus on matala mutta 300L varaaja on samankorkuinen kuin integroidulla varaajalla.
Nuo Saksalaiset on edullisempia ja koko aurinkopaketti on siellä edullinen.

[Vihernokka]

Tänks kaikille taas tiedoista...rupeaa vinkit tuntumaan lompakossakin 
Eli Duon mainoskuvissa pumpun vieressä oleva varaaja on 200 litrainen.
((Kuitenkin rupesi tuo lisätila kiinnostamaan, sais tekniseen tilaan pumppu/varaajan yläpuolelle muuta tekniikkaakin.))

Riittääkö käyttovesi, jos tavallinen optimum 180l integroidulla varaajalla+varaaja 400l mallia saksa, jossa aluksi molemmat kierukat käyttövedelle. Pahin tällä hetkellä kuviteltu tilanne, että täytetään amme n.300l ja yhden hengen suihku n. 5 min. Miten itseasiassa tuo lasketaan...

[Roori]

Mahtaiskos ruotsilaisten tekemässä testissä näkyä kuumavesisaannot vaikka akselilat Nibe tai Thermia/danfoss?
Siihen sitten arviota kuinka paljon se 400L vois avittaa, vois kuvitella kylmän veden nousun olevan luokkaa 10>>30C ennen MLP:tä!?

[Vihernokka]

Painovirheitä tuosta varaajan korkeudesta..

http://lampo.danfoss.com/xxTypex/549307_MNU17532351_SIT84.html

[juippi]

Painovirheitä tuosta varaajan korkeudesta..

http://lampo.danfoss.com/xxTypex/549307_MNU17532351_SIT84.html

Kappas vaan. Tuolla Thermialla on oikein.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_MBH_FIN.pdf

[Vihernokka]

Tuo saamasi tarjous on aika lähellä totuutta. Jos haluat aurinkovarauksen niin extender-varaajalla se onnistuu ja samalla saat käyttöveden esilämmityksen sen kierukasta.
Jos amme on iso niin laittaisin siihen tavallisen pumpun+300L varaajan rinnalle eli 480L varaajatilavuutta=>~800L suihkvettä. 300L/~500L käyttövettä ei mahdollista suihkuhommia heti ammeen täytön jälkeen.
Auringolle onnistuu laittaa erillinen käyttövesivaraaja josta viedään vesi maalämpösysteemiin ja tuon voi laittaa helposti jälkikäteen. Saksasta saa valmiita paketteja edullisesti.

Tarkoititko, 180l +300l kv varaaja. Ja yo. kysymys 180l + lämpövaraaja 400l, riittäiskö jos molemmat kierukat olisi esilämmityksessä?

[Vihernokka]

Itselle selvittelen vaihtoehtoja Toivelistan mukaisesti, amme 294l taitaa olla se tärkein mitoittava tekijä

1) intergroitu 180l + 400l lämpövaraaja 2:lla kierukalla (kv-esilämmitys)
2  intergroitu 180l + 500l lämpövaraaja 2:lla kierukalla (kv-esilämmitys)
3) erillinen kv-varaaja 300l (tilavaraus 400l lämpövaraaja 2:lla kierukalla (kv-esilämmitys+sun))

Eli käytännön ja miksei teoriittistakin näkemystä veden riittävyydestä kaipailen...

[Vihernokka]

Nyt näyttäis tuo vaihtoehto 2 toteutuvan.

Vähän miettimistä aiheutti yksi uusi tarjous ja siinä pumpun koko oli 12kW ja porakaivon syvyys 230m???

Talon laskennallinen e-luku 157 ja talon nettoala 213-->33441kwh/a. Ilmanvuotolukuna käytetty 4, todellisuus varmasti alle 2.

Tuntuu ihan liian isolta, sähköämmitystalossa kuluisi siis tuo 33,5mwh/a. Ei todellakaan tämän päivän eristysmäärillä täällä lounais-suomessa. Meillä eristettä tulee seiniin 250mm, kattoon 500mm ja lattiaan 200mm stryrox. No tuohan on vain laskelma.

Jos koneeksi ottaa 10kw sijaan 12kw onko haittaa/hyötyä?

[sailor]

Nyt näyttäis tuo vaihtoehto 2 toteutuvan.

Vähän miettimistä aiheutti yksi uusi tarjous ja siinä pumpun koko oli 12kW ja porakaivon syvyys 230m???

Talon laskennallinen e-luku 157 ja talon nettoala 213-->33441kwh/a. Ilmanvuotolukuna käytetty 4, todellisuus varmasti alle 2.

Tuntuu ihan liian isolta, sähköämmitystalossa kuluisi siis tuo 33,5mwh/a. Ei todellakaan tämän päivän eristysmäärillä täällä lounais-suomessa. Meillä eristettä tulee seiniin 250mm, kattoon 500mm ja lattiaan 200mm stryrox. No tuohan on vain laskelma.

Jos koneeksi ottaa 10kw sijaan 12kw onko haittaa/hyötyä?

Otat Nibe 1226 11kW http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1226-11-kw/LVI-5361545/dp?ref=nosto_0000_katsoimyos
*atsipöntö 500l tai se 400l http://www.g2-energy-systems.de/speicher/pufferspeicher/mit-2-waermetauscher/400-2000-liter-pufferspeicher-mit-2wt.html
Siihen 3-vaihe vastuksen: http://www.g2-energy-systems.de/elektroheizstaebe-20-bis-90kw.html

Vastuksen koon valitset niin kuin katollesi mahtuu sähköpaneeleita. Ota 3-vaihevastus niin löytyy kytkentävaihtoehtoja.

Kytkentä siten että kaikki lattialämmitys on yhdessä piirissä, mutta kosteat tilat omalla jakotukilla. Niben käyttövedelle esilämmitys 500l varaajan kierukoiden kautta.

500 litran varaajaan joku halpa Ouman tai vastaava, josta suntataan lattiavettä. Niben lämpöputket varaajaan ihan normisti.

Oumannissa on suntti leviänään suurimman osan talvea ja Nibe ajaa lämpökäyrän mukaisesti. Jos otat Ouman 200 sarjalaisen niin siihen saa TRENDinkin kätevästi kiinni (kts. tuo seurantani).

Auringot otat sitten käyttööb siten että lämmität tuota 500 litran pönttöä sillä vastuksella ja paneeleilla. Paneeleilla saat kertaluokkaa toimintavarmemman ja halvemman systeemin. Valitse se 3-vaihevastus siten kuinka paljon paneelia mahtuu (ulkonäköä tuhoamatta) katolle. Siitä vaihe-vastuksesta saa sitten eri vaiheita erottelemalla sopivan kokoisen. poikkis.net:ssä tuosta juttua.

Voihan sitä sitten *atsivaraajasta ottaa sen alakierukankin käyttöön jos haluaa nestekeräintä, mutta nuo aurinkopaneelit kannattaa laittaa älykkään boksin perään tulevaisuudessa - joka syöttää ensin talon sähkökulutuksen nollaan ja ohjaa vasta loput sinne varaajan vastukselle. Käyttövettäkin MLP tekee COP 3:lla, joten 3-kertaa paremman tuoton saa kun nollaa talon sähkönkulutuksen. Meillä näköjään tuon wattsonin perusteella 430W juuri nyt 

Itse laittaisin aurinkopaneeleiden perään vaikka tuon meidän ILP:n, jolloin kesäaikana voisi jäähdytellä auringolla.

Nyt on verkkoinvertterivalmistajilta tullut jo radio-ohjattavat pistorasiat eli kun paneelit tuottavat sähköä niin napsahtaa kuivausrumpu päälle. En tiedä ovatko kodinkonevalmistajat vielä hokanneet lisätä "aurinko-ohjaus optiota" kodinkoneisiinsa, mutta syytä olisi pikkuhiljaa. Nestekeräimet ovat ihan jees näillä keleillä, mutta niillä ei tee yhtikäs mittää kun varaaja on 50 asteinen hellepäivän aamulla.

EDIT: reiäksi riittäisi kyllä 180-190m ja jos päädyt 8kW:n pumppuun niin varmaan 20m matalampikin. Tässä kun ei tiedä ennätyskylmän maaliskuun jälkeen notta mennäänkö sitä pientä jääkautta kohti vai ei niin ottaisin vähän syvemmän 

[tomppeli]

Talon laskennallinen e-luku 157 ja talon nettoala 213-->33441kwh/a. Ilmanvuotolukuna käytetty 4, todellisuus varmasti alle 2.

Tuntuu ihan liian isolta, sähköämmitystalossa kuluisi siis tuo 33,5mwh/a. Ei todellakaan tämän päivän eristysmäärillä täällä lounais-suomessa. Meillä eristettä tulee seiniin 250mm, kattoon 500mm ja lattiaan 200mm stryrox. No tuohan on vain laskelma.

Ihmettelen myöskin tuollaisia lukuja, nettoalalle 213 m2 lämmitystarve 33441kwh/a.
Tuon mukaan mitoittamalla saadaan suuri pumppu ja lämpökaivo.

Luku saattaa olla näitä uuden laskentaperiaatteen lukuja. Siinä laskelmassa vaikuttaa lämmitystapa.
Sen seurauksena saattaa syntyä ihan ufo lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen rakennuksen lämmitystarpeen kanssa.
Tällä laskentaperiaatteella pyritään kait lähinnä ohjailemaan lämmitystavan valintaa.
Todistuksesta pitää löytää joku muu lukema, jonka perusteella valitaan talon lämmityslaite.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=139756&lan=fi
Laki rakennuksen energiatodistuksesta
3 luku Energiatodistuksen sisältö

10 § Energiamäärien määrittäminen
...
Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään painottamalla laskennallista ostoenergiankulutusta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädettävillä energiamuotojen kertoimilla.

E -lukukaan ei tarkoita ollenkaan samaa, kuin ET -luku:

E-luku: E-luku lasketaan rakennuslupaa varten tarvittavaan energiaselvitykseen. Luku lasketaan rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimien tulona. Luku ilmaistaan yksiköllä kWh/m2 vuodessa. Kertoimet eri energiamuodoille: sähkö 1,7, kaukolämpö 0,7, kaukojäähdytys 0,4, fossiiliset polttoaineet 1 ja uusiutuvat polttoaineet 0,5. E-lukuvaatimuksen arvo pientaloissa riippuu hieman myös rakennuksen pinta-alasta.

Esimerkki: (ostettu energia kaukolämpö 100 kWh/m2 x kerroin 0,7) + (sähkö 50 kWh/m2 + kerroin 1,7) = E-luku on 155 kWh/m2

Energiatodistus: Energiatodistus on työkalu, jonka avulla kuluttaja voi vertailla ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Rakennuksen energialuokitus pohjautuu rakennuksen E-lukuun. Energiatodistus tarjoaa rakennuksen energiatehokkuudesta tietoa, joka ei ole riippuvainen käyttäjien käyttötottumuksista. Rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan kirjaimin A-G, joista A-luokka on tehokkain. (Uusittu todistus on lausuntokierroksella, lausuntoaika päättyy 31.5.2012. Lait on tarkoitus saada voimaan 1.2.2013.)

Ostoenergia: Ostoenergia on energiaa, joka ostetaan rakennukseen muualta. Sitä voidaan käyttää niin tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuin myös ilmanvaihtoon, valaistukseen ja laitteisiin. E-lukua laskettaessa ostoenergialle käytetään määräyksen mukaista energiamuodon kerrointa, jolloin esimerkiksi tuulisähkön ostaminen ei vaikuta rakennuksen E-lukuun.

Omavaraisenergia: Omavaraisenergia on omalla tontilla paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa, joka on tuotettu esimerkiksi aurinkopaneelien avulla.

Ilmaisenergia: Ilmaisenergia on asukkaista ja laitteista vapautuvaa lämpöä, joka vähentää rakennuksen lämmityksen tarvetta.

Ei tuon perusteella ole helppo mitoittaa maalämpöpumppua!
Koeta löytää rakennuksen energiaselvityksestä rakennuksen todellinen lämmitystarve.
Pelkkä rakennus pitää olla selvästi alle 20.000 kWh/a ja siihen lisää lämmin käyttövesi noin 5.000 kWh/a.
Nuo yhteensä luultavasti haarukassa 20.000 -24.000 kWh/a.

[sam68]

Nyt näyttäis tuo vaihtoehto 2 toteutuvan.

Vähän miettimistä aiheutti yksi uusi tarjous ja siinä pumpun koko oli 12kW ja porakaivon syvyys 230m???

Talon laskennallinen e-luku 157 ja talon nettoala 213-->33441kwh/a. Ilmanvuotolukuna käytetty 4, todellisuus varmasti alle 2.

Tuntuu ihan liian isolta, sähköämmitystalossa kuluisi siis tuo 33,5mwh/a. Ei todellakaan tämän päivän eristysmäärillä täällä lounais-suomessa. Meillä eristettä tulee seiniin 250mm, kattoon 500mm ja lattiaan 200mm stryrox. No tuohan on vain laskelma.

Jos koneeksi ottaa 10kw sijaan 12kw onko haittaa/hyötyä?

Jotain 8kW on max tehontarve eli 10kW pumppu 180m kaivolla on vähän ylitehoinen mutta isolla varaajalla tuo ei haittaa. 12kW ei ole järki perusteita.
Pumppu 180L varaajalla antaa tuon ammeen yhteen menoon ilman esilämmitystä. Esilämmitys lattialämmitystalossa lisää tuottoa ehkä 30%. Ammeen täytön jälkeen saattaa käydä niin ettei heti kestä perheellä suihkutella.
300L varaajalla tilanne muuttuu ja hintaero on varmaan luokkaa 800€ asennuksineen. Kun aurinkoenergiaa saadaan niin esilämmitys on tehokkaampi ja tuota ongelmaa ei varmasti ole.

[Vihernokka]

No niin...nyt löytyi selvityksestä energian nettotarve

Energian nettotarve kWh/a
Tilojen lämmitys 11385 (2)
Ilmanvaihdon lämmitys 3372 (3)
Lämpimän käyttöveden valmistus 7455
Jäähdytys 0
(2) sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa
(3) laskettu lämmöntalteenoton kanssa

Ja tässä vieläE-luvun erittely:

Ostoenergia kWh/a:

Sähkö 18652
Puu 3333
Tot 21986

Energiamuodon kerroin: sähkö 1,7 ja puu 0.5

Josta tulee energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus:

Sähkö 31709 kWh/a
Puu 1667 kWh/a
Tot 33376 kWh/a

Kyllä täytyy sanoa, että pettynyt olen jos ostoenergian määrä huitelee tuossa 22000 kWh/a luvuissa. No sen näkee vasta parin vuoden päästä, ekaks täytyy saada valmiiks koko talo....

[tomppeli]

Energian nettotarve kWh/a
Tilojen lämmitys 11385 (2)
Ilmanvaihdon lämmitys 3372 (3)
Lämpimän käyttöveden valmistus 7455

- Energian tarve = 11385+3372+7455 = 22212 kWh/vuosi.
- Lämpöpumpun vuotuinen COP esimerkiksi 4 COP.
- Lämpöpumpun sähkönkulutus = 22212 kWh / 4 = 5553 kWh.
- Maksaa:  0,14€/kWh x 5553 kWh = 777,42 € / vuosi.

Lisäksi tulee toki taloussähkö.

Laskin mitoituksen uudelleen ja vaihdoin uudemman PDF -liitteen tuonne aloitusviestiisi.
Autotallin ja päärakennuksen välisen lämmönsiirtokanaalin tehon hukkaa en osaa arvioida.
Riippuu siitä, millaisella putkituksella sen teet.
Tuon laskennan perusteella näyttäisi jopa 8 kW -lämpöpumpun teho riittävältä.
Hankkisin silti 10 kW -tehoisen, varsinkin, kun tuo lämpökanaalikin hukkaa tehoa, jota ei ole huomioitu ollenkaan laskelmassa.

Jälleen haluan huomauttaa, että tuo laskelma ei ole mikään takuumitoitus!
Sellaisen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta lämpöpumpputoimittajalta.

[Thermia12kW]

Thermia Duo + Jäspi VLM Star 300 Aurinkokierukalla!

VLM 300 Star on samanlainen varaaja kuin Thermian MBH 300 ja maksaa samanverran, siinä on vakiona sähkövastus mukana ja  aurinkokierukka maksaa muutama satanen lisää.
VLM Star kv-varaaja löytyy myös 500 litraisena jos on iso kv-tave.