Miksi täysteho??

[sam68]

Minusta koko termi on epäonnistunut ja harhaanjohtava mainosbluffi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee.

Nimenomaan.
.... -maalämpöpumppumallisto on suunniteltu vastaamaan omakotiasujan kaikkia lämmitystarpeita. Täystehoisessa maalämpöpumpussa on 750 litran sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, joten lämmintä käyttövettä riittää isollekin joukolle.

Kuka ottaa vastuun kun iskee kunnon pakkaset? 

[tomppeli]

Jos nyt siirrytään tulistuspumppuun:

yo. 0- -5C kelillä, niin alkaako alaosa kuumenemaan siinä "siivellä" kun tehdään käyttövettä? Varaajan ylhäällehän menee vain 15-20% tehosta ja alhaalle 80-85% vaikka ei ole tarvetta ja alaosa lämpenee => paineet kasvaa ja COP laskee. Entä kun keli onkin +10-+15C. Edelleen alaosa kuumenee turhaan ja COP laskee.
...
Joten minä olen täystehon kannalla ja en tulistuksen. Se mikä ratkaisee on kuinka edullinen ja laadukas kokonaispaketti on käytössä

Optimi paketti minulle olisi vaihtoventtiilikone suht. isolla "suomalaistyyppisellä" varaajalla (800-1000L) ja sen pohjaan aurinkokierukka.... Sitten ensi taloon 

"Xargo" jo tuossa tämän saman kertoikin.
Kannattaa muistaa, että tulistusvaraajallisessa lämpöpumpussa alasäiliön vedellä esilämmitetään kylmä vesijohtovesi tuohon alasäiliön lämpötilaan ja sitten lopuksi se vielä tulistetaan siellä kuumassa yläsäiliössä olevassa kierukassa käyttövedeksi.
Alasäiliön lämpö ei mene hukkaan, vaan käyttöön.

Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella.
Xargo laittaa kaksi eri säiliötä, yksi esilämmitykselle ja toinen tulistimeksi.
Periaatteessa se on sama ratkaisu, kuin tässä alla olevassa kuvassakin, jonka laitan muistin virkistämiseksi tähän.:


Tulistuspumppu voi toki olla täystehoinen, osatehoinen, tai kovasti vajaatehoinen.
Sen asian ratkaisee mitoitus.
Kun hankkii lämpöpumppua, kannattaa pohtia mitoitusta.
Syytä olla totuuden mukainen, kun ilmoittaa talonsa vuotuisen lämmitysöljyn kulutuksen.
Ilmoittamalla öljynkulutuksen alakanttiin saa osatehoisen lämpöpumpun.!

[sailor]

Nimenomaan.
.... -maalämpöpumppumallisto on suunniteltu vastaamaan omakotiasujan kaikkia lämmitystarpeita. Täystehoisessa maalämpöpumpussa on 750 litran sisäänrakennettu lämminvesivaraaja, joten lämmintä käyttövettä riittää isollekin joukolle.

Kuka ottaa vastuun kun iskee kunnon pakkaset? 

Mitä vastuuta tässä nyt tarvitaan? Laittaa osatehomoodin päälle apuun tulee 6kW:n vastus.

Minä en usko kyllä yhdenkään LÄ:n alimitoitukseen...jos tälläinen löytyy niin tod.näk. kyseessä on saneerauskohde, jossa pattereiden lämmönluovutuskyky on tullut vastaan - ei teho.

Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä. Suihkussakäynti kylmentää vaihtoventtiilipumpussa kämpän 

Mutta kaikesta selviää kun ottaa sen pykälää suuremman pumpun ja ainakin 20m syvemmän reiän kuin lipevä kauppias tarjoaa.

[AAA]

Jos nyt siirrytään tulistuspumppuun:

yo. 0- -5C kelillä, niin alkaako alaosa kuumenemaan siinä "siivellä" kun tehdään käyttövettä? Varaajan ylhäällehän menee vain 15-20% tehosta ja alhaalle 80-85% vaikka ei ole tarvetta ja alaosa lämpenee => paineet kasvaa ja COP laskee. Entä kun keli onkin +10-+15C. Edelleen alaosa kuumenee turhaan ja COP laskee.
...
Joten minä olen täystehon kannalla ja en tulistuksen. Se mikä ratkaisee on kuinka edullinen ja laadukas kokonaispaketti on käytössä

Optimi paketti minulle olisi vaihtoventtiilikone suht. isolla "suomalaistyyppisellä" varaajalla (800-1000L) ja sen pohjaan aurinkokierukka.... Sitten ensi taloon 

"Xargo" jo tuossa tämän saman kertoikin.
Kannattaa muistaa, että tulistusvaraajallisessa lämpöpumpussa alasäiliön vedellä esilämmitetään kylmä vesijohtovesi tuohon alasäiliön lämpötilaan ja sitten lopuksi se vielä tulistetaan siellä kuumassa yläsäiliössä olevassa kierukassa käyttövedeksi.
Alasäiliön lämpö ei mene hukkaan, vaan käyttöön.

Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella.
Xargo laittaa kaksi eri säiliötä, yksi esilämmitykselle ja toinen tulistimeksi.
Periaatteessa se on sama ratkaisu, kuin tässä alla olevassa kuvassakin, jonka laitan muistin virkistämiseksi tähän.:


Tulistuspumppu voi toki olla täystehoinen, osatehoinen, tai kovasti vajaatehoinen.
Sen asian ratkaisee mitoitus.
Kun hankkii lämpöpumppua, kannattaa pohtia mitoitusta.
Syytä olla totuuden mukainen, kun ilmoittaa talonsa vuotuisen lämmitysöljyn kulutuksen.
Ilmoittamalla öljynkulutuksen alakanttiin saa osatehoisen lämpöpumpun.!

@Tomppeli: Mihin tarvitset 1000 litraisen pytyn kesällä täynnä huonolla hyötysuhteella tehtyä 55C vettä?

Annatko ihan teknisen vastauksen toteamaasi "Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella."

Ja kyllä täysitehoinen laite on OK, mutta osatehoisellakin on etunsa.

[tomppeli]

@Tomppeli: Mihin tarvitset 1000 litraisen pytyn kesällä täynnä huonolla hyötysuhteella tehtyä 55C vettä?

Annatko ihan teknisen vastauksen toteamaasi "Tämän tekniikan etuna on lämpimän käyttöveden tuottaminen paremmalla hyötysuhteella."

- Pytty voi olla monen kokoinen, usein jossain väliä 300 - 1000 litraa.

- Ei se koko pytty ole täynnä 55 asteista vettä kesälläkään.

Alaosassa on noin 35-40 asteinen vesi ja yläosassa vain on tuo korkea lämpötila.
Joillakin pumpputyypeillä on ilmeisesti ollut ongelmia tuon lämpötilakerrostumisen kanssa, mutta ongelmaa ei voi yleistää kaikkia tulistusvaraajallisia pumppuja koskevaksi.
Seuratkaa vaikkapa jäsen "hitachi" :n lämpöpumpun "trendi" -sivua.
Kyllä se hyötysuhdekin pysyy hyvänä tuon lämpökerrostumisen ansiosta.

[Xargo]

Eikä tulistuksen ongelmiin auta kaksi pyttyä. Se loput 85% lauhtunutta energiaa pitää laittaa johonkin. Sitten se menee sinne erilliseen pyttyysi ja sieltä kuumana lauhduttimeen ja COP laskee.

Vaihtoventtiili kone tekee vain tarvittavan käyttöveden siihen oikeaan pyttyyn täydellä teholla ja jättää puskurin rauhaan.

Niin siis meinasin että isoon pönttöön tehdään lämmitysvettä ja tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. Sitten jos vaikkapa kesäaikaan tehdään käyttövettä niin ei silloin lauhduttimen lämpöjä isoon pönttöön viedä (siis olettaen, että iso pönttö on jo valmiiksi riittävän lämmin vaikkapa kylppärin mukavuuslämpöihin jos moisia kaipaa) vaan siihen pieneen käyttövesipönttöön. Tässäkin tapauksessa tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. COP toki laskee, mutta vain saman verran kuin vaihtoventtiilikoneessa muutenkin käyttövesijakson aikana. Eli ei se tulistuksenpoisto lämpökerrointa heikennä jos härveliä ohjataan fiksusti.

Sinäänsä tuossakin tilanteessa lämpökerroin käyttövedentekoon on parempi kuin peruskytkennän mukaisella vaihtovenalla, koska käyttöveden esilämmityksen vesi on tuotettu edelleenkin matalammalla painetasolla. Tai jos oikein lähdetään hifistelemään niin jos kesällä ei lattioita lämmitetä vaan pikemminkin viilennetään niin käyttöveden esilämmitys tulee viilennyksen sivutuotteena. Itse kuitenkin ajattelin hoitaa edelleen viilennyksen IV:lla ja kesällä märkätiloihin mukavuuslämmöt.

[AAA]

Eikä tulistuksen ongelmiin auta kaksi pyttyä. Se loput 85% lauhtunutta energiaa pitää laittaa johonkin. Sitten se menee sinne erilliseen pyttyysi ja sieltä kuumana lauhduttimeen ja COP laskee.

Vaihtoventtiili kone tekee vain tarvittavan käyttöveden siihen oikeaan pyttyyn täydellä teholla ja jättää puskurin rauhaan.

Niin siis meinasin että isoon pönttöön tehdään lämmitysvettä ja tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. Sitten jos vaikkapa kesäaikaan tehdään käyttövettä niin ei silloin lauhduttimen lämpöjä isoon pönttöön viedä (siis olettaen, että iso pönttö on jo valmiiksi riittävän lämmin vaikkapa kylppärin mukavuuslämpöihin jos moisia kaipaa) vaan siihen pieneen käyttövesipönttöön. Tässäkin tapauksessa tulistus kaavitaan käyttövesipönttöön. COP toki laskee, mutta vain saman verran kuin vaihtoventtiilikoneessa muutenkin käyttövesijakson aikana. Eli ei se tulistuksenpoisto lämpökerrointa heikennä jos härveliä ohjataan fiksusti.

Sinäänsä tuossakin tilanteessa lämpökerroin käyttövedentekoon on parempi kuin peruskytkennän mukaisella vaihtovenalla, koska käyttöveden esilämmityksen vesi on tuotettu edelleenkin matalammalla painetasolla. Tai jos oikein lähdetään hifistelemään niin jos kesällä ei lattioita lämmitetä vaan pikemminkin viilennetään niin käyttöveden esilämmitys tulee viilennyksen sivutuotteena. Itse kuitenkin ajattelin hoitaa edelleen viilennyksen IV:lla ja kesällä märkätiloihin mukavuuslämmöt.

Ei. Jos ajat samaan pyttyyn tulistuksenpoiston ja lauhtuneen energian, niin lopputulema on sama kuin vaihtoventtiili koneessa, eli se paras tapa.


vaihtoventtilikone:

100 yksikköä 50C vettä lopputulema 100 yksikköä 50C vettä.

Tulistuskone:

20 yksikköä 60C vettä (tulistus) ja 80 yksikköä 47C vettä. lopputulema 100 yksikköä 50C vettä

Tulistus ei lisää energiaa, eikä tehoa!

[Xargo]

Ei. Jos ajat samaan pyttyyn tulituksenpoiston ja lauhtuneen enregian lopputulema on sama kuin vaihtoventtiili koneessa eli se paras tapa.


vaihtoventtilikone:

100 yksikköä 50C vettä lopputulema 100 yksikköä 50C vettä.

Tulistuskone:

20 yksikköä 60C vettä (tulistus) ja 80 yksikköä 47C vettä. lopputulema 100 yksikköä 50C vettä

Tulistus ei lisää energiaa, eikä tehoa!

En ole muuta väittänytkään...

Tulistus ainoastaan nostaa lämpökerrointa sitä kautta, että kuumempi vesi pystytään tuottamaan matalammalla painetasolla. Siinä mielessä tulistuksenpoisto tosin lisää tehoa, että matalammalla lauhtumispaineella antoteho kasvaa hieman. Kokonaisenergia on toki sama mikäli kulutus on sama. Tulistusmasiina vaan tekee sen energian pienemmällä ostoenergian määrällä. Se onkin sitten eri asia onko järkevää lämmittää isoa varaajaa käyttövesilämpöihin. Mielestäni kuumaa vettä kannattaa kerrallaan pitää mahdollisimman vähän. Jossain vaiheessa varaajahäviöt syö tulistuksenpoiston avulla saavutetun hyödyn jos varaajan vesitilavuus on kovin suuri, lämpötilaero veden ja huonetilan välillä suuri ja eristys heikko. Tuollaisessa usein tulistuspumpuista löytyvän ison varaanin eri vesitilojen välinen eristys on ymmärtääkseni aika heikko. 

[kotikallio]

Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.

Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää.  Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.

Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.

[sailor]

Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.

Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää.  Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.

Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.

Älä nyt hämäänny. Täysteho on TÄYSteho...ei sitä tarvitse mihinkään osatehomoodiin muuttaa 

Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.

[tomppeli]

Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.

Siinä on hyvä määritelmä!

[sam68]

Ja mitoitus tehdään -40 asteella voisi lause jatkua. Jos mainostetaan täystehoa niin se on silloin sitä kaikilla keleillä. Jos ei niin asiakasta on kusetettu. Kuka siitä kantaa vastuun? Asiakas jälleen kerran...

Ajatellaanpa vaikka rintsikka Tampereella. Max kulutus 3tL/v=> max tehontarve ~8,1kW. 10kW pumppu +150m kaivo pärjätään -26 asti.
Myyjä kauppaa täystehoa joka keliin. Mitoitus vaikka -38 astetta. Max tehontarve ~10kW. 12kW pumppu kattaa -34 asti. 16kW -39 asti. Tuosta kun aletaan laskea kustannusta huomataan homman järjettömyys. Kauppiaan on aina pakko mitoittaa keruu pumpunkin mukaan ja investointi nousee puolta kalliimmaksi. Onko järkee vai ei? Minustakaan ei...

[seppaant]

Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä

http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106

[sam68]

Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä

http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106

Tuo ei sisällä faktaa lämpötilojen muutoksesta. Sitä ei taatusti tiedä kukaan miten asiat etenee. Tämä on yksi laaja veikkaus aiheeseen monen muun joukossa. Toivottavasti noin kävisi.

[tomppeli]

Lukekaapahan tämä viitteineen seuraavaksi ja sitten jatkatte väittelyä
http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=827685fa-942d-4727-abb3-ae2877e55a99&groupId=30106

Siellä sivulla #57 sanotaan:

Tulokset osoittavat, että pientalon kokonaisostosenergiankulutus tulee pienenemään ilmaston-
muutoksen vaikutuksesta noin 5 % vuoteen 2030 mennessä, mikäli oletettu ilmastonmuutos-
skenaario toteutuu.

Niin, mikäli ja kukapas sen tietää.
Asiasta on monenlaisia mielipiteitä!

[AAA]

Tampereen TKK:n professori Antero Aittomäki totesi jo ajat sitten, että tulistuspumppu sallii kunnolla toimiakseen 40-60% mitoituksen.

[Seagear]

Osateho on tosi näppärä...mitoituslämpötilassa mm. käyttövesi lämmitetään suoralla sähköllä.

Täysteho on vielä näppärämpi; mitoituslämpötilassa se kyykkää.  Tosin siitä selviää, kun muuttaa sen osatehoiseksi. Näppärää.

Tuostakin jo näkee, kuinka typerä tuo termi on nykyisessä käytössään, kokeneitakin ihmisiä hämää.

Kaikista hölmöintä on minusta kytkennällisesti disabloida pumpun sähkövastukset vain estääkseen niiden käytön varmuuden vuoksi. Ainut relevantti syy on että huushollissa on jotkut 16A kituvirtasulakkeet jotka eivät 9 tai edes 6 kW vastusta kestä muun kuorman ohella. Vähän kuin disabloisi autosta 4. ja 5. vaihteen ettei vaan tule ylinopeussakkoja.

[juippi]

Tuossa lainaukset Niben mitoitusohjeesta. Mikähän on mitoituksen nimi alueelle 70-100% tehontarpeesta.

OSATEHOMITOITUS
Lämpöpumppu mitoitetaan siten että se
kattaa n. 70% (omakotitalot) suurimmasta tehontarpeesta kovimmilla pakkasilla.
70%:n teho riittää peittämään rakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta n. 95-
98%. Loput 2-5% tuotetaan sähkövastuksilla.

TÄYSTEHOMITOITUS
Lämpöpumppu mitoitetaan siten että se
kattaa koko tehon tarpeen. Näin se luonnollisesti myös peittää rakennuksen lämmitysenergian tarpeen 100%. Täystehomitoitus vaatii kohtalaisen suuren varaajan puskuriksi, jotta lämpöpumppu (lue
kompressori) ei käynnistyisi lauhalla kelillä liian usein. Käynnistykset kuluttavat
kompressoria eniten.

[allis]

Eli oikealla mitoituksella + virittämisellä täysteho toimii yli 100 prosenttisella teholla.

[kotikallio]

Hyvä että edes joku määrittelee oman terminologiansa, jolloin lukijan on sen puolesta mahdollista ymmärtää itse viesti oikein.

Oma mitoitukseni näyttäisi sattuvan juuri tuolle nimettömälle alueelle, kun käytän havaitsemaani -35C arvoa kovimpana pakkasena, täällä etelärannalla.

Tomppelin kriteerillä minulla olisi täystehoinen.  Tämähän on se, joka tarvitsee vastuslisäystä vain joka toinen talvi

Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.

Jos olisin mitoittanut -36C pohjalta, voisin sanoa, että jollakin todennäköisyydellä minulla on oikeasti täystehoinen pumppu.

Sailorin kriteeri on käyttökelvoton mitoitustilanteessa

Jos teho ei riitä, niin kyseessä on osatehokone.

Luulenpa että alle 1% asennetuista pumpuista on täystehoisia, koska useimmilla ihmisillä on sentään jotakin tolkkua rahankäytössään.

[Xargo]

Luulenpa että alle 1% asennetuista pumpuista on täystehoisia, koska useimmilla ihmisillä on sentään jotakin tolkkua rahankäytössään.

Uudiskohteessa mitoitus on suht helppo ampua yli kun eristysvaatimukset on aika kovat. Mulla esim. 8kW pumppu riittää 57K lämpötilaeroon asti eli kun s17 mukaanhan näitä mitoitetaan niin -40C keleille... Puhunkin monesti tästä ylitehoisena pumppuna ja sitä se musta onkin. 6kW olisi passelimpi tähän mutta kun halusin nopean käyttöveden tuoton. Nyt kun meinaan sen esilämmityksen laittaa ja käyttövesi tehdään suurelta osin "ennakkoon" niin ilman muuta valkkaisin nyt 6kW myllyn. Mutta sillä mennään mikä on laitettu...

[peki]

Minusta täysitehoinen on sellainen pumppu jonka vastukset riittää tuottamaan pumpun tehon.

Yleensä ajatellaan, että hankimme lämpöpumpun, eikä sähkökattilaa. Sähkökattilakin voi olla täystehoinen!
Ajatuksena on, että lämpöpumpputoiminto, maalämpö, lämmittää tupamme, ei sähkövastukset.

Täystehoinen lämpöpumppu on yleisen käsityksen mukaan sellainen lämpöpumppu, jonka teho kattaa talon lämmitystarpeen ilman vastuksilla lämmittämistä.
Vastuksilla lämmittäminen tulisi kyseeseen vain vika ja häiriötilanteissa.

Täystehoisena voitaneen pitää pumppua, joka normaalitalvina jaksaa sillä maalämmöllä pitää tuvan asumislämpöisenä.
Taitaa olla sen sortin filosofinen kysymys, johon löytyy mielipiteitä.!

No ei tämä munkaan viritys mikään sähkökattila ole vaikka vastusteho on isompi kuin pumpun teho.
Tarkotin tolla vaan sitä että nämä vehkeet jossain vaiheessa saavuttaa elinkaarensa pään ja ehkä silloin on viimein käyttöä oikeesti noille vastuksillekin.
 Onhan ne toisaalta kivat olla ainakin testiajoo ajatellen

[peki]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

[JPN]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

Tämä on varsin mieletön (sorry, en keksinyt parampaakaan sanaa) kysymys.

Vesi lämmittää taloa, vesi ei välitä pätkääkään tuleeko lämpö lämmönvaihtimesta, sähkövastuksesta, öljypolttimesta tai peräti aurikokeräimestä tms.

Voisi ajatella, että täystehopumppu toimii aina osatehoisena, kun leivinuuni, tai sauna on lämpinä 

[juippi]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.

[peki]

Tuo tieto on kyllä mielestäni oleellisempi kuin tämä jatkuva kina osateho-täystehon paremmuudesta.
Pumput vikaantuu yllättävistäkin syistä ja hirmupakkaset kumminkin tietää etukäteen.
Tykkylumi esim. katkasee virrat mökistä ja väärä vaihejärjestys estää pumpun käynnistyksen. Kuinkas ollakkaan olen juuri silloin jossain Juupajoella lomailemassa ja takas tullessa on kämppä -5c kun vastukset on kytkemättä tai muuten osatehoiset.

[hitachi]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

edit: lukihärö. Vois tuota kokeilla, varaajan omalla, pumpun omalla ja molemmilla yhtaikaa.

[sailor]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.

Epäilen että vikatapauksia varten olevalla 6kW:n vastuksella kämppä pysyy 30 asteen huippupakkaset mukaanlukien yli 10 asteisena. Tämä siis jos vertaa huippupakkasten pumpun kompuran kulutukseen. Jos sähköt on, niin lisäpotkua saa kun laittaa vaikka kiertoilmauunin päälle ja pitää saunan sähkökiukaan päällä 

[Xargo]

Ei ole tullut kokeiltua. Olisihan se mukava tietää missä ulkolämpötilassa alkaa kämppä jäähtyä, kun antotehona on vaikka 6kW.
Menoveden virtaaman laskemiseksi pitäisi joskus tuo testi kyllä ajaa.

Jos talosta on tasauslaskelma tehty niin sieltä löytyy W/K luku, jolla tuon laskee aikalailla simppelisti.

Eli siis oman torpan kohdalla mennään 140W/K haarukassa normi-ilmanvaihdolla.

6000W / 140W/K = 43K

6kW teholla siis saadaan pidettyä yllä 43K lämpötilaeroa ulkoilman ja sisäilman välillä. Eli jos tavoitelämpötila sisällä on +20C ja mistään muualta ei tule lämmitysenergiaa (kodinkoneet tms.) niin 6kW vastuksella pärjää -23C keleille asti. Mulla on myllyssä 9kW vastukset eli pelkällä vastuskäytöllä pärjään 64K lämpötilaeroon asti ja jos pidän kompuran mukana talkoissa niin päästään 121K lämpötilaeroon. Eli siinä -100C pakkasten aikoihin voisi alkaa miettiä jos vaikka laittaisi ilmanvaihtoa vähän pienemmälleen normi-ilmanvaihdosta, että saisi kämpässä +20C sisälämmöt ylläpidettyä. 

Käytännössä taitaa olla muut ongelmat käsillä jos ulkona on -100C kelit... Vähän on kuitenkin mitoitus menny mulla överiksi, kuten olen tuossa aiemmin kirjotellutkin.

[Matias]

Onko joku täystehohemmoista kokeillu miten pumppunne pelittää vastuksilla, osatehoisena?

Sen verran tullut testattua että patteriverkon Pollucomin lukemat on suht samat kuin vastuksen kulutus sähköverkosta.

Meillä on siis Pollucom mittari myös patteriverkossa ja aika maltillisilta talon lämmönkulutus näyttää,esim:

19.1-2013 ulkolämpö -28C,patteriverkon lämmönkulutus 85kwh/vrk= 3,54kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 121kwh ja ottoteho 38kwh ko vrk.

17.1-2013 ulkolämpö -10C,patteriverkon lämmönkulutus 57kwh/vrk =2,37kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 70kwh ja ottoteho 22kwh ko vrk.

7.11-2012 ulkolämpö  0C ,patteriverkon lämmönkulutus 38kwh/vrk = 1,58kw/h jatkuva kulutus,lämpöpumpun antoteho 45kwh ja ottoteho 15kwh ko vrk.

Patteriverkon kulutuksen ja lämpöpumpun antotehon erotus johtuu käyttöveden lämmönkulutuksesta ja varaajan lämpöhäviöistä.

Varalämmityksenä meillä on 1kpl 4,5kw:n vastus patteriverkolle ja 1kpl 4,5kw:n vastus käyttövedelle.

Kyllä tuo 6kw:n vastus ainakin talon lämmitykseen riittää melko pitkälle,sehän tuottaa 144kwh/vrk lämpötehoa jos on jatkuvasti päällä.

Tuossa siis pelkästään talon lämmönkulutus