Suuri sähkönkulutus(ko)?

[Tirpukka]

Anteeksi huuteluni vieraisiin pöytiin, mutta täällä toisenmerkkinen pumppu - suunnilleen saman tehoinen - käytti sähköä lämmitykseen (ei vastuksia) tammikuun viimeisen kolmen viikon aikana noin 860 kWh. Saman ikäinen talo alkuperäiseristyksellä ja lämpimiä neliöitä vain muutama vähemmän. Menoveden lämpötila sama kuin ketjun aloittajalla.

missä päin suomea asutte? onko minkä syvyinen kaivo? ihan näin vertailumielessä 

[Tirpukka]

keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?

Kyllä tuokin "laskeuma" kertoo jo kovasti siitä että tehoa on kaivosta "kaivettu", eli talossa on kulutusta ollut...kun ottaa huomioon että kyseessä on juuri "esikouluun" astumassa oleva kaivo.
Se 8kW pumppu imee kyllä kaivosta paljon kun niitä ajotunteja kertyy tuohon tahtiin, omaan öljykulutukseen kun vertaan ja huomioin sijainnit niin kaivotarpeeksi arvioin 200m.
Kanssa samaa mieltä kuin muutama tuossa edellä että lämpövuotoja pitäis oikeastaan löytää ja korjata niin saa tilannetta korjattua.
Pystyykö laittamaan yhtään maapiiriä avuksi jos korjausten jälkeenkin näyttää vajaalta mitoitus?

ei. asutaan niin tiheästi asutulla alueella että naapurien rajat tulee vastaan, hyvä että kaivolle löydettiin paikka. tontin koko vain n.750 neliötä.

[Matias]

Kaikissa maalämpöpumpussa on sellainen ominaisuus että hyötysuhde alkaa laskea ja antoteho pienenentyä  silloin kun  menoveden lämpötilaa nostetaan yli 35 asteen.

Esim Tirpakan lämpöpumppu tuottaa 35 asteista menovettä patteriverkkoon 8,13kw:n teholla ja ottaa silloin sähköverkosta 1,76kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) on siis 4,6.
Eli 35 asteisella menovedellä 1000kwh:n lämpötehon tuottamiseen menee sähköä 216kwh

Kun patteriverkon menoveden lämpötila nostetaan 50 asteiseksi niin lämpöpumpun teho on enää 7,73kw mutta sähköverkosta tarvitaan ottaa 2,27kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) siis laskee arvoon 3,3.
Jos menovesi on 50 asteista niin 1000kw:n lämpötehon tuottamiseen menee 292kwh sähköä

Kun tuo 1000kwh lämpötehoa tuotetaan sähkövastuksilla joiden lämpökerroin (COP) on 1 niin sähköä menee 1000kwh.

Koska patteriverkon menoveden lämpötila on 40 astetta -5 asteen pakkasella niin jos teillä on reilun kokoinen olohuone jossa isot ikkunat kunnon -70 luvun tyyliin niin kannattaisi harkita erillisen puhallinkonvektorin asentamista tuohon suurimpaan huoneeseen.

Talon lämmönkulutusta puhallinkonvektorilla ei pysty laskemaan mutta patteriverkon menoveden lämpötilaa sillä saa alennettua koska puhallinkonvektorin lämpöteho on huomattavasti suurempi kuin kiinteän lämpöpatterin.

Puhallinkonvektorin avulla saisi siis pienennettyä vastuksien käyttöä kovemmilla pakkasilla 

 

[juippi]

Kaikissa maalämpöpumpussa on sellainen ominaisuus että hyötysuhde alkaa laskea ja antoteho pienenentyä  silloin kun  menoveden lämpötilaa nostetaan yli 35 asteen.

Esim Tirpakan lämpöpumppu tuottaa 35 asteista menovettä patteriverkkoon 8,13kw:n teholla ja ottaa silloin sähköverkosta 1,76kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) on siis 4,6.
Eli 35 asteisella menovedellä 1000kwh:n lämpötehon tuottamiseen menee sähköä 216kwh

Kun patteriverkon menoveden lämpötila nostetaan 50 asteiseksi niin lämpöpumpun teho on enää 7,73kw mutta sähköverkosta tarvitaan ottaa 2,27kw sähkötehoa.
Lämpökerroin (COP) siis laskee arvoon 3,3.
Jos menovesi on 50 asteista niin 1000kw:n lämpötehon tuottamiseen menee 292kwh sähköä

Kun tuo 1000kwh lämpötehoa tuotetaan sähkövastuksilla joiden lämpökerroin (COP) on 1 niin sähköä menee 1000kwh.

Koska patteriverkon menoveden lämpötila on 40 astetta -5 asteen pakkasella niin jos teillä on reilun kokoinen olohuone jossa isot ikkunat kunnon -70 luvun tyyliin niin kannattaisi harkita erillisen puhallinkonvektorin asentamista tuohon suurimpaan huoneeseen.

Talon lämmönkulutusta puhallinkonvektorilla ei pysty laskemaan mutta patteriverkon menoveden lämpötilaa sillä saa alennettua koska puhallinkonvektorin lämpöteho on huomattavasti suurempi kuin kiinteän lämpöpatterin.

Puhallinkonvektorin avulla saisi siis pienennettyä vastuksien käyttöä kovemmilla pakkasilla 

.                 tuolloin kaivon kuormitus lisääntyy ja voisi jäätyä. Nytkin on jo siinä ja siinä.

[Ipe]

keruul. paluu 0
keruul. meno -4
Tulipahan mieleen, että kovemmilla pakkasilla tuo keruuliuoksen lämpötila menee -1, onko se ihan normaalia? saako se mennä "pakkasen puolelle"? vai onko kaivo jäätymässä?

Kyllä tuokin "laskeuma" kertoo jo kovasti siitä että tehoa on kaivosta "kaivettu", eli talossa on kulutusta ollut...kun ottaa huomioon että kyseessä on juuri "esikouluun" astumassa oleva kaivo.
Se 8kW pumppu imee kyllä kaivosta paljon kun niitä ajotunteja kertyy tuohon tahtiin, omaan öljykulutukseen kun vertaan ja huomioin sijainnit niin kaivotarpeeksi arvioin 200m.
Kanssa samaa mieltä kuin muutama tuossa edellä että lämpövuotoja pitäis oikeastaan löytää ja korjata niin saa tilannetta korjattua.
Pystyykö laittamaan yhtään maapiiriä avuksi jos korjausten jälkeenkin näyttää vajaalta mitoitus?

Samoilla linjoilla lämpövuotojen suhteen. Pienikin parannus lämpövuotojen osalta vaikuttaa paljon. Itselläni hyvä esimerkki alkutalvelta:

Meillä on yläkertaan johtavissa portaissa tasanne, jossa on parveke takapihan puolelle. Parveketta käytetään kesäisin mattojen ravisteluun. Alkutalvesta ihmettelin kun jouduin nostamaan lämpökäyrää 3 astetta verrattuna edellistalveen. Olin huuli pyöreenä että mikäs nyt mättää, kun ei tarkene samalla käyrälllä kuin edellistalvena. Varsinkaan keskikerroksessa.

Kerran sitten istuin rappusten alapäässä pukemassa tytärtä ja selkään tuli portaita pitkin melkoinen vedontunne. Ei muuta kun parvekkeen ovea katsomaan, sieltä oli alareunan ja vasemman reunan tiivisteet hajalla/irti. Olivat kesällä ilmeisesti hajonneet. Kylmä ilmahan pyrkii alaspäin, joten portaikko toimi "tuulitunnelina" keskikerrokseen.

No, uudet tiivisteet koko oveen, ja kas kummaa, lämpökäyrän sai pudottaa takaisin samaan kuin viimetalvenakin. Näin pienestä kyse, ja 3 astetta patterien lämmössä eroa.

Ipe

[Vpetteri]

Tyhmä kysymys,mutta onhan maapiirinpumppu täysillä? Ja onhan kaikki sen puolen venttiilit täysin auki? Ja sihti putsattu? Ja sama juttu lämmityspuolella.
Mitä olen tässä lueskellut, voi joskus ammattilaisillakin käydä ajatuskatkoja...

Ja toinen pointti: vuosi on vaihtunut eli kotitalousvähennykset käytössä. Puhallusvillan lisääminen katolle on yllättävän halpaa.

[Roori]

Tyhmä kysymys,mutta onhan maapiirinpumppu täysillä? Ja onhan kaikki sen puolen venttiilit täysin auki? Ja sihti putsattu? Ja sama juttu lämmityspuolella.
Mitä olen tässä lueskellut, voi joskus ammattilaisillakin käydä ajatuskatkoja...

Ja toinen pointti: vuosi on vaihtunut eli kotitalousvähennykset käytössä. Puhallusvillan lisääminen katolle on yllättävän halpaa.

uskoakseni on kunnossa kun lämmöt on laskeneet noinkin paljon keruupiirissä...

[Tirpukka]

Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään. Kiertovesipumppua oli pienennetty lämmityspuolelta 1 asentoon.

Pittää ostaa seuraavalla kauppareissulla tiivistysrulla ja tukkia joka ikinen reikä tässä talossa.

[tomppeli]

Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään.

Tuleeko se vuotava neste maanesteen opaalinharmaasta paisuntasäiliöstä tai sen ylipaineventtiilistä.
On syytä tarkkailla sitä läpikuultavaa maanesteen paisuntasäiliötä. Lampulla läpi valaisemalla näkyy, missä on maanesteen yläpinta.
Sopiva nestepinnan yläraja on noin puolivälin ja yläosan puolivälissä (= noin 3/4 osaa tilavuudesta).
Jos nestettä tulee paisuntasäiliöstä ulos, on se merkki porakaivon liiallisesta jäähtymisestä.
Jos nestettä vuotaa ulos muualta on vuoto ehdottomasti korjattava.

[Tirpukka]

Asennusmies kävi eilen ja kaikki näyttäisi kuulemma olevan pumpun toiminnassa ok. Keruupuolen liuosta oli vuotanut jostain liitoksesta pannuhuoneen lattialle vaivihkaa ja sitä jouduttiin lisäämään.

Tuleeko se vuotava neste maanesteen opaalinharmaasta paisuntasäiliöstä tai sen ylipaineventtiilistä.
On syytä tarkkailla sitä läpikuultavaa maanesteen paisuntasäiliötä. Lampulla läpi valaisemalla näkyy, missä on maanesteen yläpinta.
Sopiva nestepinnan yläraja on noin puolivälin ja yläosan puolivälissä (= noin 3/4 osaa tilavuudesta).
Jos nestettä tulee paisuntasäiliöstä ulos, on se merkki porakaivon liiallisesta jäähtymisestä.
Jos nestettä vuotaa ulos muualta on vuoto ehdottomasti korjattava.

ei, kun se vuoto oli paisuntasäiliöstä lämpöpumppuun menevässä putkessa. korjattu on.

[keimone]

Terve kaikki!
Menipä oikein kylmät väreet selkäpiissä kun lueskelin tätä osastoa! Pitää varmaan itsekin soittaa pumppumiehelle ja käskeä tarkastuskäynnille. Meillä on nyt asuttu uudessa talossa niin että pari vuotta tuli viime jouluna täyteen sähköä on kulunut diplomat 9kw maalämpöpumpulla aivan saakelisti, ainakin ilmeisesti. Kokonais vuosikulutus on ollut 18 000 - 19 000kw/h, ollut siis näinä kahtena vuotena, sisältää siis kaiken sähkön (talo 2 kerroksinen ja vain alakerta tehtynä 136 neliötä ja lämmin autotalli/varasto rakennus 70 neliötä.) Kummassakin on vesikiertoinen lattialämmitys ja tallissa samat eristepaksuudet kuin talossakin. Lisälämpö vastukset eivät ole juurikaan olleet päällä kuin legionella toiminnon takia eli muistaakseni noin 3kw=95h ja 6kw=45h. Koneen arvoista ja säädöistä en kauheasti ymmärrä mitään, olen ohjekirjaa lueskellut epätoivon vimmalla ja yrittänyt säätää maltilla konetta mutta kulutus ei ole ainakaan näinä kahtena vuotena paljon muuttunut, ainakaan pienemmäksi. Kosteissa tiloissa on 23astetta lämmintä joka sitten säädetään pumpulta ja siitä vedestä sitten shuntilla otetaan muihin asuintiloihin eri asteinen vesi. Onko tämä normaali marssijärjestys? Takkaa polttelen aina silloin tällöin ja senpä takia näillä nollakeleillä ei asuintiloissa oikeastaan kierrä kuin noin 24 asteinen lattialämmitys vesi. Keruuputkistoa on kaivettu viereiseen peltoon noin 700 metriä ja keruuliuoksen meno/paluu lämpötilaero on aina ollut vähintään 2 astetta. Mainoslauseet "lämpöenergia hyötykäyttöön ILMAISEKSI omalta tontilta" tuntuvat vähän huijaukselta kun makselee sähkölaskua melkein 500euroa kahden kuukauden välein. Pahoittelut aiheesta poikkeamisesta, ja hyviä vinkkejä ja neuvoja kaivataan asiasta paremmin tietäviltä!! Kiitos!!

[sam68]

Termostaatit toiminnassa ja huoneasetus 23 tai yli?
Pumppu varmaan 10kW? Käyntitunnit kompuralle?

[keimone]

Piti oikein käydä koneesta katsomassa Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
 Käyttötunnit ovat:
 
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1          92h
lisälämpö2          66h
käyttövesi       1186h

Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:

ulko                 -2c
menojohto      35(39)c
paluujohto      35(55)c
käyttövesi       49c
integraali      - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!

En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??

[juippi]

Piti oikein käydä koneesta katsomassa Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
 Käyttötunnit ovat:
 
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1          92h
lisälämpö2          66h
käyttövesi       1186h

Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:

ulko                 -2c
menojohto      35(39)c
paluujohto      35(55)c
käyttövesi       49c
integraali      - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!

En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??

Aika paljon pumppu on käynyt. Noilla tunneilla vuosikulutus pumpulle n. 1500010000kWh. Noi lämpötilat pitää katsoa pumpun käydessä, mielummin käyntijakson loppupuolelta. Kuinka pitkiä käynti- ja lepojaksot ovat tietyssä ulkolämpötilassa.

edit: korjasin laskuvirheen

[keimone]

En ole niitä käyntijaksoja kyllä älynnyt sen paremmin tarkastella. Minkä mittaisia niiden pitäisi olla? Näkeekö niitä jostain sieltä koneesta vai pitääkö mittailla itse pumpun käydessä? Onko olemassa joitain perus asetuksia johon voisin värkin asettaa ja aloittaa ikään kuin "alusta" tämän säätämisen kanssa?

[jeees]

eiköhän se lämpö karkaa tuon ikäisessä talossa alkuperäiseristyksillä ihan joka paikasta. onko tikkareita roikkumassa räystäillä? jos on niin sieltähän se suurin lämpöhävikki tulee.

[juippi]

En ole niitä käyntijaksoja kyllä älynnyt sen paremmin tarkastella. Minkä mittaisia niiden pitäisi olla? Näkeekö niitä jostain sieltä koneesta vai pitääkö mittailla itse pumpun käydessä? Onko olemassa joitain perus asetuksia johon voisin värkin asettaa ja aloittaa ikään kuin "alusta" tämän säätämisen kanssa?

Voit palauttaa tehdasasetukset menemällä asennusvalikkoon (vas. nuoli pohjassa 5sek. ajan). Sieltä tehdasasetus ja lattialämm. järj. tehdaspalautus. Sen jälkeen ainakin integraalia (lämpöpumppu>integraali A1) pitäisi suurentaa jonnekin -120--150 tienoille, kun tehdasasetus on -60.

Käyntijaksot näkee lämpötilavalikosta kun valitset vaikka menovesi ja sitten nuoli oikealle. Avautuu graafi 60min ajassa taaksepäin. Tuota aikaa voi suurentaa huoltovalikosta kohdasta tiedonkeruuaika.

Kannattaa lukea vielä ajatuksella tuo läpi ennen kuin muuttelet mitään:
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_Total_install_086U6289_rev7_ROM_fi.pdf

[sam68]

Lämmityskulut on ~10000kWh per vuosi eli yläkantissa. Jos tuo oli 10kW pumppu.
Säätöihin löytyy monta aiempaa ketjua ja ei viitsi niitä samoja aina toistella. Huoneasetus on kuitenkin liian korkea ja se syö hyötysuhdetta. Termarit alakerrasta auki ja siitä se lähtee.
Noissa käyntiajoissa on rakennusaikaistakin kulutusta mukana joten eivät kerro välttämättä ihan faktaa. Laita vuodenvaihteessa aina lukemat ylös tai osta pumpulle kulutusmittari. Minullakin niitä on 60€ hintaan jos ei muualta löydy..

[Tirpukka]

No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.

[jeees]

Piti oikein käydä koneesta katsomassa Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
 Käyttötunnit ovat:
 
lämpöpumppu 8989h
lisälämpö1          92h
lisälämpö2          66h
käyttövesi       1186h

Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:

ulko                 -2c
menojohto      35(39)c
paluujohto      35(55)c
käyttövesi       49c
integraali      - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!

En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??

-2 asteessa 35 asteinen lattiaan uudessa talossa? mulla menee 28 asteinen.....

[Tirpukka]

No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.

Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?

4511 x 2=9022
434 x 3=1302
83 x 6= 498

eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?

kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.

14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin?

[Matias]

Talo on vm. -71 ja lämmintä pinta-alaa 138m, entinen öljynkulutus oli noin 3000-3500l välillä/vuodessa. Niin ja patterit on seinissä, kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys.
Reikää pihalle porattiin 180m, pumpuksi tuli Thermian Diplomat 8

kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.

ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi

Jos laskee niin että ennen maalämpöä meni sähköä 6000kwh/v ja maalämmön saneerauksen jälkeen 14730kwh/v niin siitä jäisi maalämmön osuudeksi 8730 kwh/v.

Tuollainen 8730kwh maksaa 0,14e/kwh taksoilla 1222e/v

Nykyhinnoilla öljy taitaa olla 1e/l joten öljyllä lämmittäminen olisi maksanut jotain 3000-3500e/v

Eli 1800--2300e on lämmityskustannukset alentuneet vuodessa.

Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?

4511 x 2=9022
 434 x 3=1302
   83 x 6= 498

eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?

Lisälämmön osalta laskelma on oikein mutta lämpöpumpun kulutus on aika yläkanttiin.

8kw:n Thermiassa on kompressorin nimellisteho 2,3kw mutta se ottaa sähköä verkosta vain senverran minkä kompressori kuormittuu,tuo 2,3kw on siis maksimiteho tuolle moottorille.

Jos oletetaan että Thermia on kaikkiaan vuodessa kuluttanut 8730kwh josta lisälämmitysvastuksien osuus on 1800kwh niin kompressorin vuosikulutus on 6930kwh.

Kun jaetaan kompressorin kulutus käyntitunneilla 6930kwh/4511h niin keskimääräinen kompressorin ottama teho on 1,5kw.

Eli lämpöpumpputunnit pitää kerto 1,5 luvulla niin silloin kerroin on lähellä oikeaa.

4511X1,5 = 6766kwh lämpöpumpputunnit/v
434 x 3=1302 lisäämpö 1/v
  83 x 6= 498  Lisälämpö 2/v
   eli yht 8568 kWh/vuodessa lämmitykseen.

Laskelma on sillä perusteella että ns käyttösähkön osuus olisi sama kuin ennen maalämpösaneerausta ja siihen tuollainen 6000kwh/v on aika normaalia.


edit:Laskelma meni väärin/Matias

[tomppeli]

Kun jaetaan kompressorin kulutus käyntitunneilla 6930kwh/4511h niin keskimääräinen kompressorin ottama teho on 1,5kw.

Eli lämpöpumpputunnit pitää kerto 1,5 luvulla niin silloin kerroin on lähellä oikeaa.

4511X1,5 = 6766kwh lämpöpumpputunnit/v
434 x 3=1302 lisäämpö 1/v
  83 x 6= 498  Lisälämpö 2/v
   eli yht 8568 kWh/vuodessa lämmitykseen.

Matias, oletko koettanut tuon kertomasi kompressorin ottotehon perusteella laskea, mikä tulisi pumpun hyötysuhteeksi???
Kyseessä on patterilämmitteinen talo.
Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW

[juippi]

No niin, nyt on vuosi täynnä maalämpöön siirtymisestä! Ja vallan tyytyväisiä ollaan, kokonais sähkönkulutus vuodessa on arviolta vähän alle 16 000kwh ja lämmitys pelannut moitteetta.
Lämpöpumppu on pyörinyt 4511h, lisälämpö 1. 434h, lisälämpö 2. 83h ja käyttövettä ollaan läärätty 405h edestä.

Yritin arvioida/laskea pumpun kulutuksen vuodessa kertomalla lämpöpumpputunnit x2, lisälämpö1 x3 ja lisälämpö2 x6 kun ei ole erillistä sähkömittaria pumpulle niin voiko tämä pitää paikkaansa vai menikö laskut metsään?

4511 x 2=9022
434 x 3=1302
83 x 6= 498

eli yht 10822kWh/vuodessa lämmitykseen?

kokonaisvuosikulutus sähkö 14730kWh.

14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin?

Vertailun vuoksi omat ensimmäisen vuoden lukemani (öljynkulutus oli aiemmin kolmanneksen pienempi kuin sinulla).

tunnit:
pumppu 2465h
vastus 1 1h
vastus 2 3h

sähkönkulutus:
pumppu+kiertovesipumput 6410kWh
kokonais n. 12000kWh

[Matias]

Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW

Joo taisi olla silmät ristissä

8kw:n Thermian kompressorin nimellisteho on 3,2kw manuaalin mukaan ja valmistajan ilmoittama lämpöpumpun ottoteho johon sisältyy kaikki oheislaitteet on patteritalossa keskimäärin 2,3kw  ja lattialämmitystalossa 2,0kw

Ajattelin että nimellistehon ja todellisen ottotehon ero selittäisi Tirpukan kulutuksen jakautuman mutta laskelma meni pieleen kun tuli väärin nimellisteho katsottua

Jotenkin kuitenkin Tirpukan sähkönkulutus jakautuu omituisesti kun käyttösähkön osuus kokonaiskulutuksesta olisi laskenut hurjasti?

14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin

[euroshopperi]

Eikä tuossa vielä ollut kaikki. Mulla on tuossa Viessmanin 17 kW pumpussa nimellisteho 3,60 kW. Jos pumppu joutuu hörskyttämään esim 60°:sta vettä 0°:sta liuoksesta, niin kaasunpaineiden nousu pakottaa kompuran pyörimään 6,29 kW teholla ja lisäksi vastukset alkaa imuroida sähkölaitokselta raakasti lisää tehoja. +2°:sta liuoksesta onnistuu jo samalla teholla ilman vastuksia tuo 60°. Vastaavasti taas tulon noustessa, paine laskee ja kompura pääsee helpommalla. 55°:sta vettä tehdään 0°:sta sitten 5,5 kW teholla. 35°:tta onnistuu tehdä sitten 3,62 Kw teholla ja se pystyy tuottamaan samalla teholla myös -5°:sta litkusta. Kaikilla lämpöpyynnöillä on kuitenkin tuotettavissa vähintään n. 17 kW teholla vettä kiertoon. Tulolitkulla +5° ja 35° pyynnöllä tehontuotto on 20 kW. Sähkötehon tarve kompuralla ei pienene enää tuosta 3,6 kW:sta, vaikka tulolämpöä nostettaisiin 20°:een. Kompura käy tuolla 3,6 kW teholla ja tuottaa tuolloin n 28 kW teholla lämpöä huusholliin. Täytyykin yrittää tarkkaan pysyä tuolla + puolella sillä tulolitkulla, niin alkaa tällä laitteella ehkä kohta pärjätä. Invertteri olisi tässä aika pätevä laitos, jos olisi esim maapiiri ja siellä nousisi syksyksi lämmöt vaikkapa reilusti tuonne + 15°:een. Yhdessä ketjussahan oli tuota invertteri ideaa käytetty MIELESTÄNI ihan päin pahisiä ja pelleilty kallioreiän mitoituksella. Kerrupiirinhän täytyy olla mahdollisimman mittava, jos otetaan tasaisesti ilman taukoja energiaa ulos.

Ps Asennus aloitettiin tänään ja on tässä aika töpinöissä.

[Roori]

Yhdessä ketjussahan oli tuota invertteri ideaa käytetty MIELESTÄNI ihan päin pahisiä ja pelleilty kallioreiän mitoituksella. Kerrupiirinhän täytyy olla mahdollisimman mittava, jos otetaan tasaisesti ilman taukoja energiaa ulos.

niin...se keruusta otettava energiamäärä vuodessa on ratkaiseva eikä se onko se otettu tauoilla tai ilman...

[jeees]

Kuukauden päästä vuosi täynnä, omat tunnit tässä

            1681 h
vastus1      0 h
vastus2      7 h
käyttövesi 187h

[Tirpukka]

Todellinen ottoteho lienee vähän isompi, kuin 1,5 kW

Joo taisi olla silmät ristissä

8kw:n Thermian kompressorin nimellisteho on 3,2kw manuaalin mukaan ja valmistajan ilmoittama lämpöpumpun ottoteho johon sisältyy kaikki oheislaitteet on patteritalossa keskimäärin 2,3kw  ja lattialämmitystalossa 2,0kw

Ajattelin että nimellistehon ja todellisen ottotehon ero selittäisi Tirpukan kulutuksen jakautuman mutta laskelma meni pieleen kun tuli väärin nimellisteho katsottua

Jotenkin kuitenkin Tirpukan sähkönkulutus jakautuu omituisesti kun käyttösähkön osuus kokonaiskulutuksesta olisi laskenut hurjasti?

14730-10822= 3908kWh/vuosi muu käyttösähkö (?!) ennen maalämpöä sähköä kului n.6000kWh/vuosi eikä meillä ole pimeässä istuttu nyttenkään.... eli laskinko nyt jotenkin väärin

no sitähän mä ihmettelin kun käyttösähkön kulutus olisi tippunut melkein 2000kWh/vuosi, jos nyt laskin oikein tuon lämmitykseen menneen sähkön osuuden. 

[Tirpukka]

Hmm... verrattuna muihin, onhan tuo meidän pumppu jauhanut melko paljon ja vastuksetkin paukutelleet iloisesti, mut siltikin ollaan tyytyväisiä. Laskin että öljyä meni eka asumisvuoden aikana 3500l (!!!) eli euroissa 3500e, enemmänkin kun erissä oli kalliimpaa maksaa. Nyt lämmitykseen menee pyöreästi laskien 1500e, onhan tuossa 2000e eroa...
viime talvena tuli panikoitua noiden sähkölaskujen takia mut tasaantuuhan se kulutus vuoden aikana.

meillä menee näköjään melko paljon lämmintä vettä verrattuna muihin... (2aik.+2lasta). tyttö on menossa just suihkuun, taidan mennä vahtaamaan kauanko se siellä läträä 

[Seagear]

meillä menee näköjään melko paljon lämmintä vettä verrattuna muihin... (2aik.+2lasta). tyttö on menossa just suihkuun, taidan mennä vahtaamaan kauanko se siellä läträä 

Eipä oikeastaan. Meillä menee mielestäni vähän vettä samankokoisella perheellä (108 m3/a) ja käyttöveden lämmitykseen vastaavalla 8 kW pumpulla 1. vuonna 374h. Toinen vuosi tulee täyteen vajaan viikon päästä, jolloin lukema on noin 780 h.

[Vito]

Piti oikein käydä koneesta katsomassa Termostaatit toiminnasa ja huone on 23astetta.
 Käyttötunnit ovat:
 
lämpöpumppu    8989h
lisälämpö1          92h
lisälämpö2          66h
käyttövesi       1186h

Tässä vielä vähän tämän hetken lämpötiloja:

ulko                 -2c
menojohto      35(39)c
paluujohto      35(55)c
käyttövesi       49c
integraali      - 33
keruuliuos meno 3c
ja kerran aikaisemmin olen huomannut tämän ilmiön eli keruuliuos paluu 29c!!!!

En näistä paljon ymmärrä mutta mielestäni aika merkillisiä lukuja vai mitä mieltä olette??

-2 asteessa 35 asteinen lattiaan uudessa talossa? mulla menee 28 asteinen.....

katsoin juuri.. 34 lattiaan ja 25 takas. käyrä 26.
komp.      15800h
lisälämpö1     80h
vesi           3530h
vastustunnit tullut pelkästään legionellasta. vähän yli 6vuotta ollut kone keräilemässä tunteja. vettä menee n200m3/v.
kokonaissähkönkulutus 11205kwh /2013 josta maalämpöpumppu 5886,12kwh

[Tirpukka]

2.vuosi maalämmöllä takana!

Kokonais sähkönkulutus vuodessa 13 557kWh (siis lämmitys+käyttösähkö).

Pumppu käynyt vuodessa 4083h, 1.vastus 218h ja 2.vastus 51h. Lämmintä käyttövettä lämmitelty 488h edestä (!!).

Viime keväänä heitetty puhallusvillaa vintille 20cm, mielenkiinnolla katsotaan miten vaikuttaa.

[tomppeli]

Kulunut vuosi oli aika lämmin.
Marraskuu 2013 - lokakuu 2014 lämmitystarveluvut oli Oulussa 4427 (tuossa on kokonainen vuosi). Keskiarvo Oulussa on 5057
Kylmä vuosi olisi kuluttanut vähän enemmän.

Puhallusvillan laitto ullakolle on hyvä ja edullinen menetelmä parantaa talon lämpötaloutta.
Rohkenen uskoa, että pumppu pääsee jatkossa helpommalla ja kalliita vastustunteja tulee nyt selvästi vähemmän.
Kerrohan meille, miltä alkaa näyttämään jatkossa. Veikkaan, että kannatti laittaa villat!