Onko näissä käntiajoissa jotain selkeitä nyrkkisääntöjä?
- Tuntia/vrk tietyssä ulkolämpötilassa (esim tuo -10 astetta / 60%)?
- Käyntijakson pituus / lepojakson pituus?
- Kannattaako lattialämmitystalossa käyttää termostaatteja huoneissa, jos haluaa pitää tiettyjä huoneita viileämpinä(ts. onko mitään rahallista hyötyä)?
- Kannattaako pelata lämmityspuolen kiertovesipumpun kanssa eri lämpötiloissa (esim +10..-10 ulkolämmöissä eri kiertonopeus kuin yli +10 tai alle -10 asteen ulkolämmössä?
- Käyntiaikasuhde riippuu sijainnista Suomen kartalla.
Etelässä 60% @+10C kertoo, että pumppu on mitoitettu juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Pohjoisempana on kylmempää, joten jossain Oulun korkeudella 50% @-10C voi olla kohdallaan juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Jos käyntiaikasuhde on pienempi, kuin tuo, se kertoo vain, että pumppu on ainakin riittävän tehokas.
- Termostaatteja ei kannattaisi käyttää. Saattavat aiheuttaa vaihtoventtiilikoneelle liian pienen lämpökuorman ja kompressorille ylipainekatkaisun.
Jos pakko, niin esimerkiksi yhdelle makuuhuoneelle tms. voisi jättää sellaisen käyttöön. Parempi olisi kuristaa liian lämpöisen huoneen lattiakiertoa jakotukilta.
- Kiertovesipumppujen nopeuksia voi toki muutella. Tässä taasen voi vaihtoventtiilikoneella tulla ongelmia liian pienen lämpökuorman takia, jos säätää kierron liian vähäiseksi. Tulee jälleen se ylipaine hätäkatkaisu. Parempi antaa vaihtoventtiilikoneella olla pelaamatta pumppunopeuksilla, niin ei tule ongelmia!.