Nibe tulossa

[villeveikko]

Meijän vanhaan hirsitaloon tulossa nibe, öljyn kulutus ollu 3500-4000 litran luokkaa. Lämmönjako pattereilla ja lattialämmityksellä. Elikkäs 1245-12 ja ukv 500. Keruu peltoon, 800m.
minkähän tehonen kiertopumppu ois syytä laittaa?

[seppaant]

Keruu peltoon, 800m.
minkähän tehonen kiertopumppu ois syytä laittaa

800m on laitettava kahtena lenkkinä.
Tuleehan Nibessäkin keruupumppu lämpöpumpun mukana?

ATS

[villeveikko]

Lähinnä tarkoitus oli pumppu tolle puskurivaraajalle. Joo, 2 lenkkiä tulee. Onko mielipiteitä tosta ukv 500 puskuriksi?

[villeveikko]

Eli tämä ns hullunkierron pumppu. Muuten alkaa kaikki tarvittava roina olemaan listattuna 

[kotikallio]

Onko mielipiteitä tosta ukv 500 puskuriksi?

Laita mieluummin sellainen pytty, jossa on myös käyttöveden esilämmityskierukka. Sillä säästät huonon hyötysuhteen käyttövesilämmityksen siirtyessä osittain talon lämmityspuolelle, paremmalla hyötysuhteella. Näitä pyttyjä on monilla, Akvalla vain esimerkkinä. Xargo oli löytänyt huissin halvan Saksanmaalta, tuolla lämmönjako-osastolla.

Talon lämmönjakoverkosta et anna juuri tietoa pumpun mitoitusta ajatellen. Laita siis ALPHA2 25-60, niin luulisin piisaavan. Miten teet lattiakierron, erillisellä pumpulla varmaan ? Ja kuinka suuren osan talosta se kattaa ?

[villeveikko]

Hmm. Eikös toi 180ltr käyttövesi riitä? Tilavuudesta en osaa sanoa muutakun että vanhat patterit. Ll piiri joko ec40 tai sitten shunttaus vanhalla oumanilla. Keittiö ja kph lämpenee lattiasta, n50m2

[villeveikko]

Vai tapahtuuko se käyttöveden teko huonommalla hyötysuhteella? Kuvittelin että toiminta on sama, vaihtoventtiili on vain eriasennossa.

[tomppeli]

Vai tapahtuuko se käyttöveden teko huonommalla hyötysuhteella?

Mitä kuumempaa vettä tehdään pumpulla, sitä huonommalla hyötysuhteella se tehdään. (Käyttövesi on tavallisesti kuumempaa, kuin lämmityksen kiertovesi.)
Tämä pätee vaihtoventtiilikoneelle.

Tulistuspumppu tekee käyttövettä samaan aikaan, kun se tekee lämmityksen kiertovettä.
Tulistusvaihtimella vain kuoritaan kermat, eli otetaan se kaikkein kuumin kaasun lämpötila talteen tulistuslämmönvaihtimessa kuuman käyttöveden kuumentamiseen.
Tämä siis tapahtuu lämmityksen kiertoveden lämmittämisen kestäessä.
Siksi tulistuspumppu tekee käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.

[kotikallio]

Mitä kuumempaa vettä tehdään pumpulla, sitä huonommalla hyötysuhteella se tehdään.

Ja samasta syystä kannattaa vanhoista pattereista yleensä ainakin alamittaisin osa vaihtaa isommiksi "matalalämpöpattereiksi", jolloin menoveden lämpöä voi alentaa, ja siten hyötysuhdetta parantaa.

Eikös toi 180ltr käyttövesi riitä?

Riittävyys järjellisellä varaajan lämpötilalla riippuu tietysti veden käytöstä, käyttäjien määrästä ja "laadusta". Esim kahden henkilön taloudessa riittää hyvinkin, ja esilämmitykseen investointi tuskin kannattaa. Isommalla porukalla tilanne muuttuu, ja tuon riittävyys ylipäätään käy kyseenalaiseksi. Silti pitää löytää edullinen esilämmitysratkaisu, jotta saa joskus rahansa takaisin. Lämmönjako-osastolla keskustellaan lämmönvaihtimen käytöstä tähän tarkoitukseen.  Niben 1145 ja isompi hybridivaraaja on eräs vaihtoehto.

[villeveikko]

Elikkäs jos laitankin sellaisen varaajan jossa on kuparikierukat, niin tuleeko kaivovesi suoraan kierukkaan ja kierukan toisesta päästä vasta pumpun kylmävesi sisään liitäntään? Eikö pumppu tykkää kyttyrää jos sinne työntää jo osittain lämmintä vettä? Vai sitäkö tässä nyt haetaan 

[kotikallio]

Pumppu on tyytyväinen, kun käyttövesisäiliöön tuleva korvausvesi ei olekaan jääkylmää, vaan esilämmitettyä. Näin pumppu selviää vähemmällä työllä, ja pääsee pian uudestaan huilimaan, jos nyt edes käynnistyy pienen käytön seurauksena. Käyttöveden lämmitysjakso käynnistyy termostaatilla, joka mittaa säiliössä olevan veden lämpötilaa.  Oikeasti pumppu ei siis näe mitään eroa tuossa, vain käynnistyy harvemmin.
Isäntä on tyytyväinen, kun osa käyttöveden lämmitysenergiasta tuli paremmalla hyötysuhteella talon lämmitysjaksoilla tuotettuna.
Sähkölaitosta harmittaa menetetty tulo. Bruttokansantuote myös alenee vastaavasti, joka on tietysti huolestuttavaa näinä aikoina.

[tomppeli]

Elikkäs jos laitankin sellaisen varaajan jossa on kuparikierukat, niin tuleeko kaivovesi suoraan kierukkaan ja kierukan toisesta päästä vasta pumpun kylmävesi sisään liitäntään? Eikö pumppu tykkää kyttyrää jos sinne työntää jo osittain lämmintä vettä? Vai sitäkö tässä nyt haetaan 

Pitää mennä toisin päin...
Jos laittaa jonkun sähköllä lämmittävän lisävaraajan, lämmitetään kylmä vesijohtovesi ensin lämpöpumpulla
ja sen jälkeen lämpöpumpulla esilämmitetty vesi menee lisävaraajaan tulistumaan.

En vaan ymmärrä, miksi tällainen pitäisi hankkia, kun on laittamassa maalämmitystä. Ei ole energiataloudellista!
Paitsi, jos on niin, että lämpöpumppu on piharakennuksessa ja käyttövesi tulee pitkän siirtoputken kautta tupaan.
Silloin on hyvä olla tuvassa pieni lisävaraaja, jonka läpi kuuma käyttövesi tulee tuvan vesipisteisiin.
Tällä vältetään lämpimän käyttöveden kiertopumpun hankinta ja käyttökulut.

Jos tarvitaan kuumempaa käyttövettä ja paljon sitä, on syytä hankkia joku hyvä tulistusvaraajallinen, ns. suomipumppu,
josta saadaan hyvällä hyötysuhteella yli +60 asteista käyttövettä ilman vastuskuumennusta.
Tällainen kohde on esimerkiksi maitotaloustila.

Siis jos lämpövaraajassa on kuparikierukat, niin eikai siihen nyt mitään vastuksia tarvita? Idea oli ikäänkuin kierrättää kylmä kaivovesi varaajan sisällä olevien kierukoiden läpi, ennenkuin menee lämpöpumpulle.

Enpä tainnut ymmärtää sinun kysymystäsi.
Anteeksi!!

[villeveikko]

Siis jos lämpövaraajassa on kuparikierukat, niin eikai siihen nyt mitään vastuksia tarvita? Idea oli ikäänkuin kierrättää kylmä kaivovesi varaajan sisällä olevien kierukoiden läpi, ennenkuin menee lämpöpumpulle.

[Seagear]

Siis jos lämpövaraajassa on kuparikierukat, niin eikai siihen nyt mitään vastuksia tarvita? Idea oli ikäänkuin kierrättää kylmä kaivovesi varaajan sisällä olevien kierukoiden läpi, ennenkuin menee lämpöpumpulle.

Ööh, pumpullahan kiertää keruuliuos (viina + vesi) ja lämmityspiirissä kiertää pelkkä vesi. Lämmin käyttövesi on sitten vielä asia erikseen.

[Matias]

Siis jos lämpövaraajassa on kuparikierukat, niin eikai siihen nyt mitään vastuksia tarvita? Idea oli ikäänkuin kierrättää kylmä kaivovesi varaajan sisällä olevien kierukoiden läpi, ennenkuin menee lämpöpumpulle.

No mites tuo lämpövaraaja tulisi lämmittää jos sitä jäähdytetään kaivovedellä?

[kotikallio]

Tässä on kyse yksinkertaisesti käyttöveden esilämmityksestä lämmitysverkon puskurin/varaajan kierukoilla. Ei mistään sähkövaraajista.  Eikä mistään uudesta ideasta ylipäätään; ihan ikiwanha.

Ööh, pumpullahan kiertää keruuliuos

Pumpulla tuossa tarkoitetaan pumppuun integroitua pienehköä käyttövesivaraajaa, 1245 tyypissä. Sitä voi sitten pitää kylmempänä, ja/tai käyttöveden riittävyys paranee.

[villeveikko]

Joo tuota esilämmitystä just meinaan. Varaajassa näyttäis olevan kierukoita 2kpl, onkohan liiottelua laittaa ne sarjaan? 

[Roori]

Joo tuota esilämmitystä just meinaan. Varaajassa näyttäis olevan kierukoita 2kpl, onkohan liiottelua laittaa ne sarjaan? 

Ei, mulla on 4 sarjassa, maksimissaan....

[villeveikko]

Nyt alko projekti etenemään. puolet on putkista jo kaivettu. Piti rakentaa putkikiepille kelapukki, sen verran painaa kuitenkin. 

[Lerssinen]

Onko maa jäässä ? Ei välttämättä edes ole kun oli nii kosteeta ja pamahti sitte lumet päälle..

400 metrin rullan käyttäminen ilman pyöritintä olis ollu kyllä melko tuskaa.. Mie kaivelin putket ihan itte kenttään..

[villeveikko]

pahis kun auraaja kerkes pellolta lingota lumet mäjelle niin siihenhän se routa pamahti. Täytyy siis oottaa että maa sulaa. On se vissiin viel öljyä tilattava vähän, ku tämmösillä pakkasilla poltin imuroi varmaan 30l/vrk. Nyt on säiliössä ehkä 300 jälellä, mä kun jo kättelin viimeks polttiksen öljykuskin ja kiittelin hyvästä palvelusta, noloa jos sama kuski tulee 
Voisin linkittää hienon kuvan mun "kelapukista", mutta ei taida äly riittää siihen miten se tehdään 

[villeveikko]

Mutta lumen alla siis ihan pehmeää on maa, hyvin se eristää kyllä.

[villeveikko]

Mitenkäs kannattaisi tehdä kun keruun putket täytyy viedä kuparilla katon kautta. Muovi"paisari" ei taida tällöin toimia, vai kuinka?

[villeveikko]

Täytyypi kirjottaa kun viimein tämäkin projekti etenee. Huomenna kaupat pumpusta ja lopuista tarvikkeista. Jopa budjetissa ollaan vielä vaikka lattialämmitys vehkeet vähän imuroikin massia. Täytyy kirjotella vaikka sitten kun vehkeet on tulilla. Kyllä palasista kannattaa maalämpö rakentaa jos vaan aikaa on perehtyä laitteisiin.

[villeveikko]

Nyt alkaa pumpun asennus olemaan hollilla ja mieleen juolahti yks kysymys. Ohjekirjassa sanotaan että varatilassa käyttövettä tuoteta, onko tosiaan näin? Pitäisi perhe muuttaa evakkoon ja ensin oli putkarin kaa visio että tehdään vesipuoli ensin kondikseen ja sen jälkeen "kylmämies" laittaisi vasta litkut putkistoon. Mutta jos ei lämmintä vettä saa, niin hankaloittaa asioita. Onko kellään varmaa tietoa miten asia on?

[Heka35]

Ainakin itsellä asentivat kaikki putket, johdot ja laitteet valmiiksi yhtenä päivänä (eilen). Ylihuomenna tulevat yhdistämään putket, sähköt ja laittavat nesteet keruupiiriin. Yhden päivän pärjää ilman lämmitä vettäkin. Sen jälkeen vuorossa ovat säädöt ja käytön opastus. En tosin tiedä onko sama systeemi kaikilla asennusfirmoilla.

[villeveikko]

Joo kyllä sitä ite pärjäis mut tuo 5kk ikäinen mini-mies on asiasta erimieltä. Evakkoon siis toisinsanoen.

[Matias]

Ohjekirjassa sanotaan että varatilassa käyttövettä tuoteta, onko tosiaan näin?

Nibessä näkyy sähkövastus olevan lauhduttimelta lähtevässä putkessa (virtauslämmitin) ennen vaihtoventtiiliä.
Eli vastuksella voisi lämmittää taloa tai käyttövettä jos ohjauspuoli sallii tämän.
Ilmeisesti varatila moodissa on ainoastaan talon lämmitys mahdollista?

Mitenhän käyttövesivaraajan lämmitys onnistuisi jos laittais legionellakuumennuksen päälle?
Sehän kuimminkin nostaa vastuksella käyttövesivaraajan lämmöt johonkin +60 tienoille

[Heka35]

Joo, vauvan kanssa onkin heti eri tilanne...

[Johan Nyton]

Nyt alkaa pumpun asennus olemaan hollilla ja mieleen juolahti yks kysymys. Ohjekirjassa sanotaan että varatilassa käyttövettä tuoteta, onko tosiaan näin? Pitäisi perhe muuttaa evakkoon ja ensin oli putkarin kaa visio että tehdään vesipuoli ensin kondikseen ja sen jälkeen "kylmämies" laittaisi vasta litkut putkistoon. Mutta jos ei lämmintä vettä saa, niin hankaloittaa asioita. Onko kellään varmaa tietoa miten asia on?

Hei, Jämä Starissa (=Nibe) on mahdollinen käyttötila "vain lisäys"

"Valikko 4.2 - käyttötila
käyttötila
Säätöalue: auto, käsinohjaus, vain lisäys
Tehdasasetus: auto

...

Käyttötila vain lisäys
MUISTA!
Jos valitset tilan "vain lisäys" kompressori poistetaan
käytöstä ja käyttökustannukset nousevat.
Tässä käyttötilassa kompressori ei ole aktiivinen ja lämmitys
tapahtuu pelkästään sähkövastuksella."

[villeveikko]

Kone hörähti käyntiin 26.5 ja kaik meni hyvin. Kokonaishinta koko projektille jäi alle 13t. Sisältäen keruuputket 800m, kaivuu työt, naturetit, 1245-12 koneen, 400l:n puskurin, ll-jakotukit pumppuryhmineen, putket liittimineen ja asennukset. Palottelin hommat niin osiin kun voi, 6kk vei aikaa suunnitella ja pähkäillä, mut tyytyväinen olen. Aika näyttää, minkälaista säästöä tuo alkaa tekemään. Kiitos foorumilaisille neuvoista ja vinkeistä.
-Ville Vehviläinen-