Keruun hienosäätöä

[maalämmittää]

Laitoin keruupumpun käymään koko ajan (vinkkien mukaisesti) ja totesin että mittaukset näyttää n. 0,6C pieleen...No, eikun säätämään.
Keruun nopeus 70% - > 85%:iin niin keskiarvollinen lämpötilaero on melko tarkkaan 3C.
KYSYMYS : Keruun lämpötilaero muuttuu noin asteen käyntijakson aikana, niin onko hyvä tähdätä 3C keskiarvoon vai jompaan kumpaan reunaan ?
Hifistelyähän tämä on, mutta kun lokit ja excel antaa niin paljon mahdollisuuksia
Kuvassa keruun lämpötilaero parin huilijakson ja yhden lämmitysjakson ajalta.

[kotikallio]

No jos ajattelee, että se 3 astetta olisi maaginen optimi, niin silloin varmaan poikkeaman aikakeskiarvon minimoiminen olisi perusteltua. En ole itse vielä varma voiko tuohon magiikkaan sokeasti luottaa. Höyrystimen lämpeneminen kun on periaatteessa positiivista.

Minulla delta muuttuu n. puoli astetta loppua kohti tyypillisellä lämmityksen käyntijaksolla. Liuospumppu 100%, ja kiertopumppu 50% puskee lämmöt viereiseen varaajaan.

Delta alenee, kun pumpun teho alenee lauhduttimen menolämpötilan noustessa . Yksi syy olla käyttämättä "ylipitkiä" käyntijaksoja.  Voi ilmiössä muitakin osatekijöitä olla mukana.

[maalämmittää]

....... voiko tuohon magiikkaan sokeasti luottaa. Höyrystimen lämpeneminen kun on periaatteessa positiivista.
Minulla delta muuttuu n. puoli astetta loppua kohti tyypillisellä lämmityksen käyntijaksolla. Liuospumppu 100%, ja kiertopumppu 50% puskee lämmöt viereiseen varaajaan.
Delta alenee, kun pumpun teho alenee lauhduttimen menolämpötilan noustessa . Yksi syy olla käyttämättä "ylipitkiä" käyntijaksoja.  Voi ilmiössä muitakin osatekijöitä olla mukana.

Johonkin olisi hyvä luottaa, kun oma osaaminen on pientä 
Keruu on nyt 100% ja delta pieneni 3C -> 2,6C ja höyrystimen keskilämpötila nousi 0,5C.
POHDINTAAN: Ylittääkö höyrystimen lämpenemisestä saatava hyöty kiertopumpun kulutuksen lisäyksen ?

[kotikallio]

Vaatisi tarkkoja mittauksia luulen, jotta siitä varmasti voisi jotain sanoa. Jätän siis sanomatta. Tuskin mitään merkitsevää, voin veikkailla.

Mutta aina voi spekuloida, esim pystytkö näkemään lauhdutinpuolella jotakin muutosta, tuon seurauksena ?

[Matias]

Ylittääkö höyrystimen lämpenemisestä saatava hyöty kiertopumpun kulutuksen lisäyksen ?

Jos lauhdutinvirtaus on sama molemmilla keruun nopeuksilla niin lauhduttimen dt suurenee jos antoteho suurenee.

[maalämmittää]

Ylittääkö höyrystimen lämpenemisestä saatava hyöty kiertopumpun kulutuksen lisäyksen ?

Jos lauhdutinvirtaus on sama molemmilla keruun nopeuksilla niin lauhduttimen dt suurenee jos antoteho suurenee.

Antoteho näyttää olevan 85%:lla suurempi.
Dt on 0,4C keskiarvollisesti korkeampi.

Käyntijakson pituuskin on lyhyempi 85%:llä (63,5min vs. 75,5min).
Ulkolämpötila oli 0,1 asteen tarkkuudella sama ja molemmat otokset yöllä.

Taidanpa nyt luottaa 3C eroon.

Kuvassa lauhduttimen dt lämmitysjaksossa keruun eri nopeuksilla.

[kotikallio]

Mielenkiintoista.

Onko ero sama lauhduttimen menolämpönä, vai onko osa erosta paluussa?
Mikä aika-asteikko tuossa ?  Sinunhan kannattaisi lopettaa jakso n 60 kohdalla, sen jälkeen "tehokkuus" romahtaa tällä mittarilla   Voimakas  transientti tuossa alussa tullee sinun puskurijärjestelystäsi ?

Peräkkäisissä mittauksissa yksi riski on, että edellinen "moodi" joko hyödyttää tai haittaa myöhempää mittausta systeemin energiataseen kautta. Tyyppiesimerkki on lattialämmityksen pitkä muisti laatan kautta.  Useita vuorotteluita keskiarvotettuna, tai pidempi sarja samaa moodia ennen mittausta ovat keinoja vähentää tätä virheriskiä.   Oliko näissä mittauksissä tuollainen turvallinen "erotin" moodinvaihdon jälkeen ?

Niben suositus taisi olla 2-5 astetta, ja siitä keskiarvo olisi 3.5 astetta.  Luulen, että se todellinen optimi riippuu vielä lisäksi olosuhteista (pyyntilämpö, lauhdutinkierron nopeus, puskurijärjestely, jne) ja pumpun "säädöistä" ( kylmäainetäyttö, paisuntaventtiilin säätö, jne), eli lopulta eri pumppuyksilöistä eri tilanteissa  voi saada eri vastauksia tuohon optimikohtaan.  Siis luulen.  3 on varmaan hyvä peukalosääntö

[maalämmittää]

V: Paluun ero on noin tupla suurempi kuin menon.
V: Mittaus on 10 sek välein, olen käyttänyt numerointia jotka excel skaalaa paremmin.
V: Nyppylä voi tulla puskurista+isoista vapaankierron putkista (2" putkia osassa taloa) tai keruun ensimmäisestä kierroksesta kaivossa. Tasaisen osuuden ero lienee merkitsevä.
V: Näytteet eri päiviltä ja olen pyrkinyt useamman otoksen huomioimaan.
******************************************************
Keruu nyt 75% ja lauhduttimen dt kasvaa edelleen.
Kohta joutuu lisäämään virtausta lauhduttimella, mutta mennään tämä säätö ensin loppuun.
Keruun ero nyt n. 3,6C ja lämmitysjakson kesto 68 min.
Pitänee pienentää keruuta vieläkin.

[peki]

Mielenkiintoinen otos.
Paljonko sulla lauhduttimen dt kasvoi C asteikolla?

[Matias]

Keruu nyt 75% ja lauhduttimen dt kasvaa edelleen.
Kohta joutuu lisäämään virtausta lauhduttimella, mutta mennään tämä säätö ensin loppuun.
Keruun ero nyt n. 3,6C ja lämmitysjakson kesto 68 min.
Pitänee pienentää keruuta vieläkin.

Onpas erikoinen vaikutus,itse kokeilin vuosi-pari sitten samantapaista Ekowellin pumpulla,keruu 2X200m pintaputkisto ja lauhdutinpiirissä Pollucomin energiamittari.
Kävi niin että keruun virtausta hidastettaessa aleni lauhduttimen antoteho muutamassa minuutissa.
Täytynee testata uudestaan ja ottaa lauhduttimen dt mukaan testiin.
Toisaalta trendin mukaan maan lämpötila on kyllä nyt lähes sama (+0,9C) kuin kerullta tulevan liuoksen lämpötila (+0,6C) joten ei taida keruulta tuleva liuos tuosta nousta.

Voiskohan tuossa maalämmittäjän tapauksessa olla joku sellainen ilmiö että kun keruun virtausta hidastaa niin kaivosta tuleva keruuliuos olisi lämpimämpää koska liuoksen kiertoaika kaivossa hitaammalla virtauksella on pidempi.
Lämpökaivoissahan kaivon vesi on yleensä useita asteita lämpimämpää kuin putkissa kiertävä keruuliuos ja sen aiheuttaa keruuputken seinämän heikohko lämmöjohtavuus.

[peki]

Täytyy laittaa itsekin yöksi kaivo kakkoselle.

[kotikallio]

V: Paluun ero on noin tupla suurempi kuin menon.

Minulla on sellainen omatekoinen teoria, että lämmitysteho riippuu lämmittäjän keskilämpötilasta. Talon lämmitysteho radiaattorin , ja radiaattorin lämmitysteho lauhduttimen keskilämpötilasta. Ideaalisessa jakelussa nuo kaksi ovatkin identtisiä.

Nyt siis olet todennut, että keskilämpötila kasvaa, kun keruun kiertonopeus kasvaa. Eli siis päätelmäni, lämmitysteho kasvoi kiertonopeutta lisättäessä.

Lämmitysjakson pituus johtaa harhaan, suurempi menolämpö ( vaikka pienempi keskilämpö) johtaa integraalin nollautumiseen nopeammin, mutta sýsteemin energiataseessa on negatiivinen ero jakson päättyessä.

[maalämmittää]

Täytyypä toistaa tuo 75% testi, jottei johda muita harhaan.

[kotikallio]

Laitapa näkyviin vertailu lauhduttimen keskilämpötilasta noille tapauksille, aineistohan sinulla on.  Veikkaisin, että tehossa/keskilämmössä ei noin voimakkaita transientteja ole.

Se alkuperäinen pohde, ylittääkö tuotto panoksen, ja mihin deltan arvoon saakka, jäänee hämäräksi ilman sitä Pollua.

[maalämmittää]

Kone ajoi 75%:lla päivän.
Hujautin tulokset exceliin ja veti hiljaiseksi. Luulin ottaneeni edustavia otoksia, ja katin kontit

Kuvan käyrät on ajettu 75%:llä ja noin paljon vaihtelua!!! ... mistäs tästä nyt ottaa kiinni...kele
Kaikki ovat puhtaita huili-lämmitys-huili - jaksoja.

Jotta näistä saisi jotain normeerattua, niin pitäisi (osata) tehdä tiedettä. Muuttuvia tekijöitä/olosuhteita on paljon.

Taidanpa nyt vaan hyväksyä keruun keskimääräisen 3C lämpötilaeron oikeaksi ja vain nauttia hyvin toimivasta maalämmöstä.

Matias : Koneelle tuleva liuos oli 100%:ssa keskimäärin -0,73C ja muissa  -1,02 - -1,04

Syvä pahoitteluni harhaajohtamisesta kaikille ja kaikille myös kiitos asian pohtimisesta!

[peki]

Näistä ohilaukauksista yleensä joku osuu Tsemppiä.
Seppaantin opit ovat yhä murtamatta

[Matias]

Matias : Koneelle tuleva liuos oli 100%:ssa keskimäärin -0,73C ja muissa  -1,02 - -1,04

Olisko sulla deltaa noille 100% (-0,73C) ja muille (-1,02.....1.04C)?

Jos keruun virtaus on 1500l/h niin 0,3C muutos on yli 0,5kw lämpötehoa.Eli pienikin lämpötilamuutos vaikuttaa melkoisesti tehoon.

 

Muuttuvia tekijöitä/olosuhteita on paljon.

Samaa mieltä,ehkä mielenkiinto säilyy tuon takia.Itse testailin keruupiirin virtauksia aikoinaan sillä ajatuksella että saisi keruun virtausta hidastamalla lämpöpumpun käymään sellaisia käyntijaksoja että keruuliuos kiertäisi vain yhden kierroksen käyntijakson aikana.Se ensimmäinen kierros kun on kaikkein lämpimintä.
Sain synkronoitua keruun kiertoajan ja käyntijakson suht samanpituisiksi mutta hyötypuoli meni miinukselle kun lauhduttimen antoteho aleni liikaa.

Tuossa keruun virtauksessa höyrystin jäähdyttää liuosta ja jos virtaus on hitaampi niin jäähtyy enempi eli höyrystimen dt suurenee hitaammalla virtauksella.

Kaivossa taas hitaammalla virtauksella keruuliuos ehtii lämmetä enemmän mutta kun höyrystimeltä tulee hitaammalla virtauksella kylmempää liuosta niin ehkä sen takia kaivosta höyrystimelle tulevan liuoksen lämpötila on lähes sama.

Toisekseen suurempi lämpötilaero kaivon veden ja keruuliuoksen suhteen taas pitäisi vaikuttaa siten että kylmempään keruuliuokseen siirtyy enemmän lämpöä..ts lämpövirta on suurempi.(?)

Virittelin tässä omat systeemit testiä varten ja klo 17.30 käyntijakso on keruun maksimivirtauksella(3/3) ja seuraava klo 20.40 käyntijaksolla keruun virtaus on pykälän hitaammalla (2/3).
Tässä on kolmenopeuksinen keruuliuospumppu.
Saas nähdä miten nyt käy
http://www.saunalahti.fi/matsut/talo/day.jpg

[maalämmittää]

Tässä deltoja

[Matias]

Kahden käyntijakson perusteella tulos on aika selvä.

Keruu 3/3 nopeudella ottoteho 2,8kwh ja antoteho 9kwh=COP 3,2

Keruu 2/3 nopeudella ottoteho 4,4kwh ja antoteho 12kwh=COP 2,7

[maalämmittää]

Näistä ohilaukauksista yleensä joku osuu Tsemppiä.
Seppaantin opit ovat yhä murtamatta

Nooh, kenenkään oppeja ja varmaan vähiten Seppaantin ei ole tarkoitukseni murtaa.
Oppia ja optimoida kyllä.

[maalämmittää]

Kahden käyntijakson perusteella tulos on aika selvä.
Keruu 3/3 nopeudella ottoteho 2,8kwh ja antoteho 9kwh=COP 3,2
Keruu 2/3 nopeudella ottoteho 4,4kwh ja antoteho 12kwh=COP 2,7

Kuinka paljon oli keruun lämpötilat noilla nopeuksilla ?

[Matias]

Kuinka paljon oli keruun lämpötilat noilla nopeuksilla ?

Tuossa liitteessä trendit.
Maasta tulevan keruuliuoksen lämpötila +0,9C ei näköjään muuttunut keruun kiertopumpun nopeuden muutoksesta.

Maahan menevän liuoksen lämpötila 3/3 nopeudella n -2,4C ja 2/3 nopeudella -2,9C.

Keruun dt (vihreä trendi) näyttää pienenevän molemmilla nopeuksilla

[maalämmittää]

Melko iso ero COP:ssa noilla mittauksilla.
Jos sininen käyrä on ulkolämpötila, niin se on n. 5C matalampi 2/3 - testissä.
-> Kun pyynti/meno nousee niin eikös COP pienene ?
Kuinka paljon sen vaikutus on?

[Matias]

Enpä osaa sanoa,on siinä tosiaan korkeampi lauhtumislämpötila 2/3 keruunopeudella.
Teen uuden testin vaikka kiinteällä lauhdutuksella niin silloin ei lämpökäyrä muuta pysäytyslämpötilaa.

Maasta tulevan keruunesteen lämpötila ei näytä muuttuvan keruun eri nopeuksilla,tämä saattaa johtua siitä että keruuputkiston alkupäästä on maa jäätynyt putken ympäriltä ja silloin lämmönsiirtyminen maasta keruuliuokseen tehostuu.
Käytännössä maasta tulevan liuoksen ja maan lämpötilat pysyy silloin samoissa.
Tämä sopisi just tähän vuodenaikaan kun maan lämpötila on nyt alimmillaan.

[maalämmittää]

Taidanpa sittenkin uskoa teitä ja jättää keruun 100%:lle.
Jaa, että miksi..... uskon kokeneempia ja pystyn nyt perustelemaan asiaa itsellekin lukujen avulla

Keruun tulo on 100%:lla 0,5-0,6C korkeampi kuin 85%:lla.
Keruun dt on 100%:lla alussa -3C ja keskim. -2,4C ja lopussa -2,2 - -2,3C. Nämäkin ovat NIBE:n ohjearvojen rajoissa.
Hörystimen keskilämpötila on n. 1.1C korkeampi, niin varmaan COP nousee jonkin verran.
Tämä opetti, ettei kannata sokeasti luottaa koneen mittauksiin, jos näin olisin tehnyt niin pyörittäisin keruuta jollain 75%:lla

Kuvassa on keruun tulon lämpötilat eri nopeuksilla.

Kiitos auttaneille !

[Matias]

Joo,niin näyttää menevän.
Tuossa liitteessä kolmen keruunopeuden trendit.

Jotain häikkää jossakin kun maan lämpötila, missä keruuputket on , näyttäis olevan nyt +0,8C mutta keruun 1/3 nopeudella maasta tulee +1,7 asteinen liuos,samoin 2/3nopeudella maasta tulevan liuoksen lämpötila on +1,3C.

No nämä on näitä harrastajan mittailuja joten voi olla oikein..tai olla olematta